Energian hankinta ja kulutus

Samankaltaiset tiedostot
Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hankinta ja kulutus

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2017

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Energian hankinta ja kulutus 2014

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia tammi-maaliskuussa

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Kivihiilen kulutus väheni 4 prosenttia tammi syyskuussa

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 16 prosenttia vuonna 2014

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus 2016

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 24 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Kivihiilen kulutus kasvoi 3 prosenttia tammi kesäkuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia vuonna 2016

Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 10 prosenttia vuonna 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa, pitkällä aikavälillä kulutus vähentynyt

Sähkön hinta nousussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2017

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Neljännesvuositilinpito

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat vuonna , 4. neljännes

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Polttoaineiden hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Teollisuuden varastotilasto

Transkriptio:

Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin 989 PJ vuoden 2012 tammi-syyskuussa, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pienentyessä ja vastaavasti vesi- ja tuulivoiman kulutuksen kasvusta johtuen. Sähkön kokonaiskulutus oli 62 TWh, joka oli yli prosentin pienempi verrattuna vuotta aiempaan. Sähkön kulutuksen pienentyminen johtui teollisuuden sähkönkulutuksen vähenemisestä noin 6 prosentilla. Sähkön kulutus kääntyi kuitenkin kasvuun syyskuussa. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 12 prosenttia. Energian kokonaiskulutus, PJ Puupolttoaineilla katettiin lähes neljäsosa Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Puupolttoaineiden kokonaiskulutus on pienentynyt tammi-syyskuussa ennakkotietojen mukaan prosentilla vuotta aiempaan. Yksittäisistä energialähteistä hiilen kulutus väheni määrällisesti eniten (noin 27 PJ) 23 prosentilla ja toiseksi eniten väheni maakaasun kulutus (noin 20 PJ) 20 prosentilla. Turpeen kulutus laski 19 prosenttia. Vesija tuulivoiman kulutus kasvoi yli 13 PJ eli 43 prosenttia, joka johtui keskimääräistä paremmista vesivarannoista. Helsinki 22.1.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sähkön kokonaiskulutus pieneni yli prosentin, joka johtui teollisuuden sähkön kulutuksen laskusta noin 6 prosentilla. Sähkön kotimainen tuotanto laski 8 prosenttia sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto 16 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto pienentyi teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa 12 prosenttia ja kaukolämpölaitoksissa 19 prosenttia. Lauhdevoiman tuotanto väheni 54 prosenttia, mikä johtui kotimaisen sähköntuotannon korvaamisesta erityisesti Pohjoismaisella tuontisähköllä. Sähkön nettotuonti Pohjoismaista Suomeen vastasi 18 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut melko vakaata aiempina vuosina, mutta nyt tuonti on pienentynyt lähes kolmasosaan aikaisempiin vuosiin verrattuna. Venäläisen sähkön tuonti pienentyi 64 prosentilla edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna tammi-syyskuussa. Sähkön nettotuonti oli 13,2 TWh. Suomessa kulutetusta sähköstä lähes 24 prosenttia katettiin tuontisähköllä. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,9 miljardin euron arvosta tammi-syyskuussa, joka oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardin euron arvosta, joka oli 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Energiatuotteiden suurimmat muutokset tuonnin ja viennin arvoissa tapahtuivat kivihiilessä, keskitisleissä ja kaasukondensaatissa. Kivihiilivarastot olivat syyskuussa noin 30 TWh eli yli 11 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti turvevarastot olivat noin 12 TWh eli lähes kolmanneksen pienemmät syyskuun lopussa vuotta aiempaan. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt) Energialähde Öljy I-III/2012* 241 579 Vuosimuutos-%* -4 Osuus % energian kokonaiskulutuksesta* 24 Hiili 1) 88 262-23 9 Maakaasu 80 674-20 8 Ydinenergia 2) Sähkön nettotuonti 3) 177 028 47 489 Vesi- ja tuulivoima 3) 44 714 43 5 Turve 52 879-19 5 Puupolttoaineet Muut ENERGIAN KOKONAISKULUTUS Ulkomaanliikenne Energiasektorin CO2-päästöt 231 132 25 623 989 380 23 145 1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. 34 2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %) 3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %) 4) *Ennakollinen tieto 0 31-1 -4-5 -13-12 18 5 23 3 100.. 2

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset...4 Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt...4 Liitekuvio 3. Kivihiilen kulutus...5 Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus...5 Liitekuvio 5. Polttoturpeen kulutus...5 Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan...6 Laatuseloste energian hankinta ja kulutus...7 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset Lähde: Tilastokeskus, 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt 4

Liitekuvio 3. Kivihiilen kulutus Lähde: Tilastokeskus, vuoteen 2004 saakka Energia-alan keskusliitto ry, 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus Lähde: Öljyalan Keskusliitto ry, 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 5. Polttoturpeen kulutus Lähde: Bioenrgia ry, 12 kuukauden liukuva summa 5

Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan Lähde: Öljyalan Keskusliitto ry, 12 kuukauden liukuva summa 6

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa esitetään tietoja energian kokonaiskulutuksesta, sähkön kokonaiskulutuksesta ja hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä. Tilaston keskeisiä käsitteitä on selitetty osoitteessa: http://www.stat.fi/til/ehk/kas.html Tilaston laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta (http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index_muut.html) ja ulkomaankauppatilaston CN-nimikkeistöä. Osa tiedoista perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen. Muita tietolähteitä ovat Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry, Gasum Oy, Säteilyturvakeskus, Turveteollisuusliitto ry, Tullihallituksen Ulkomaankauppatilasto sekä Öljyalan Keskusliitto. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston pohjana ovat eri viranomaisten, energia-alan järjestöjen ja Tilastokeskuksen eri tarkoituksiin keräämät tiedot. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan useimmissa tapauksissa kattamaan koko perusjoukko. Mikäli näin ei ole, asia ilmoitetaan kyseisen taulukon alaviitteessä. Tilastokeskuksessa tehtyjen korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot ovat ennakollisia. Ne perustuvat osittain arvioihin ja saattavat muuttua lopullisen vuositilaston valmistuessa. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Tiedot ovat ennakollisia. Kulutustiedot koskevat kumulatiivisesti jo kuluneita vuosineljänneksiä: 1., 1.-2., 1.-3. ja koko vuotta. Julkistamisajankohdat selviävät Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan tilaston kotisivuilla http://tilastokeskus.fi/til/ehk/index.html ja kauppa- ja teollisuusministeriön Energiakatsaus-julkaisussa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on erikseen merkitty kuvioihin ja taulukoihin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat saatavissa vuosista 1990-1998 alkaen. Vuositiedot ovat Energiatilasto-julkaisun ja sen kanssa julkaistavan CD-ROM -levyn kautta saatavissa yleensä vuodesta 1970 lähtien. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston arviointimenetelmissä on jonkin verran eroja ennakollisen vuositilaston arviointimenetelmiin verrattuna. 7

Energia 2013 Lisätietoja Pentti Wanhatalo 09 1734 2685 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds energia@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi/til/ene.html Lähde: Energian hankinta ja kulutus. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-795X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi