nro 3/2011 SISÄLLYSLUETTELO KV 25 KV 26 Kokouksen järjestäytyminen Talouden tasapainotusohjelman seuranta KV 27 n lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusten arviointia ajalla 1.1-31.12.2010 KV 28 n lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilun päättyminen 31.8.2011 KV 29 KV 30 KV 31 KV 32 KV 33 Ikääntymispoliittisen ohjelman hyväksyminen Yksityistietoimen talousarviomäärärahojen siirto ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Lyhytaikaisen luoton rajan vahvistaminen Kunnallisen maaseutuhallinnon organisoitumisesta päättäminen Aloitteiden jättäminen
Sivu 2 Nro 3/2011 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu 18.30-20.10 Läsnä olevat jäsenet Calin Elisa, jäsen Dahlqvist Rabbe, puheenjohtaja von Essen Kristian, jäsen Forsblom Peppe, jäsen Grotell Börje, jäsen Holm Karl, jäsen Karell Anders, jäsen Keränen Pekka, jäsen Keskitapio Antti, varajäsen Kokkonen Yrjö, jäsen Laakkonen Janne, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Nordström Marcus, jäsen Oinonen Thea, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Pesonen Kirsi, jäsen Rahkola-Toivanen Merja, jäsen Raivio Timo, jäsen Rehnberg Raija, jäsen Sarviaho Rainer, varajäsen Savinainen Tuula, jäsen Svanfeldt Stefan, varajäsen Tuomi Tuulia, jäsen Westermarck Mikael, jäsen Varpio Arto, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintopäällikkö Tassberg Marjut, talouspäällikkö Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja Lindström Catharina, tekninen johtaja Martin Kirsi, KH:n jäsen Janhunen Taina, KH:n jäsen Asiat 25-33 Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Anna Paasikivi pöytäkirjantarkastaja Kunnantalo 18.4.2011 Stefan Svanfeldt pöytäkirjantarkastaja Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö
Sivu 3 KV 25 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet Susanne Ekström ja Anna Paasikivi. totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anna Paasikivi ja Stefan Svanfeldt. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 KV 26 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN SEURANTA KH 14.3.2011 43 Liite 1 on kokouksessaan 12.4.2010 hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. Talouden tasapainotusohjelman toteuttamisesta raportoidaan lisäksi laajemmin 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteiden mukaan. Liitteenä on raportti tilanteesta 31.12.2010. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus 1. merkitsee seurannan tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi ja 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti todeta toimenpiteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 20, 24, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 35, 36 ja 44 loppuun suoritetuiksi 4. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti poistaa toimenpiteet 37, 40, 41 ja 43 sekä 5. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 15 toteutus siirretään vuodelle 2012. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: Toimenpide 27 siirretään kohdasta 3 (Toimenpide on suoritettu loppuun) kohtaan 4 (Toimenpide esitetään poistettavaksi). Esittelijä muutti päätösehdotusta niin, että vaikuttavuusarviot lisätään niihin toimenpiteisiin, joita esitetään nyt loppuun suoritetuiksi, ja joista vaikuttavuusarvio voidaan antaa. Rahkola-Toivanen Nordströmin kannattamana ehdotti, että toimenpide 26 poistetaan kohdasta 3. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Rahkola-Toivasen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä Rahkola-Toivasen esitys voitti äänin 10 (Janhunen, Kaisla, Karell, Laaksonen, Martin, Nordström, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Ryynänen, Sarviaho) 1 (Parviainen). Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 Kunnanhallitus 1. päätti, että vaikuttavuusarviot lisätään niihin toimenpiteisiin, joita esitetään nyt loppuun suoritetuiksi, ja joista vaikuttavuusarvio voidaan antaa ja 2. merkitsi seurannan tiedoksi ja 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi ja 4. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti todeta toimenpiteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 20, 24, 28, 29, 30, 31, 35, 36 ja 44 loppuun suoritetuiksi 5. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti poistaa toimenpiteet 27, 37, 40, 41 ja 43 sekä 6. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 15 toteutus siirretään vuodelle 2012. KV 26 Liite 1 hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 KH:12 /2009 KV 27 SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA AJALLA 1.1-31.12.2010 SIVLTK 10.2.2011 5 Oheismateriaali Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta 1.1.2010 alkaen. