10/24/ Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Samankaltaiset tiedostot
Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. X.25, Frame Relay Atm-verkko. kanavointi 10/24/2002 1

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

PCM (Pulse Code Modulation)

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet

PCM (Pulse Code Modulation)

Ristiriita. Puhelinjärjestelmä. Modeemi. Digitaalisen signaloinnin edut. xdsl-modeemit. Modeemeja

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

Laajaverkot (WAN) Puhelinjärjestelmä. Ristiriita. Digitaalisen signaloinnin edut. Modeemeja. Modeemi

Tiedon koodaus signaaliin

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Laajaverkot (WAN) T1 Carrier CCITT PCM. E1 (2.048 Mbps)

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko Data siirretään energiana

6. Erilaisia verkkoja. Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Paljon erilaisia verkkoja! 6.1 Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

1. Tietokoneverkot ja Internet

6. Erilaisia verkkoja

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Kanavointi (multiplexing)

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen

S Teletekniikan perusteet

Yleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Langallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus

Puhelinverkko. Kirja sivut ,

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

OSI ja Protokollapino

Protokollien yleiset toiminnot

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

6. Erilaisia verkkoja

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

1 YLEISKUVAUS Laajakaistaliittymä Palvelun rajoitukset PALVELUKOMPONENTIT Päätelaite Nopeus...

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

9. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: Johdatus ATM-tekniikkaan

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

1. Tietokoneverkot ja Internet

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

11. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Transkriptio:

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko kanavointi X.25, Frame Relay Atm-verkko 10/24/2002 1 Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin datalinja 10 **7-10**9 bps, BER ~ 10 **-12 puhelin 10 **5 bps, BER ~10 **-5 (?) vrt. 1 km/t <-> 100-10000 km/t MTBF 2.8 min <-> 53 vuotta 10/24/2002 2

Ristiriita eri taajuudet vaimenevat eri tavoin eri taajuudet etenevät eri nopeudella ==> kapea kaista vähemmän virheitä analogisissa signaaleissa digitaalinen kantti -signaali ==> leveä kaista digitaalisen signaalin muoto säilyy 10/24/2002 3 Digitaalisen signaloinnin edut vaimenee ja vääristyy nopeammin, mutta ylläpidettävissä vähemmän virheitä eri tietomuodot limitettävissä ääni, kuva data suuret siirtonopeudet tekniikka yksinkertainen => puhelinverkon digitalisointi 10/24/2002 4

Modeemi muunnokset digitaalisen ja analogisen signaalin välillä kehittynyt modeemi moduloi sekä amplitudia että vaihetta taajuuden havaitseminen on liian hidasta! constellation pattern ilmoittaa käytetyt vaiheet ja amplitudit 10/24/2002 5 Modeemeja QAM (Quadrature Amplitude Modulation) 9600 bps 2400 baudin linjalla, 16 eri tasoa V.32bis 14 400 bps 2400 baudin linjalla, 64 tasoa => 6 bittiä V.34 28.8 Kbps => 33.6 Kbps V.90 56 Kbps V.90 will be the final analog modem speed standard. 10/24/2002 6

xdsl-modeemit digitaalinen paikallissilmukka (Digital Subscriber Loop) kierretyn parin kaistanleveys >> 4000Hz rajoitus johtuu vain puhelintekniikasta useita hieman erilaisia ratkaisuja ADSL SDSL HDSL VDSL 10/24/2002 7 ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Loop) kaksi eri nopeutta hidas tilaajalta palvelulle (esim. tilausvideo) nopea palvelulta tilaajalle maksimissaan 6-8 Mbps alavirtaan, 0.8-1 Mbps ylävirtaan nopeus riippuu johdon laadusta ja etäisyydestä samanaikainen puhelin- tai ISDN-yhteys menetelmät DMT (Discrete MultiTone) CAP (Carrierless Amplitude/Phase Modulation) 10/24/2002 8

