TTES 2007 2009 Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus
TTES 2007 2009 Kunnallinen tuntipalkkaisten työehtosopimus Allekirjoituspöytäkirja Yleinen osa Työaika Palkkaus Kustannusten korvaus Vuosiloma Työvapaat ja työntekijäin erinäiset etuudet Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Liite 1 Perustuntipalkat Liite 2 Ammattien palkkaryhmiin sijoittelu Liite 3 Erinäiset lisät Liite 4 Osaurakka Liite 5 Vammaisten työllistymistyö Kunnallinen pääsopimus Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Yhteistoimintalaki KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS HELSINKI 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos 1. painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-272-7 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-213-273-4 Suomen Kuntaliitto Edita Prima Oy Helsinki 2007 Myynti: Kuntatalon julkaisumyynti www.kunnat.net/kirjakauppa Tilausnumero 3-0771 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja 14 00530 HELSINKI puh. (09) 7711 faksi (09) 701 2239 www.kuntatyonantajat.fi
SISÄLLYS Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus 2007 2009 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA...5 YLEINEN OSA...12 1 Sopimuksen soveltamisala...12 2 Paikallinen sopiminen...13 3 Työsuhteen alkaminen...14 4 Työntekijän lomauttaminen...15 5 Osa-aikaistaminen ja työsuhteen päättyminen...16 6 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen...17 7 Pakollinen työharjoittelu...17 TYÖAIKA...18 8 Yleistä...18 9 Työaika työaikalain 6 :n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä... 18 10 Vuorotyön määritelmä...19 11 Varallaolo...20 12 Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä...21 13 Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä...25 14 Työaikalain 7 :n mukainen työaikajärjestelmä...27 15 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen...28 16 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä työvuoroluettelo...28 17 Viikoittainen vapaa-aika...29 18 Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä...29 19 Päivittäiset lepoajat...30 20 Ylityö...31 21 Tossuraha...32 22 Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen...32 23 Sunnuntaityö...32 24 Ilta- ja yötyölisä sekä vuorotyökorotus...33 25 Lauantaityökorotus...34 26 Poikkeuksellisen työajan korotus...34 27 Arkipyhäkorvaus...34 PALKKAUS...36 28 Työajan tehokas käyttö...36 29 Palkkaryhmän määrääminen...36 30 Palkkaustavat...36 31 Aikapalkka...37 32 Urakkapalkka...38 33 Erikoispalkkiot...40 34 Töiden keskeytys ja siirto alempipalkkaiseen työhön...40 35 Keskituntiansion laskeminen ja tarkistaminen...41 36 Ammattikehitys, oppiajat ja lyhennykset oppiaikoihin...43 37 Palkanmaksu...43 KUSTANNUSTEN KORVAUS, MATKA-AJAN LUKEMINEN TYÖAIKAAN JA SOSIAALITILAT...45 38 Työkalukorvaus...45 39 Matkat työpisteestä toiseen...45 40 Työmatkat omassa kunnassa...45 41 Työmatkat vieraalla paikkakunnalla...46 42 Muut matkat...46 43 Eväsraha...46
SISÄLLYS 44 Sosiaalitilat, työpuku ja suojavaatetus...47 45 Ateriavastike...49 VUOSILOMA...50 46 Oikeus vuosilomaan ja soveltamisala...50 47 Peruskäsitteet...51 48 Täysi lomanmääräytymiskuukausi...51 49 Työssäolon veroinen aika...52 50 Vuosiloman pituus...53 51 Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa...55 52 Vuosiloman antaminen...57 53 Vuosiloman säästäminen...61 54 Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi...61 55 Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen ja maksaminen...62 56 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka...64 57 Lomapalkan määräytyminen eräissä tapauksissa...65 58 Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä...65 59 Lomakorvaus asepalvelusta ja siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle... 66 60 Eräiden osa-aikaisten oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen...66 TYÖVAPAAT JA TYÖNTEKIJÄIN ERINÄISET ETUUDET...68 61 Sairausajan palkka...68 62 Sairausajan palkka työtapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden vuoksi... 71 Perhevapaat...73 63 Oikeus perhevapaisiin...73 64 Palkallinen äitiysvapaa...73 65 Äkillisesti sairastunut lapsi...74 Muut työvapaat ja etuudet...76 66 Opintovapaa...76 67 Palkalliset poissaolopäivät...77 68 Kertausharjoituspalkka...77 69 Terveydenhoidolliset tutkimukset...77 70 Palkka poissaolopäiviltä...79 LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT...80 71 Luottamusmiehet...80 72 Työsuojeluvaltuutetut...84 73 Ammattiyhdistyksen edustajan kuuleminen...85 74 Vastuun määräytyminen...85 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Perustuntipalkat ja nuorten työntekijöiden palkat...86 Ammattien palkkaryhmiin sijoittelu...87 Erinäiset lisät...90 Osaurakka...92 Vammaisten työllistymistyötä tekeviä työntekijöitä koskevat erityismääräykset...96 KUNNALLINEN PÄÄSOPIMUS...97 TYÖSOPIMUSLAKI...106 TYÖAIKALAKI...131 VUOSILOMALAKI...145 YHTEISTOIMINTALAKI...149
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 2009 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika 2 Palkantarkistukset Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) on voimassa 1.10.2007 31.1.2010. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2010 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi. Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Palkkoja korotetaan 1.10.2007 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 32 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,4 prosenttia. Korotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 3,5 prosenttia. Palkantarkistukset toteutetaan siten kuin 7 12 :stä ilmenee. Yleiskorotus 1.9.2008 lukien Palkkoja korotetaan 1.9.2008 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin. Yleiskorotus 1.9.2009 lukien Palkkoja korotetaan 1.9.2009 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin. 3 Paikalliset järjestelyerät Paikallinen järjestelyerä 1.3.2008 lukien Paikallinen järjestelyerä on 0,5 prosenttia TTES:n palkkasummasta. Järjestelyerä käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen paikallisesti siten, että korotuksilla tuetaan toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Järjestelyerä kohdennetaan niihin yksiköihin, jotka ovat toimintojen stp08allekirjoituspoytakirja.doc
