Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@pomarkku.fi Aloitusaika 11.4.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 1 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Eero Mattsson Sähköposti eero.mattsson@pomarkku.fi Puhelin 0405824242 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Eero Mattsson Sähköposti eero.mattsson@pomarkku.fi Puhelin 0405824242 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ikärakenteen muutos asettaa kunnille suuria paineita selviytyä sosiaali ja terveydenhuollon palveluvelvoitteista nykyisellä tehtävä ja rahoituspohjalla. Myös valtion toimesta jatkuvasti annetut uudet tehtävät ilman mukana tulevaa rahoitusta aiheuttavat suuria ongelmia kunnille. Kuntarakenteen uudistaminen työryhmän esittämällä tavalla ei ratkaise edellä mainittuja ongelmia, koska se ei tuo lisäresursseja palvelutuotantoon eikä millään muotoa takaa palvelutuotannon tuottavuuden nousua. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tarkastelu on melko oikea Porin seudun osalta. Porin seudulla on tosin potentiaalia myös ennustettua parempaan kehitykseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien talouden ennustaminen on erittäin vaikeaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ns. painelaskelmille ei voi antaa kovin suurta merkitystä. Tarkastelussa olisi tullut käyttää myös tarvevakioituja menoja ja tehdä niiden pohjalta kuntien välistä vertailua. Näin selvitykseen olisi voitu yhdistää nykyisten kuntien palvelutuotannon tehokkuus. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteeltaan ehdotettu SuurPori ei ole niin yhtenäinen alue kuin selvitys antaa ymmärtää. Väestö ja myös palvelut keskittyvät Poriin ja Kokemäenjoen varteen (taajamanauha) ja mm. Pomarkku, Merikarvia ja Siikainen jäävät hajaasutusalueeksi esitetyssä uudessa kunnassa.
Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta on todettava, että niille on annettu selvityksessä suhteettoman suuri painoarvo. Porin alue muodostaa melko yhtenäisen asiointi ja työssäkäyntialueen. Väestö, työpaikat ja palvelut ovat paljolti keskittyneet Poriin ja Kokemäenjoen laaksoon. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Kunnat tekevät Porin alueella pitkälle vietyä verkostomaista yhteistyötä. Pomarkun kannalta keskeiset toimijat ovat Porin perusturvan yhteistoimintaalue ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Nykyinen kuntarakenne ei ole este elinkeinotoimen kehittämiselle. Seutukuntien kilpailukyky ei ole ollut Suomessa kiinni seutukunnan kuntarakenteesta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta on helppoa todeta, että niille on annettu selvityksessä suhteettoman suuri painoarvo. Palvelutuotannon ja siihen liittyvän toimintakulttuurin suhde kuntaan ja kuntarajoihin on tietenkin aivan eri suuruusluokan asia kuin esimerkiksi työssäkäyntimatkojen ja suuntien suhde kuntarajoihin. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 3 4 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehitysennusteet eivät välttämättä toteudu esitetyllä tavalla. Porin alueella on potentiaalia nykyistä paljon positiivisempaan kehitykseen. Tämä kehitys ei ole mitenkään sidoksissa kuntarakenteeseen. Kuntien talouden ennustaminen on vaikeaa lyhyellä aikavälillä. Painelaskelmat kuntien talouden tilasta vuodelle 2024 perustuvat mekanistiseen excellaskentaan ja niillä ei ole erityistä arvoa tarkasteltaessa kuntien kykyä hoitaa velvoitteitaan. Jokainen kunta pyrkii edistämään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja palveluja alueellaan mahdollisimman intensiivisesti. Kuntien välinen kilpailu on tältä osin pääosin myönteistä. Porin seutukunnan kilpailukyky ei ole kiinni kuntarakenteesta. Sosiaali ja terveystoimessa tulee etsiä uusia yhteistyömuotoja ja tapoja tuottaa palvelut.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lähipalvelujen määrä ja laatu, tarvevakioidut palvelutuotannon kustannukset, kunta alueensa kehittäjänä 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien vapaaehtoiset yhdistymiset kuntien itsensä päättämässä aikataulussa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntien vapaaehtoiset yhdistymiset kuntien itsensä päättämässä aikataulussa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli kunnat päättävät vapaaehtoisesti kuntaliitoksista, niitä tulisi taloudellisesti tukea ns. porkkanarahoilla. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on tasata maan eri osissa olosuhteista ja palvelupaineista johtuvia eroja kuntien rahoituspohjassa. Järjestelmän käyttäminen uudistamisvälineenä ei ole hyväksyttävää. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoituspohjalla ja järjestelmällä varmistetaan, että kunnilla on maan eri osissa mahdollisuudet järjestää kansalaisille lakisääteiset palvelut. Järjestelmän käyttäminen uudistamisvälineenä ei ole hyväksyttävää Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämiskriteerit eivät edellytä uudelleentarkastelua. Pieni alle 3000 asukkaan kunta pystyy järjestämään laadukkaat palvelut taloudellisesti itse tai yhteistyöllä muiden kuntien kanssa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Pomarkun kunta vastustaa jyrkästi pakkoliitoksia. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Kunnat päättävät itse omalla aikataululla mahdollisista kuntaliitoksista vapaaehtoisuuden pohjalta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Taloudellinen tuki liitoksille eli ns. porkkanarahat voisivat jossain määrin edistää kuntaliitosten toteutumista. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lain keskeinen uudistamistarve tulee siitä, että kuntien toimintaympäristö maan eri osissa eriytyy kiihtyvällä vauhdilla, mikä edelleen kasvattaa paineita myös erilaisten kuntamallien pohdinnalle maan eri osissa. Peruskunnan toimintamalli ja tehtävärakenne voivat tulevaisuudessa olla erilaisia pienissä kunnissa kuin esimerkiksi suurkaupungeissa. Tämä laaja näkökulmakysymys tulee ottaa kuntalain uudistamisprosessin lähtökohdaksi. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Paras turva lähidemokratian kehittymiselle on nykyisen kuntarakenteen säilyttäminen. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän on vastattava todellisia palvelutuotannon kustannuksia. Uusia tehtäviä kunnille ei saa antaa ilman riittävää lisärahoitusta. Valtionosuusjärjestelmä tulee vakauttaa niin, ettei se jatkuvasti toimi valtion budjetissa eränä, johon budjettileikkaukset kohdennetaan. Kuntien tulee voida luottaa valtion sitoutumiseen velvoitteidensa hoitamiseen kuntien suuntaan. Ydinvoimaloiden kiinteistöverot tulisi jakaa koko maakunnan alueelle valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämä sen takia, että esim. Satakunnassa kaikki kunnat joutuvat ylläpitämään mm aluepelastuslaitoksen kautta ylimääräisiä resursseja mahdollisten poikkeustilanteiden takia. Samoin kunnat sitovat resursseja poikkeusolosuunnitteluun ja organisaatioihin.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Katso edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Valtio kritisoi jatkuvasti kuntien huonoa taloudenpitoa ja menokehitystä. Samanaikaisesti valtio lisää kuntien velvoitteita ilman lisärahoitusta. Valtiolla on koko ajan hankkeita uusien tehtävien siirtämisestä kuntien hoidettaviksi. Mm. päihtyneiden kuljettamista ja säilyttämistä on kuntien sosiaalitoimen tehtäväksi esittänyt sisäministeri maaliskuussa 2012. Vastaavia esityksiä tulee julkisuuteen jatkuvasti ja useat niistä myös toteutuvat. Valtiolle voisi siirtyä sellaisia eiharkinnanvaraisia tehtäviä, joissa käytetään ainoastaan viranomaisvaltaa ja joihin ei liity kehittämistehtäviä. Lisäksi tärkeää olisi tarkastella kansalaisten ns. subjektiivisia oikeuksia eli ovatko ne eräissä palveluissa viety liian pitkälle. Valtion ja kuntien tehtävänjako Jos kunnille lisätään uusia velvoitteita, tulisi niihin varata myös riittävä rahoituspohja. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenneuudistuksen keskeinen teema on kansalaisten palvelujen turvaaminen. Työryhmän raportti ei tämän keskeisen tavoitteen osalta lainkaan vakuuta pienen kunnan päätöksentekijöitä. Rakennetyöryhmän selvitys ei anna vastausta siihen, miten kuntien yhdistäminen todella parantaisi mahdollisuuksia turvata palvelut koko alueella. Pomarkun mielestä on olemassa suuri vaara, että palvelut heikentyvät uuden vahvan peruskunnan, SuurPorin reunaalueilla. Vahvassa peruskunnassa tarvittavat säästöt haetaan todennäköisesti palveluverkkoa karsimalla ja tämä karsinta kohdistuu helposti ns. periferiaan, jollainen Pomarkku olisi uudessa kunnassa. Tämä palvelujen karsinta on päättäjille helpompi vaihtoehto kuin uusien toimintatapojen ja toimintakulttuurien rakentaminen palvelutuotantoon ja tuottavuuden parantaminen. Jos vahvat peruskunnat vastoin kuntien enemmistön tahtoa toteutettaisiin, tulisi uudet kunnat perustaa puhtaalta pöydältä eikä liittää pieniä kuntia suurempiin. Tällöin olisi helpompi lähteä muuttamaan vanhoja toimintatapoja ja palvelutuotannon järjestelmiä. Koko kuntarakenneuudistus on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen uudistushanke. Siksi on kerrassaan omituista, että hankkeen taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen ei raportissa ole laskettu tai kyetty osoittamaan. Tästä syntyy vahva epäilys, että hankkeella ei olekaan toivottuja myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Tunnettu tosiasia on, että palvelutuotannon kustannukset eivät korreloi kunnan koon kanssa. Lisäksi raportin näkemys, että suurissa peruskunnissa kustannuskehitys olisi maltillisempaa kuin pienissä kunnissa, on uskon asia ja vailla tutkittua tietoa. Pomarkun mielestä raha ja vain raha on ainoa syy toteuttaa kuntauudistus. Rahaa tarvitaan kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseen erityisesti sosiaali ja terveystoimessa. Jos kuntarakenneuudistuksen taloudellisia hyötyjä ei kyetä osoittamaan, uudistukselta putoaa pohja pois. Kuntalaisten asiat ja tarpeet tulevat parhaiten hoidetuiksi itsenäisessä Pomarkussa. Pomarkun kunnanvaltuusto on kuntastrategiassa linjannut, että Pomarkku jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuntauudistusta tulee tehdä palvelut edellä eikä kuntarajoja siirrellen.
Pomarkku tekee tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja on sitä edelleen valmis lisäämään. Näitä himmeleitä on turha pelätä ja nähdä ongelmina, jos niitä johdetaan hyvin ja jos ne (erityisesti kuntayhtymät) saadaan vielä nykyistä paremmin kuntien ohjaukseen. Jos kaikesta huolimatta pakkoliitoksia tehdään, Pomarkun kunnalla tulevat vaihtoehtoisina suuntina kyseeseen sekä Porin suunta että Kankaanpään suunta.