DMT (Discrete multitone) jaetaan kaista alikanaviin (ANSI T1.413): 256 kappaletta 4 KHz:n alikanavaa, 32 kaksisuuntaista => lähettävät myös ylävirtaan kullakin kanavalla oma QAM-modeemi vaihtelevat bittinopeudet eri kanavilla 0-16 bphz signallointi sovitettu eri taajuuksien ominaisuuksiin siirrettävän sanoman bitit jaetaan eri kanaville kanavien laadun (~SNR) perusteella lähetyskanavan laatua valvotaan ja niiden kuormitusta muutetaan tarpeen mukaan, jopa suljetaan tarvittaessa monimutkainen laskenta => paljon prosessointia 10/24/2002 9 Kanavointi (multiplexing) Kanavointi (tai limitys) runkolinja yhteiskäytössä 10/24/2002 10

Kanavointitekniikat FDM (Frequency Division Multiplexing) taajuusjakokanavointi linja jaettu useaan eri kanavaan kukin lähettää omalla kanavallaan TDM (Time Division Multiplexing) aikajakokanavointi koko kanava vuorotellen eri lähettäjän käytössä lyhyet ajat => tasainen lähetys kaikilla 10/24/2002 11 Taajuusjakokanavointi puhelinliikenteessä kullekin kanavalle varattu 4000 Hz 3000 Hz puhelua varten + varoalue eri kanavien taajuusalueet muutetaan erilaisiksi kanavat yhdistetään yhdelle linjalle varoalueesta huolimatta hiukan sotkevat toisiaan 10/24/2002 12

WDM (Wavelenght Division Multiplexing) valokaapelissa käytetty FDM samassa kaapelissa voidaan lähettää useita, 4-32 eri aallonpituutta ~ valo ja sen eri aallonpituudet eroavat prismassa DWDM (Dense wavelength division multiplexing) nykyisten kuituyhteyksien nopeudet saadaan moninkertaisiksi yhdessä kuidussa päästään jopa 400 Gbps jakamalla kuitu kanaviin => terabittinopeuksia 10/24/2002 13 Aikajakokanavointi TDM digitaalikanavan yhteiskäyttö FDM: vain analogisille linjoille TDM vain digitaaliselle datalle puhelinverkossa local loop analoginen runkolinjat digitaalisia tarvitaan muunnos analogisesta digitaaliseen 10/24/2002 14

PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT) otetaan anal. signaalista näytteitä, joiden arvo esitetään kiinteällä määrällä (usein 8) bittejä. 10/24/2002 15 Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä 7 6 5 4 3 2 1 0 111 110 101 010 011 010 001 000 Näytteitä tarpeeksi tiuhaan (Nyquist: 2* maksimitaajuus) 2*4000*8 b/s = 64Kbps

T1 Carrier 24 äänikanavaa, kanavista näyte vuorotellen näyte = 8 bittiä, joista yksi pariteettibitti 7*8000 = 56 000 bps dataa ja 8000 bps signallointiinfoa kehys: 24 * 8 = 192 bittiä + kehystysbitti: 01010101010101. 193 bittiä/125 µs => 1.544 Mbps 10/24/2002 17 E1 (2.048 Mbps) 32 kanavaa 32 näytettä a 8 bittiä => 2.048 Mbps 30 datakanavaa 2 signalointikanavaa eli 16 bittiä/kehys neljä kehystä => 64 bittiä signalointidataa 32 bittiä kanavien signalointiin 32 bittiä kehyssynkronointiin + maakohtaisiin tarpeisiin 10/24/2002 18

runkolinjoja voidaan yhdistää edelleen 4 T1-linjaa => T2-linja (6.312 Mbps) 6 T2-linjaa => T3-linja (44.736 Mbps) 7 T3-linjaa => T4-linja (274.176 Mbps) joka yhdistämisellä lisätään bittejä kehystystä ja kehysvirheestä toipumista varten useita erilaisia yhdistämistapoja CCITT: yhdistetään jatkossa aina neljä joka kerralla 32, 128, 512, 2048, 8192 kanavaa => 2.048-565.148 Mbps 10/24/2002 19 SONET/SDH SONET (Synchronous Optical NETwork) Bellcore SDH (Synchronous Digital Hierarchy) ITU-T eroaa vain hyvin vähän korvaamaan eri tahoilla kehitetyt optiset TDM-käytännöt 10/24/2002 20