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ja tehtävien uudelleenjärjestelyillä parantaneet toiminnan laatua ja tehokkuutta. Järjestelyerästä päätettäessä on myös otettava huomioon, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin. Paikallinen järjestelyerä 1.5.2009 lukien Paikallinen järjestelyerä on 0,3 prosenttia TTES:n palkkasummasta. Järjestelyerä käytetään, kuten edellä tässä pykälässä on esitetty. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin. 4 Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustaja neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Osapuolet neuvottelevat järjestelyerän käytöstä tarkoituksiin, jotka on mainittu edellä 3 :ssä, perustuntipalkkojen ja urakkapalkkojen korottamisesta sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. 5 Kertaerä joulukuussa 2007 Työntekijälle maksetaan joulukuun 2007 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä 270 euron suuruinen erillinen kertaerä, mikäli hänen palvelussuhteensa on 1.12.2007 mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään neljä kuukautta ja tämä palvelussuhde on edelleen voimassa kertaerän maksamisajankohtana. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osaaikatyötä tekevän työaika on täyttä työtä alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos työntekijälle ei makseta palkkaa joulukuulta. 6 Pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä vuosina 2008 ja 2009 Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan otsikossa mainitun pöytäkirjan määräyksiä. Palkantarkistukset pannaan täytäntöön siten kuin edellä 4 :ssä on määrätty. stp08allekirjoituspoytakirja.doc
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin. 7 Perustunti- ja aikapalkat 1.10.2007 lukien Perustuntipalkkojen sekä nuorten työntekijöiden palkat määräytyvät 1.10.2007 lukien seuraavasti: Palkkaryhmä euroa/tunti I A 10,72 12,22 B 9,53 11,33 C 8,82 10,10 II A 8,52 9,36 B 8,38 8,96 III 8,25 8,64 IV 7,63 O 7,86 Nuorten alle 18 v. työntekijöiden palkat 7,07 7,29 Henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotetaan seuraavasti: Palkkaryhmä I A I B I C II A II B III IV O Perustuntipalkan korotus 41 senttiä 37 senttiä 35 senttiä 33 senttiä 33 senttiä 32 senttiä 32 senttiä 32 senttiä Vammaisten työllistymistyötä tekevän perustuntipalkka on työkyvyn vajausta vastaavassa suhteessa alempi kuin edellä mainitun mukaisesti korotettu täysi perustuntipalkka. Nuorten työntekijöiden palkkoja korotetaan 32 senttiä tunnilta. 8 Työkokemuslisä 1.10.2007 lukien Työkokemuslisiä korotetaan siten, että työkokemuslisä on 2 palvelusvuoden jälkeen 0,44 euron, 4 palvelusvuoden jälkeen 0,88 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,32 euron suuruinen. 9 Henkilökohtainen lisä 1.10.2007 lukien Henkilökohtaista lisää korotetaan 3,4 prosenttia, kuitenkin vähintään 1 sentillä. stp08allekirjoituspoytakirja.doc
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 10 Työolosuhdelisä 1.10.2007 lukien Työolosuhdelisiä korotetaan keskimäärin 1 prosenttia. Näin korotetun työolosuhdelisän suuruus on enintään 2,59 euroa tunnilta. 11 Urakkapalkkaus 1.10.2007 lukien Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 3,4 prosenttia. Työajan lyhentämisjärjestelmän vuoksi yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 4,6 prosentilla korotettuna. TTES:n liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 3,4 prosentilla. Tavoiteansiot, euroa/tunti Taso I 13,99 17,34 Taso II 12,54 15,48 Taso III 12,04 14,11 Taso IV 11,50 13,44 Taso V 10,68 12,47 Taso VI 9,76 11,35 12 TTES:n 35 1 momentissa sanotun keskituntiansion tarkistaminen Toteutetun yleiskorotuksen vaikutus työehtosopimuksen 35 1 momentissa tarkoitettuihin vuosineljänneksien keskituntiansioihin on seuraava: Vuoden 2006 IV vuosineljänneksen sekä vuoden 2007 I, II ja III vuosineljänneksien perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 3,4 prosenttia. Näin korotettuja keskituntiansioita käytetään samasta ajankohdasta alkaen kuin edellä mainittu yleiskorotus on tullut voimaan. 13 Teksteihin tehdyt muutokset ja tarkennukset Pykälänumerointi on määräysten uudelleen ryhmittelyn ja jakamisen pienemmiksi kokonaisuuksiksi vuoksi muutettu. 2 Paikallinen sopiminen (ennen 1 4 kohta) Lisätty soveltamisohje. 3 Työsuhteen alkaminen (ennen 2 ) Poistettu työsuhteen raukeamisuhka, jollei toimiteta lääkärintodistusta ja lisätty soveltamisohje. stp08allekirjoituspoytakirja.doc
