Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille
Sisältö Johdanto... 1 Työpaikan kemialliset tekijät... 2 Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet... 2 Kemikaaliluettelo... 2 Riskinarviointi ja -hallinta... 3 Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön... 4 Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta... 5 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot... 5 2 Vaaran yksilöinti... 6 3 Koostumus ja tiedot ainesosista... 6 4 Ensiaputoimenpiteet... 7 5 Palontorjuntatoimenpiteet... 8 6 Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä... 8 7 Käsittely ja varastointi... 9 8 Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet... 10 9 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet... 11 10 Stabiilisuus ja reaktiivisuus... 12 11 Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot... 13 12 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle... 14 13 Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat... 15 14 Kuljetustiedot... 15 15 Lainsäädäntöä koskevat tiedot... 16 16 Muut tiedot... 16 Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät... 17 Altistumisskenaario aineen turvallisen käytön kuvaus... 18 Viranomaiset... 19 Lisätietoa... 19 Käsitteitä... 20 Liite 1. CLP-asetuksen mukainen mallietiketti... 22 Liite 2. Esimerkki altistumisskenaariosta... 23 Liite 3. Esimerkki kemikaaliluettelosta... 24 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, kemianteollisuuden työalatoimikunta Teksti: Niina Kallio Piia Anttila Tiina Santonen Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Nykypaino Oy 1. painos 2010 ISBN 978-951-810-417-2
Johdanto Kemikaalit ovat keskeisessä roolissa monilla työpaikoilla. Suomessa on käytössä noin 30 000 kemiallista valmistetta, joista 60 % on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi. Terveysvaaran ohella kemikaalit voivat aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa ja niillä voi olla ympäristölle vaarallisia ominaisuuksia. Tyypillisiä kemikaalien aiheuttamia tapaturmia ovat roiskeet iholle tai silmiin sekä tulipalot ja räjähdykset. Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa työpaikoilla erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia sekä tapaturmia. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamia ammattitautitapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 2 000, joista lähes puolet on ihotauteja. Lisäksi kemialliset tekijät aiheuttavat hengitystieallergioita (astma, allerginen nuha) ja esimerkiksi hermoston sairauksia, kuten liuotinaineiden aiheuttama aivosairaus. Noin 40 000 työntekijällä altistuminen kemiallisille tekijöille voidaan katsoa merkittäväksi. Noin puoli miljoonaa työntekijää kokee työssään haittaa kemiallisille aineille altistumisesta. Työntekijöiden suojelemiseksi kemiallisiin tekijöihin liittyviltä vaaroilta työnantajaa on velvoitettu tunnistamaan työssä esiintyvät vaarat, arvioimaan niistä työntekijöille aiheutuvat terveys- ja turvallisuusriskit sekä toteuttamaan arvioinnissa esiin tulleet torjunta- ja parannustoimenpiteet (VNa 715/2001). Riskinarvioinnin toteuttamiseksi työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työpaikalla esiintyvistä kemiallisista tekijöistä. Ensimmäinen ja keskeinen tietolähde kemikaalista on sen käyttöturvallisuustiedote. Huomioitavaa kuitenkin on, että työpaikoilla esiintyy paljon sellaisia ammattitautien ja työperäisten sairauksien kannalta merkittäviä kemiallisia tekijöitä, joille ei ole olemassa käyttöturvallisuustiedotetta. Tällaisia ovat esimerkiksi prosessipäästöt ja metallien muokkauksessa syntyvät hitsaushuurut ja hiontapölyt. Kaikki työpaikalla käytössä olevat kemikaalit kirjataan kemikaaliluetteloon kauppanimen mukaan ja samalla selvitetään nämä työpaikalla esiintyvät muut kemialliset tekijät. Työntekijät tulee lisäksi perehdyttää kemikaalien turvalliseen käyttöön ja käsittelyyn. Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH- ja CLP-asetus) täydentää käyttöturvallisuustiedotteita sekä uudistaa kemikaalien luokitukset ja merkinnät. REACH-asetuksen mukaisesti kemikaalien riskit arvioidaan ja kemikaalit rekisteröidään tiettyihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi niille aineille, joita valmistetaan tai tuodaan EU:hun suuria määriä, tehdään kattava kemikaaliturvallisuusarviointi. Yhteenveto arvioinnin tuloksista ja suositeltavista riskinhallintatoimenpiteistä lisätään käyttöturvallisuustiedotteen altistumisskenaario-osaan. Aineiden rekisteröinnit suoritetaan vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Uusia, täydennettyjä käyttöturvallisuustiedotteita saapuu työpaikoille vähitellen vuodesta 2010 lähtien. CLP-asetus muuttaa kemikaalien luokitukset ja pakkausmerkinnät yksittäisten aineiden osalta joulukuuhun 2010 ja seosten osalta kesäkuuhun 2015 mennessä. Työturvallisuuskeskus 1
Työpaikan kemialliset tekijät Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet Olennainen osa kemikaaliturvallisuuden hallintaa on tunnistaa kaikki työpaikalla esiintyvät kemialliset tekijät. Käytössä olevat kemikaalit luetteloidaan kemikaaliluetteloon ja samalla kartoitetaan myös muut työpaikalla esiintyvät kemialliset tekijät. Ensisijainen tietolähde kemikaaleista on kemikaalin käyttöturvallisuustiedote. Työpaikalla esiintyy kuitenkin myös sellaisia vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä, joille ei ole laadittu käyttöturvallisuustiedotetta. Tällaisia ovat esimerkiksi hitsaushuurut pakokaasut pölyt ja käryt prosessien väli- ja lopputuotteet. Tällaisten työnteon yhteydessä syntyvien kemiallisten altisteiden ominaisuudet ja terveysvaikutukset selvitetään alan kirjallisuudesta. Hyviä tiedonlähteitä ovat esimerkiksi Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja (www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/kemikaaliturvallisuuden_ tiedonlahteet) Kemikaalit ja työ -kirja KAMAT-tietokortit kemiallisista altisteista auto- ja metallialan työtehtävissä (www.ttl.fi/kamat). Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa aina hyödyntää kemiallisten altisteiden terveysvaikutusten arvioimisessa. Kemikaaliluettelo Kemikaaliluettelo laaditaan kaikista työpaikalla käytössä olevista kemikaaleista. Kemikaalit luetteloidaan kemikaalien kauppanimien mukaisessa järjestyksessä. Kemikaaliluettelosta tulee löytyä kemikaalien vaaraluokitus sekä erityistä vaaraa aiheuttavat ominaisuudet käyttöturvallisuustiedotteiden päiväys. Erityistä vaaraa aiheuttavilla aineilla tarkoitetaan syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia ns. CMR-aineita sekä ympäristössä hitaasti hajoavia, biokertyviä ja ympäristölle myrkyllisiä PBT- ja vpvb-aineita. REACH-asetuksen myötä monien tällaisten vakavia vaikutuksia omaavien aineiden käyttö voi tulla luvanvaraiseksi. Kemikaalivirasto (ECHA) ylläpitää ehdokasaineluetteloa näistä erityistä huolta aiheuttavista aineista. Työpaikoilla tulee pyrkiä korvaamaan erityistä vaaraa aiheuttavat aineet vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla. Kemikaaliluetteloa kannattaa laajentaa niin, että luetteloon lisätään myös valmisteiden sisältämät ainesosat sekä niiden vaaraominaisuudet. Tällöin on helpompi seurata tilannetta mahdollisesti luvanvaraisiksi päätyvien CMR-aineiden osalta. Lisäksi listaan kannattaa lisätä valmisteen käyttötarkoitus ja -paikat sekä arviot käyttö- ja varastointimääristä yrityksessä. Esimerkki kemikaaliluettelosta löytyy liitteestä 3. 2 Työturvallisuuskeskus
Riskinarviointi ja -hallinta Kemikaaliriskien arviointi aloitetaan tunnistamalla työssä esiintyvät kemiallisista tekijöistä aiheutuvat vaarat (Mitä kemikaaleja käytetään? Mitä päästöjä syntyy eri prosesseissa? Onko pölyjä, huuruja, käryjä? Mitkä ovat niiden vaaraominaisuudet luokitusten perusteella?) sekä altistuvat työntekijät (Ketkä altistuvat ja missä? Onko erityisryhmiä?). Vaarojen kartoittamisessa voidaan hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja ja tietokoneohjelmia. Riskien arvioinnissa tarkastellaan havaittujen epäkohtien merkittävyyttä sekä päätetään lisäselvityksistä ja parannustoimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Riskien arviointi laaditaan kirjallisessa muodossa, ja se tulee päivittää säännöllisesti ja aina silloin, kun toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kemikaalien sekä muiden kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat jaotellaan palo- ja räjähdysvaaroihin, terveysvaaroihin sekä ympäristövaaroihin. Kemikaaleille altistutaan työympäristössä pääsääntöisesti hengitysteiden sekä ihon välityksellä. Suun kautta altistumista voi tapahtua käsien välityksellä tupakoinnin tai syömisen yhteydessä. Mikäli altistumista ei voida luotettavasti arvioida olemassa olevan tiedon perusteella, tulee työpaikalla suorittaa työhygieenisiä mittauksia työpaikan ilmasta tai biologisia altistumismittauksia työntekijöiden altistumistasojen kartoittamiseksi. Kemikaaleille altistumisen ja terveysvaikutusten arvioimisessa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. REACH-asetuksen myötä kemikaalien riskinhallintatoimenpiteistä saadaan tarkempaa tietoa altistumisskenaarioiden välityksellä. Kuitenkin työntekijöiden kemiallisen altistumisen riskinarviointi jää edelleen työnantajan tehtäväksi. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien hallinnassa tulee aina noudattaa riskienhallinnan perusperiaatteita, joiden toimenpidejärjestys on seuraava: vaarallisen kemikaalin tai työmenetelmän korvaaminen päästölähteen eristäminen sulkemalla prosessi päästöjen leviämisen estäminen ilmanvaihdon avulla työmenetelmien, prosessien ja työtapojen muuttaminen henkilönsuojainten käyttö. Olennainen osa kemikaaliriskien hallintaa työpaikoilla on perehdyttää työntekijät kemikaalien vaaraominaisuuksiin sekä turvallisiin työtapoihin. Työturvallisuuskeskus
Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön Kemikaalin turvallisen käytön edellytys on tuntea sen koostumus, vaaraominaisuudet ja turvalliset käyttötavat. Nämä tiedot sisältyvät kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen. Kemikaalitoimittaja on velvollinen toimittamaan käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalin vastaanottajalle toimittaessaan vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia teolliseen tai ammatilliseen käyttöön. Myös tietyistä luokittelemattomista valmisteista, jotka sisältävät pieniä määriä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ainesosia (esimerkiksi allergiaa aiheuttavia aineita), on pyydettäessä toimitettava käyttöturvallisuustiedote. Muista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta oleelliset tiedot esimerkiksi käyttöohjeessa. Käyttöturvallisuustiedotteen sisällöstä ja toimittamisvelvollisuudesta säädetään REACH-asetuksessa. REACHasetus toi käyttöturvallisuustiedotteen laatimisvelvollisuuden piiriin vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien lisäksi myös ympäristökäyttäytymisensä vuoksi erityistä huolta aiheuttavat aineet (ns. PBT- ja vpvb-aineet) sekä aineet, joiden käyttö on luvanvaraista. Suurin REACH-asetuksen tuoma muutos käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön koskee suurimpien valmistus- ja maahantuontimäärien aineita, joille on asetuksen mukaan tehtävä kemikaaliturvallisuusarviointi. Näitä aineita sisältävien valmisteiden käyttöturvallisuustiedotteisiin lisätään DNEL-arvot, jotka kuvaavat altistumistasoa, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmisille PNEC-arvot, jotka kuvaavat pitoisuutta ympäristössä, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan haittaa ympäristölle arvio siitä, aiheuttaako aine ympäristökäyttäytymisensä vuoksi erityistä huolta (ns. PBT-arviointi) altistumisskenaario eli kuvaus aineen turvallisen käytön mahdollistavista käyttöolosuhteista ja riskinhallintatoimista kussakin käyttötarkoituksessa. Jos aineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ainetta tai sitä sisältävää valmistetta saa käyttää vain altistumisskenaarioissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Käyttäjän on lisäksi noudatettava altistumisskenaariossa mainittuja tai samaan tai alempaan altistumistasoon johtavia käyttöolosuhteita ja riskinhallintatoimia. Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla työntekijöiden saatavilla, ja niitä on säilytettävä vähintään 10 vuotta kemikaalin käytön päättymisen jälkeen. Vanhojen käyttöturvallisuustiedotteiden säilyttäminen on tärkeää erityisesti ammattitautiepäilyjen selvittämisen kannalta. Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikoilla. Kaikista vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista tulee olla käyttöturvallisuustiedote saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteiden keskeiset muutokset. Kohta Muutos 1. Rekisteröintinumero, tunnistetut käytöt ja käyttörajoitukset 2. Vaarojen tunnistaminen ja kemikaalia koskevat varoitusmerkit 3. Valmisteen koostumustiedot 4. Ei muutoksia 5. Ei muutoksia 6. Ei muutoksia 7. Ei muutoksia 8. Riskinhallintatoimenpiteet altistumisskenaariosta sekä DNEL- ja PNEC-arvot 9. Ei muutoksia 10. Ei muutoksia 11. Ei muutoksia 12. Ei muutoksia 13. Ei muutoksia 14. Ei muutoksia 15. Ainetta koskevat rajoitukset sekä mahdollinen luvanvaraisuus 16. Ei muutoksia Liitteet Altistumisskenaariot 4 Työturvallisuuskeskus
Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi HAPAN 10 Tunnuskoodi 512711 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Käyttötarkoitus Metallin peittaus kasto- ja sivelymenetelmällä Käytöt, joita ei suositella Peittaus ruiskuttamalla 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot Valmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit Oy Yhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean. 1.4 Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977 2. VAARAN YKSILÖINTI 2.1 Aineen tai seoksen luokitus CLP -asetuksen mukainen luokitus 1 Aineen tai seoksen Voimakkaasti ja yhtiön tai ihoa yrityksen syövyttävää tunnistetiedot ja silmiä vaurioittavaa Kohdassa 1 ilmoitetaan Skin Corr kemikaalin 1A, H314, kauppanimi, Eye Dam. REACH-rekisteröintinumero 1 ja tunnistetut käyttötarkoitukset sekä kemikaalin Direktiivin valmistajan, maahantuojan 67/548/ETY tai muun mukainen toimittajan väistyvä yhteystiedot. luokitus Kemikaalitoimittajaan voi olla yhteydessä kaikissa Syövyttävä käyttöturvallisuustiedotteen C;R35, Ärsyttävä sisältöön Xi; liittyvissä R41 kysymyksissä. Kohdassa VAARA 1 ilmoitetaan 2.2 Merkinnät myös käyttöturvallisuustiedotteen vastaanottajan kannalta merkitykselliset aineen tai seoksen tunnistetut GHS05; käyttökohteet sekä käytöt, joita toimittaja ei suosittele (käyttörajoitukset). Käyttörajoitukset voivat H314; koskea Voimakkaasti kemikaalin käyttötapaa ihoa syövyttävää tai käyttötarkoitusta, ja silmiä esimerkiksi vaurioittavaa. kemikaalin levittämistä ruiskuttamalla tai käyttöä elintarvikkeissa. P224; Erittäin helposti syttyvä neste. P260; Älä hengitä sumua tai höyryä. P405: Varastoi lukitussa tilassa. Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaara Väkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaasti muun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraatit, nitraatit, sul dit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkihapon vaikutuksesta ja voivat syttyä. Terveysvaara Metallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävää ja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminen Työturvallisuuskeskus 5 silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita.
Valmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit Oy Yhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean. 1.4 Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977 2. VAARAN YKSILÖINTI VAARA 2.1 Aineen tai seoksen luokitus CLP -asetuksen mukainen luokitus Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa Skin Corr 1A, H314, Eye Dam. 1 Direktiivin 67/548/ETY mukainen väistyvä luokitus Syövyttävä C;R35, Ärsyttävä Xi; R41 2.2 Merkinnät GHS05; H314; Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. P224; Erittäin helposti syttyvä neste. P260; Älä hengitä sumua tai höyryä. P405: Varastoi lukitussa tilassa. Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaara Väkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaasti muun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraatit, nitraatit, sul dit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkihapon vaikutuksesta ja voivat syttyä. Terveysvaara Metallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävää ja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita. 2 Vaaran yksilöinti Kohdassa 2 ilmoitetaan kemikaalin vaaraluokitus, varoitusmerkinnät sekä lyhyt sanallinen kuvaus tärkeimmistä vaaraominaisuuksista. Tämä kohta antaa lukijalle yleiskuvan siitä, minkälaisia vaaroja kemikaalin käytöstä voi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE aiheutua. HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA 3.2 Seokset Tuotetunniste Ainesosan nimi Pitoisuus Luokitus Rekisteröintinumero CAS 7600-93-9 EY 300-100-1 4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus 3 Koostumus ja Hengitys tiedot ainesosista Kohdassa 3 kuvataan kemikaalin koostumus. Terveydelle tai ympäristölle vaarallisista ainesosista ilmoitetaan Siirrettävä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hengitysvaikeuksia, annetaan happea. Ota yhteys lääkäriin. tunnistetiedot, pitoisuus valmisteessa sekä vaaraluokitus. Ihokosketus Roiskeet pestään välittömästi runsaalla vedellä ja riisutaan likaantuneet vaatteet. Ihon huuhtelua vedellä jatketaan 15 min ajan. Ota yhteys lääkäriin. 6 Työturvallisuuskeskus Happo 25 % Skin Corr 1A, H314 Eye Dam. 1, H318 12345 CAS 7772-54-3 Apuaine 5 % Skin Corr 2, H315 - *) Vaaraa osoittavien H-lausekkeiden tekstit on lueteltu kokonaisuudessaan kohdassa 16. 4. ENSIAPUTOIMENPITEET Roiskeet silmiin Silmät huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, myös silmäluomien alta.
Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA 3.2 Seokset Tuotetunniste Ainesosan nimi Pitoisuus Luokitus Rekisteröintinumero CAS 7600-93-9 EY 300-100-1 Happo 25 % Skin Corr 1A, H314 Eye Dam. 1, H318 12345 CAS 7772-54-3 Apuaine 5 % Skin Corr 2, H315 - *) Vaaraa osoittavien H-lausekkeiden tekstit on lueteltu kokonaisuudessaan kohdassa 16. 4. ENSIAPUTOIMENPITEET 4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Hengitys Siirrettävä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hengitysvaikeuksia, annetaan happea. Ota yhteys lääkäriin. Ihokosketus Roiskeet pestään välittömästi runsaalla vedellä ja riisutaan likaantuneet vaatteet. Ihon huuhtelua vedellä jatketaan 15 min ajan. Ota yhteys lääkäriin. Roiskeet silmiin Silmät huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, myös silmäluomien alta. Silmien huuhtelua jatketaan 15 min ajan. Hakeuduttava lääkärin hoitoon. Nieleminen Suu huuhdellaan hyvin vedellä. Älä okseta potilasta. Potilaalle juotetaan 1-2 lasia vettä tai maitoa. Tajutonta tai kouristelevaa potilasta ei saa juottaa. Hakeuduttava lääkärin hoitoon. 4.2 Tärkeimmät oireet ja vaikutukset sekä välittömät että viivästyneet Happohöyryt ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Happosumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaa tunnetta nenässä ja kurkussa, liman muodostumista sekä yskää. Väkevän happoseoksen roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja mahdollisen sokeuden. Väkevä happoseos syövyttää ihoa ja aiheuttaa palovammoja sekä haavoja. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden tulehduksen. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. 4.3 Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityishoitoa koskevat ohjeet - 5. PALONTORJUNTATOIMENPITEET 5.1 Sammutusaineet 4 Ensiaputoimenpiteet Kohdassa 4 kuvataan Soveltuvia tarvittavat sammutusaineita ensiaputoimet, jos ovat kemikaalia hiekka on ja hengitetty, jauhe. Vettä joutunut ei iholle tule käyttää tai silmiin sammutukseen. tai nielty. Lisäksi kuvataan kemikaalille altistumisesta aiheutuvat oireet ja vaikutukset. 5.2 Tämä kohta Aineesta voi sisältää ohjeita tai seoksesta erityisten puhdistusaineiden, johtuvat erityiset hoitovälineiden vaarat tai lääkkeiden (mm. vastaaineiden) käytöstä. KunTyönantajan väkevä happoseos on huolehdittava, joutuuettä kosketuksiin mahdolliset erityisvälineet veden kanssa, ja -tuotteet vapautuu ovat saatavilla lämpöä joko työpaikalla jatai sen lähimmällä seurauksena päivystysasemalla happohöyryjä ja että niiden ja -roiskeita. käyttö on ohjeistettu. Jos kemikaalimyrkytyksen hoitoon tarvitaan erityisiä lääkkeitä tai vasta-aineita, on lähintä terveyskeskusta tai aluesairaalaa hyvä tiedottaa kemikaalin käytöstä ja varmistaa, että heillä on valmiudet hoitaa kyseessä olevan kemikaalin aiheuttamia myrkytyksiä. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi käsiteltäessä syanideja. Käyttöturvallisuustiedotteiden ensiapuohjeissa on havaittu valitettavan paljon puutteita. Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, p. (09) 471 977. Lisätietoa ainekohtaisesta ensiavusta löytyy myös OVA-ohjeista, www.ttl.fi/ova. Työturvallisuuskeskus 7
tunnetta nenässä ja kurkussa, liman muodostumista sekä yskää. Väkevän happoseoksen roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja mahdollisen sokeuden. Väkevä happoseos syövyttää ihoa ja aiheuttaa palovammoja sekä haavoja. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden tulehduksen. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. 4.3 Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityishoitoa koskevat ohjeet - 5. PALONTORJUNTATOIMENPITEET 5.1 Sammutusaineet KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Soveltuvia sammutusaineita ovat hiekka ja jauhe. Vettä ei tule käyttää sammutukseen. HAPAN 10 5.2 Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaarat Päiväys: 31.5.2010 Kun väkevä happoseos Edellinen joutuu Päiväys: kosketuksiin 5.3.2008 veden kanssa, vapautuu lämpöä ja sen seurauksena happohöyryjä ja -roiskeita. 5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeet Sulje vuoto ja patoa valuma-alue esim. maavallilla. Estä vuotojen joutuminen kosketukseen veden kanssa. Siirrä happosäiliöt vaara-alueelta ja jäähdytä säiliöitä ulkopuolelta vedellä. Henkilösuojaimet: paloasu ja tarvittaessa paineilmahengityslaite, tiloissa, joissa roiskevaara, tulee käyttää kemikaalisuojapukua. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖISSÄ HAPAN 10 6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestä 5 Palontorjuntatoimenpiteet Päiväys: 31.5.2010 Ihmisten pääsy vuotoalueelle Edellinen Päiväys: estettävä 5.3.2008 ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Varottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilö- Kohdassa 5 kuvataan soveltuvat sammutusaineet sekä sellaiset sammutusaineet, joiden käytöstä voi aiheutua vaaraa. Nämä tiedot on huomioitava onnettomuuksiin varauduttaessa sekä työntekijöille annettavassa ohjeistuksessa. 5.3 kohtaista suojavarustusta. Palontorjuntaa koskevat ohjeet 6.2 Ohjeet Sulje vuoto ympäristövahinkojen ja patoa valuma-alueestämisestä esim. maavallilla. Estä vuotojen joutuminen kosketukseen Ei saa päästääveden ympäristöön kanssa. jasiirrä jätevesiviemäristöön. happosäiliöt vaara-alueelta ja jäähdytä 6.3 säiliöitä Puhdistusohjeet ulkopuolelta vedellä. Henkilösuojaimet: paloasu ja tarvittaessa paineilmahengityslaite, Pienet määrät imeytetään tiloissa, hiekkaan joissa roiskevaara, tai soveltuvaan tuleeimeytysaineeseen käyttää kemikaalisuoja- kerätään pukua. kanellisiin astioihin neutralointia varten. Padottu vuoto kerätään 6. TOIMENPITEET talteen, ONNETTOMUUSPÄÄSTÖISSÄ jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maan pinta kuoritaan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. 6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestä 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Ihmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Varottava Turvallisen kemikaalin käsittelyn joutumista edellyttämät iholle, silmiin toimenpiteet ja vaatteisiin. Käytettävä henkilö- 7.1 kohtaista Pakkauksen suojavarustusta. käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimennettaessa Ohjeet ympäristövahinkojen lisää sekoittaen happoliuos estämisestä veteen. Käytettävä henkilökohtaista 6.2 suojausvarustusta Ei saa päästää ympäristöön ja työskentelypisteessä ja jätevesiviemäristöön. tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Puhdistusohjeet Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpiste 6.3 varustettava Pienet määrät kohdepoistoilla. imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen ja Syöminen, kerätään kanellisiin juominenastioihin ja tupakoiminen neutralointia on kielletty varten. työpisteessä. Padottu vuoto kerätään 7.2 talteen, Turvallisen jos mahdollista. varastoinnin Vuoto edellyttämät neutraloidaan olosuhteet, ja saastuneen mukaan maanluettuina pinta kuoritaan. yhteensopimattomuudet Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa 7. KÄSITTELY auringonvalolta. JA VARASTOINTI Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä 7.1 avoliekeistä Turvallisen ja käsittelyn kuumista edellyttämät pinnoista. Säilytettävä toimenpiteet erillään emästen, kromaattien, onnettomuuspäästöissä kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuok- 6 Toimenpiteet Pakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimennettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaista Kohdassa 6 kuvataan si. Säilytettävä suojautuminen tiiviisti ja puhdistusohjeet, suljettuna. jos kemikaalia pääsee vuotamaan tai läikkymään sisä- 7.3 tai ulkotiloissa. Erityinen Mainitut puhdistusvälineet loppukäyttö ja -materiaalit sekä suojaimet on huomioitava vahinkotilanteisiin suojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Jos työpisteessä on varustettava käytetään kohdepoistolla kuumaa (ks. happoliuosta, Altistumisskenaario). on työpiste varauduttaessa. Happopeittausallas Mikäli kemikaalin ominaisuudet aiheuttavat palon- tai onnettomuuksien torjuntaan jotakin poikkeuksellista, 8. on ALTISTUMISEN tästä kerrottava varustettava paikallisille EHKÄISEMINEN pelastusviranomaisille. kohdepoistoilla. JA HENKILÖNSUOJAIMET Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. 8.1 7.2 Turvallisen Valvontaa koskevat varastoinnin muuttujat edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina HTP-arvot yhteensopimattomuudet Happo Säilytettävä 0,2 mg/m³ kuivassa, (8 h), viileässä 1 mg/m³ ja hyvin (15 min) ilmastoidussa paikassa sekä suojassa Apuaine auringonvalolta. 0,9 mg/m³ Säilytettävä (8 h), 3 mg/m³ happoa(15 kestävässä min) pakkauksessa. Eristettävä IOELV-arvot avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaattien, kloraattien, 0,2 mg/m³ nitraattien (8 h) ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuok- 8 Työturvallisuuskeskus Happo si. DNEL-arvot Säilytettävä tiiviisti suljettuna. 7.3 Happo Erityinen 0,1 loppukäyttö mg/m³ (hengitystiet)
Ihmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Varottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. 6.2 Ohjeet ympäristövahinkojen estämisestä Ei saa päästää ympäristöön ja jätevesiviemäristöön. 6.3 Puhdistusohjeet Pienet määrät imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen ja kerätään kanellisiin astioihin neutralointia varten. Padottu vuoto kerätään talteen, jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maan pinta kuoritaan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI 7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet Pakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimennettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaista suojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpiste varustettava kohdepoistoilla. Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. 7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaattien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. 7.3 Erityinen loppukäyttö Happopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario). 8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET 8.1 Valvontaa koskevat muuttujat 7 Käsittely ja varastointi HTP-arvot Kohdassa 7 annetaan Happo ohjeet 0,2 mg/m³ kemikaalin (8turvalliseen h), 1 mg/m³ käsittelyyn (15 min) ja varastointiin. Kohta voi sisältää esimerkiksi kuvauksen käyttö- Apuaine ja varastointiolosuhteista, 0,9 mg/m³ (8 h), soveltuvista 3 mg/m³ laitteistoista (15 min) sekä tarvittavista teknisistä ratkaisuista, kuten ilmanvaihdosta. IOELV-arvot Ohjeiden tulisi olla niin yksityiskohtaisia, että työnantaja pystyy niiden perusteella suunnittelemaan Happo työn mahdollisimman 0,2 mg/m³ (8 turvalliseksi. h) Ohjeita voidaan tarkentaa kohdassa 8.2. Jos käyttöturvallisuustiedotteen DNEL-arvot liitteenä on altistumisskenaario, kohdassa 7 ja 8 esitettyjen tietojen tulee vastata altistumisskenaarion Happo 0,1 mg/m³ tietoja. (hengitystiet) Apuaine 0,4 mg/m³ (hengitystiet) Työturvallisuuskeskus 9
Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. 7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaattien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. 7.3 Erityinen loppukäyttö Happopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario). 8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET 8.1 Valvontaa koskevat muuttujat HTP-arvot Happo 0,2 mg/m³ (8 h), 1 mg/m³ (15 min) Apuaine 0,9 mg/m³ (8 h), 3 mg/m³ (15 min) KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE IOELV-arvot Happo 0,2 mg/m³ (8 h) HAPAN 10 DNEL-arvot Happo 0,1 mg/m³ (hengitystiet) Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 Apuaine 0,4 mg/m³ (hengitystiet) 8.2 Altistumisen ehkäiseminen Altistumisen ehkäiseminen on kuvattu altistumisskenaario liitteessä. 9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET 9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot 8 Altistumisen Olomuoto ehkäiseminen ja ja haju henkilönsuojaimet Kohdassa 8.1 Väritön ilmoitetaan taityöperäiseen ruskehtavaaltistumiseen hajuton öljymäinen liittyvät raja-arvot neste kemikaalille tai sen sisältämille ainesosille. Hajukynnys HTP-arvot ovat ph pienimpiä työpaikan ilman pitoisuuksia, joille altistuminen < 1 voi aiheuttaa työntekijöille terveyshaittaa. Sulamispiste Työnantajan on tarvittaessa mitattava kemikaalien pitoisuus -22 C (25 työpaikan % Happo) ilmassa ja verrattava tuloksia HTP-arvoihin. Kiehumispiste HTP-arvon perään voidaan lisätä huomautus 106 iho C kemikaaleille, (25 % Happo) jotka imeytyvät erityisen helposti Leimahduspiste ihon läpi. Ei määritettävissä Haihtumisnopeus - Joillekin kemikaaleille Räjähtävyys on annettu biologinen viiteraja-arvo eli aineen Ei määritettävissä enimmäispitoisuus työntekijän veressä tai virtsassa. Höyrynpaine Altistuminen näille kemikaaleille on tarvittaessa 20 selvitettävä hpa (20 veri- C) tai virtsanäytteistä. Kemikaalille Höyryntiheys voidaan ilmoittaa myös muissa maissa annettuja raja-arvoja, - erityisesti jos sille ei ole asetettu HTP-arvoa. Suhteellinen IOELV-arvot ovat tiheys EU-komission asettamia eurooppalaisia 1,22 suosituksia. kg/dm3 (25 % Happo) Kemikaaleille Vesiliukoisuus tai niiden ainesosille, joille on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, Täysin liukeneva on ilmoitettava myös ns. DNEL- ja PNEC-arvot. Jakautumiskerroin: DNEL kuvaa altistumistasoa, n-oktanoli/vesi esimerkiksi aineen logpitoisuutta Pow -2,0 työpaikan (25 % Happo) ilmassa, jonka ei oleteta aiheuttavan Itsesyttymislämpötila terveyshaittaa ihmiselle. PNEC kuvaa ympäristölle - haitatonta pitoisuutta. DNELarvoja voidaan Hajoamislämpötila asettaa sekä kuluttaja-altistumiselle että työntekijäaltistumiselle. 300 C (Happo Työpaikalla 25 %) sovelletaan työntekijöille Viskositeetti asetettuja DNEL-arvoja. 15 000. 10-6 Ns/m 2 Räjähtävyys - Työpaikalla Hapettavuus sovelletaan työntekijöiden altistumista arvioitaessa - ensisijaisesti HTP-arvoja sekä 9.2 biologisia viiteraja-arvoja, Muut tiedot mutta jos DNEL-arvo työperäiselle altistumiselle on alhaisempi kuin HTP-arvo, tulee - pyrkiä noudattamaan DNEL-arvoa. DNEL-arvoja hyödynnetään myös silloin, kun muita raja-arvoja ei ole saatavilla. 10. Kohdassa STABIILISUUS 8.2 tarkennetaan JA REAKTIIVISUUS kohdassa 7 annettuja ohjeita työperäisen altistumisen ja ympäristöpäästöjen ehkäisemiseen. Jos kemikaalia käsiteltäessä on tarpeellista käyttää henkilönsuojaimia, ilmoitetaan tarvittavien 10.1 suojainten tyyppi Reaktiivisuus ja materiaali. Happoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä happoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaa happoroiskeita. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen vaikutuksesta. 10.2 Kemiallinen stabiilisuus Kuumentaminen voi vapauttaa vaarallisia kaasuja. 10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus Vetykaasun muodostuminen suljetussa tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran. 10.4 Vältettävät olosuhteet Korkeat lämpötilat. 10.5 Yhteensopimattomat materiaalit Emäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset materiaalit, palavat aineet, pelkistävät aineet. 10 Työturvallisuuskeskus 10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet Kuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 8.2 Altistumisen ehkäiseminen Altistumisen ehkäiseminen on kuvattu altistumisskenaario liitteessä. 9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET 9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot Olomuoto ja haju Väritön tai ruskehtava hajuton öljymäinen neste Hajukynnys ph < 1 Sulamispiste -22 C (25 % Happo) Kiehumispiste 106 C (25 % Happo) Leimahduspiste Ei määritettävissä Haihtumisnopeus - Räjähtävyys Ei määritettävissä Höyrynpaine 20 hpa (20 C) Höyryntiheys - Suhteellinen tiheys 1,22 kg/dm3 (25 % Happo) Vesiliukoisuus Täysin liukeneva Jakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow -2,0 (25 % Happo) Itsesyttymislämpötila - Hajoamislämpötila 300 C (Happo 25 %) Viskositeetti 15 000. 10-6 Ns/m 2 Räjähtävyys - Hapettavuus - 9.2 Muut tiedot - 10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS 10.1 Reaktiivisuus 9 Fysikaaliset ja Happoliuoksen kemialliset ominaisuudet kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä Kohdassa 9 kuvataan happoliuos kemikaalin tuottaa olomuoto lämpöä ja keskeiset reagoidessaan fysikaalis-kemialliset veden kanssa ominaisuudet. ja voi aiheuttaa Aineen olomuoto happoroiskeita. (kiinteä, neste Reaktiossa tai kaasu) sekä metallien kiinteän kanssa ja nestemäisen voi kehittyä aineen haihtuvuutta syttyvää vetykaasua. tärkeä Orgaaniset tietää arvioitaessa aineet työntekijöiden esim. paperialtistumista. voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen kuvaava höyrynpaine on Kaasut ja helposti vaikutuksesta. haihtuvat nesteet (esim. höyrynpaine > 1 kpa) voivat nopeasti muodostaa merkittäviä 10.2 pitoisuuksia Kemiallinen työpaikan ilmaan. stabiilisuus Kiinteiden aineiden Kuumentaminen käsittelyssä voi muodostua vapauttaa hengittyvää vaarallisia pölyä. kaasuja. 10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus Sulamispiste Vetykaasun kuvaa lämpötilaa, muodostuminen jossa kiinteä aine suljetussa muuttuu nestemäiseksi, tilassa aiheuttaa ja kiehumispiste räjähdysvaaran. lämpötilaa, jossa neste muuttuu kaasuksi. Aineen haihtuvuus kasvaa kemikaalin lämpötilan noustessa. 10.4 Vältettävät olosuhteet Palo- ja räjähdysvaaran arvioinnissa keskeisiä tietoja ovat kemikaalin olomuodon ja höyrynpaineen lisäksi itsesyttymislämpötila, Korkeat leimahduspiste lämpötilat. (nesteet), räjähdysrajat ja hapettavat ominaisuudet. 10.5 Itsesyttymislämpötila Yhteensopimattomat on lämpötila, jossa materiaalit aine syttyy itsestään, ilman ulkopuolista sytytyslähdettä. Leimahduspiste on Emäkset, alin lämpötila, halogenoidut jossa nesteestä yhdisteet, haihtuva höyry orgaaniset saadaan materiaalit, syttymään. Alin palavat ja ylin syttyvyys- aineet, pelkistävät sellaista aineet. alinta ja ylintä pitoisuutta ilmassa, jossa kaasu, nesteestä haihtuva höyry tai tai räjähdysraja kuvaavat 10.6 pöly saadaan syttymään. Vaaralliset hajoamistuotteet Hapettava kemikaali Kuumentaminen aiheuttaa syttymisvaaran voi vapauttaa joutuessaan rikkihappohöyryä. kosketuksiin palavien aineiden (esim. paperi, puu, syttyvät kemikaalit) kanssa. Työturvallisuuskeskus 11