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen 25.5.2009 61 mukaisesti määräaikaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. lle raportoidaan kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 euroa kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Tässä tarkastelujakso on 1.1 31.12.2010 - edellisen kerran kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on tarkasteltu tilanteessa 31.8.2010 (kunnanvaltuusto 15.11.2010 92). Tarkastelujakso on edelleen lyhyehkö, joten päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat vasta suuntaa-antavat. Yhteiskunnassa vallinnut taloudellinen taantuma vaikeuttaa kuntalisän vaikutuksesta tehtävää arviointia. Opetuslautakunnan talousarviossa vuodelle 2010 oli varattu 120 000 euroa kuntalisän maksamista varten. Kuntalisän määrärahan toteuma oli tilanteessa 31.12.2010 169 % (202 262,74 euroa). Kotihoidon tuen kuntalisään tarkoitettu määräraha ylitettiin ja ylityksen suuruus oli vuoden vaihteessa 82 262,74 euroa. Tiedot perustuvat tilinpäätösennusteeseen. Kahdentoista kuukauden tarkastelujakson (tarkastelukuukaudet tammikuun 2010 ja joulukuun 2010 välillä) perusteella voidaan todeta, että n kunnassa 1.1.2010 käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisän hakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2010 aikana 28 % (71 -> 91) ja kotihoidon pii- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 rissä olevien lasten määrä on kasvanut 22 % (143 -> 175). Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden tarkastelujaksolla 21 % (126 - >153). (0 5-vuotiaiden) määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) ja alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa kasvanut 2 % (49 -> 50). Vuoden aikana kasvuprosentti on vaihdellut, alle 3-vuotiaiden osalta edellisellä tarkastelujaksolla oli kasvua 29 %. Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on vuoden aikana ollut lähes sama lukuun ottamatta selkeää kasvua vuoden alun tammikuusta helmikuuhun. Kotihoidossa olevien lasten määrän kohdalla voidaan todeta sama ilmiö. Eli helmikuun jälkeen tilanne on pysynyt suhteellisen samana. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on tilasto päivähoidossa olevien lasten ja kuntalisän hakijoiden määristä sekä vertailu kotihoidossa olevien lasten ja kuntalisän saajien määristä (taulukot 1-6). Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana. Lautakunta päätti - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. ==== KH 14.3.2011 45 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus 1. merkitsee selvityksen tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selvityksen tiedoksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus 1. merkitsi selvityksen tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selvityksen tiedoksi ==== KV 27 merkitsi selvityksen tiedoksi. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 9 KH:12 /2009 KV 28 SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄKOKEILUN PÄÄTTYMINEN 31.8.2011 OPLTK 22.4.2009 37 n sivistystoimi on vastaanottanut 2.2.2009 päivätyn valtuustoaloitteen koskien kuntalisän käyttöönottoa ssa. Valtuustoaloitteessa on selvitysten aikatauluksi, tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi esitetty, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona ja se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuussa. Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää luovat asiakasperheiden valinnat, jotka koostuvat ssa valinnoista lasten kotihoidon, kunnallisen ja yksityisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon sekä osa-aikaisen että osa- ja kokopäivähoidon välillä. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella päivähoitosetelillä. Perheet voivat valita kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspalvelun sijaan myös lasten hoitamisen kotona. KELA tukee lasten kotihoitoa lakisääteisellä kotihoidontuella. n varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa ei tällä hetkellä ole valittavana ei- lakisääteisiin palveluihin kuuluvaa kotihoidontuen kuntalisää. Aiemmat selvitykset kotihoidontuen kuntalisästä ssa on tehty vuosina 2002 ja 2007. Kiintymyssuhdeteorioiden valossa lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen perustuva turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen suotuisaa kasvu- ja oppimisprosessia optimaalisella tavalla. Edellä mainittu mahdollistuu usein parhaiten alle 3-vuotiaan lapsen ollessa kotihoidossa. Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on julkistettu. Yhteenvetona valtuustoaloitteen suuntaisesti voidaan todeta, ettei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tai -ympäristö tukisi lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Merkitseviä muuttuvia tekijöitä on paljon. Kuntalisän mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia mm. hoitopaikkainvestointeihin on vaikea ennustaa. Laadukkailla kuntalaiskyselyillä voidaan saada suuntaa-antavia perheiden näkemyksiä ja kannanottoja kuntalisän vaikutusten ennakoinnin tueksi kuitenkaan varmaa tietoa perheiden sitoutumisesta tiettyihin ratkaisuihin ei kyselyillä voida saada. Perheiden lasten hoitoa koskevien ratkaisujen taustalla ovat useat tekijät, mm. arvovalinnat, työllisyys- ja taloudellinen tilanne sekä monet muut yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Varmaa on, että kuntalisän käyttöönotolla on välittömiä kustannusvaikutuksia, joihin kuluvan vuoden talousarviossa ei ole varauduttu. Mikäli kunta- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 lisän euromäärä on merkittävän suuri, on toki todennäköistä, että pidemmällä aikavälillä kuntalisän käyttöönotto edesauttaa hillitsemään hoitopaikkainvestointeja. Kuntalisän maksamista ei voida perustella taloudellisesti edullisena vaihtoehtona. Sen sijaan perustelut lapsen edulla ovat oikeita. Ehdotus: KH 11.5.2009 134 Nopeasti heikentyneessä kuntataloudessa etsitään parhaillaan kustannussäästöjä, joita jo niukasti laaditussa talousarviossa on erittäin haasteellista löytää, kohdentaa ja toteuttaa. Kriittisen säästötarkastelun kohteena ovat lakisääteiset palvelut ja niiden tuottamiseen tarkoitetut resurssit. Samanaikaisesti välittömästi kustannusvaikutuksia aikaansaavan, ei-lakisääteisen kuntalisän käyttöönotto ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole kannattavaa. Osana varhaiskasvatuksen monipuolista sekä laadukasta palvelutarjontaa ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuntalisän käyttöönottoa voidaan tarkastella uudelleen. Opetuslautakunta päättää, että edellä lausuttuun perustuen kuntalisää ei oteta käyttöön 1.8.2009 alkaen. Ehdotuksen mukaan. = = = = = Marcus Nordströmin, Yrjö Kokkosen, Elisa Calinin ja Kristian Parviaisen allekirjoittama aloite kuuluu seuraavasti: Päivähoitolaki antaa alle kouluikäisille lapsille subjektiivisen oikeuden kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden jälkeen, tyypillisesti lapsen kymmenennestä ikäkuukaudesta alkaen. n kunnassa tämän oikeuden ilmentymiä ovat kunnallinen päiväkotihoito ja kunnallinen perhepäivähoito. Lisäksi kunta tukee yksityisesti järjestettyä hoitoa päivähoitosetelillä, mutta vain jos hoidon tuottaa ulkopuolinen taho, joko yksityisen päiväkodin tai perhepäivähoidon muodossa. Useassa väitöskirjassa ja tutkimuksessa on yritetty selvittää alle kouluikäisten lasten eri hoitomuotojen vaikutusta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tukee parhaiten lapsen kehittymistä. Yhtälö muodostuu monesta vaikuttavasta tekijästä, mm. perheen sisäisistä olosuhteista, lapsen yksilöllisestä kehitysasteesta hoitomuotoa valittaessa ja lähipiirin elämäntilanteesta. Pienen lapsen kehityksen kannalta paras hoitomuoto voi olla niin päiväkoti, perhepäivähoito kuin kotihoito. Laki tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea pienten lasten kotihoitoa kuntalisällä. Kuntaliiton seurannan perusteella tällaista tukea maksavien kuntien määrä on jatkuvasti kasvava. Tarkastellessa naapurikuntiamme voimme todeta, että n lisäksi ainoastaan Inkoo on jäänyt kehityksestä jälkeen, Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 esim. Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja kaikki suuret kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, maksavat kotihoidon kuntalisää. Kuntalisän maksamista pitäisi tarkastella ennen kaikkea erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, perheet joissa toinen vanhempi tienaa merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet joissa toinen vanhempi on työtön, voinevat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito-oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Me allekirjoittaneet vastustamme lähtökohtaisesti tasavertaisuuden ja lasten edun mittaamista rahassa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan kuitenkin huomioimaan tämäkin näkökulma, on todettava, että vuoden 2009 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella asian vaikutus kunnan taloudelle olisi hyvin pieni, enimmillään alle yhden prosentin verran kokonaisbudjetista. Laskettuna keskimääräisellä kuntalisällä, 136 / kk, voidaan arvioida, että taloudellinen vaikutus olisi enintään luokkaa 200 tuhatta euroa / vuosi. On huomattava, että kuntalisän käyttöönottaminen tukimuotona voi parhaassa tapauksessa olla kunnalle nettopositiivinen päätös. Alustavalla tarkastelulla jo kahdenkymmenenkahden alle kolmevuotiaan lapsen siirtyminen kotihoitoon nykyisen kunnallisen hoitomuodon sijaan toisi nykyisellä päivähoidon kustannusrakenteella kunnalle positiivisen vaikutuksen suunnittelukauden 2009-2012 aikana. Tällöinkin on todettava, että kotihoidon kuntalisä lykkäisi tulevia tarpeita investoida uusien päiväkotien rakentamiseen, ja lisäisi n kiinnostavuutta myös lapsiperheiden asuinkuntana. Lisäksi on todettava, että kotihoidon tuen kuntalisä helpottaisi välittömästi kunnallisen päivähoidon akuuttia henkilöstöpulaa ja jonotilannetta. Henkilöstöpulan voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun Työvoimatoimiston internet-palvelu tuntee Uudenmaan alueella 169 auki olevaa alan työpaikkaa, eikä ole palkalla kilpailtaessa listan kärkipäässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sivistystoimi valmistelee toimenpiteet ja tekee tarpeelliset selvitykset kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Selvitysten aikatauluksi, tavoitteeksi ja suuntaviivoiksi esitämme, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona, että se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuun kokoukseen. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy opetuslautakunnan ehdotuksen perusteluineen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Jäsen Nordström ehdotti jäsen Calinin kannattamana, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 12 lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa jäsen Nordströmin ehdotusta, äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Keränen, Rahkola-Toivanen, Westermarck) ja 7 ei-ääntä (Calin, von Essen, Karell, Laaksonen, Nordström, Parviainen, Rehnberg). Puheenjohtaja Janne Laakkonen pidättyi äänestämästä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanhallitus oli päättänyt hyväksyä jäsen Nordströmin ehdotuksen eli ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Merkittiin, että vs. sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma osallistui asian käsittelyyn. KV 25.5.2009 61 Käsittely: Tämän jälkeen pidettiin tauko klo 19.40-20.00. ===== Käsittelyn alkuun vs. sivistystoimen johtaja Anu Vesiluoma piti alustuspuheenvuoron. Jäsen Nordström teki jäsen Calinin kannattamana seuraavan ehdotuksen: Lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollisen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 eu- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 roa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. Jäsen Westermarck ehdotti, ettei kuntalisää oteta käyttöön. Jäsen Rahkola-Toivanen ehdotti, että kunnanvaltuusto harkitsee kuntalisän käyttöönottoa 1.1.2011. Jäsen Westermarck perui ehdotuksensa ja kannatti jäsen Rahkola-Toivasen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta eriävää kannatettua ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän totesi, että jäsenten Nordström ja Rahkola-Toivanen ehdotukset ensiksi asetetaan äänestyksessä vastakkain. Voittava ehdotus asetetaan sitten kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Puheenjohtaja teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta, äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Rahkola-Toivasen ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Calin, Dahlqvist, Haanpää, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Raivio, Rehnberg, Savinaien,Tuomi, Varpio) ja 13 ei-ääntä (Forsblom, Grotell, Grundström, Holm, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Penttinen, Pesonen, Rahkola-Toivanen, Westermarck, Vierinen). Puheenjohtaja totesi, että jäsen Nordströmin ehdotus oli voittanut tässä äänestyksessä. Hän totesi edelleen, että tämä ehdotus asetetaan tämän jälkeen kunnanhallituksen ehdotusta vastaan äänestyksessä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää kunnanhallituksen ehdotuksen puolesta äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Westermarck) ja 18 ei-ääntä (Calin, Dahlqvist, Grotell, Grundström, Haanpää, Holm, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Penttinen, Raivio, Rehnberg, Savinainen, Tuomi, Varpio). Jäsenet Forsblom, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Pesonen, Rahkola-Toivanen ja Vierinen pidättäytyivät äänestyksestä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jat- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 kamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollinen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 euroa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. ===== SIVLTK 10.2.2011 5 on 25.5.2009 61 päättänyt, että ssa otetaan käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä 1.1.2010 alkaen määräaikaisesti 31.8.2011 saakka. Valtuusto on samalla päättänyt, että se käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan käsitellessään vuoden 2010 tilinpäätöstä ja samalla päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Asia on tarkoituksenmukaista tuoda kuitenkin jo alkuvuodesta valtuuston ratkaistavaksi, koska mm. Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välinen sopimus edellyttää jatkon sopimista riittävän ajoissa ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. lle on raportoitu kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2010 tarkastelujaksolla 21 % (126 ->153), kun taas 0 5-vuotiaiden määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Kuntalisän vaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Mikäli kuntalisän piirissä olevien lasten määrä pysyy lähitulevaisuudessa suhteellisen samana, on tuen kustannusvaikutus vuositasolla reilut 200 000 euroa. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana reilulla parillakymmenellä lapsella mikäli nämä lapset olisivat sijoittuneet päivähoitoon, olisivat tämän suuruisen lapsiryhmän henkilöstökustannukset olleet n. 100 000 euroa. Sivistyslautakunnan talousarviossa vuodelle 2011 määrärahaa kuntalisän maksamiseksi on noin kahdeksalle kuukaudelle yht. 144 000 euroa. Mikäli kuntalisän maksamista jatkettaisiin 1.9.2011 eteenpäin, edellyttäisi se kunnanvaltuustolta lisämäärärahan myöntämistä loppuvuodelle 2011 vähintään noin 60 000 euroa. Kansaneläkelaitoksen kanssa tehty sopimus edellyttää, että kunta ilmoittaa kuntalisän muutoksista Kansaneläkelaitokselle viimeistään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa (LKYTL 20 ). Sopimus tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31.elokuuta 2011 asti. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti lakkaavaksi kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan kustannuspaikalle 365. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Keskustelun aikana jäsen Calin esitti, että lautakunta päättää esittelijän muutetusta ehdotuksesta poiketen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.8.2011 jälkeen toistaiseksi ja kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon 60 000 euron lisämäärärahan kuntalisän käyttökokeilusta aiheutuviin kustannuksiin 1.9.-31.12.2011 väliselle ajalle. Varajäsen Lönn kannatti jäsen Calinin esitystä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että oli syntynyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, jonka vuoksi oli suoritettava nimenhuutoäänestys. Esittelijän pohjaehdotusta kannattaneiden tuli äänestää JAA ja jäsen Calinin esittämää ja varajäsen Lönnin kannattamaa esitystä kannattaneiden tuli äänestää EI. Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: 6 JAAääntä, 3 EI-ääntä. JAA-äänen antoivat jäsen Hautamäki, jäsen Huittinen, jäsen Paasikivi, jäsen Halonen, jäsen Alho ja jäsen Savinainen. EI-äänen antoivat puheenjohtaja Gottberg, varajäsen Lönn ja jäsen Calin. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun ehdotuksen tulleen kokouksen päätökseksi. Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. ==== o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan. KH 14.3.2011 46 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, ettei kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Parviainen Ryynäsen kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.12.2012 saakka. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Parviaisen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä Parviaisen esitys voitti äänin 7 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin, Nordström, Parviainen, Ryynänen) 4 (Kaisla, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Sarviaho). Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.12.2012 saakka. ==== KV 28 Käsittely: Paasikivi Penttisen kannattamana ehdotti, että kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei jatketa 31.8.2011 jälkeen. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Paasikiven ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus voitti äänin 16 (Calin, Dahlqvist, Svanfeldt, von Essen, Forsblom, Grotell, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Raivio, Rehnberg, Tuomi, Varpio) 8 (Holm, Keränen, Paasikivi, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Savinainen, Westermarck, Sarviaho) kolmen (Keskitapio, Laakkonen, Pesonen) äänestäessä tyhjää. päätti, että kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.12.2012 saakka. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 KH:36 /2011 KV 29 14.3.2011 55 Liite 5 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Ikääntyvä LOST 2018 on Lohjan kaupungin, n, Inkoon ja Karjalohjan kuntien ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2011-2018. Ohjelmassa määritellään kaupungin ja kuntien asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla LOST- ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Tämä ohjelma on jatkoa vuosille 2001-2010 laaditun Lohjan kaupungin ikääntyvien hoito- ja palvelustrategialle. Lohjan valtuusto on 11.11.2009 hyväksyessään vuoden 2010 talousarvion edellyttänyt ikääntymispoliittisen ohjelman laatimista. Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnan asettama projekti- ja ohjausryhmä valmisteli ohjelmaa maalis-marraskuun 2010 välisenä aikana ja Lohjan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ohjelman 14.12.2010. Ohjelma toimii vanhusten palveluiden suunnittelussa ohjaavana asiakirjana vuosina 2011 2018. Ikääntyvä LOST 2018 -ohjelma korostaa ikääntymisen monia ulottuvuuksia ja ihmisten vaihtelevia tarpeita sekä kaupungin roolia ikäihmisten voimavaroja tukevien ja vahvistavien palvelujen tuottajana sekä ennalta ehkäisyä ja ennakointia. Ikääntyvä LOST tarkoittaa seutua, jossa ikääntyvä asukas voi elää aktiivista ja onnellista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Asukkaalla on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavia. Toimintakyvyn vajeet ja ennen kaikkea toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijät havaitaan hyvissä ajoin ja riskeihin puututaan palvelujen painottuessa ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäihminen päättää itseään koskevista asioista. Ohjelma korostaa kaikkien toimijoiden tärkeyttä ikäystävällisen ympäristön rakentamisessa. Keskeisiä arvoja yhteisen tavoitteen saavuttamisessa ovat itsemääräämisoikeus ja tasapuolisuus. Ohjelman valmistelua on ohjannut vanhuskäsitys, jossa vanheneminen nähdään kiinteässä yhteydessä elämänkulkuun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Ohjelmassa linjatut hyvän hoivan ja hoidon periaatteet tulee käsittää myös laatulupauksiksi kuntalaisille siitä, että sitoudumme palvelemaan ja hoitamaan näiden periaatteiden mukaisesti. Ohjelman kunkin luvun lopussa on ohjausryhmän näkemys siitä, mitä tulee kehittää. Tärkeimmät kehittämistoimenpiteet kustannuksineen on määritelty erillisessä toimenpideohjelmassa vuosille 2012-2018. Ikääntyvä LOSTohjelman tavoitteet kohdistuvat ensisijassa kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten palveluihin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laa- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 tusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneitä kohti. Näin siksi, että palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75. ikävuoden jälkeen. Palvelutarpeiden arviointi on tehty oletuksella, että LOST-yhteistyö jatkuu. Mahdollisia kuntaliitoksia, jotka laajentaisivat aluetta, ei ole ohjelmassa huomioitu. Vuosina 2009-2018 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seudulla yli 1500 henkilöllä. Heidän palveluidensa järjestämisellä on merkittäviä kustannusvaikutuksia kuntatalouteen. Ohjelman mukaisesti jatkossa on järkevää kehittää palvelurakennetta siten, että n vuodeosastolle keskitetään ruotsinkieliset pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat vanhukset ja Kartanomäkeen suomenkieliset. Vuoden 2018 jälkeen tulee myös varautua siihen, että on rakennetaan lisää palveluasumispaikkoja. Suurimmat kustannusvaikutukset syntyvät tehostetun palveluasumisen laajentamisesta vastaamaan ikäihmisten määrän kasvua sekä valtakunnallisia suosituksia sekä Kartanomäen palvelukeskuksen peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Koko ohjelman rahallinen vaikutus on noin 9,2 milj. mukaan lukien investoinnit. Kartanomäen palvelukeskuksen saneeraus ja laajennus esitetään vuosille 2012-2013. Sen kustannusarvio on noin 3,5 milj. Lohjan, n ja Inkoon palvelurakenne on liian laitosvaltainen. Voimavaroja kotona asumisen tukemiseen ja kotona kuntoutukseen esitetään lisättäväksi, jotta vanhukset voivat halutessaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Avohoitopainotteisuuden lisäämisellä ja hoidon porrastuksen tehostamisella arvioidaan neljässä vuodessa saavutettavan viiden prosentin kustannussäästöt verrattuna