Tavoitteet kaukopuhelun fyysisen kerroksen standardi operaattoreiden yhteistoiminta aallonpituus, ajoitus, kehysrakenne, PCM-kanavoinnin yhtenäistäminen digitaalikanavien limitys runkolinjoihin T3 => toiminnan, hallinnan ja ylläpidon tuki OAM 10/24/2002 21 TDM yksi kanava, josta aikaviipaleita alikanaville synkroninen master clock, tarkkuus ~1/10**9 bitit lähetään kellon tahdissa kehys 810 tavua, 125 µs välein (~ PCM-näytteenottoa) lähetetään oli dataa tai ei 10/24/2002 22

SONET-kehys 810 tavua = 9 riviä, jolla kullakin 90 saraketta kehyksen 3 ensimmäistä saraketta hallintaa varten 87 saraketta käyttäjändataa = > SPE (Synchronous Payload Envelope) 87*9*8*8000 = 50.112 Mbps 10/24/2002 23 SPE kuljetushallinnon yksikkö alkaa mistä tahansa kohtaa kehystä Hallintatiedoissa osoitin alkuun voi jatkua toiselle kehykselle ei tarvitse odottaa kehyksen alkua esim. atm-solukuorma sopii paremmin 10/24/2002 24

Datavirtojen limitys siirtonopeus 8*810 = 6480 bittiä => 51.84 Mbps => STS-1 (Synchronous Transport Signal-1) (OC-1 optisille) limitys kolme STS-1 => STS-3 neljä STS-3 => STS-12 => STS-48 10/24/2002 25 X.25 pakettivälitystä virtuaalipiirien avulla puhelinverkossa ensimmäinen julkinen pakettiverkko 80-luvun alussa älykkyys verkossa => monimutkainen rakenne määrittelee liitännän tietokoneen ja pakettiverkon välille fyysinen kerros linkkikerros pakettikerros vuonvalvonta ja virhevalvonta sekä linkki- että pakettikerroksella raskasta mutta puhelinverkko oli tuolloin hyvin virhealtis 10/24/2002 26

Kehysvälitys (Frame Relay) toisen sukupolven X.25 80-luvun lopussa virtuaalipiiri tuskin ollenkaan virhevalvontaa, vuonvalvontaa lähes virheettömiä valokuituyhteyksiä varten virheelliset kylmästi hylätään LAN-verkkojen väliseen liikenteeseen taattu lähetysnopeus CIR (Committed information rate) pienempi kuinlinjan maksiminopeus palvelusta maksetaan halutun nopeuden mukaan jos lähettää korkeintaan CIR-nopeudella, paketit ovat ykkösluokkaa, jos suuremmalla nopeudella paketit merkitään kakkosluokan paketeiksi, jotka tarvittaessa saa hävittää 10/24/2002 27 ISDN (Integrated services Digital Network) Telelaitosten hyvin suurisuuntainen hanke 70- ja varsinkin 80-luvulla: IDN => ISDN yhdistää ääni- ja datapalvelut evolutionäärinen kehitys N-ISDN (Narrowband ISDN) => mm. Frame Relay 64 Kbps B-ISDN => atm (asynchronous transfer mode) Internet-käyttö 2B+D => 144 Kbps ~ modeeminopeus 28.8-56 kbps 10/24/2002 28

ATM (B-ISDN, Broadband ISDN) nopeus 155 Mbps ATM-teknologia pakettikytkentä, virtuaalipiiri kiinteän kokoisia paketteja eli soluja mullistus aikaisempaan piirikytkentä kytkintekniikka tilaajasilmukka (local loop) 10/24/2002 29 Atm ITU ja ATM Forum kehittivät atm-standardeja 80-luvun puolivälistä lähtien pakettivälitystä virtuaalipiirissä erilaista palvelua erityyppisten sovellusten tarpeisiin pieni paketin eli solun koko = 48 tavua + 5 tavun otsake käytetään paljon puhelinverkoissa ja Internetin runkolinjoissa IP-over-ATM ei niinkään lähiverkoissa ATM LAN 10/24/2002 30