Suhteellinen tiheys 1,22 kg/dm3 (25 % Happo) Vesiliukoisuus Täysin liukeneva Jakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow -2,0 (25 % Happo) Itsesyttymislämpötila - Hajoamislämpötila 300 C (Happo 25 %) Viskositeetti 15 000. 10-6 Ns/m 2 Räjähtävyys - Hapettavuus - 9.2 Muut tiedot - 10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS 10.1 Reaktiivisuus Happoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä happoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaa happoroiskeita. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen vaikutuksesta. 10.2 Kemiallinen stabiilisuus Kuumentaminen voi vapauttaa vaarallisia kaasuja. 10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus Vetykaasun muodostuminen suljetussa tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran. 10.4 Vältettävät olosuhteet Korkeat lämpötilat. 10.5 Yhteensopimattomat materiaalit Emäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset materiaalit, palavat aineet, pelkistävät aineet. 10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet Kuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä. 10 Stabiilisuus ja reaktiivisuus Kohdassa 10 kuvataan olosuhteet, joita ei saa esiintyä kemikaalin käsittelyssä tai varastoinnissa, sekä aineet ja materiaalit, joita ei saa päästää kosketuksiin kemikaalin kanssa. Esimerkiksi korkea lämpötila, valo tai paine voivat aiheuttaa vaarallisen reaktion. Kemikaali voi myös reagoida vaarallisesti muiden aineiden, kuten veden, ilman, emästen, happojen, hapettavien aineiden tai palavien aineiden, kanssa. Myös kemikaalin muodostamat vaaralliset hajoamistuotteet on mainittava. Vältettävät olosuhteet ja materiaalit on huomioitava myös kemikaalijätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. 12 Työturvallisuuskeskus
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 11. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT 11.1 Tiedot myrkyllisistä vaikutuksista Välitön myrkyllisyys LD50/suun kautta/rotta=5.000 mg/kg (25 % Happo) LC50 hengitysteitse/hiiri = 0,500 mg/kg (25 % Happo) Huom. aerosoli Syövyttävyys Hengitystiet: Voimakkaasti syövyttävää. Happoliuos vapauttaa kuumetessaan höyryjä, jotka ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Happosumua voi vapautua pintakäsittelyn yhteydessä ja happosumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaa tunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen. Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammoja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara. Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyys NOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m 3 (25 % Happo) Muut tiedot Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää. 12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE 12.1 Myrkyllisyys 12.1 11 Myrkyllisyyteen Myrkyllisyys liittyvät tiedot vesieliöille Kohdassa 11 kuvataan LC50/48lyhyesti h/vesikirppu kemikaalin (Daphnia): terveydelle haitalliset 50-100 mg/l vaikutukset. (Happo 25 %)) Välitön myrkyllisyys EC50/24 kuvaa h/vesikirppu lyhytaikaisen (Daphnia): kerta-altistumisen 75 mg/l aiheuttamia (Happo 25 vaikutuksia %) ja oireita. Nämä oireet ja vaikutukset LC50/48 voivat h/crangon ilmetä esimerkiksi crangon silloin, (katkarapu kun kemikaalin ): 80-100 pitoisuus mg/l työpaikan (Happo 25 ilmassa %) pääsee nousemaan tapaturman EC50/24 h/crangon tai teknisen häiriön crangon seurauksena. (katkarapu Kemikaalille ): 90 mg/l saatetaan (Happo myös 25 ilmoittaa %) LD50- ja LC50-arvo eli Haitallisuus annos tai pitoisuus, vesieliöille joka perustuu on koetilanteessa liuoksen tappanut happamuuteen. puolet koe-eläimistä lyhytaikaisen altistumisen jälkeen. Myrkyllisyys LD50- ja LC50-arvo muille eliöille kertoo aineen -- välittömästä myrkyllisyydestä ja vaikuttaa aineen 12.2 luokitteluun. Pysyvyys ja hajoavuus Ärsyttävät Biologinen kemikaalit aiheuttavat hajoavuus paikallisen, palautuvan tulehdusreaktion, joka koetaan iholla ja silmissä kipuna ja punoituksena Ei määritettävissä. ja hengitysteissä kirvelynä, kurkunkäheytenä ja yskänärsytyksenä. Syövyttävät kemikaalit tuhoavat Kemiallinen kudosta joutuessaan hajoavuus kosketuksiin sen kanssa ja voivat johtaa pysyvään iho- tai silmävaurioon ja arpeutumiseen. Useat syövyttävät kemikaalit ovat laimeina pitoisuuksina ärsyttäviä. Rikkihappo hajoaa veteen liuetessaan. Herkistävät kemikaalit voivat aiheuttaa allergisen ihottuman, astman tai allergista nuhaa. Herkistävät 12.3 Biokertyvyys kemikaalit voivat aiheuttaa herkistyneelle työntekijälle oireita jo hyvin vähäisessä altistumisessa. Subakuutti, Ei subkrooninen biokertyvää, ja n-oktanoli/vesi pitkäaikaismyrkyllisyys jakaantumiskerroin: eli toistuvasta annoksesta log Pow aiheutuva -2,0 (Happo myrkyllisyys kuvaa pitkäaikaisen 25%) tai toistuvan altistumisen aiheuttamia vaikutuksia ja oireita. Kemikaali saattaa 12.4 vahingoittaa tiettyjä Liikkuvuus elimiä, esimerkiksi maaperässä munuaisia tai maksaa, jos sille altistutaan toistuvasti riittävissä määrin. Maahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kulkeutuu on maaperässä kiinnitettävä mahdollisesti niihin kemikaaleihin, pohjaveteen jotka aiheuttavat saakka. syöpäsairauden Happo liuottaa vaaraa maa- tai Erityistä huomiota ovat perimälle perästä tai lisääntymiselle aineksia ja vaarallisia. neutraloituu Syöpäsairauden osittain. vaaraa aiheuttaville aineille altistuvat tulee 12.5 ilmoittaa Työterveyslaitoksen PBT-arvioinnin ylläpitämään tulokset ns. ASA-rekisteriin (www.ttl.fi/asa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, Tuote perimävaarallisille ei ole biokertyvä. tai lisääntymismyrkyllisille aineille ei tule altistua raskauden aikana 12.6 (VNa 1135/2004). Muut haitalliset vaikutukset Terveysvaikutusten kuvaus käyttöturvallisuustiedotteissa voi joskus olla puutteellista. Hyviä lisätiedon Tuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille. lähteitä ovat esimerkiksi Kansainväliset kemikaalikortit www.ttl.fi/kemikaalikortit ja OVA-ohjeet www.ttl. fi/ova. Työturvallisuuskeskus 13
tunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen. Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammoja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara. Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyys NOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m 3 (25 % Happo) Muut tiedot Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää. 12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE 12.1 Myrkyllisyys 12.1 Myrkyllisyys vesieliöille LC50/48 h/vesikirppu (Daphnia): 50-100 mg/l (Happo 25 %)) EC50/24 h/vesikirppu (Daphnia): 75 mg/l (Happo 25 %) LC50/48 h/crangon crangon (katkarapu ): 80-100 mg/l (Happo 25 %) EC50/24 h/crangon crangon (katkarapu ): 90 mg/l (Happo 25 %) Haitallisuus vesieliöille perustuu liuoksen happamuuteen. Myrkyllisyys muille eliöille -- 12.2 Pysyvyys ja hajoavuus Biologinen hajoavuus Ei määritettävissä. Kemiallinen hajoavuus Rikkihappo hajoaa veteen liuetessaan. 12.3 Biokertyvyys Ei biokertyvää, n-oktanoli/vesi jakaantumiskerroin: log Pow -2,0 (Happo 25%) 12.4 Liikkuvuus maaperässä Maahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kulkeutuu maaperässä mahdollisesti pohjaveteen saakka. Happo liuottaa maaperästä aineksia ja neutraloituu osittain. 12.5 PBT-arvioinnin tulokset Tuote ei ole biokertyvä. 12.6 Muut haitalliset vaikutukset Tuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille. 12 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle Kohdassa 12 kuvataan lyhyesti kemikaalin ympäristölle haitalliset vaikutukset ja käyttäytyminen ympäristössä. Ekotoksisuus eli kemikaalin myrkyllisyys vesieliöille ja muille eliöille kuvaa vaaraa, joka aiheutuu, jos ainetta joutuu ympäristöön. Usein ilmoitetaan LC50- tai EC50-arvo kalalle, vesikirpulle tai levälle eli kemikaalin sellainen pitoisuus vedessä, joka on koetilanteessa tappanut puolet eläimistä tai vähentänyt levän kasvua puoleen alkuperäisestä. Kulkeutuvuus eli liikkuvuus maaperässä kuvaa kemikaalin leviämistä ja käyttäytymistä ympäristössä. Esimerkiksi vesiliukoiset, maaperään heikosti pidättyvät aineet voivat ympäristöön päätyessään kulkeutua pohjaveteen ja levitä laajalle alueelle. Pysyvyys, kääntäen hajoavuus, kuvaa kemikaalin hajoamisnopeutta ympäristössä. Kemikaali voi hajota biologisesti maaperän mikrobien vaikutuksesta tai kemiallisesti esimerkiksi valon vaikutuksesta. Hitaasti hajoavat kemikaalit voivat ympäristöön jouduttuaan aiheuttaa pitkään haittaa sekä ympäristölle että alueen asukkaille. Biokertyvyys kuvaa kemikaalin taipumusta kertyä eliöihin ja kulkeutua ravintoketjussa. Aineen kertyvyyttä kuvaa aineen biokonsentraatiotekijän ja oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen suuruus. Jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ilmoitetaan myös, aiheuttaako aine erityistä huolta myrkyllisyytensä, kertyvyytensä ja/tai pysyvyytensä vuoksi (ns. PBT-arviointi). 14 Työturvallisuuskeskus