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4 Työntekijän lomauttaminen (ennen 3 ) Poistettu selvittelymenettely, lisätty viittaus lakiin. 5 Osa-aikaistaminen ja työsuhteen päättyminen (ennen 4 ) Poistettu selvittelymenettely, lisätty viittaus lakiin. 7 Pakollinen työharjoittelu (lomautuksen yhteydessä) Uusi määräys. Vuosilomamääräyksiin on tehty uudesta vuosilomalaista johtuvat muutokset ja sen lisäksi lukuisia stilistisiä muutoksia. Sisällöllisiä muutoksia ovat mm. 49 Työssäolon veroinen aika (ennen 26 4 kohta) Lisätty ne työpäivät tai työtunnit, joina työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään työsopimuslain 4 luvun 6 :ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan taikka saman lain 4 luvun 7 :ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi. 52 54 Vuosiloma (ennen 26 7 9 kohdat) Vuosiloman antamista koskevaa määräystä on täsmennetty siten, että vuosilomasta on sijoitettava 20 vuosilomapäivää ja kuitenkin vähintään 65 prosenttia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Vuosilomaa ei saa enää ilman työntekijän suostumusta sijoittaa äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia keskinäisin sopimuksin palvelussuhteen kestäessä sopia loman antamisajankohdasta on lisätty. Määräyksiin, jotka koskevat vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyyden vuoksi, on tehty useita muutoksia. Säästövapaa on sovittu annettavaksi aiempaa myöhempänä ajankohtana. 56 ja 58 Vuosiloma (ennen 26 10 kohta) Prosenttiperusteisen vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määrä nousee 9 ja 11,5 prosenttiin. Palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus (9 %) maksetaan aivan lyhyistäkin palvelussuhteista, ts. 6 tunnin vähimmäiskestoa koskeva edellytys poistuu. 60 Eräiden osa-aikaisten oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen Uusi määräys. stp08allekirjoituspoytakirja.doc
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 61 ja 62 Sairausajan palkka (ennen 27 5 kohta ja 28 5 kohta) Poistettu sairauden ja työtapaturman palkkamääräys, jos henkilövahinko on aiheutettu rikoksella. Lisätty viittaus sopimuksesta osa-aikatyöhön osaaikasairauspäivärahan ajalta. 63 Oikeus perhevapaisiin (ennen 29 ) Täsmennetty viittausta oikeudesta perhevapaisiin. 65 Äkillisesti sairastunut lapsi (ennen 23 4 kohta) Lisätty määräys etävanhemman oikeudesta palkattomaan vapaaseen. 71 4 ja 10 mom. Luottamusmiehet (ennen 31 4 ja 10. kohta) Korotettu luottamusmieskorvausta 3 8 senttiä tunnilta. Lisätty määräykset luottamusmiehen oikeudesta saada tietoja mm. palvelussuhteiden laadusta. 72 Työsuojeluvaltuutetut (ennen 32 ) Lisätty 2 mom. määräys työsuojeluvaltuutetun korvauksesta. Lisäksi poistettu entisen sopimuksen 23 :n 7 ja 8 kohta sekä 29 :n 2 kohdan viimeinen virke. 14 Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa. Sopijaosapuolet selvittävät sopimuskauden aikana alan ansiokehitystä. 15 Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen toteutetaan siten kuin 13. tammikuuta 1993 allekirjoitetun pääsopimuksen 13 :ssä on määrätty. Mitä edellä mainitussa 13 :ssä on määrätty pääsopijajärjestöistä, sovelletaan tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöihin tai järjestöihin, jotka ovat myöhemmin allekirjoittajajärjestöjen suostumuksella yhtyneet tähän sopimukseen. Tammikuun 13. päivänä 1993 allekirjoitetun pääsopimuksen irtisanomisesta huolimatta jatkuu edellä mainitun pääsopimuksen voimassaolon päättyessä voimassa olleiden paikallisten virka- ja työehtosopimusten voimassaolo kunnes ne irtisanotaan tai määräajaksi tehdyn paikallisen sopimuksen määräaika päättyy. stp08allekirjoituspoytakirja.doc 10
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan samasta ajankohdasta lukien kuin 13. tammikuuta 1993 allekirjoitetun pääsopimuksen voimassaolo päättyy, lukuun ottamatta sen neuvottelumenettelyä koskevia 7 12 ja 14 :ää, joiden voimassaolo jatkuu pääsopimuksen 18 :n mukaisesti. 16 Työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot 17 Nuoret työntekijät Tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 30.9.2007, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu. Paikallisia matkakustannusten korvaamis- ja/tai eväsrahajärjestelmiä noudatetaan edelleen sellaisinaan, ellei paikallisesti sovita siirtymisestä työehtosopimuksen 39 43 :n soveltamiseen. Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa voidaan nuorten työntekijöiden palkasta sopia seuraavaa: Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistämis- ja harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan ylintä nuorten palkkaa maksaa tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta. Nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi voidaan paikallisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen 31 32 :n määräyksistä lomakauden aikana harjoittelu-, kesä- yms. töissä maksettavasta palkasta. Tämä määräys ei koske ns. kausityöntekijöitä. 18 Ammattiyhdistysjäsenmaksut Ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perinnässä noudatetaan edelleen 30.9.2007 voimassa olleita määräyksiä. Helsingissä 1. lokakuuta 2007 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL RY stp08allekirjoituspoytakirja.doc 11
YLEINEN OSA YLEINEN OSA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Yleistä Tämä sopimus koskee jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkaus ja palkkaustapa on määritetty heidän työtehtäviensä perusteella tämän työehtosopimuksen 30 :n mukaan. Soveltamisohje Työehtosopimus ei koske henkilöitä, jotka ovat työkokeilussa tai työhön valmennuksessa taikka muuten sellaisessa asemassa, ettei heitä voida pitää työntekijöinä. 2 mom. Työaikalain ulkopuoliset työntekijät ja maataloustyöntekijät Työaikalain 2 :ssä tarkoitettuja töitä suorittaviin (työaikalain ulkopuolisiin) työntekijöihin ja maataloustyöntekijöihin sovelletaan vain tämän työehtosopimuksen 3 7 :n ja 37 66 :n määräyksiä sekä soveltuvin osin myös 27 36 :n mukaisia palkkausperusteita. 3 mom. Metsätyöntekijät Työaikalain ulkopuolisiin metsätyöntekijöihin sovelletaan vain tämän työehtosopimuksen 3 7 :n, 37 38 :n, 44 3 momentin ja 45 74 :n sekä soveltuvin osin 32 :n 5 momentin ja 35 :n määräyksiä. Työaikalain ulkopuolisten metsätyöntekijöiden työajan lyhennys määräytyy soveltuvin osin metsä- ja uittoalalla voimassa olevan työajan lyhentämisestä tehdyn sopimuksen mukaan, kuitenkin siten, että lyhennys on 16 tuntia mainitun sopimuksen mukaista vuosityöajan lyhennystä pienempi. Metsätyöntekijältä, joka työskentelee sekä työaikalain ulkopuolisessa että työaikalain alaisessa työssä ja joka on saanut tämän työehtosopimuksen 9 :ssä tarkoitettua ns. työajan lyhennystä, vähennetään tämä lyhennys kalenterivuoden päättymiseen mennessä edellisessä kappaleessa mainitusta työajan lyhennyksestä. Sekä työaikalain ulkopuolisen että työaikalain alaisen metsätyöntekijän kulkemiskorvaus määräytyy metsäalan työehtosopimuksen mukaisena. stp08yleinenosa.doc 12