nykytilanteeseen. Omaishoidontuki kotona asumista tukevana palveluna on alikehittynyt Lohjan alueella. Ongelmana ei ole niinkään omaishoidontuen taso, vaan se, miten uusia omaishoitajia saadaan rekrytoitua ja miten omaishoitajia voidaan tehokkaammin tukea heidän työssään mm. tarjoamalla monipuolisempia tapoja vapaapäivien järjestämiseen. Erityiset haasteet kohdistuvat esteettömään ympäristöön sekä yleisissä tiloissa, ulkona kulkuväylillä että omassa kodissa. Vanhusten osallisuutta ja heidän mahdollisuuksiaan käyttää sekä kunnallisia, yksityisiä, kaupallisia että kulttuuripalveluita voidaan parantaa vain toimivaa joukko- ja asiointiliikennettä parantamalla. Ehdotus Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisesti Ikääntyvä LOST 2018 ohjelman. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 ==== KV 29 Liite 2 Käsittely: n sitoutumattomien valtuustoryhmä/westermarck ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska yhdeksän valtuutettua (Raivio, Keränen, Tuomi, Sarviaho, Rahkola- Toivanen, Westermarck, Holm, Laakkonen ja Keskitapio) pyysi asian jättämistä pöydälle, totesi puheenjohtaja asian jäävän pöydälle valtuuston työjärjestyksen 19 :n mukaisesti. Asia jätettiin pöydälle. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 KH:112 /2011 KV 30 YKSITYISTIETOIMEN TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHOJEN SIIRTO YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNALLE TEKNLTK 1.3.2011 19 hyväksyi talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan 15.11.2010 90. Samassa kokouksessa kunnanvaltuusto päätti 93 kunnan organisaatio- ja päätöksentekorakenteen uudistamisesta. Kunnan teknisellä toimialalla toimivat tekninen lautakunta ja ympäristö- ja rakennuslautakunta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisuudessa toimii tietoimitusjaosto. n talousarviokäsittelyn yhteydessä varattiin teknisen lautakunnan talousarvioon yksityistietoimelle kohdennettuja varoja seuraavasti: Toimintakulut Sisäiset kulut - 90 031 euroa - 1 040 euroa Johtosääntökäsittelyn yhteydessä yksityistieasiat osoitettiin kuitenkin ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäväksi, jonka alaisuudessa toimii myös tietoimitusjaosto. Talousarviossa olevat, yksityistietoimelle varatut määrärahat on siirrettävä ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon, koska ko. lautakunta vastaa yksityistietoiminnan järjestämisestä. Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että - vuoden 2011 talousarviossa yksityistietoimintaan varatut määrärahat (toimintakulut -90 031 euroa ja sisäiset kulut 1 040 euroa) siirretään teknisen lautakunnan talousarviosta ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon. Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että vuoden 2011 talousarviossa yksityistietoimintaan varatut määrärahat (toimintakulut -90 031 euroa ja sisäiset kulut 1 040 euroa) siirretään teknisen lautakunnan talousarviosta ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon ==== Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 KH 14.3.2011 57 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää siirtää vuoden 2011 talousarviossa yksityistietoimintaan varatut määrärahat (toimintakulut -90 031 euroa ja sisäiset kulut 1 040 euroa) teknisen lautakunnan talousarviosta ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioon. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. ===== KV 30 hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 24 KH:121 /2011 KV 31 LYHYTAIKAISEN LUOTON RAJAN VAHVISTAMINEN KH 14.3.2011 58 n kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vuosittain lyhytaikaisten lainojen ja kuntatodistusten enimmäismäärän. n kunnanvaltuusto on kokouksessaan 9.11.2009 hyväksynyt lainojen enimmäismääräksi 10 000 000 euroa. Tästä on 7.3.2011 käytössä 8,6 miljoonaa euroa. Käytössä on sekä lyhytaikaisia velkakirjalainoja että kuntatodistuksia. hyväksyy enimmäismäärän ja käytöstä tehdään viranhaltijapäätös. n on syytä tehdä päätös, jossa lyhytaikaisten lainojen ja kuntatodistusten raja pidetään ennallaan 10,0 miljoonassa eurossa. Lainoilla on tarkoitus turvata kunnan maksuvalmiutta. Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto pitää ennallaan lyhytaikaisen luoton enimmäismäärän 10,0 miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ehdotus hyväksyttiin. ==== KV 31 hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 25 KH:148 /2011 KV 32 KUNNALLISEN MAASEUTUHALLINNON ORGANISOITUMISESTA PÄÄTTÄMINEN KH 28.3.2011 64 Liite 2 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 30.3.2010 (210/2010) astui voimaan 1.4.2010. Tavoitteena on muodostaa kunnissa hoidettavista maaseutuhallinnon tehtävistä yhteistoiminta-alueita, jonka alueella toimisi vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjää). Maaseutuhallinto on järjestettävä siten, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä. Lain mukaan kuntien on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1. päivänä toukokuuta 2011 ja siitä on tehtävä ilmoitus maaseutuvirastolle viimeistään 1. päivänä kesäkuuta 2011. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä käynnisti selvitystyön, johon kuuluvat Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja. Selvitystyöhön kutsuttiin mukaan Espoo, Kirkkonummi ja Vihti. Selvitystyön laatiminen tilattiin kilpailutuksen perusteella Länsi- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:ltä, jossa vastuullisina toimivat toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen ja asiantuntija Katianna Kuula. Selvitystyötä ohjasivat KOKO-alueen kunnanjohtajat. Selvitystyö toteutettiin järjestämällä maaseutusihteereiden ja muun henkilökunnan työpalavereita, kuulemalla alueen maanviljelijäjärjestöjä ja kuntien linjauksia sekä kokoamalla työ selvityksen muotoon. Lisäksi valmisteltiin yhteistoimintasopimusluonnos. Kustannustenjako kuntien kesken tulee ehdotuksen mukaan perustumaan maaseutuviraston laatimaan laskentapohjaan, jossa organisaation kustannusten jako kunnille tehdään käyttäen perusteena kunnassa olevien tilojen, peltolohkojen määrän, peltohehtaarien määrän, maksettujen tukien määrän ja tukipäätösten määrän keskiarvoa. Näihin perustuva kustannustenjako otetaan käyttöön asteittain kolmen vuoden aikana. Organisaation kustannuksiksi on selvityksessä arvioitu vuonna 2012 noin 560 000 ja vuodesta 2013 eteenpäin 530 000. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 26 Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon organisaation uudistamista koskeva selvitys on hyväksytty KOKO-toimintaryhmässä 25.1.2011. Selvityksessä alueelle esitetään muodostettavaksi yksi kaksikielinen organisaatio, jossa kiinteät palvelupisteet ovat Raaseporissa tai Inkoossa ja Vihdissä. Selvitystyössä mukana olleille kunnille on lähetetty pyyntö tehdä organisaatioon liittymistä koskeva päätöksensä 30.4.2011 mennessä. Uuden organisaation isäntäkuntana on Raasepori tai Inkoo. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. osallistua Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueeseen laaditun selvityksen mukaisesti viimeistään 1.1.2013 2. hyväksyä, että yhteistoiminta-alue perustetaan viimeistään 1.1.2013 alkaen ja isäntäkuntana on Raaseporin kaupunki tai Inkoon kunta 3. hyväksyä liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintasopimus täsmentyy kuntien ilmoittaessa kantansa liittymisestä yhteistoiminta-alueeseen. Käsittely: Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: 4. suositella Inkoon kuntaa isäntäkunnaksi maantieteellisen sijainnin ja oppilaitoksen läheisyyden vuoksi. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. osallistua Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueeseen laaditun selvityksen mukaisesti viimeistään 1.1.2013 2. hyväksyä, että yhteistoiminta-alue perustetaan viimeistään 1.1.2013 alkaen ja isäntäkuntana on Raaseporin kaupunki tai Inkoon kunta 3. hyväksyä liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen 4. suositella Inkoon kuntaa isäntäkunnaksi maantieteellisen sijainnin ja oppilaitoksen läheisyyden vuoksi. Yhteistoimintasopimus täsmentyy kuntien ilmoittaessa kantansa liittymisestä yhteistoiminta-alueeseen. === KV 32 Liite 3 hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 27 KV 33 ALOITTEIDEN JÄTTÄMINEN Luettiin valtuutettujen von Essen, Kokkonen, Raivio, Pesonen, Rehnberg, Paasikivi ja Forsblom jättämä ja allekirjoittama aloite, joka koski edellytysten selvittämistä n liittymiseksi Helsingin Seudun Liikenne kuntayhtymään. Aloite lähetettiin kunnanhallitukseen valmisteltaviksi. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 28 VALITUSOSOITUS Pykälät: 25, 27, 29, 33 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet vain valmistelua tai Kuntalain 91 :n mukaan seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee täytäntöönpanoa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. valitusaika Valitusviranomainen, osoite, posti- ja s-postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: 26, 28, 30-32 Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Valitusaika päivää Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 29 Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 30 Lautakunta Kunnanhallitus