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 13.1 Jätteiden käsittelymenetelmät Käytetty liuos tyhjennetään altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit toimitetaan edelleen hävitettäväksi. Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin toimittajan kanssa. Kemikaalin laskemista jäteveteen tulee välttää. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 14. KULJETUSTIEDOT HAPAN 10 14.1 YK-numero 1000 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 14.2 13 Jätteiden käsittelyyn Kuljetuksessa liittyvät näkökohdat käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid10 14.3 Kohdassa 13 annetaan Kuljetuksen kemikaalin vaaraluokka ominaisuuksista riippuvat ohjeet kemikaalijätteen 10 ja tyhjien pakkausten 13. hävittämiseen. JÄTTEIDEN Jätteiden KÄSITTELYYN käsittelyssä on huomioitava LIITTYVÄT myös NÄKÖKOHDAT kohdissa 7, 8 ja 10 annetut ohjeet kemikaalin 14.4 Pakkausryhmä III käsittelystä, varastoinnista ja yhteen sopimattomista aineista. 14.5 13.1 Ympäristövaarat Jätteiden käsittelymenetelmät IMDG-luokka Käytetty liuosmerikuljetukset tyhjennetään altaasta pumpun avulla 10 suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa -luokka ei tule ilmakuljetukset käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit 10 toimitetaan ICAO/IATA 14.6 edelleen Erityiset hävitettäväksi. varotoimet käyttäjille Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. Syövyttävää Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin toimittajan 14.7 kanssa. Kuljetus Kemikaalin irtolastina laskemista MARPOL jäteveteen 73/78 -sopimuksen tulee välttää. II liitteen ja IBC -säännöstön mukaisesti 14. KULJETUSTIEDOT IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 15. 14.1 LAINSÄÄDÄNTÖÄ YK-numeroKOSKEVAT TIEDOT 1000 14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid10 15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- ja 14.3 ympäristösäännökset Kuljetuksen vaaraluokka tai -lainsäädäntö 10 14.4 -Pakkausryhmä III 15.2 14.5 Kemikaaliturvallisuusarviointi Ympäristövaarat Aineelle IMDG-luokka on tehty merikuljetukset kemikaaliturvallisuusarviointi. 10 ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 16. 14.6 MUUT TIEDOT Erityiset varotoimet käyttäjille 14.7 Syövyttävää Muutokset Päivitetty Kuljetus Euroopan irtolastina parlamentin MARPOL 73/78 ja neuvoston -sopimuksen asetuksen II(EY) liitteen N:o ja IBC 1907/2006 -säännöstön (REACH) mukaisesti ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. IMO-Varoituslipukkeet Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Corrosive 8 15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ Raaka-aineiden KOSKEVAT käyttöturvallisuustiedotteet, TIEDOT kemikaaliturvallisuusraportti sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. 15.1 Luettelo Nimenomaista merkityksellisistä ainetta tai seosta vaara-koskevat ja turvalausekkeista turvallisuus-, terveys- ja H314 ympäristösäännökset Voimakkaasti ihoa syövyttävää tai -lainsäädäntö 14 Kuljetustiedot ja silmiä vaurioittavaa. Kohdassa 14 ilmoitetaan H315 - Ärsyttää kemikaalin ihoa. kuljetusluokitus ja kuljetuksessa käytettävät varoitusmerkit. Kuljetusluokitus on huomioitava H318 Kemikaaliturvallisuusarviointi esimerkiksi Vaurioittaa kemikaalijätteen vakavasti silmiä. pakkaamisessa ja merkitsemisessä. 15.2 P223 Aineelle Ei saa on tehty joutuakemikaaliturvallisuusarviointi. kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia. 16. MUUT TIEDOT P260 Älä hengitä sumua tai höyryä. P405 Varastoi lukitussa tilassa. Muutokset Päivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. Luettelo merkityksellisistä vaara- ja turvalausekkeistatyöturvallisuuskeskus 15 H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
14.3 Kuljetuksen vaaraluokka 10 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 14.4 Pakkausryhmä III 13.1 14.5 Jätteiden Ympäristövaarat käsittelymenetelmät Käytetty IMDG-luokka liuosmerikuljetukset tyhjennetään altaasta pumpun avulla 10 suoraan kuljetuskonttiin, ICAO/IATA imuautoa -luokka ei tule ilmakuljetukset käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit 10 toimitetaan 14.6 edelleen Erityisethävitettäväksi. varotoimet käyttäjille Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, neutraloida Syövyttävääkalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. 14.7 Kemikaalien Kuljetus irtolastina pakkaukset MARPOL kierrätetään 73/78 esim. -sopimuksen sopimalla kemikaalin II liitteentoimittajan IBC kanssa. -säännöstön Kemikaalin mukaisesti laskemista jäteveteen tulee välttää. 14. KULJETUSTIEDOT IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 14.1 15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ YK-numeroKOSKEVAT TIEDOT 1000 14.2 15.1 Kuljetuksessa Nimenomaista käytettävä ainetta tai virallinen seosta koskevat nimi turvallisuus-, UN1000 Acid10 terveys- ja 14.3 Kuljetuksen ympäristösäännökset vaaraluokka tai -lainsäädäntö 10 14.4 Pakkausryhmä - III 14.5 15.2 Ympäristövaarat Kemikaaliturvallisuusarviointi IMDG-luokka Aineelle on tehty merikuljetukset kemikaaliturvallisuusarviointi. 10 ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 16. MUUT TIEDOT 14.6 Erityiset varotoimet käyttäjille Syövyttävää Muutokset 14.7 15 Lainsäädäntöä Päivitetty Kuljetus koskevat irtolastina Euroopan tiedot parlamentin MARPOL 73/78 ja neuvoston -sopimuksen asetuksen II(EY) liitteen N:o ja IBC Kohdassa 15 ilmoitetaan, 1907/2006 jos kemikaalin (REACH) käyttöä ja N:o on 1272/2008 rajoitettu lainsäädännöllä (CLP)mukaiseksi. tai sen käyttöön tarvitaan lupa. -säännöstön mukaisesti Lisäksi mainitaan, jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. IMO-Varoituslipukkeet Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Corrosive 8 Aikaisemmin kohdassa 15 ilmoitettiin myös kemikaalin varoitusmerkinnät. Uusissa käyttöturvallisuustiedotteissa LAINSÄÄDÄNTÖÄ varoitusmerkinnät on KOSKEVAT annettu kohdassa TIEDOT 2. Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti 15. sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. 15.1 Nimenomaista Luettelo merkityksellisistä ainetta tai seosta vaara-koskevat ja turvalausekkeista turvallisuus-, terveys- ja H314 ympäristösäännökset Voimakkaasti ihoa tai syövyttävää -lainsäädäntö ja silmiä vaurioittavaa. H315 - Ärsyttää ihoa. 15.2 H318 Kemikaaliturvallisuusarviointi Vaurioittaa vakavasti silmiä. Aineelle P223 Ei saa on tehty joutua kemikaaliturvallisuusarviointi. kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia. 16. MUUT TIEDOT P260 Älä hengitä sumua tai höyryä. P405 Varastoi lukitussa tilassa. Muutokset Päivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. Luettelo merkityksellisistä vaara- ja turvalausekkeista H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. H315 Ärsyttää ihoa. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. HAPAN 10 P223 Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia. Päiväys: 31.5.2010 P260 Älä hengitä sumua Edellinen tai Päiväys: höyryä. 5.3.2008 P405 Varastoi lukitussa tilassa. Koulutusohjeet Toimittajan järjestämä koulutus. Lue tuotteen etiketti ja käyttöturvallisuustiedote. 16 Muut tiedot Kohdassa 16 listataan kaikki kemikaalille ja sen ainesosille luokituksen perusteella annetut vaaralausekkeet (R-lausekkeet ja/tai uudet CLP-asetuksen mukaiset vaaralausekkeet). Lisäksi ilmoitetaan tärkeimmät tiedotteen laatimisessa käytetyt tietolähteet sekä viimeisimmässä päivityksessä tehdyt muutokset. Niiden aineiden ja valmisteiden osalta, joille on laadittu kemikaaliturvallisuusarviointi, lisätään käyttöturvallisuustiedotteen liitteeksi altistumisskenaariot. Katso luku Altistumisskenaario aineen turvallisen käytön kuvaus. 16 Työturvallisuuskeskus
Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät Kemikaalin valmistajan, jakelijan tai muun toimijan, joka luovuttaa kemikaalia markkinoille, on selvitettävä kemikaalin vaaraominaisuudet ja luokiteltava se näiden tietojen perusteella. Kemikaalipakkaus on merkittävä luokitusta vastaavilla varoitusmerkinnöillä. Luokitus ja merkinnät tulee ilmoittaa myös kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa. Tammikuussa 2009 tuli voimaan uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus eli ns. CLP-asetus. Yksittäiset aineet on luokiteltava, merkittävä ja pakattava uuden asetuksen mukaisesti 1.12.2010 mennessä ja seokset 1.6.2015 mennessä. Siirtymäaikana työpaikoilla tulee esiintymään sekä aikaisemman että uuden järjestelmän mukaan luokiteltuja ja merkittyjä kemikaaleja. Aikaisemman järjestelmän mukaisen luokituksen tulee näkyä kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa 1.6.2015 saakka. Uusi luokitusjärjestelmä on periaatteiltaan aikaisemman kaltainen; se kattaa lähes samat vaaraominaisuudet ja myös luokituskriteerit ovat osittain samat. Varoitusmerkinnöissä muutokset ovat suurempia: Oranssipohjaiset varoitusmerkit korvataan uusilla punareunaisilla varoitusmerkeillä. Myös varoitusmerkkeihin liittyvät tekstiosat, kuten Ärsyttävä tai Helposti syttyvä, jäävät pois käytöstä. Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet korvataan. R (risk) -lauseista tulee H (hazard eli vaara) -lauseita ja S (safety) -lauseista tulee P (precaution) -lauseita. Uutena elementtinä varoitusmerkintöihin lisätään huomiosana: vaara varoittaa vakavimmista vaaroista ja varoitus lievemmistä. Uutena varoitusmerkkinä tulee käyttöön Terveysvaara -merkki, jota kuvaa mureneva ihmishahmo. Tätä tullaan käyttämään syöpävaarallisille, lisääntymistä ja perimää vaurioittaville ja elinvaurioita aiheuttaville kemikaaleille sekä hengitystieherkistävyyttä aiheuttaville kemikaaleille. Aiemmassa järjestelmässä näille käytettiin joko pääkallomerkkiä tai Andreaan ristiä. Jos kemikaalia joudutaan työpaikalla siirtämään alkuperäisestä pakkauksesta toiseen, tulee huolehtia, että myös uudet pakkaukset on asianmukaisesti merkitty. Poistuvat varoitusmerkit Räjähtävä (E) Helposti syttyvä (F) Erittäin helposti syttyvä (F+) Hapettava (O) Ympäristölle vaarallinen (N) Myrkyllinen (T) Erittäin myrkyllinen (T+) Haitallinen (Xn) Ärsyttävä (Xi) Syövyttävä (C) Uusien varoitusmerkkien käyttö Räjähteet Syttyvät Hapettavat Paineen alaiset kaasut Ympäristölle vaaralliset Välittömästi myrkylliset Syöpävaaralliset; lisääntymiselle vaaralliset; perimää vaurioittavat; elinvaurioita aiheuttavat; hengitystieherkistäjät Välittömästi myrkylliset; iho-, silmä- tai hengitystieärsytystä aiheuttavat; uneliaisuutta tai huimausta aiheuttavat; ihoherkistäjät Syövyttävät; vakavan silmävaurion vaaraa aiheuttavat Työturvallisuuskeskus 17