YLEINEN OSA Soveltamisohje Työaikalain ulkopuolista työtä ovat metsätyö, metsänparannustyö, uittotyö ja niihin liittyvä työ, Metsätyötä on mm. energiapuun korjuu ja puiden kaato (myös metsänhoidollinen). Työaikalain alaisiin metsätyöntekijöihin sovelletaan (kulkemiskorvausta lukuun ottamatta) kaikilta osin tätä työehtosopimusta. Työaikalain alaista työtä on maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyö sekä metsänhoitotyö, metsänistutus, ns. risusavottatyö ja muualla kuin maastossa tapahtuva puutavaran valmistus ja käsittely. 4 mom. Vammaisten työllistymistyötä tekevät työntekijät Sosiaalihuoltolain (68/2002) 27 d :n 3 momentissa tarkoitettua vammaisten työllistymistyötä tekeviin työntekijöihin sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä liitteessä 5 mainituin poikkeuksin. 2 Paikallinen sopiminen Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin 13.1.1993 allekirjoitetun pääsopimuksen 13 :n 1 momentin nojalla on paikallisesti sovittu poikettavaksi tämän sopimuksen määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta, sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä eikä liitteen 4 mukaisten osaurakkahinnoittelujen rakenteesta. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia työntekijän palkkaa tämän sopimuksen liitteessä 1 tarkoitetun perustuntipalkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa pienemmäksi. Soveltamisohje Palkkakustannusten alentamisesta sovittaessa tulee alennus kohdistaa ensisijaisesti muihin palkkatekijöihin kuin perustuntipalkkoihin. Pääsopimuksen 13 :n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Pääsopimuksen lakattua olemasta voimassa noudatetaan, mitä allekirjoituspöytäkirjan 15 :ssä on määrätty. stp08yleinenosa.doc 13
YLEINEN OSA 3 Työsuhteen alkaminen 1 mom. Yleistä 2 mom. Työsopimus Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työhönoton tulee yleensä tapahtua kirjallisella työsopimuksella. Työsopimukset on pyrittävä tekemään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät ilmi. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset. Soveltamisohje Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Suullisesti se voidaan tehdä silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopimuslain työsopimuksen tekemiseen liittyviä säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi, mutta ne on tämän sopimuksen käyttämisen helpottamiseksi tarpeellisin osin kopioitu sopimuksen loppuun siinä muodossaan, kuin ne olivat sopimuksen mennessä painettavaksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä on säädetty työsopimuslaissa. 3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen. Soveltamisohje Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta tulee ilmoittaa työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta tai lääkärintodistus osoittaa, ettei työntekijä ole terveydentilansa puolesta soveltuva työhön, voidaan työsuhde päättää, jos työsopimuslain koeaikapurkua, irtisanomista tai purkua koskevat edellytykset täyttyvät (viittausmääräys). stp08yleinenosa.doc 14
YLEINEN OSA 4 mom. Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. 4 Työntekijän lomauttaminen 1 mom. Yleistä Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten (viittausmääräys) mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon, mitä jäljempänä 2 5 momentissa on asiasta määrätty. Lomauttamista koskevia säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi. 2 mom. Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi lomautetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan. 3 mom. Lomautusilmoitus Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään 1 kuukauden ilmoitusaikaa. Soveltamisohje Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin työsopimuslain mukainen ilmoitusaika. Lomautusilmoituksen antamisesta on säädetty työsopimuslain 5:4 :ssä. Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvollisuutta työsopimuslaissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslaissa tarkoitetuista tapauksista. Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä. Lomautuksen tulee siten alkaa ja päättyä stp08yleinenosa.doc 15
YLEINEN OSA sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä. 4 mom. Lomautuksen alkamisen siirtäminen Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. 5 Osa-aikaistaminen ja työsuhteen päättyminen 1 mom. Yleistä Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain asianomaisten säännösten mukaisesti (viittausmääräys) ellei jäljempänä 2 3 momentissa ole toisin määrätty. 2 mom. Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) Irtisanoessaan työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisesta syystä työnantajan on noudatettava, mitä edellä 4 :n 2 momentissa on määrätty työvoiman vähentämisjärjestyksestä. 3 mom. Irtisanomisajat Työnantajan irtisanoessa työntekijän työsopimuksen irtisanomisaika on vähintään 14 päivää jos palvelussuhde on jatkunut enintään vuoden 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 2 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 4 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 6 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa irtisanomisaika on vähintään 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta muussa tapauksessa 14 päivää. stp08yleinenosa.doc 16
