50 VUOTTA KUOPIOLAISTA KILPAKEILAILUA Kilpailutoiminnan ensiaskeleet ripeää kehitystä Keilatalon 6-rataisen keilahallin avajaiskilpailussa vuonna 1957 mestariluokan voitti R. Salenius (KM-44) tuloksella 1181 pistettä kuuteen sarjaan. A-luokan ykkönen oli P. Ruotti (Ke-Pojat) 1181 p. Osallistujia mestariluokassa oli 36 ja A-luokassa 25. Paras kuopiolainen oli C-luokassa pelannut V. Toivanen (Puijo) tuloksellaan 1026. Ensimmäiset liitto-ottelut Kuopion Keilailuliiton ja muiden paikkakuntien liittojen joukkueiden välillä pelattiin Oulussa 17.11.1957, Jyväskylässä 31.12.1957 ja Imatraa vastaan kaudella 1957-1958. Keilailun ensimmäisillä vuosikymmenillä erilaiset liittojen ja seurojen väliset kilpailut olivat suosittuja, nykyisin painopiste on siirtynyt erisuuruisia rahapalkintoja tarjoaviin erikoiskilpailuihin. Keväällä 1959 nousi jo mestariluokkaan 10 keilaajaa, joukossa Asser Väisänen ja Aarre Rautakoski. Luokkajako poikkesi nykyisestä siten, että aloitettiin C-luokasta ja sitten noustiin kyvyistä riippuen B:hen, A:han ja mestariluokkaan (M). Alkuaikoina olivat käytössä luokkia vastaavat eri väriset hihamerkit. Nykyisin uudet keilaajat aloittavat D-luokasta ja keskiarvon kehittymisen mukaan siirrytään aina ylempään luokkaan, keskiarvorajat ylempään luokkaan ovat: C 155, B 175, A 190 ja M 200. Keskiarvot tilastoi Suomen Keilailuliitto. Kun keskiarvot otettiin käyttöön kaudella 1998 99, laskennassa huomioitiin sadan viimeisen sarjan tulos. Nykyisin valtakunnalliseen keskiarvoon lasketaan viimeisen 200:n sarjan tulokset. Erikoissaavutuksilla sai Suurmestarin arvon kuten nykyisinkin. Kuopion ensimmäisen suurmestarin Viljo Wuorisalon suurmestaruusvaatimukset täyttyivät 1.11.1959. Viljo edusti silloin keilaseura Paikkoa. Suurimpana tavoitteena tuli vielä myöhemmin mahdolliseksi tavoitella valtakunnan suurmestarin titteliä. Ensimmäisenä kuopiolaisena tähän ylsi Aarre Rautakoski kaudella 1966 67, ollen valtakunnallisesti järjestyksessä 21:s. Loppiaisena 1962 heitettiin ensimmäinen suurmestarit vastaan muut ottelu nelimiehisin joukkuein. Suurmestarit hävisivät muille viidellä pisteellä, 5789 5794. Ensimmäisenä naisena koko Suomessa nousi mestariluokkaan Maire Rautakoski vuonna 1961, Kirsti Miettinen (Kolaus) teki saman tempun seitsemäntenä naisena Suomessa toukokuussa 1965. Kirsti Miettinen on tälläkin hetkellä ainoa Kuopion naispuolinen suurmestari vuodelta 1970. Maire Rautakoskella on kaksi naisten Suomen mestaruutta, vuosilta 1962 ja 1965. Hän oli Helsingissä asuessaan ehtinyt jo menestyä muissa urheilulajeissa, ulkokäsipallon Suomen mestaruutta hän oli voittamassa 1951 ja uinnissa hän voitti 4x100 m viesti SM-kultaa 1944.