Altistumisskenaario aineen turvallisen käytön kuvaus REACH-rekisteröintien myötä kemiallisten aineiden ja valmisteiden käyttöturvallisuustiedotteiden liitteeksi tulee käyttötarkoituskohtaisia altistumisskenaarioita. Altistumisskenaarioissa kuvataan ne olosuhteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla kemikaalin käyttö on turvallista kyseisessä käytössä. Altistumisskenaarioiden laatiminen on osa aineiden REACH-rekisteröintiä, ja ne laaditaan kemikaalien valmistajien ja maahantuojien toimesta. Altistumisskenaariot laaditaan vaarallisimmille sekä suurina määrinä tuotettaville aineille. Skenaariot laaditaan jokaiselle kemiallisen aineen käyttötarkoitukselle erikseen, ja ne kattavat aineen käyttöön ja hävittämiseen liittyvät toimenpiteet. Olennaista kemikaalin käyttäjän kannalta on tarkistaa, löytyykö käyttöturvallisuustiedotteesta oman yrityksen käyttötarkoitus aineelle tai valmisteelle, ja tarkistaa, täyttyvätkö skenaarioissa annetut vaatimukset omassa toiminnassa. Aikaa turvallisuustoimenpiteiden käyttöönottoon on 12 kuukautta siitä hetkestä, kun uusi käyttöturvallisuustiedote on saapunut. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältämistä altistumisskenaarioista tarkastetaan käytön kuvaus. Jos oma käyttösi poikkeaa kuvauksesta, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan. tarkemmat tiedot aineen tai valmisteen käytöstä. Tarkista, vastaavatko esim. käyttömäärä ja käyttötapa skenaariossa kuvattua. Mikäli käyttötapasi poikkeaa altistumisskenaariossa kuvatusta käytöstä siten, että toimintasi voi johtaa suurempaan altistumiseen, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan. riskinhallintatoimenpiteiden vastaavuus. Ovatko olemassa olevat ratkaisusi vähintään yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin skenaarioissa suositellut toimenpiteet? Huomioitavaa on, että eri toimittajien altistumisskenaariot voivat poiketa toisistaan, jolloin on tarkistettava, täyttyvätkö vaatimukset kaikkien skenaarioiden osalta. Hyvä käytäntö on soveltaa tiukimpien käyttövaatimusten skenaariota, jolloin olosuhteet täyttävät myös muiden skenaarioiden vaatimukset. Jos toimintasi vastaa skenaariossa kuvattuja olosuhteita ja riskinhallintaa, mutta kuitenkin mittauksissa todetaan DNEL-arvoa suurempia pitoisuuksia, ota yhteyttä kemikaalin toimittajaan. Altistumisskenaarioiden sisältämiä tietoja voidaan hyödyntää työpaikalla esimerkiksi riskinarvioinnin yhteydessä tai työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä. Aineiden REACH-rekisteröinnit tehdään porrastetusti vuoteen 2018 mennessä. Sen jälkeen EU:n markkinoilla ei ole saatavilla rekisteröimättömiä aineita. Lisätietoja aineiden jatkokäyttäjien velvollisuuksista REACH-asetukseen liittyen löydät Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) laatimasta Jatkokäyttäjien toimintaohjeesta (http://guidance.echa.europa.eu/docs/guidance_document/du_fi.pdf?vers=29_01_08). Mikäli riskinhallintatoimesi eivät vastaa altistumisskenaariossa esitettyjä, eli niitä ei voida pitää riittävinä paranna käytössä olevia riskinhallintatoimia (ks. toimenpidejärjestys s. 3). Mikäli käyttötarkoitukseesi ei löydy lainkaan altistumisskenaariota, voit pyytää toimittajaa laatimaan altistumisskenaarion käytöstäsi muuttaa käyttötapaasi skenaarion mukaiseksi vaihtaa kemikaalin toimittaja sellaiseen, jolla kyseinen aine on rekisteröity käyttötarkoitukseesi etsiä käyttöösi korvaavan (vähemmän vaarallisen) aineen tai valmisteen, joka on rekisteröity käyttöösi laatia itse kemikaaliturvallisuusarvioinnin käytöllesi. 18 Työturvallisuuskeskus
Viranomaiset Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) neuvoo ja ohjaa REACH-rekisteröintien toteutumista sekä vastaanottaa ja tarkastaa rekisteröintiasiakirjat. ECHA myös ylläpitää luetteloa rekisteröityjen aineiden luokituksista ja arvioi luvanvaraisten aineiden lupahakemukset. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimivat vielä vuoden 2010 loppuun asti REACH- ja CLP-asetusten mukaisina kansallisina toimivaltaisina viranomaisina omilla toimialoillaan. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäviin kuuluu REACH-asetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamisen valvominen ja tiedottaminen. Samoin he päättävät niistä toimista, joita valvonnassa havaittujen puutteiden korjaaminen edellyttää. Valviralle kuuluu myös aluehallintovirastojen valvonnan valtakunnallinen ohjaus, kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen ohjaus ja valvonta kemikaalilain nojalla ja terveydensuojelun toimialalla. 1.1.2011 lähtien REACH- ja CLP-asetusten mukaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät on keskitetty Turvatekniikan keskukseen (TUKES), joka tässä yhteydessä muuttuu Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi (lyhenne edelleen TUKES). Aiemmin Valvira ja 1.1.2011 lähtien TUKES ylläpitää käyttöturvallisuustiedotteiden ns. KETU-rekisteriä. Alueellisesti aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualue valvoo työturvallisuuslakiperusteisesti työolosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä kemikaalien ja kemiallisten tekijöiden osalta. Se valvoo myös REACHasetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteiden tiedottamista, jatkokäyttäjän ja luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevien velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista työpaikoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualue valvoo aineen käytölle esitettyjä käyttöolosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä aineen rajoituksia koskevien REACH-säännösten noudattamista. Lisäksi se ohjaa ja valvoo kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen toimintaa omalla toimialallaan. Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen valvoo REACH-asetuksen mukaisten tiedottamisvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamista, kun on kyse markkinoille saattamisesta ja vähittäismyynnistä, ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo REACH-asetuksen noudattamista kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Lisätietoa REACH- ja CLP-neuvontapalvelu www.reachneuvonta.fi Työterveyslaitos (TTL). Kemikaaliturvallisuus-aihesivut. http://www.ttl.fi/kemikaaliturvallisuus Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) http://echa.europa.eu/home_fi.asp Kemikaalineuvottelukunnan REACH- ja CLP-tietosivut: www.reachinfo.fi www.clpinfo.fi Turvatekniikan keskus (TUKES) www.tukes.fi Työturvallisuuskeskus 19
Käsitteitä Aine Alkuaine ja sen yhdisteet sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina. Altistumisskenaario Kuvaus niistä toimintaolosuhteista ja riskinhallintatoimenpiteistä, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmiselle ja ympäristölle aiheutuva altistuminen. ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Asetus EU-asetus on säädös, joka sitoo sellaisenaan kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Asetus astuu voimaan kaikissa jäsenvaltioissa samanaikaisesti, eikä sitä tarvitse kansallisesti panna täytäntöön. CLP-asetus Uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus. CMR-aineet Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet. DNEL Johdettu vaikutukseton altistumistaso, jonka alapuolella aineen haittavaikutuksia ei ilmene. EINECS Aineen EY-numero kaupallisessa käytössä olevien aineiden luettelosta. GHS YK:n kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals). HTP-arvot Työpaikan haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Jatkokäyttäjä EU:n alueelle sijoittunut toimija, joka käyttää ainetta sellaisenaan tai osana valmistetta omassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan. Kemiallinen altiste Ks. kemiallinen tekijä (Kemiallinen) seos Ks. (kemiallinen) valmiste Kemiallinen tekijä Työympäristössä käytettävä aine, seos tai valmiste tai muuten esiintyvä kemikaali (esim. prosessiperäiset altisteet, kuten hitsaushuuru sekä pölyt). (Kemiallinen) valmiste Kemiallinen seos tai liuos, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta. Kemikaali Aine tai aineiden seos, joka on peräisin luonnosta tai on ihmisen valmistama eli synteettinen kemikaali. Koostumukseltaan kemikaali voi olla alkuaine, yhdiste tai seos. Kemikaaliturvallisuusarviointi Aineen käytöstä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen ja altistumisen arviointi aineen elinkaaren aikana sekä riskinhallintatoimenpiteiden kartoittaminen. Tehdään REACH-lainsäädännön mukaisen rekisteröinnin yhteydessä. PBT Hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet (Persistent, Bio-accumulative, Toxic). PNEC Arvioitu vaikutukseton pitoisuus, jonka alapuolella aineen haittavaikutuksia ei kyseessä olevassa ympäristön osa-alueessa todennäköisesti ilmene (predicted no effect level). REACH EU:n asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupa- ja rajoitusmenettelystä. Rekisteröinti Rekisteröinti sisältää ainetta koskevien tietojen kokoamisen, aineen käyttöön liittyvien riskien arvioinnin sekä näiden tietojen toimittamisen kemikaalivirastoon. Rekisteröinti koskee kaikkia EU:n alueella yli tonnin toiminnanharjoittajaa kohden valmistettuja tai maahantuotuja aineita, ja rekisteröintivelvoite koskee aineiden valmistajia ja maahantuojia. 20 Työturvallisuuskeskus