YLEINEN OSA Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty. Soveltamisohje Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan. 6 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen Työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun asianomainen eläkelaitos on päätöksellään myöntänyt työntekijälle työkyvyttömyyseläkkeen sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijän ehdoton oikeus sairausajan palkan saamiseen jäljempänä 61 62 :ssä olevien määräysten mukaan on päättynyt, tai jos työnantaja on saanut mainitusta eläkepäätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantikuukauden päättyessä. Soveltamisohje 7 Pakollinen työharjoittelu Edellä oleva määräys ei koske KELA:n myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän eroamisiästä on säännös työsopimuslain 6 luvun 1a :ssä (viittausmääräys). Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua. Soveltamisohje Edellä olevan määräyksen lisäksi työntekijöiden lomautusperusteista ja taloudellisista tai tuotannollisista irtisanomisperusteista ei ole sovittu tällä työehtosopimuksella. stp08yleinenosa.doc 17
TYÖAIKA TYÖAIKA 8 Yleistä Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, työaikojen suhteen noudatetaan tähän sopimukseen sisältyviä määräyksiä. 9 Työaika työaikalain 6 :n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä 1 mom. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on osa-aikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta 7 8 tuntia vuorokaudessa, ellei kunnallisten toimintojen erityisluonne muuta edellytä ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Soveltamisohje Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 7 ¼ 7 Työvuoroluettelo laaditaan siten, että 8 tuntia lyhyempi työpäivä on myös arkipyhäviikoilla yleensä viikon viimeinen työpäivä, jonka tulee olla vähintään 7 tunnin pituinen. Arkipyhäviikolla arkipyhä lyhentää viikon säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, jolloin edellä mainitussa esimerkissä arkipyhän sattuessa maanantaiksi, tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi on perjantain työaika 7 tuntia ja torstain 7 tuntia 36 minuuttia ja muiden työpäivien työaika 8 tuntia. Arkipyhän sattuessa perjantaiksi on torstain työaika 7 tuntia, keskiviikon työaika 7 tuntia 36 minuuttia sekä muiden työpäivien työaika edellä olevan mallityövuoroluettelon mukainen. Jos kunnallisten toimintojen erityisluonne on sellainen, ettei edellä mainitunlaisen työvuoroluettelon soveltaminen ole tarkoituksenmukaista, voidaan esimerkiksi kaksivuorotyössä tai käytettäessä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaa muunkinlaista menettelyä. 2 mom. Arkipyhäviikkojen työaika Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se työn luonne huomioon ottaen on mahdollista. stp08tyoaika.doc 18
TYÖAIKA Milloin edellä mainittu päivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, asianomaisen viikon tai työaikajakson työaika on 7 tuntia 39 minuuttia edellä 9 :n 1 momentissa sanottua viikoittaista työaikaa lyhyempi. Muut arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työaikajakson työaikaa. 3 mom. Tasoittumisjakso Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan vähintään 6 tunnin ja enintään 9 tunnin vuorokautista työaikaa noudattaen järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1 momentissa sanotun mukainen enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työvuoroluettelo, jonka mukaan viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Soveltamisohje Tätä tasoittumisjärjestelmää ei voida käyttää kaksivuorotyössä. 4 mom. Poikkeavat työaikajärjestelyt Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tilapäisesti tai pysyväisluonteisesti tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin arkipyhäviikon välipäivän "sisääntekeminen", sisääntekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia eikä tämän työehtosopimuksen mukaista sunnuntaityökorvausta. 10 Vuorotyön määritelmä Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja ennakolta sovituin ajanjaksoin muuttua. Kuitenkin saadaan liikennelaitoksissa sekä katujen ja yleisten teiden puhtaanapitotöissä säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, ettei vuorojen tarvitse säännöllisesti vaihtua, vaikka niiden onkin ennakolta sovituin ajanjaksoin muututtava. Edellytyksenä tällaiselle järjestelylle on, että tällaiseen työaikajärjestelyyn liittyvistä muista ehdoista on paikallisesti sovittu. Uima- ja urheiluhalleissa ja muissa niiden kaltaisissa laitoksissa sekä urheilukentillä voidaan säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, että vuorot eivät aina säännöllisesti vaihdu, vaan menevät esimerkiksi osittain päällekkäin kuitenkin enintään yhden tunnin. stp08tyoaika.doc 19
