SKENAARIOITA JÄSENKEHITYKSESTÄ Muistio Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntien skenaariotyöskentelyn ohjeistamiseen liittyvää päätöksentekoa varten Mauri Vihko Hiippakuntasihteeri 28.01.2008 Käsitelty tuomiokapitulin istunnossa 28.02.2008
Sisällys Taustaa 3 Strategioista ja skenaarioista 4 Skenaarioiden tekemisen tavoite 5 Skenaarioita hiippakunnallisella tasolla 6 Skenaarioiden tekeminen seurakunnissa 9 Mitä skenaariolaskelmien jälkeen? 11 Tuomiokapitulin mahdollinen menettelytapa 12 Liitteet 13 Liite 1 Väestöennuste vuosille 2007 2030 Espoon hiippakunnan alueella 13 Liite 2 Kieliryhmät kunnittain 2004 2006 Espoon hiippakunnan alueella 15 Liite 3 Seurakuntien jäsenkehitys 2004 2006 Espoon hiippakunnassa 16 Liite 4 Jäsenyyskehitys ja eri kieliryhmät Espoon hiippakunnassa 2003-2006 17 2
Taustaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyi istunnossaan 2.10.2007 tuomiokapitulin toimintalinjauksen vuosille 2008 2011. Toimintalinjauksessa tuomiokapitulin yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi lähivuosina on asetettu muutosjohtaminen ja muutoksen johtamisen tukeminen. Muutosjohtamista ja sen tukemista tuomiokapituli linjasi toteuttavansa mm. seuraavasti: Tuomiokapituli tukee seurakuntien valmiuksia toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja mahdollisesti heikkenevässä jäsenyystilanteessa mm. ohjaamalla seurakuntia pidemmän aikavälin skenaarioiden tekemiseen. Kirkkohallitus asetti marraskuussa 2005 työryhmän laatimaan Suomen ev. lut. kirkolle vuoteen 2015 ulottuvaa strategiaa. Työryhmä luovutti mietintönsä Meidän kirkko osallisuuden yhteisö arkkipiispalle tammikuussa 2008. Kirkon uusi strategia viitoittaa kirkon toimintaa vuoteen 2015. Strategian toimintaympäristön muutosta kuvaavassa johdanto-osassa nostetaan esille myös kysymys varautumisesta muutoksiin pidemmällä aikavälillä. Mietinnön alaluku 2.10 on otsikoitu Skenaarioita toimintaympäristöstä vuoteen 2030 ja siinä todetaan mm. seuraavaa: Vaikka tavoitteena on tehdä kirkon strategia vuoteen 2015, on tarkoituksenmukaista tarkastella myös pidemmän aikavälin kehitystä erilaisten skenaarioiden avulla.. Vuosi 2015 on niin lähellä, että kovin dramaattisia muutoksia kirkon toimintaympäristössä ja kirkossa ei ole odotettavissa lukuun ottamatta seurakuntarakenteiden muutoksia. Jo tulevien vuosien painopisteitä asetettaessa on hyödyllistä nähdä, miltä kirkon toiminnan tunnusluvut näyttäisivät, jos kehitys jatkuisi samankaltaisena kuin se on ollut viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Sekä Espoon tuomiokapitulin toimintalinjaus 2008-2011 että Kirkon strategia 2015 tunnistavat tarpeen hahmottaa kirkon tilannetta myös pidemmällä aikavälillä kuin vain ensi vuosikymmenen puoliväliin. Tämä tarve nousee erityisesti siitä kulttuurisesta murroksesta, joka on näkynyt viimeiset viisi vuotta kasvavana kirkosta eroamisena. Kirkon strategiassa 2015 asetetaan tavoitteeksi, että kirkkoon liittyminen ja kirkosta eroaminen olisivat tasapainossa strategiakauden päättyessä. Kirkon strategian toimintalinjaukset pyrkivät osaltaan siihen, että kirkko voisi uudistumalla itse vaikuttaa jäsenkatoon sitä hillitsevästi. Kirkon omat tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät kuitenkaan yksin selitä kasvavaa kirkosta eroamista. Kyseessä saattaa olla syvempi kulttuurinen murros, jossa uskonto ilmiönä vahvistuu, mutta sen harjoittaminen yksilöllistyy ja sen yhteisölliset muodot pirstaloituvat. Näin uskonnollisuuden kehitys heijastaisi yleisempää kulttuurista kehitystä, jolle on tyypillistä toisaalta individualismi, toisaalta segmentoituneet pienehköt alakulttuurit, joissa yhteisöllisyydelle on merkittävästi vahvemmat perusteet kuin parokiaalisessa, kuntarakenteeseen sidotussa seurakuntamallissa. On siis mahdollista, että kaikista kirkon sisäisistä uudistus- ja kehittämishankkeista huolimatta kirkosta eroaminen jatkuu korkeana. Samanaikaisesti lisääntyvän kirkosta eroamisen kanssa maahanmuuttajien määrä on lähtenyt voimakkaaseen nousuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Maahanmuuttajaväestön kasvu on erityisen voimakasta pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa siis Espoon hiippakunnassa. Sen alueella kolmen ensimmäisen toimintavuoden (2004 2006) n. 25 000 hengen väestönkasvusta 24 prosenttia oli maahanmuuttajataustaista. 3