Varhaisessa vaiheessa mukaan kansainväliseen kilpailutoimintaan Keilahallin oltua käytössä vajaan vuoden, 4.3.1958, KKL:n johtokunta päätti Suomen Keilailuliiton esityksestä lähettää Maire Rautakosken (Kolaus) saavuttamat keilailutulokset Helsinkiin Suomen Keilailuliiton kannan määrittämiseksi rouva Rautakosken mahdollista osallistumista varten keilailun MM-kilpailuihin. Seuraavassa kokouksessa suositus ehdokkuudesta sitten tehtiin. Kauden 1960 61 kilpailutoiminnasta on aikakirjoihin jäänyt noteeraus Maire Rautakosken hyvästä sijoituksesta syyskuussa 1960 MM-kilpailuissa Hampurissa, jossa naiset olivat ensimmäisen kerran mukana. Tässä naisten epävirallisessa kilpailussa Maire sijoittui parikilpailussa toiseksi (yhdessä Kyllikki Vuorion kanssa). Hänen keilapallonsa hylättiin punnituksessa ylipainoisena (lähes 7,5 kg). Tämä herätti siellä yleistä ihmettelyä, sillä kanssasisaret heittivät yleensä kevyemmillä palloilla. Niinpä kisojen jatkuessa moni keilaajatar tulikin, kaiketi leikillään, koettelemaan hänen hauislihastaan ja pudistelivat sen jälkeen päätään. Maire joutui heittämään joka pelin eri pallolla, kun sopivaa ei koko aikana löytynyt. Hienona eleenä pallon hylkäämään joutunut espanjalainen Emilio de Miguel kutsui hänet seuraavan vuoden elokuussa keilahallin avajaiskilpailuun Hollantiin Bredan kaupunkiin. Tuon eurooppalaisille keilaajille tarkoitetun kutsukilpailun Maire sitten voitti. SKL ei Hampurissa vielä tukenut naiskeilausta, vaan Mairen oli maksettava matkan kustannukset omasta pussista. Merkkipaaluna naiskeilauksen arvostukselle suomessa voidaan pitää 22.1.1961 pelattua naisten maaottelua Ruotsia vastaan, koskapa näistä kisoista lähtien myös naiset huomioitiin SKL:n keilailubudjettia tehtäessä. Seuraavalla kaudella (1962 63) Maire Rautakoski saavutti sitten neljä Euroopan mestaruutta Besancon ssa Ranskassa, henkilökohtaisen ja kolme joukkuemestaruutta.
Euroopan mestarit 1962. Maire Rautakoski ja Tauno Nieminen. Toinen vasemmalta on Kauko Ahlström, joka tuolloin oli sekä Suomen Keilailuliiton että kansainvälisen FIQ:n puheenjohtaja.
MM-karsinnoissa 1963 naiset heittivät 64 sarjaa, Maire Rautakoski sijoittui toiseksi tuloksella 11321, Kirsti Lambergin tulos oli 10756. Näillä tuloksilla he pääsivät kilpailujoukkueeseen. Meksikon Cuernavacassa 3. 10.11.1963 keilatut kilpailut olivat ensimmäiset viralliset naisten maailmanmestaruusmittelöt. Joukkueessa oli 5 naispelaajaa ja 10 miespelaajaa. Parhaiten menestyivät miesten parikilpailussa Tauno Nieminen ja Pentti Virtanen voittaen hopeaa. Amerikkalaisella pelitavalla pelatussa naisten 4 x 6 sarjan joukkuekilpailussa 5.11.1963 Suomi otti MM-pronssia joukkueella E. Krogerus, M. Rautakoski, K. Piira ja K. Lamberg. Henkilökohtaisessa kilpailussa finaaliin päässeistä kahdestatoista keilaajattaresta neljä oli Euroopasta ja heistä siis kaksi Kuopiosta. Henkilökohtaisessa osuudessa Maire oli seitsemäs ja Kirsti kahdeksas, he olivat parhaat eurooppalaiset. Syksyllä 1964 Maire Rautakoski voitti ensimmäisissä virallisissa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Göteborgissa kaksi kultaa ja yhden hopean. Henkilökohtaisen kultamitalin lisäksi suomen naiset ottivat joukkuekullan. Parikilpailussa Maire oli toinen Kirsti Miettisen (os. Lamberg) kanssa. Kirsti oli henkilökohtaisen kilpailun viides. Göteborgin PM-kisat 1964. Suomen naisten joukkue vasemmalta Maire Rautakoski, Eija Krogerus (Helsinki), Karin Selenius (Helsinki), Kirsti Miettinen ja Sirkka Salminen (Jyväskylä). Heinäkuussa 1965 Maire saavutti Birminghamissa Englannissa Eija Krogeruksen kanssa parikilpailun Euroopan mestaruuden. Marraskuun 5. 6. päivä 1966 Maire ja Aarre Rautakoski menestyivät Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Kööpenhaminassa. Aarre saavutti kaksi joukkuekultaa (8 x 8 sajaa ja 4 x 3 sarjaa), Maire yhden joukkuekullan ja kaksi