TYÖAIKA Soveltamisohje Vuorojen vaihtumisella tarkoitetaan sitä, että esim. aamuvuoroa seuraa välittömästi iltavuoro. Vuorojen muuttumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän oltua esim. viikon aamuvuorossa hän työskentelee seuraavan viikon iltavuorossa. Esimerkki Työ on järjestetty siten, että maanantaista perjantaihin tehdään aamuvuoro kello 7 15 ja iltavuoro kello 15 23 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin vain yksi "vuoro" kello 9 17. Tällöin maanantaista perjantaihin tehty työ on kaksivuorotyötä ja lauantaina sekä sunnuntaina tehty työ on päivätyötä. Edellä esitetyllä on merkitystä mm. vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta maksettaessa. 11 Varallaolo 1 mom. Vapaamuotoinen varallaolo Työnantajalla on oikeus järjestää, tarvittaessa ammattiyhdistyksen kanssa siitä sovittuaan, sellaista varallaoloa, jonka aikana työntekijä voi työnantajan määräämissä puitteissa vapaasti valita olinpaikkansa, mutta on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle, mistä hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Työntekijälle maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 20 30 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan 35 :n 1 momentin keskituntiansion mukaan. 2 mom. Sopiminen työntekijän kanssa Mikäli työntekijän työsuhde on alkanut 1.2.2003 tai sen jälkeen, vapaamuotoisesta varallaolosta sovitaan työntekijän kanssa. 3 mom. Asuntovarallaolo Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, hänelle on tällaisesta varallaolosta suoritettava työaikalaissa säädetty korvaus. Rahakorvauksena maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 50 %:n suuruinen korvaus 35 :n 1 momentin keskituntiansion mukaan. Asunnolla tarkoitetaan tässä työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia. stp08tyoaika.doc 20
TYÖAIKA 4 mom. Varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Jos tarkoituksena on muuttaa aikaisempaa varallaolokäytäntöä, neuvotellaan ao. työntekijöiden tai heidän edustajien kanssa varallaoloon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Soveltamisohje Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. 12 Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 1 mom. Soveltamisala ja säännöllinen työaika 2 mom. Vuosityöaika Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 :n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat. Soveltamisohje Tarkoituksenmukaisin vuoden pituinen työajan tasoittumisjakso on 1.5. 30.4., koska vuosiloma tulee antaa ajalla 2.5. 30.4. ja vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan. Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti: Vuosilomaoikeus Vuosityöaika 28 vuosilomapäivää 1678,4 tuntia = 209,8 työvuoroa 30 vuosilomapäivää 1664,0 tuntia = 208,0 työvuoroa 38 vuosilomapäivää 1606,4 tuntia = 200,8 työvuoroa Jos vuosiloman pituus ylittää tai alittaa edellä mainitut vuosiloman pituudet, vuotuinen työaika on kutakin ylittävää vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia edellä mainittuja vuosityöaikoja lyhyempi ja vastaavasti alittavaa vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia pitempi. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa. Vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä. stp08tyoaika.doc 21
TYÖAIKA 3 mom. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa. 4 mom. 5-vuorojärjestelmä Keskimäärin 36 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuorojärjestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää. Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Viikoittainen vapaa-aika, viikon toinen vapaapäivä ja ylimääräinen vapaapäivä on sisällytettävä vuosittain laadittavaan 5-vuorojärjestelmään. Tasoittumisjakson aikana tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle annetaan ylimääräisiä vapaapäiviä edellä 2 kappaleessa sanotuin tavoin. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdista sovitaan paikallisesti. Soveltamisohje 5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa viisi henkilöä. Heistä kolme on työssä vuorokauden aikana ja kahdella on vapaapäivä. Vuosilomat kiertävät. 5-vuorojärjestelmä rakentuu seuraavaan työtuntilaskelmaan: Mikäli laitos käy koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuotuinen käyntiaika on 365 x 24 tuntia = 8760 tuntia. 5-vuorojärjestelmässä yhden vuoron vuotuinen työaika on 8760 tuntia : 5 = 1752 tuntia eli 219 työvuoroa. Koska koko tasoittumisjakson keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle on sovittu vuosiloman pituudesta riippuva vuosityöaika, merkitään esimerkiksi työntekijälle, jonka vuosilomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1664 tuntia työvuoroluetteloon työvuoron sijaan vapaata seuraavasti: 1752 1664 = 88 tuntia = 11 vapaapäivää eli vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 11 = 208 työvuoroa. stp08tyoaika.doc 22
TYÖAIKA Vastaavasti, jos vuosityöaika on 1678,4 tuntia tai 1606,4 tuntia, vapaapäivää merkitään seuraavasti: 1752 1678,4 = 73,6 tuntia. 72 tuntia = 9 vapaapäivää, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 9 = 210 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan viiden vuoden kuluessa. 1752 1606,4 = 145,6 tuntia. 18 vapaapäivää = 144 tuntia, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 18 = 201 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan 5 vuoden kuluessa. Työvuoroluettelo laaditaan käyttäen 20 vuorokauden jaksoja. Kussakin jaksossa on 12 työvuoroa sekä 8 vapaapäivää. Näin laaditussa työvuoroluettelossa tulee kunkin työntekijän viikoittaiseksi keskimääräiseksi työajaksi 33,6 tuntia, joka saadaan kun viikon käyntitunnit jaetaan työntekijöiden lukumäärällä eli 168:5 = 33,6 tuntia. Koska viikon keskimääräisen säännöllisen työajan tulee olla 36 tuntia jää keskimääräiseksi työntekijäkohtaiseksi "työvelaksi" 2,4 tuntia viikossa. Edellä mainitun vuoksi vuosilomat sijoitetaan työvuoroluetteloon sekä työvuorojen että vapaapäivien päälle siten, että vuotuiset työajat toteutuvat. Vuotuisen työajan tasoittumiseksi saattaa olla tarpeen teettää täytevuoroja. Keskeytymättömän kolmivuorotyön yleiset edellytykset täyttävät muunkinlaiset työvuoroluettelot ovat mahdollisia. Mikäli henkilö siirtyy pysyvästi kesken tasoittumisjakson muuhun työaikamuotoon tai palvelussuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, työajan vajaus teetetään täytevuoroina ja pitämättömät vapaapäivät pyritään antamaan ennen työaikamuodon vaihtumista tai palvelussuhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, maksetaan kultakin pitämättömältä vapaapäivältä 35 :n 1 momentin mukaan laskettu palkka kahdeksalta tunnilta. Työaikamuodon vaihtuessa tilapäisesti ja siirtymäviikolta työajan jäädessä vajaaksi, varataan työntekijöille mahdollisuus tehdä vajaus arkipäivänä säännöllisenä päivätyönä. 5 mom. Kolmivuorotyölisä ja sen maksaminen Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle suoritetaan jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta kolmivuorotyölisä, jonka suuruus on 7,4 % työntekijän 35 :n 1 momentin mukaisesta keskituntiansiosta. Ansaitut lisät stp08tyoaika.doc 23