Kirkko on panostanut lisääntyvästi työhön maahanmuuttajien keskuudessa. Silti ei ole realistista olettaa, että merkittävä osa maahanmuuttajista liittyisi Suomen ev. lut. kirkon jäseniksi. Onkin odotettavissa, että vaikka kirkosta eroaminen tasaantuisi, niin maahanmuuttajaväestön voimakas kasvu tulee merkitsemään lyhyellä tähtäimellä kirkon suhteellisen jäsenosuuden laskua, pidemmällä aikavälillä kehitys vaikuttaa myös absoluuttiseen jäsenkehitykseen. Mikäli samanaikaisesti kirkosta eroaminen jatkuu kantaväestön keskuudessa korkeana, on mahdollista, että kirkon jäsenyyspohja ja sen myötä seurakuntien taloudellinen kantokyky muuttuvat dramaattisesti. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen. Erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Kukaan ei voi tietää, mikä on kirkon jäsenyystilanne vuonna 2030. Sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjaus että Kirkon uusi strategia tunnustavat tosiseikan, että dramaattinenkin muutos heikompaan on mahdollista. Juuri epävarmuus tulevasta haastaa seurakunnat miettimään erilaisia tulevaisuuskuvia ts. laatimaan pidemmän aikavälin skenaarioita. Strategioista ja skenaarioista Ulkoisesti kirkko elää aina jossakin historiallisessa tilanteessa. Suomessa historiallinen kehitys ja poliittiset päätökset ovat johtaneet siihen, että ev. lut. kirkon yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema on kansainvälisesti verrattuna hyvin vahva. Tämän seurauksena kirkolla on poikkeuksellisen paljon työntekijöitä ja heitä toimii myös sellaisilla aloilla, joista suurimmassa osassa maailman kirkoista voidaan vain haaveilla. Kirkolla on myös runsas ja pääosin hyvin hoidettu kiinteistökanta, josta merkittävä osa on määrätty suojeltavaksi. Henkilöstö- ja kiinteistömenot sekä varautuminen tuleviin eläkevastuisiin ovat kirkon talouden haasteita. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jossakin määrin merkkejä pyrkimyksestä arvioida kirkon julkisoikeudellista asemaa uudelleen. Pääosin aihe ei kuitenkaan herätä poliittisia intohimoja. Vaikuttaa siltä, että suuri osa suomalaisista poliitikoista ja poliittisista liikkeistä arvostaa kirkon toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa niin paljon, että sen aseman ja oikeuksien muutosta ei katsota tarpeelliseksi. Onkin oletettavaa, että mikäli kirkon jäsenmäärä ja jäsenosuus laskevat tulevaisuudessa dramaattisesti, syynä ei ole poliittisen päätöksentekojärjestelmän aiheuttama paine, vaan edellä kuvattu kulttuurinen murros. On kuitenkin mahdollista, että myös poliittisella puolella ryhdytään vaatimaan muutoksia kirkon asemaan, jos kirkon jäsenosuus väestöstä laskee merkittävästi. Historiallisesti kirkon jäsenyys oli Suomessa pitkään pakollista. Itsenäistymistä seuranneen uskonnonvapauslainsäädännön jälkeen kirkon jäsenyysosuus on laskenut aaltoillen, mutta pitkässä katsannossa tasaisen hitaasti aina 2000-luvun alkuun saakka. Toisaalta väestönkasvu ja elintason nousu ovat lisänneet kirkon resursseja, kun absoluuttinen jäsenmäärä on lisääntynyt aina vuoteen 2005 asti. Nyt olemme uudessa tilanteessa. Parhaillaan aikuistuvat ikäluokat eivät ole sitoutuneita isien perintöön vaan liikkeisiin ja organisaatioihin, jotka on itse valittu niiden tuoman henkilökohtaisen merkityksen tai hyödyn vuoksi. Olemme siirtyneet aikaan, jossa kirkolla ei ole uskonnollista ja yhteisöllistä monopolia, vaan se kilpailee ihmisten huomiosta, ajasta ja sitoutumisesta lukuisten muiden organisaatioiden kanssa. Kirkon perustehtävänä ei ole olla huolissaan jäsentensä määrästä. Kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta (Kirkon strategia 2015). Näin ymmärrettynä jäsenmäärä on seurausta kirkon elämästä, ei toiminnan perusta. Silti juuri vastuu perustehtävän hoitamisesta haastaa kirkon huolehtimaan myös jäsenpohjastaan. 4
Kirkon jäsenyyskehitystä pitkällä aikavälillä ei voida tietää. Keskipitkällä aikavälillä Kirkon strategia 2015 pyrkii tukemaan seurakuntaelämän kehittämistä siten, että seurakuntien omat toimet eivät ainakaan kiihdyttäisi eroamista ja mieluummin hillitsisivät sitä. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjauksessa 2008-2011 ja Kirkon strategiassa 2015 esitetyt kehotukset seurakunnille tehdä myös pidemmän aikavälin skenaarioita voidaankin nähdä pyrkimyksinä varautua em. laajemman ja syvemmän kulttuurisen murroksen ja lisääntyvän maahanmuuton tulevaisuudessa aiheuttamiin vaikutuksiin. Skenaarioiden tavoitteena olisi siis pohtia myös selllaista tulevaisuutta, jossa kaikista kirkon omista ponnisteluista ja perustehtävälle uskollisesta toiminnasta huolimatta kirkon jäsenyyskehitys on huono. Strategian ja skenaarioiden tehtäviä voidaan Espoon hiippakunnan seurakuntien kontekstissa ja suhteessa jäsenyyskysymykseen vertailla seuraavasti: Strategia pyrkii keskipitkällä (5-7 vuotta) aikavälillä kirkastamaan seurakuntien perustehtävää siten, että toimintaa kehitetään perustehtävästä käsin niin, että seurakuntien oma toiminta ei aiheuta kirkosta eroamisia vaan pikemminkin saa uusia ihmisiä sitoutumaan kirkon jäsenyyteen. Painopiste on seurakuntaelämän kehittämisessä. Taustalla on oletus, että taloudelliset resurssit eivät merkittävästi heikkene ja seurakunnilla on varaa vähintään nykyiseen toiminnan volyymiin, henkilöstöön ja kiinteistökantaan. Skenaarioissa pyritään pidemmällä aikavälillä (25 30 vuotta) hahmottamaan seurakuntien toiminnan edellytyksiä muutamassa erityyppisessä jäsenyyden kehitysskenaariossa. Painopiste on jäsenyyden kehityksessä ja sen vaikutuksissa seurakunnan talouteen. Oletuksena on, että heikkenevään jäsenyyskehitykseen vaikuttavat myös ja erityisesti kirkon ulkopuoliset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Espoon hiippakunnassa suurella osalla seurakunnista on laadittuna strategia tai sellaista parhaillaan laaditaan tai päivitetään. Strategian tekemisen tai päivittämisen yhteydessä on nyt syytä laatia myös skenaarioita mahdollisesti heikkenevän jäsenyyskehityksen varalta. Skenaarioiden tekemisen tavoite Skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista vaihtoehtoisista tietyn tulevaisuuden jakson toimintaympäristöistä. Skenaarioissa ei siis pyritä väittämään, että tulevaisuus tulee toteutumaan tietynlaisena, vaan pohtimaan, miten toimitaan erilaisissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Millainen sitten on pääkaupunkiseutu ja läntinen Uusimaa vuonna 2030? Kukaan ei tiedä. Varmaa on vain se, että se on erilainen kuin tänään. Väestöennusteet ts. väestön määrä, ikärakenne ja ennusteet maahanmuuttajaväestön määrästä antavat jotain osviittaa. Kulttuuristen muutosten, yhteiskunnallisten arvojen murrosten, teknologisen kehityksen ja ympäristöongelmien vaikutusta kehitykseen voimme vain arvailla. Toimintaympäristön muutos keskipitkällä aikavälillä eli strategisen jänteen hahmottaminen on huomattavasti helpompaa. Viiden vuoden yhteiskunnallista kehitystä voidaan arvioida melko realistisesti. Katastrofit ovat asia erikseen ja silloin siirrytäänkin valmiussuunnitelmien ja kriisiajan organisaatioiden maailmaan. Strateginen työskentely ja strategioihin perustuvan toimintakulttuurin vahvistaminen vaativat seurakunnilta lähivuosina paljon voimavaroja. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että skenaariotyöskentelyistä tehtäisiin seurakunnissa massiivisia hankkeita, joissa kukin seurakunta pyrkisi 5
kuvaamaan 3-4 erilaista elämän ja yhteiskunnan kaikki osa-alueet kattavaa mahdollista Suomea vuonna 2030. Tällainen leikittely tulevaisuudella voisi olla hauskaa, mutta ei välttämättä hyödyllistä. Sen sijaan oleellista on hahmottaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa jäsenyyskehityksen tulevaisuus on epävarma. Näin rajattuna skenaariotyöskentelyn tavoitteeksi voidaan asettaa, että se palvelee seurakuntia yhtenä välineenä, jonka avulla ne voivat varautua kirkon perustehtävästä huolehtimiseen jäsenkehityksen eri vaihtoehdoissa. Skenaarioita hiippakunnallisella tasolla Seuraavissa on laskettu neljä erilaista jäsenyyskehityksen skenaarioita Espoon hiippakunnan alueella vuoteen 2030. Kaikissa kuvauksissa noudatetaan seuraavia lähtöoletuksia: Ev.lut. kirkon jäsenyysprosentti on laskettu kantaväestöstä ts. suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvasta väestöstä. Tällöin laskelmassa ovat mukana myös ne alueen ruotsinkieliset seurakunnat, jotka kuuluvat Espoon hiippakunnan alaiseen seurakuntayhtymään (Espoo, Siuntio, Kauniainen, Kirkkonummi, Pohja) sekä alueen ruotsinkielinen väestö kunnista, joissa ei ole erillistä ruotsinkielistä seurakuntaa. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on laskettu erikseen olettaen, että sen ev. lut. kirkkoon liittyminen tulee olemaan tilastollisesti merkityksetöntä. Väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen keväällä 2007 julkaisemaan ennusteeseen. Maahanmuuttajaväestön kasvusta ei ole käytettävissä virallisia ennusteita, joten sille on laskelmissa annettu kutakin mallia vahvistava trendi suhteessa kirkon jäsenyyteen esim. kuvauksessa Optimistinen kehitys maahanmuuton vaikutuksen väestönlisäykseen ennustetaan pysyvän vuosien 2004 2006 tasolla, muissa kuvauksissa sen ennustetaan kasvavan eri voimakkuuksilla. Maahanmuuttajaväestön kasvu ei tule vaikuttamaan vain maahanmuuton vuotuisen volyymin, vaan myös maahanmuuttajataustaisen väestön Suomessa tapahtuvan syntyvyyden myötä. Tässä esitetyissä laskelmissa maahanmuuttajataustaiselle väestölle annetut kasvuluvut ovat kaikissa vaihtoehdoissa maltillisia, mutta kehitys saattaa olla radikaalimpikin. Lähtöoletuksissa on varioitu vain jäsenyyskehitystä kirkosta eroamisen ja maahanmuuton määrien kehitystä vaihtelemalla. Näihin muuttujiin liittyviä taustatekijöitä kuten esim. talouskehitystä ja sen vaikutuksia jäsenkehitykseen ei ole erikseen pohdittu. Neljä kehitysmahdollisuutta, jotka seuraavassa esitetään ovat 1. Optimistinen 2. Maltillinen 3. Heikkenevä 4. Voimakkaasti heikkenevä Otsikot on valittu kuvaaman kehitystä seurakuntien jäsenyyskehityksen näkökulmasta. Näin esimerkiksi otsikko Voimakkaasti heikkenevä kehitys ei ole kannanotto esim. lisääntyvään maahanmuuttoon, vaan kuvaa pelkästään seurakuntien jäsenyyskehitystä ja sen heijastumista seurakuntien talouteen ja toimintaedellytyksiin. 6
1. Optimistinen kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee vuosittain keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä, mikä on puolet vuosien 2004 2006 kehityksestä ts. kirkosta eroamisen kasvu taittuu, mutta on edelleen suurempaa kuin liittyminen (0,2 prosenttiyksikköä / vuosi vastaa kehitystä 1970 1980 luvuilla) maahanmuuttajataustaisen väestön osuus väestönkasvusta oletetaan vuosittain tasaiseksi 24 prosentiksi, joka oli kolmivuotisjakson 2004 2006 keskiarvo Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) 2006 595 000 23 700 (4,0 ) 469 500 (78,9 ja 82,3) 2015 660 000 (+ 1,2) 33 000 (5,0) 504 700 (76,5 ja 80,5) + 35 200 (+ 0,8) 2020 690 000 (+ 0,9) 37 000 (5,4) 519 100 (75,2 ja 79,5) + 14 300 (+ 0,6) 2025 716 000 (+ 0,8) 41 000 (5,7) 529 900 (74,0 ja 78,5) + 10 800 (+ 0,4) 2030 735 000 (+ 0,5) 43 500 (5,9) 535 900 (72,9 ja 77,5) + 6 000 (+0,2). 2. Maltillinen kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä, mikä vastaa vuosien 2004 2006 keskiarvoa ts. kirkosta eroaminen jatkuu samalla historiallisesti katsoen korkeahkolla tasolla, mutta ei siitä enää nouse maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa puolella prosenttiyksiköllä vuosittain vuosien 2004 2006 24 prosentista 36 prosenttiin vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) 2006 595 000 23 700 (4,0) 469 500 (78,9 ja 82,3) 2015 660 000 (+ 1,2) 41 700 (6,3) 486 500 (73,7 ja 78,7) + 17 000 (+0,4) 2020 690 000 (+ 0,9) 50 600 (7,3) 490 500 (71,1 ja 76,7) + 4 000 (+0,2) 2025 716 000 (+ 0,8) 59 200 (8,3) 490 500 (68,5 ja 74,7) +- 0 (+-0) 2030 735 000 (+ 0,5) 65 500 (8,9) 486 500 (66,2 ja 72,7) - 4 000 (- 0,2) 7
3. Heikkenevä kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kirkosta eroaminen jatkuu suhteellisen korkeana ja kumulatiivisesti alkaa vähitellen vaikuttaa myös se, että nuoret aikuiset, joiden keskuudessa on paljon kirkosta eronneita, eivät myöskään kastata enää lapsiaan samassa suhteessa kuin aikaisemmin, jolloin laskelmassa lähdetään siitä, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee vuoteen 2015 saakka 0,4 prosenttiyksikköä keskimäärin vuodessa ja sen jälkeen vuosittain 0,05 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna (esim. kun lasku vuonna 2015 on tuo 0,4, niin vuonna 2016 se on 0,45 vuonna 2017 lasku on 0,5 jne.) maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa samaan tahtiin kuin maltillisessa kehityksessä eli puolella prosenttiyksiköllä vuosittain vuosien 2004 2006 24 prosentista 36 prosenttiin vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) 2006 595 000 23 700 (4,0) 469 500 (78,9 ja 82,3) 2015 660 000 (+ 1,2) 41 700 (6,3) 486 500 (73,7 ja 78,7) + 17 000 (+ 0,4) 2020 690 000 (+ 0,9) 50 600 (7,3) 486 600 (70,5 ja 76,1) + 100 (+- 0) 2025 716 000 (+ 0,8) 59 200 (8,3) 473 600 (66,1 ja 72,1) - 13 000 (- 0,5) 2030 735 000 (+ 0,5) 65 500 (8,9) 447 000 (60,8 ja 66,8) - 26 600 (- 1,1) 4. Voimakkaasti heikkenevä kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kirkosta eroaminen jatkuu suhteellisen korkeana ja kumulatiiviset vaikutukset lasketaan suuremmiksi kuin edellä ts. vuoteen 2015 kehitys on kuten edellisessä, mutta sen jälkeen vuotuinen pudotus kantaväestössä on 0,1 prosenttiyksikköä suurempi vuosittain maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa prosenttiyksikön vuodessa ollen 48 % vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) 2006 595 000 23 700 (4,0) 469 500 (78,9 ja 82,3) 2015 660 000 (+ 1,2) 42 750 (6,4) 485 800 (73,6 ja 78,7) + 16 300 (+ 0,4) 2020 690 000 (+ 0,9) 53 400 (7,7) 478 700 (69,4 ja 75,2) - 7 100 (- 0,3) 2025 716 000 (+ 0,8) 64 200 (9,0) 448 500 (62,6 ja 68,8) - 30 200 (- 1,3) 2030 735 000 (+ 0,5) 72 600 (9,9) 396 100 (53,9 ja 59,8) - 52 400 (- 2,3) 8