Riskinhallintatoimenpiteet Toimenpiteet, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmisille aiheutuvaa altistumista ja ympäristöön aiheutuvia päästöjä. vpvb Hyvin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät aineet. SVHC Erityistä huolta aiheuttavat aineet, joita voivat olla kategoriaan 1 ja 2 kuuluvat CMR-aineet, ympäristössä hitaasti hajoavat, myrkylliset ja biokertyvät aineet sekä muut vastaavaa huolta aiheuttavat aineet, kuten hengitystieherkistäjät ja nk. hormonihäiriköt. Työturvallisuuskeskus 21
Liite 1 CLP-asetuksen mukainen mallietiketti CLP-asetuksen mukainen mallietiketti OPAL 2-Metoksietanoli, 2-metoxietanol, 2-Butoksietanoli, 2-butoxietanol Helposti syttyvä neste Mycket brandfarlig vätska ja höyry. Saattaa och ånga. Kan skada heikentää fertiliteten eller det ofödda hedelmällisyyttä tai barnet. Skadligt vid vaurioittaa sikiötä. förtäring. Skadligt vid Haitallista nieltynä. inandning. Irriterar Haitallista hengitettynä. huden. Orsakar allvarlig Ärsyttää ihoa. Ärsyttää ögonirritation. voimakkaasti silmiä Lue erityisohjeet ennen Inhämta särskilda käyttöä. Suojaa instruktioner före lämmöltä/kipinöiltä/ användning. Får inte avotulelta/kuumilta utsättas för värme/ pinnoilta. Tupakointi gnistor/öppen låga/ kielletty. Vältä höyryn heta ytor. Rökning hengittämistä. Käytä förbjuden. Undvik att vaadittuja henkilön- inandas ångor. Använd suojaimia. Ota yhteys föreskriven personlig MYRKYTYSTIETO- skyddsutrustning. Vid KESKUKSEEN tai obehag, kontakta lääkäriin, jos ilmenee GIFTINFORMATIONS- pahoinvointia. Hävitä CENTRAL eller läkare. sisältö/pakkaus Innehållet/ behållaren paikallisten määräysten lämnas enligt lokala mukaisesti. bestämmelser. Oy Tehdas Ab, Tehdaskatu 1, 33100 Tampere, Puh. 03 111111 (10 L) VAARA FARA 22 Työturvallisuuskeskus
Liite 2 Esimerkki altistumisskenaariosta Altistumisskenaario happopeittaukseen upotusmenetelmällä 1. Lyhyt otsikko Teollinen käyttö -Metallituotteiden happopeittaus upotusmenetelmällä. Käyttöala: SU15 Metallituotteiden valmistus poislukien koneiden ja laitteiden valmistus Prosessiluokka: PROC13 Esineiden käsittely kastamalla tai upottamalla Valmisteluokka: PC35 Pesu ja puhdistus 2. Prosessit ja toimet Laimennus, upotus, huuhtelu ja kuivatus Toimintaan liittyvät käyttöolosuhteet 3. Käytön kesto ja toistuvuus 4.1 Valmisteessa olevan aineen fysikaalinen muoto 4.2 Valmisteessa tai esineessä olevan aineen pitoisuus 4.3 Kertaa tai toimintaa kohti käytetty määrä 5. Muut toimintaan liittyvät olosuhteet < 2 h/päivä, 220 pv/a Käytetty valmiste nestemäinen. 18 % Rikkihappo, 2% inhibiitti, 80 % vesi 2 t/a Väkevä rikkihappo Peittausliuoksen lämpötila 35-45 C Koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtokerroin 8 1/h Riskinhallintatoimet 6.1 Ihmisten (työntekijöiden tai kuluttajien) terveyteen liittyvät 6.2 Ympäristöön liittyvät riskinhallintatoimet 7. Jätteenhallintatoimet Peittausaltaat koteloidaan kannella, kansi pidetään kiinni peittauksen aikana. Kohdepoisto ilmaverho (puhallus-imu) estämään epäpuhtauksien leviäminen ympäröivään tilaan. Henkilösuojaimet Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojensuojain. Hengityksensuojain E2-P3. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Arvioitua altistumista ja jatkokäyttäjän ohjeita koskevat tiedot 8. Altistumisen estimointi ja viittaus altistumislähteeseen 9. Jatkokäyttäjää koskevat ohjeet altistumisskenaariossa määritettyjen rajojen noudattamisen varmistamiseksi Hengitystiet: 0,19 mg/m 3 peittauksen aikana ilman hengityksensuojainta, <0,02 koteloidun altaan vieressä. Iho: Madollisia roiskeita laimennuksen, upotuksen ja noston sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. Säännöllinen altistumisen arviointi työhygieenisten mittausten avulla. Työturvallisuuskeskus 23
Liite 3 Esimerkki kemikaaliluettelosta KEMIKAALILUETTELO LIITE 3 Esimerkki 1. Kemikaaliluettelo poistuvien varoitusmerkkien ja luokitusten mukaan. Tuotteen kauppanimi ja CAS/EINECS -numero Varoitusmerkit ja luokitustiedot Varoitusmerkit R-lausekkeet tai S-lausekkeet tai H lausekkeet P-lausekkeet Käyttöturvallisuustiedotteen päiväys Käyttötarkoitus ja käyttömäärä työpaikalla Metallimaali A Xn, N R10-20/21-36/38-51/53 S23/51-S24-S26 3.9.2005 Metalliosien maalaus, 6 t/vuosi Väkevä rikkihappo CAS 7664-93-9 EINECS 231-639-5 C R35 S(1/2)-26-30-45 15.4.2009 Rasvanpoistoallas, 2 t/vuosi Rasvanpoistoaine B C R34 S24/25-S26-36/37/39 9.7.2001 Metalliosien puhdistaminen käsin, 600 l/vuosi Fluorivetyhappo CAS 7664-39-3 EINECS 231-634-8 Yleispesuaine C Metalliliima T+, C R26/27/28-35 Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi S(1/2)-7/9-26- 36/37/39-45 5.3.1999 Metallin pensselipeittaus, 300 l/vuosi - - 18.9.2000 Tuotanto ja sosiaalitilojen siivous, 30 l/vuosi - - 5.7.1997 Metalliosien liimaus, 60 l/vuosi *) Tiedot kemikaalia koskevista varoitusmerkeistä ja luokituksesta löytyy käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2 (uudet käyttöturvallisuustiedotteet) tai 15 (vanhat käyttöturvallisuustiedotteet). **) Tiedot luettelossa esimerkinomaisia. 24 Työturvallisuuskeskus
Esimerkki 2. Kemikaaliluettelo uusien varoitusmerkkien ja luokitusten mukaan. Varoitusmerkit ja luokitustiedot Tuotteen kauppanimi ja CAS/EINECS - numero Varoitusmerkit Vaara- Turvalausekkeet lausekkeet KTT päiväys Metallimaali A VAROITUS H226 Syttyvä neste H312 Haitallista joutuessaan iholle H302 Haitallista hengitettynä H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia P261, P271, P262, P305 3.9.2010 Väkevä rikkihappo CAS 7664-93-9 EINECS 231-639-5 VAARA H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa P102, P405, P223, P308 + P313 15.4.2010 Rasvanpoistoaine B H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa P262, P305 + P351 + P338, P308 + P313 9.7.2010 VAARA Fluorivetyhappo CAS 7664-39-3 EINECS 231-634-8 VAARA H300 Tappavaa nieltynä H310 Tappavaa joutuessaan iholle H330 Tappavaa hengitettynä H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa P102, P403, P404, P405, P308 + P313, P280, P284 5.3.2010 Yleispesuaine C Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi - - 18.9.2010 Metalliliima Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi *) Tiedot luettelossa esimerkinomaisia. - - 5.7.2010 Käyttötarkoitus ja käyttömäärä työpaikalla Metalliosien ruiskumaalaus, 6 t/vuosi Happopeittausallas, 2 t/vuosi Metalliosien puhdistaminen käsin, 600 l/vuosi Metallin pensselipeittaus, 300 l/vuosi Tuotanto ja sosiaalitilojen siivous, 30 l/vuosi Metalliosien liimaus, 60 l/vuosi Riskinhallintatoimenpiteet altistumisskenaariosta Sekä pohja- että pintamaalaus tulee suorittaa maalauskammiossa, jonka ilmanvaihtokerroin on 250 1/h. Maalien sekoitus ja sävytys sekä työvälineiden puhdistaminen suoritetaan erillisessä hyvällä ilmanvaihdolla varustetussa alipaineisessa tilassa. Maaliruiskun pesu suoritetaan erillisessä vetokaapissa. Avonaiset astiat sekä liuotinjätteet sijoitettava vetokaappeihin. Henkilösuojaimet Kemikaaleilta suojaavat käsineet ja vaatetus, butyylikumi tai polyvinyylialkoholi (PVA). Yhdistetty hengityksensuojain A2-P3. Peittausaltaat koteloidaan kannella, kansi pidetään kiinni peittauksen aikana. Kohdepoisto ilmaverho (puhallus-imu) estämään epäpuhtauksien leviäminen ympäröivään tilaan. Henkilösuojaimet Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojen suojain. Työkentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Henkilösuojaimet Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojen suojain. Peittaustyöt suoritetaan tehokkaalla kohdepoistolla varustetussa työpisteessä tai vetokaapissa. Henkilösuojaimet Kemikaaleilta suojaavat käsineet ja vaatetus. Kokokasvon hengityksensuojain E2-P3. Työkentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Työturvallisuuskeskus 25
Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACHja CLP-asetus) uudistaa kemikaalien luokitukset ja merkinnät sekä täydentää käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikalla. Tässä oppaassa käsitellään uudistunut käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta esimerkkikemikaalin käyttöturvallisuustiedotetta apuna käyttäen. Lisäksi oppaassa esitellään uudet CLP-asetuksen mukaiset varoitusmerkit. Opas on tarkoitettu työpaikkojen esimiehille, kemikaalien käsittelystä vastaaville ja työsuojeluhenkilöstölle. Kuva: Tikkurila Oyj