TYÖAIKA maksetaan palkkakausittain. Paikallisesti voidaan sopia muusta maksamisajankohdasta käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Kolmivuorotyölisää ei kuitenkaan makseta sellaiselle työntekijälle, joka on tasoittumisjakson aikana työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vähemmän kuin 7 työvuoroa. Kolmivuorotyölisää ei myöskään makseta jäljempänä 6 momentin mukaisilta poissaoloajoilta. 6 mom. Työajan veroiset poissaolot Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta sellaiset poissaolopäivät, joilta työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät. 7 mom. Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan Vuosityöaikaa pidennetään 1 työvuorolla (8 tunnilla) jokaista muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti. Määräys koskee esimerkiksi tilannetta, jossa pääsääntöisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä siirtyy tilapäisesti seisokin vuoksi tekemään päivätyötä. Tilapäisen siirron ajan noudatetaan päivätyötä koskevia määräyksiä. Jotta vuosityöaikaa pidennetään 16 tunnilla, muussa työaikamuodossa on tullut työskennellä vähintään 272 tuntia. 8 mom. Vuoroylityön ja vuorolisätyön määritelmä ja niiden korvaaminen Vuoroylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjakson aikana vuorolisätyön lisäksi ja joka ei ole vuorokautista eikä viikoittaista ylityötä. Vuoroylityöltä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka. Soveltamisohje Osan tasoittumisjaksoa (1.5. 30.4.) kolmivuorotyötä tekevän vuoroylityökynnys on myös 104 tuntia tasoittumisjakson aikana. Vuorolisätyöksi katsotaan työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä tehdyt työtunnit, joita ei ole ennalta merkitty täytevuoroiksi ja jotka eivät ylitä 104 tuntia tasoittumisjakson kuluessa eivätkä ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä. stp08tyoaika.doc 24
TYÖAIKA Vuorolisätyöajalta maksetaan 65 % korotettu tuntipalkka. Esimerkki 9 mom. Työvuoroluettelo 10 mom. Vuosiloma Kolmivuorotyötä tekevä työskentelee vapaapäivänään lauantaina klo 15 07. Ensimmäiset 8 tuntia ovat vuorolisätyötä (65 %) ja seuraavat 8 tuntia vuorokautista ylityötä (2 h 50 % ja 6 h 100 %). Iltavuorossa klo 15 23 maksetaan iltavuorolisä ja yövuorossa klo 23 07 yövuorolisä, jotka ovat mukana tuntipalkassa, josta lasketaan ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus (klo 18 07). Työvuoroluetteloa on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee. Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä. Työntekijä, joka työskentelee pysyvästi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jonka työaika määräytyy vuosityöaikana, ansaitsee täysimääräisen vuosiloman. 13 Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä 1 mom. Säännöllinen työaika Keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntia viikossa. 2 mom. Määräysten soveltaminen Työntekijään sovelletaan tämän pykälän määräyksiä, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot. stp08tyoaika.doc 25
TYÖAIKA 3 mom. Työvuoroluettelo ja vuorovapaat Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin. Vuorovapaat annetaan enintään vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työvuoroluettelon puitteissa työn sujumisen kannalta sopivana ajankohtana. Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehtyä työtä vastaten vuorovapaita eli ajantasausvapaita siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa. Työntekijä ansaitsee kutakin 20 säännöllistä työvuoroa kohden yhden vuorovapaan. 4 mom. Säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavat poissaolot Keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työvuorot, joiden ajalta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Samoin lasketaan vuorovapaita annettaessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehdyiksi työvuoroiksi työntekijän työnantajan määräämän, työn edellyttämän koulutuksen ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työvuorot, kuitenkin enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuoden aikana. Vuorovapaat (ajantasausvapaat) myös kuluvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työntekijä osallistuu edellä tarkoitettuun koulutukseen. Tässä momentissa tarkoitetuilta palkallisilta poissaolopäiviltä ei makseta jäljempänä 6 momentin mukaista 1,8 %:n suuruista lisää. 5 mom. Vuorovapaan siirtäminen Jos työntekijä on työskennellyt työvuoroluetteloon merkityn vuorovapaansa aikana, siirretään se annettavaksi myöhäisempänä ajankohtana. 6 mom. Vuorovapaalisä Keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle suoritetaan jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräinen lisä, jonka suuruus on 1,8 % 35 1 momentin mukaisesta keskituntiansiosta. Lisän maksamisajankohdasta sovitaan paikallisesti. stp08tyoaika.doc 26