Skenaarioiden tekeminen seurakunnissa Espoon hiippakunnan seurakunnat ja alueen kunnat ovat profiileiltaan erilaisia. Pelkästään Espoon eri seurakuntien välillä jäsenyysprosentit vaihtelevat riippuen maahanmuuttajaväestön ja sosiaalisen asuntotuotannon määristä kunkin seurakunnan alueella. Nummi-Pusulassa kirkkoon kuului vuonna 2006 84,5 prosenttia väestöstä, Keravalla vain 76,7 prosenttia hiippakunnan keskiarvon ollessa 78,9. Espoon asukkaista 6,7 prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2006, kun heidän osuutensa esimerkiksi Vihdissä oli 1,7 prosenttia. Nämä esimerkit osoittavat, että hiippakunnan keskiarvolukuja ei voida käyttää yksittäisen seurakunnan skenaarioiden pohjana. Sen sijaan kaikissa seurakunnissa voidaan käyttää samoja oletusarvoja laskennan pohjana. Tällöin laskelmat ovat myös vertailtavissa toisiinsa, jolloin kokonaiskehityksen seuranta helpottuu. Seurakunnissa tulee tehdä skenaariot, joissa lähtökohtana ovat seuraavat taustaluvut kustakin seurakunnasta: Vuosien 2004 2006 jäsenosuuden kehityksen keskiarvo kantaväestössä o Kantaväestön (suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuva väestö) saa kunnittain esille Tilastokeskuksen sivuilta seuraavasti: www.stat.fi > klikkaa Tilastot > klikkaa Tilastot aiheittain > klikkaa Väestö > klikkaa Väestörakenne > klikkaa Taulukot > klikkaa Väestörakennetaulukot > klikkaa Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain > Valitse seuraavat muuttujat: Oma kuntasi, Suomenkielisiä, Ruotsinkielisiä, Muut kielet yhteensä (huom! kun valitset useamman kieliryhmän, paina Ctrl-näppäintä samalla, kun valitset, samoin seuraavassa, kun valitset vuodet), valitse vuodet 2004,2005,2006 > klikkaa Jatka > edessäsi on taulukko, jossa näet kuntasi väestön vuosina 2004-2006 em. kieliryhmiin jaettuna (ks. myös liite 2). o Vertaamalla seurakunnan läsnä olevaa väestöä suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuviin kunnan asukkaisiin saat kirkkoon kuulumisprosentin kantaväestöstä (Huom! laske ruotsinkielinen väestö mukaan, olipa kunnassasi sitten ruotsinkielinen seurakunta tai ei). Keskiarvo maahanmuuttajaväestön osuudesta kunnan väestönkasvusta vuosina 2004 2006 o Voit hyödyntää samaa taulukkoa kuin edellä. Laske ensi koko kunnan väestönkasvu. Laske sitten vieraskielisen väestön kasvu. Vertaa em. lukuja ja saat lasketuksi vieraskielisen väestönkasvun osuuden kokonaiskasvusta. Laske vuosien 2004-2006 keskiarvo. Lisäksi tarvitaan Tilastokeskuksen kuntakohtainen väestöennuste vuoteen 2030 saakka o Ennuste löytyy seuraavasti: www.stat.fi > klikkaa Tilastot > klikkaa Tilastot aiheittain > klikkaa Väestö > klikkaa Väestöennuste > klikkaa Väestöennuste 2007 2040 > klikkaa Väestöennustetaulukot > klikkaa Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2006-2040 > valitse oma kotikuntasi, valitse Ikäluokat yhteensä, valitse vuodet 2007 2030 > eteesi avautuu kotikuntasi väestöennuste vuoteen 2030 (ks. myös liite 1) 9
Taustalukuja hyödynnetään laskettaessa kullekin seurakunnalle neljä erilaista skenaariota, jotka ovat: 1. Optimistinen kehitys Puolita kantaväestössä tapahtunut vuosien 2004 2006 jäsenyysosuuden pudotuksen keskiarvo. Esim. jos pudotus oli keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä vuodessa, niin Optimistisessa mallissa vuosina 2007 2030 pudotus on vuosittain 0,3 prosenttiyksikköä Maahanmuuttajaväestön osuudeksi väestönkasvusta oletetaan tässä mallissa vuosittain edellä laskettu vuosien 2004 2006 keskiarvo Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Optimistinen kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 2. Maltillinen kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan 2007-2030 vuosittain sama kuin vuosien 2004 2006 keskiarvo Maahanmuuttajien osuuden väestönkasvusta oletetaan kasvavan puoli prosenttiyksikköä vuodessa esim. jos vuosien 2004 2006 keskiarvo kunnassasi oli 18 %, niin vuonna 2030 osuus on 30 % Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Maltillinen kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 3. Heikkenevä kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan vuoteen 2015 saakka vuosittain sama kuin vuosien 2004 2006 keskiarvo, minkä jälkeen se putoaa vuosittain 0,05 prosenttiyksikköä enemmän maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa samaan tahtiin kuin maltillisessa kehityksessä eli puolella prosenttiyksiköllä vuosittain Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Heikkenevä kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 4. Voimakkaasti heikkenevä kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan vuoteen 2015 saakka vuosittain sama kuin vuosien 2004 2006 keskiarvo, minkä jälkeen se putoaa vuosittain 0,1 prosenttiyksikköä enemmän maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa prosenttiyksikön vuodessa Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Voimakkaasti heikkenevä kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan Huom! Muutamassa hiippakunnan seurakunnassa väestön ei ennusteta kasvavan, vaan jopa laskevan hiukan. Näissä seurakunnissa em. oletukset sovelletaan tilanteen mukaan. On myös selvää, että jäsenyysmuutokset eivät ole vuosittain tasaisia, mutta pitkälle aikajanalle on mielekästä laskea keskiarvo, jota käytetään. 10
Mitä skenaariolaskelmien jälkeen? Edellä kuvattujen skenaarioiden laskeminen ei vielä auta mitään. Oleellista on niiden hyödyntäminen valmistauduttaessa tulevaisuuteen. Laskelmien tekemisen jälkeen tulee jokaisessa seurakunnassa tehdä seuraavat toimenpiteet: 1. Kunkin vaihtoehtoisen kehitys mallin osalta on pohdittava Mitä tämä vaihtoehto tulee vaikuttamaan seurakunnan talouteen vuosina 2015, 2020, 2025 ja 2030. Mitä vaikutuksia sillä on seurakunnan henkilöstömäärään, investointikykyyn ja mahdollisuuksiin ylläpitää nykyistä kiinteistökantaa. Mitkä ovat perustehtävät, jotka kaikissa olosuhteissa hoidetaan, millä resursseilla ja työnjaolla ne kussakin tilanteessa hoidetaan ja mikä on seurakuntalaisten vapaaehtoisen toiminnan rooli eri vaihtoehdoissa. Työskentelyssä on hyvä olla mukana seurakunnan johdon ohella luottamushenkilöiden ja henkilökunnan edustajat. Kunkin mallin kohdalta tulee laatia lyhyt ja oleellisiin seikkoihin keskittyvä muistio em. kysymysten valossa. 2. Suunnitelma kehityksen seuraamisesta Voidaan päättää, että esimerkiksi kahden vuoden välein seurakunnassa arvioidaan, mihin suuntaan kehitys vaikuttaa kulkevan. Samalla arvioidaan, ovatko tehdyt skenaariot vielä relevantteja, vai tarvitaanko niiden rinnalle uusia, jos kehitys vaikuttaa esim. ratkaisevasti huonommalta kuin oli ennakoitu heikoimmassa kehitysmallissa. Ratkaistaan, josko kehitys antaa aihetta kohdassa 1 laadituissa muistioissa kirjattuihin tai muihin toimenpiteisiin, joilla seurakunnan terve talous, perustehtävän kannalta oleellinen toimintakyky sekä henkilökunnan oikeudenmukainen kohtelu voidaan turvata pitkällä aikavälillä 11
Tuomiokapitulin mahdollinen menettelytapa Kuten alussa (s. 3) todettiin niin Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti 2.10.2007 hyväksytyssä tuomiokapitulin toimintalinjauksessa vuosille 2008-2011, että Tuomiokapituli tukee seurakuntien valmiuksia toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja mahdollisesti heikkenevässä jäsenyystilanteessa mm. ohjaamalla seurakuntia pidemmän aikavälin skenaarioiden tekemiseen. Tämä muistio on tehty em. linjauksen mukaisen päätöksenteon taustamateriaaliksi. Sen pohjalta tuomiokapitulin asiassa tekemä päätös voisi sisältää esim. seuraavat asiat: kunkin Espoon hiippakunnan alaisen seurakunnan on raportoitava tuomiokapitulille maaliskuun loppuun 2008 mennessä, onko seurakunnalla käytössään strategia ja mikäli sellainen on, tulee raportoida milloin se tehty ja milloin se päivitetään tai mikäli seurakunnalla ei ole voimassaolevaa strategiaa, niin milloin sellaisen tekemiseen aiotaan ryhtyä kussakin Espoon hiippakunnan alaisessa seurakunnassa on tehtävä jäsenyyskehitykseen liittyvät skenaariolaskelmat tässä asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaisesti toukokuun 2008 loppuun mennessä kussakin Espoon hiippakunnan alaisessa seurakunnassa laaditaan vuoden 2008 loppuun mennessä em. skenaariolaskelmien pohjalta tässä asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaiset muistiot kustakin kehitysmallista sekä suunnitelma siitä, milloin ja miten kehitystä seurataan skenaariolaskelmien ja niihin liittyvien muistioiden valossa seurakuntien tulee lähettää skenaariolaskelmat ja niihin perustuvat muistiot ja seurantasuunnitelmat tiedoksi tuomiokapitulille tammikuun 2009 loppuun mennessä hiippakuntasihteeri Mauri Vihko saattaa tämän päätöksen seurakuntien tietoon hiippakuntasihteeri Vihko on seurakuntien käytettävissä strategioiden tekemisen ja skenaariotyöskentelyjen ohjaamisessa 12