Atm on yhteydellinen virtuaalikanava (virtual channel) yksisuuntainen virtuaalipiiri pakettien (solujen) järjestys yhdessä virtuaalikanavassa säilyy eri virtuaalikanavilla järjestystä ei taata runkolinjoissa yleensä kiinteät virtuaalipiirit virtuaalikanvat voidaan ryhmitellä virtuaalipoluiksi (virtual path) ~ johtokimppu reititetään yhdessä 10/24/2002 31 sovellus AAL (ATM adaption layer) ATM layer atm-sovituskerros (~kuljetuskerros) atm-kerros ATM physical layer atm:n fyysinen kerros Atm:n kolme kerrosta

Atm:n fyysinen kerros Kaksi alikerrosta TC (transmission convergence sublayer) muuttaa atm-solut fyysisen median haluamaan muotoon ja päinvastoin generoi atm-solun HEC-tarkistuksen ja vastaanotossa tarkistaa sen vastaanotossa etsii solurajan HEC-bittien avulla, jos ei ole kehystä On riipuvainen käytetystä siirtomediasta PMD(Physical medium dependent sublayer) lähettää bitit käytettyyn siirtomediaan valokuitu, kupari, ottaa huomioon lähetystavan vaatiman bittisynkronoinnin SONET/SDH, T1/T3, OC-1, -3, -12.. Lähetykset, joissa tahdistus on signaalin koodauksessa Ei tiedä mitään soluista 10/24/2002 33 Atm-kerros ei käytetä kuittauksia eikä uudelleenlähetyksiä tarkoitettu luotettaville valokaapeliverkoille yhden tai muutaman bitin virheen korjaus tarkistussumman avulla tosiaikainen liikenne otsakkeen tarkistus HEC 10/24/2002 34

Solun otsake 12 bittiä 16 bittiä 3 bittiä 1 bitti 8 bittiä C VP I VC I PT L HEC P VPI Virtual Path Identifier VCI Virtual Channel Identification PT Payload Type CLP Cell Loss Priority HEC Header Error Check 10/24/2002 35 CLP tärkeä tai vähemmän tärkeä solu ruuhkan sattuessa hävitetään ensin vähemmän tärkeät HEC laskee tarkistussumman otsakkeelle korjaa yhden bitin virheet havaitsee noin 90 % virheryöpyistä valokuidussa suurin osa virheistä yhden bitin virheitä 10/24/2002 36

AAL-kerros Sovittaa erilaiset protokollat (esim. IP) ja sovellukset toimimaan atm-kerroksen päällä (esim. video ja ääni) IP-reitittimien välissä isäntäkoneiden välissä Sovellus AAL atm-kerros 10/24/2002 37 AAL-kerroksen rakenne Kaksi alikerrosta: CS (Convergence sublayer) SAR (Segmentation and reassembly sublayer) Näillä omat PDU:nsa sovellus (esim. IP) CS SAR ATM AAL 10/24/2002 38

Palveluluokat CBR constant bit rate T1- piiri, ~sähköjohto RT-VBR variable bit rate, real time videokonferenssi NRT-VBR variable bit rate, non-real time multimedia sähköposti ABR available bit rate selailu www-verkossa UBR unspecified bit rate tiedonsiirto tausta-ajona, IP-pakettien siirto 10/24/2002 39 Erilaisia AAL-kerroksia AAL 1: CBR-palvelua varten AAL 2: VBR-palveluihin AAL 5: datalle (esim. IP-liikenteelle) Käyttäjän data CS CSotsake CSperäke SAR Atm AAL data <= 48 tavua AAL otsake otsake peräke

