Vesilintulaskennat, tilannekatsaus Orivesi, laskijatapaaminen 14.-15.2.2015 Juha Honkala
Vesilintulaskenta Vesilintulaskenta tehdään toukokuussa rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys, tai kiertämällä koko vesialue rannan tuntumassa veneellä tai jalkaisin.
Vesilintuaineistoa kootaan LUKE:n (RKTL) ja Luomuksen laskennoissa - yhteistyö toimii hyvin: aineistoista kootaan koko maan kannanarvioita - RKTL on onnistunut saamaan metsästäjät mukaan - seurantatietoa julkaistaan vuosittain
Tärkeä vesilintukantojemme seurantamuoto: - kannanvaihtelujen luotettava selvittäminen vaatii runsaasti laskentapisteitä / vuosi - toistoja tarvitaan kaikilta laskentareiteiltä ja - torneista - tavoite: jokainen vesilintupiste lasketaan vähintään kahdesti 5 vuodessa, mutta mieluimmin useammin
Sorsat muutosten kourissa! Vesilintulaskennat tärkeitä: - Lajin- ja luonnonsuojelulle - Paikallisyhdistyksille - Ympäristön seurannalle - Kansainväliselle linnustonseurannalle - Pohjoismaiselle yhteistyölle (HELCOM) Sorsakantojen kannankehityksiä 1986-2014, aineisto RKTL ja Luomus.
Seurantamenetelmänä ovat pistelaskennat: vesilinnut lasketaan joko tornista tai perustetaan reitti, jonka varrella on useita laskentapisteitä torni reitti
Vesilintujen laskentapisteiden ja reittien sijainteja 1986-2014
Työsarkaa riittää
Vesilintulaskentapisteiden lukumäärät 2005-2014 288 292 299 234 237 248 193 192 185 208 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vesilintulaskentojen tuloksia tarvitaan erilaisista vesistöistä: 1 Karu, metsä- tai suorantainen järvi tai lampi (yli 1 neliökilometrin laajuisilla karuilla järvillä tyyppilajeina kuikka ja koskelot) vuonna 2014: 61 kpl 2 Syvä, osittain rehevöitynyt järvi, lahdissa laajahkoja ruovikoita (silkkiuikku runsaana Etelä- ja Keski-Suomessa) vuonna 2014: 82 kpl 3 Matala, metsä- tai suorantainen runsaskasvustoinen järvi (ruskeavetinen, kortteikkoinen ja runsaslintuinen; pintaa tavallisesti laskettu) vuonna 2014: 11 kpl 4 Runsaskasvustoinen järvi maanviljelyksen tai asutuksen vaikutuspiirissä (melko matala, yleensä ruovikkoinen lintujärvi; yleisimpiä Etelä- ja Lounais-Suomessa) vuonna 2014: 45 kpl 5 Karu, vähäkasvustoinen merenranta vuonna 2014: 1 kpl 6 Rehevähkö merenranta, jonkun verran ruovikoita (sekä matalia, että syviä rantoja) vuonna 2014: 22 kpl 7 Runsaskasvustoinen merenlahti (sekä matalia että syviä rantoja); vastaa tyypin 4 lintujärveä vuonna 2014: 9 kpl 8 Muu, mm. tekoaltaat ja joet (luonnehdi lisätiedoissa niukka- /runsaskasvustoisuutta). vuonna 2014: 4 kpl
Vesilintujen laskentapisteitä eri habitaateissa vuonna 2014 82 61 45 22 11 1 9 4 1 2 3 4 5 6 7 8
Kesän 2014 vl-laskijat (Luomus) Jorma Ahola Jorma V. A. Halonen Risto Willamo Arto Laesvuori Antti Mikala Esa Lammi Kari Koivumäki Kari Tornikoski Klaus Salo Risto Sulkava Aleksi Lehikoinen Kaisa Välimäki Heli Suurkuukka Ilkka Kuvaja Reijo Lähteenmäki Joni Sundström Tapani Saimovaara Esa Aalto Sebastian Andrejeff Eelis Rissanen Petri Seppälä Jukka Simula Erkki Tietäväinen Perttu Kujala Kim Kuntze Petri Saarinen Sakari Lehikoinen Pekka Lehtonen Diego Pavon Jordan Juho Karvosenoja Elina Enho Esa-Pekka Karvinen Teemu Konttinen Markku Wallin Jari Lehtinen
Suomi tuhansien vesilintupisteiden maa - Helppo ja nopea seurantamuoto. Sopii niin kokeneille kuin tavallisillekin harrastajille - niukkalintuisen kohteen laskee parissa minuutissa - seurantapisteitä voi perustaa miltei kaikkialle, esteenä vain jo olemassa olevat pisteet - Suomen lintutorneista vain murto-osa on mukana vesilintuseurannassa - Suurin osa torneista on potentiaalisia laskentapisteitä - toistot tärkeitä! Mieluiten sama henkilö laskee tiettyä pistettä.
Vapaita vesilintupisteitä riittää kautta maan. Ilmoittaudu mukaan tai rekrytoi, autamme alkuun ja lähetämme materiaalia! linnustonseuranta @luomus.fi Kiitos!