Liite 1 Väestöennuste vuosille 2007 2030 Espoon hiippakunnan alueella (Lähde: Tilastokeskus) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Espoo - Esbo 238492 241881 245188 248410 251544 254584 Hanko - Hangö 9676 9638 9607 9578 9554 9533 Hyvinkää - Hyvinge 44625 44933 45237 45536 45833 46125 Järvenpää - Träskända 37890 38144 38395 38637 38874 39105 Karjaa - Karis 8989 9031 9071 9115 9162 9210 Karjalohja - Karislojo 1473 1481 1489 1494 1500 1508 Karkkila - Högfors 8946 8971 8997 9024 9055 9088 Kauniainen - Grankulla 8497 8514 8521 8530 8540 8549 Kerava - Kervo 32721 33131 33538 33929 34311 34681 Kirkkonummi - Kyrkslätt 35263 36108 36922 37715 38480 39210 Lohja - Lojo 37273 37568 37863 38147 38422 38700 Mäntsälä 19052 19443 19815 20169 20508 20833 Nummi-Pusula 5991 6014 6038 6060 6085 6109 Nurmijärvi 38766 39503 40205 40876 41523 42153 Pohja - Pojo 4875 4868 4860 4852 4849 4843 Sammatti 1370 1397 1423 1450 1477 1502 Siuntio - Sjundeå 5727 5869 6004 6132 6255 6369 Tuusula - Tusby 35998 36542 37066 37568 38044 38504 Vihti - Vichtis 26916 27386 27838 28280 28704 29117 602540 610422 618077 625502 632720 639723 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Espoo - Esbo 257516 260355 263092 265738 268299 270780 Hanko - Hangö 9514 9499 9484 9470 9460 9451 Hyvinkää - Hyvinge 46412 46694 46973 47252 47530 47806 Järvenpää - Träskända 39334 39566 39806 40049 40293 40536 Karjaa - Karis 9259 9307 9358 9407 9457 9506 Karjalohja - Karislojo 1516 1525 1532 1542 1550 1558 Karkkila - Högfors 9120 9155 9193 9238 9285 9330 Kauniainen - Grankulla 8555 8557 8566 8574 8588 8607 Kerava - Kervo 35043 35397 35750 36099 36444 36784 Kirkkonummi - Kyrkslätt 39920 40608 41273 41914 42538 43150 Lohja - Lojo 38980 39264 39542 39813 40088 40359 Mäntsälä 21149 21458 21759 22053 22339 22618 Nummi-Pusula 6130 6151 6174 6198 6224 6251 Nurmijärvi 42756 43346 43923 44485 45039 45586 Pohja - Pojo 4842 4840 4841 4845 4851 4858 Sammatti 1531 1555 1580 1602 1623 1644 Siuntio - Sjundeå 6484 6591 6700 6806 6911 7013 Tuusula - Tusby 38947 39376 39795 40205 40613 41011 Vihti - Vichtis 29516 29910 30299 30683 31058 31422 646524 653154 659640 665973 672190 678270 13
Liite 1, jatkoa 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Espoo - Esbo 273191 275523 277775 279938 282020 284007 Hanko - Hangö 9443 9436 9430 9423 9416 9412 Hyvinkää - Hyvinge 48081 48348 48608 48859 49104 49343 Järvenpää - Träskända 40780 41022 41261 41495 41719 41933 Karjaa - Karis 9558 9610 9662 9716 9768 9819 Karjalohja - Karislojo 1567 1575 1583 1592 1602 1611 Karkkila - Högfors 9375 9420 9466 9511 9552 9594 Kauniainen - Grankulla 8627 8651 8675 8701 8730 8761 Kerava - Kervo 37115 37438 37750 38052 38341 38617 Kirkkonummi - Kyrkslätt 43740 44306 44844 45357 45837 46292 Lohja - Lojo 40623 40880 41131 41374 41613 41838 Mäntsälä 22887 23147 23404 23651 23888 24115 Nummi-Pusula 6281 6312 6341 6374 6403 6433 Nurmijärvi 46122 46642 47142 47622 48074 48501 Pohja - Pojo 4864 4873 4883 4893 4903 4916 Sammatti 1664 1682 1700 1715 1730 1744 Siuntio - Sjundeå 7107 7200 7285 7367 7442 7513 Tuusula - Tusby 41411 41795 42161 42516 42853 43178 Vihti - Vichtis 31776 32123 32458 32779 33084 33379 684212 689983 695559 700935 706079 711006 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Espoo - Esbo 285892 287676 289360 290943 292419 293815 Hanko - Hangö 9407 9404 9399 9392 9385 9375 Hyvinkää - Hyvinge 49570 49788 49995 50191 50377 50550 Järvenpää - Träskända 42136 42332 42516 42690 42855 43012 Karjaa - Karis 9868 9916 9959 10004 10048 10086 Karjalohja - Karislojo 1620 1631 1640 1649 1659 1668 Karkkila - Högfors 9632 9668 9702 9734 9765 9794 Kauniainen - Grankulla 8795 8827 8861 8891 8921 8948 Kerava - Kervo 38880 39128 39363 39583 39794 39988 Kirkkonummi - Kyrkslätt 46716 47109 47475 47815 48132 48427 Lohja - Lojo 42054 42258 42451 42632 42801 42959 Mäntsälä 24328 24529 24719 24899 25069 25229 Nummi-Pusula 6463 6490 6516 6542 6566 6589 Nurmijärvi 48898 49267 49615 49934 50229 50502 Pohja - Pojo 4928 4938 4950 4961 4972 4982 Sammatti 1757 1769 1780 1792 1802 1811 Siuntio - Sjundeå 7580 7642 7702 7755 7804 7850 Tuusula - Tusby 43482 43771 44038 44286 44513 44726 Vihti - Vichtis 33658 33920 34167 34402 34621 34826 715664 720063 724208 728095 731732 735137 14
Liite 2 Kieliryhmät kunnittain Espoon hiippakunnan alueella 2004-2006 Suomenkieliset Ruotsinkieliset Vieraskieliset 2004 2005 2006 2004 2005 2006 2004 2005 2006 Espoo - Esbo 194 648 197 386 199 226 20 067 20 018 20 041 12 749 14 290 15 742 Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända 5 345 5 305 5 244 4 383 4 336 4 276 176 185 204 42 167 42 397 42 748 297 319 322 1 059 1 132 1 240 36 204 36 351 36 418 323 324 322 801 830 888 Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla 3 409 3 448 3 429 5 383 5 321 5 308 185 187 216 1 425 1 409 1 397 28 26 27 38 39 41 8 617 8 608 8 675 55 58 59 130 141 186 4 861 4 836 4 882 3 312 3 334 3 290 292 287 296 Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt 30 128 30 234 30 877 360 362 372 873 947 1 055 25 477 26 133 26 784 6 446 6 542 6 566 849 906 1 039 Lohja - Lojo 34 130 34 450 34 727 1 537 1 534 1 527 551 601 720 Mäntsälä 17 582 17 877 18 284 158 161 161 159 185 202 Nummi- 5 783 5 860 5 820 57 61 61 70 79 83 Pusula Nurmijärvi 35 686 36 422 36 977 441 461 467 440 507 561 Pohja - Pojo 2 932 2 901 2 899 1 860 1 843 1 835 128 130 151 Sammatti 1 209 1 264 1 302 11 14 15 22 22 25 Siuntio - 3 351 3 438 3 601 1 871 1 890 1 875 90 94 101 Sjundeå Tuusula - Tusby 33 437 33 760 34 304 625 644 622 450 485 505 Vihti - Vichtis 24 826 25 126 25 539 430 429 443 304 379 444 15
Liite 3 Seurakuntien jäsenkehitys Espoon hiippakunnassa 2004-2006 Rovastikuntien ja seurakuntien väkiluvut Kunnan asukkaista ev. lut. seurakuntien 31.12.2006 (Suluissa tilanne 31.12.2003) jäseniä 31.12.2006 (Suluissa tilanne 31.12.2003) Espoon tuomiorovastikunta 100 214 (95 952) Espoo 76,0 (78,5) Espoon tuomiokirkkosrk. 47 626 (44 530) Hanko 81,4 (83,6) Kauniaisten suom. srk. 4 064 (4 273) Hyvinkää 80,4 (81,9) Kirkkonummen suom. srk. 21 677 (20 142) Järvenpää 78,9 (80,3) Leppävaaran srk. 26 847 (27 007) Karjaa 81,4 (85,4) Lohjan rovastikunta 77 817 (77 219) Karjalohja 81,8 (79,0) Hangon suom. srk. 3 926 (4 119) Karkkila 78,0 (78,9) Karjaan suom. srk. 2 566 (2 668) Kauniainen 80,4 (82,4) Karjalohjan srk. 1 199 (1 181) Kerava 76,7 (78,4) Karkkilan srk. 6 594 (6 919) Kirkkonummi 80,3 (82,0) Lohjan srk. 30 676 (30 468) Nummen srk. 2 669 (2 709) Lohja 83,0 (84,6) Pohjan suom. srk. 2 166 (2 296) Mäntsälä 84,3 (85,5) Pusulan srk. 2 371 (2 372) Nummi-Pusula 84,5 (85,6) Sammatin srk. 1 132 (1 071) Nurmijärvi 82,6 (83,4) Siuntion suom. srk. 2 856 (2 561) Pohja 79,5 (81,7) Vihdin srk. 21 662 (20 855) Sammatti 84,4 (86,4) Nurmijärven rovastikunta 82 710 (80 246) Siuntio 81,1 (83,4) Hyvinkään srk. 35 625 (35 347) Tuusula 82,1 (82,8) Mäntsälän srk. 15 716 (14 939) Vihti 82,0 (83,6) Nurmijärven srk. 31 369 (29 960) Tapiolan rovastikunta 87 055 (87 257) Espoonlahden srk. 33 685 (33 455) Olarin srk. 29 056 (28 969) Tapiolan srk. 24 314 (24 833) Tuusulan rovastikunta 83 552 (82 326) Järvenpään srk. 29 680 (29 786) Keravan srk. 24 784 (24 432) Tuusulan srk. 29 088 (28 108) 16
Liite 4 Jäsenyyskehitys ja eri kieliryhmät Espoon hiippakunnassa 2003-2006 Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat koko väestöstä (=suomen ja ruotsinkieliset srk:t ja mukaan lukien vieraskielinen väestö = kkohallituksen tilasto) Suomenkielisen väestön kirkkoon kuuluminen (Luvusta on poistettu ruotsinkielisiin seurakuntiin kuuluvat sekä vieras-kieliset. Luvussa mukana ne ruotsin-kieliset, jotka asuvat kunnissa, joissa vain suomenkielinen srk) Kirkon jäsenyys suomen- ja ruotsinkielisessä väestössä (Väestöstä vähennetty siis vieraskieliset ts. tämä luku on verrannollinen 1990-lukua edeltäneeseen aikaan, jolloin vieraskielisen väestön osuus oli marginaalinen) 2003 2004 2005 2006 80,9% 80,3% 79,6% 78,9% 83 % 82,7% 82,3% 81,8% 83,5% 83,1% 82,7% 82,3% Suomenkielisen väestön kasvu alueen kunnissa verrattuna suomenkielisten seurakuntien väkiluvun kasvuun Kuntien suomenkielinen väestö Suomenkielisten srk:ien väkiluku 2004 + 5 892 (+1,16%) + 3 308 (+0,78%) 2005 + 5 988 (+1,17%) + 3 022 (+0,71%) 2006 + 5 928 (+1,15%) + 2 405 (+0,56%) Kuntien suomenkielinen väestö kasvoi tarkasteluaikana yhteensä 17 808 henkeä. Suomenkielisten seurakuntien väkiluku kasvoi vastaavana aikana 8 735 henkeä. Jos kirkon jäsenyys olisi pysynyt vuoden 2003 lopun tasolla (83%), olisi suomenkielisten seurakuntien väkiluvun laskennallisesti pitänyt kasvaa suhteessa kuntien väestönkasvuun 83% / 17 808 henkeä = 14 774 henkeä. Toteutunut kasvu 8 735 oli 6 039 henkeä pienempi. 17