Ruuhkan valvonta ruuhka on ongelmallista suuret nopeudet suuret linjojen määrät kytkimissä pitkäkestoinen ruuhka liian paljon liikennettä lyhytkestoinen ruuhka liikenne purskeista 10/24/2002 41 Ruuhkan valvontamenetelmät atm-verkossa ruuhka pyritään estämään erittäin nopea verkko tosiaikainen liikenne pääsyvalvonta (admission control) hyväksytään vain jos ei haittaa muita reiluus resurssien varaus (resource reservation) varataan kaikki resurssit etukäteen SETUP-paketti varaa linjakapasiteettia edetessään varaukset keskimääräiselle vai huippukuormalle? 10/24/2002 42

Liikenteen tasoitus (Traffic shaping) GCRA (Generic Cell Rate Algorithm) tarkistaa joka solusta, onko se sovittujen liikenneparametrien mukainen kaksi parametria PCR maksimi saapumisnopeus T= 1/PCR minimi solujen välinen aika CDVT hyväksytty viipeen vaihtelu solu ei ole parametrien mukainen, jos se saapuu liian pian edellisen jälkeen hylätään / merkitään tarvittaessa poistettavaksi 10/24/2002 43 ABR-liikenteen ruuhkan valvonta ruuhkatilanteen sattuessa CBR- ja VBR-liikennettä ei voi hidastaa UBR-liikenne voidaan kokonaan lopettaa vain ABR-liikennettä voidaan hidastaa vain ABR-käyttäjiä pyydettävä hidastamaan ruuhkan valvonta perustuu lähetysnopeuden pienentämiseen ruuhkatilanteessa (rate-based congestion control) 10/24/2002 44

RM-solu aina tietyin välein (k solun välein) lähettäjä lisää datavirtaan RM-solun (resource management) RM-solu kulkee samaa polkua kuin datasolut, mutta kytkimet käsittelevät sitä eri tavalla kohteeseen saapunut RM-solu tutkitaan, päivitetään ja palautetaan takaisin lähettäjälle 10/24/2002 45 ylikuormitetut kytkimet voivat myös itse ilmoittaa ruuhkasta lähettämällä RM-solun lähettäjälle asettaa vastaanottajalle menevässä solussa PTIkentän bitin nämä solut voivat kuitenkin kadota ruuhkassa RM-solun lähettäjä huomaa aina, jos solu ei tule takaisin riittävän nopeasti 10/24/2002 46

nykyinen lähetysnopeus (ACR) MCR < ACR < PCR jos ruuhkaa lähetysnopeutta pienennetään ei kuitenkaan pienemmäksi kuin miniminopeus jos ei ruuhkaa lähetysnopeutta kasvatetaan ei kuitenkaan suuremmaksi kuin maksiminopeus lähetetyssä RM-solussa on lähettäjän toivoma lähetysnopeus (ER) kytkimet tarvittaessa muuttavat nopeuden pienemmäksi kun RM-solu palaa lähettäjälle, lähettäjä muuttaa tarvittaessa lähetysnopeuttaan Atm toiminnallisesti atm-kerros vastaa verkkokerrosta solujen siirto lähettäjältä vastaanottajalle reititys globaali osoittaminen samankaltainen kuin X.25:n 3 kerros Internet-maailma pitää linkkikerroksena IP-over-atm Kaikki muut verkot ovat linkkikerrosta! 10/24/2002 48

IP-over-ATM TCP IP layer AAL 5 ATM layer ATM phy. l IP-reitittimille atm-verkko on pelkkä linkki IP-reititin IP-reititin ATM-verkko IP-reititin IP-reititin

atm asynkroninen atm: kukin lähde voi lähettää milloin tarvetta vrt. T1: kello, yksi tavu joka lähteestä solujen kuljetustapa vapaa soluja voidaan siirtää eri tavoilla: T1, SONET,.. siirtomedia yleensä kuitu kierretty pari (categoria 5), kaapeli (< 100m) 10/24/2002 51 atm-kytkin tavoitteet soluja hylätään harvoin (10**-12) järjestys säilyy virtuaalipiiri kytkimeen soluja 150 Mbps 360 000 solua sekunnissa kytkimen kierrosaika 2.7 µs sisääntuloja 16-1024 terabittikytkimiä 10/24/2002 52