TYÖAIKA 7 mom. Vuorovapaiden antaminen Vuorovapaat on pääsääntöisesti annettava vuorovapaiden määräytymiskauden (1 kalenterivuosi) aikana. Jos vuorovapaita ei ole voitu antaa edellä 3 momentin mukaisesti, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat siirtämällä ne annettavaksi seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä tai suorittamalla kultakin pitämättä olevalta vuorovapaapäivältä 4 tunnin palkka 35 :n 1 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella viimeistään vuorovapaiden määräytymiskauden päättyessä kuluvan tai sitä seuraavan palkanmaksukauden aikana. 8 mom. Työaikamuodon vaihtuminen Siirryttäessä pysyvästi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon, korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat (ajantasausvapaat) joko antamalla ne vapaana tai maksamalla kultakin pitämättä jääneeltä vuorovapaapäivältä rahakorvauksena 8 tunnin palkka 35 :n 1 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella. Ylimääräiset vuorovapaat teetetään takaisin. 9 mom. Vuorovapaiden korvaaminen Työntekijän työsuhteen päättyessä sekä siirryttäessä pysyvästi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan vajaat vuorovapaat rahassa. Laskentasääntönä on, että yhdestä säännöllisestä työvuorosta ansaitaan 0,05 tuntia vuorovapaata. 14 Työaikalain 7 :n mukainen työaikajärjestelmä Työaikalain 7 :ssä tarkoitettua työaikajärjestelmää (jaksotyö) ja siitä johtuvia korvauksia maksettaessa noudatetaan soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen, joten jaksotyössä ei sovelleta tämän sopimuksen 9 :n 2 momentin, 10 :n ja 15 23 :n määräyksiä. Tuntipalkkaisille jaksotyöntekijöille maksettavat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa mainitut korvaukset palkallisilta poissaoloilta korvaukset lasketaan 35 :n 1 momentin keskituntiansion mukaan. Tätä pykälää ei yleensä sovelleta työaikalain 7 :n 1 momentin 2- kohdassa mainittujen laitosten rakennustöissä tai niiden kone- ja korjauspajoissa eikä lainkaan uima- ja urheiluhalleissa tms. laitoksessa työskentelevään työntekijään. Työlaitoksen kone- tai korjauspajaa ei kuitenkaan katsota edellä tarkoitetuksi pajaksi. stp08tyoaika.doc 27
TYÖAIKA Liikennelaitoksissa tätä pykälää sovelletaan vain sellaisiin työntekijöihin, joiden työaika on tähänkin asti järjestetty työaikalain 7 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti. 15 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen Työvuorokausi lasketaan alkavaksi päivätyön tai vuorotyössä aamuvuoron säännöllisenä alkamisaikana, siis yleensä kello 7, ja työviikko maanantaina päivätyön tai aamuvuoron säännöllisenä alkamisajankohtana. Soveltamisohje Työvuorokauden ja työviikon alkamisajalla on erityistä merkitystä mm. ratkaistaessa sitä mihin vuorokauteen tai viikkoon tehty työaika kuuluu ja onko se vuorokautista vai viikoittaista ylityötä. 16 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä työvuoroluettelo 1 mom. Työajan sijoittaminen Muussa kuin vuorotyössä sijoitetaan säännöllinen työaika yleensä kello 7 ja 16 väliseksi ajaksi ja jollei toimintojen luonne muuta vaadi 5 työpäivälle viikossa siten, että sunnuntai ja lauantai ovat vapaapäiviä. 2 mom. Työajan siirto Jos työn laatu tai muut pätevät syyt niin vaativat, voidaan työn alkamis- ja päättymisaika määrätä joko tilapäisesti tai tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä noudattaen pysyvästi toisinkin. Työajan siirrosta on viimeistään edellisen päivän aamupäivän kuluessa neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa. Pysyvästä työajan siirrosta on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin. Neuvotteluvelvollisuus koskee myös tapauksia, joissa työt järjestetään vähemmän kuin 3 vuorokautta kestäväksi vuorotyöksi. Vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin, mikäli vuorotyöhön siirtymisen tarve on työnantajan tiedossa. Muissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä viimeistään edellisenä työpäivänä. stp08tyoaika.doc 28
TYÖAIKA 3 mom. Työajan sijoittamista koskeva poikkeus Työaikalain 26 :n 1 momentin säännösten estämättä voidaan yleisten teiden ja katujen sekä niillä sijaitsevien laitteiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyötä tehdä myös kello 23 ja 6 välisenä aikana. 4 mom. Työvuoroluettelot Työnantajan tulee laatia työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaika sekä ruokailu- ja lepoajat. Työvuoroluetteloon merkitään myös vapaapäivät. 5 mom. Työpäivän yhdenjaksoisuus Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta (lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin) pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä, paitsi niissä töissä, joiden kohdalla on erityistä syytä järjestää toisin. 6 mom. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. 17 Viikoittainen vapaa-aika Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, viikon muuna aikana työaikalain 31 :n mukainen viikoittainen vapaa-aika. Ellei toisin ole sovittu, edellä sanotusta voidaan poiketa, jos työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-aikansa aikana. 18 Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä Milloin työntekijä joudutaan tilapäisesti kutsumaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tai työaikalaissa säädetyin edellytyksin hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan, on a) ensisijaisesti kutsuttava sellainen työntekijä, joka on vapaaehtoisesti siihen suostunut tai suostuu, b) pyrittävä vuorottelemaan työhön kutsumisessa siten, ettei jatkuvasti samoja työntekijöitä kutsuta mainittuun työhön, sekä c) jollei hätätyöstä ole kysymys, pyrittävä välttämään työhön kutsumista, jos siitä on työntekijälle kohtuutonta haittaa. stp08tyoaika.doc 29