joukkuehopeaa. Aarre Rautakoski oli henkilökohtaisessa kilpailussa kuudes ja Maire seitsemäs. Maire oli Kuopion Keilailuliiton kymmenvuotistaipaleella vuonna 1967 ainoana suomalaisena osallistunut kaikkiin kansainvälisiin arvokilpailuihin, joita tuolle jaksolle naisilla sattui 6 kpl. Maailmanmestaruuskisoissa Malmössä Ruotsissa heinäkuussa 1967 Maire Rautakoski saavutti kaksi kultamitalia, 4 x 6 sarjan joukkuekilpailussa (Krogerus, Liljegren, Rautakoski ja Hilokoski) sekä 6 x 6 sarjan joukkuekilpailussa (edellisten lisäksi Hoivassilta ja Selenius). Marraskuussa 1970 olivat vuorossa kautta aikojen neljännet Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Tampereella, mukana olivat keilailumaajoukkueen johtajana Aarre Rautakoski ja naisten joukkueenjohtajana Maire Rautakoski. Maire Rautakoski oli mukana vielä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuonna 1973. Kari Jehkinen voitti 1980 Brunswick World Open turnauksen Suomen karsinnan. Turnausta ei tuona vuonna järjestetty, joten Kari lähti Chicagoon yhdessä vuoden 1981 voittajan Hannu Saviojan kanssa. Kaikkiaan Kari voitti 4 tällaista Amerikan matkaa eri vuosina, yhteen hän ei työesteiden vuoksi päässyt osallistumaan. Senioreiden Euroopan mestaruuskilpailuista Kuopiolaiset keilaajat ovat tuoneet lukuisia mitaleita:1996, Århus, Tanska, hopea Marketta Timonen; 2002 Wien, Itävalta, hopea (B) Liisa Tuhkanen Liisa, 2003 Bergen, Norja, single-hopea (C), masters-hopea (C) Irmeli Nenonen, single-pronssi (B) Liisa Tuhkanen ja pari-hopea Liisa Tuhkanen (Helena Vanhatalo); 2004 Helsinki, masters-kulta (B), single-kulta (B) Marketta Timonen, trio-hopea Liisa Tuhkanen (Tytti Vainikka, Hellevi Sairanen); 2005 Gent, Belgia, single-pronssi (C) ja pari-hopea Irmeli Nenonen; 2007 Palermo, Italia, single-kulta (C) Marketta Timonen. Kuopiosta vahva edustus juniorimaajoukkueissa 1970- ja 1980-luvuilla Tammikuun lopussa 1971 Aalborgissa Tanskassa keilattiin ensimmäinen pohjoismainen alle 19-vuotiaiden keilailumaaottelu (Tanska-Suomi-Ruotsi). Tässä 3-maaottelussa voiton otti Jere Rautakoski ja toiseksi parhaan tuloksen kahdeksasta mukana olevasta suomalaisesta teki Jyrki Rautakoski. Joukkueessa oli mukana myös SKL:n nykyinen toiminnanjohtaja Pekka Korpi. Aaro Tanskanen voitti junioreiden Pohjoismaiden mestaruuden joukkuekilpailussa (5 x 3 sarjaa) helmikuussa 1979 Kupittaalla. Hän otti myös parikilpailun PM-kultaa Juhani Kovasen kanssa. Järjestyksessään viidensissä junioreiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa, 30.3. 4.4.1980, Dublinissa Irlannissa oli ensimmäisen kerran mukana Marja-Liisa Ilovaara. Seuraavan vuoden vastaavissa kisoissa Oslossa (30.1. 1.2.1981) hän oli Suomen tyttöjen mukana ottamassa ensimmäisen mitalin pohjoismaisella tasolla, pronssia 5 x 3 sarjan joukkuekilpailussa. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kuudes. Euroopan mestaruuskilpailuissa Stuttgartissa huhtikuussa 1982 Marja-Liisa sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi, joukkuesijoitus oli kuudes. Marja-Liisa Ritvanen (os. Ilovaara)
saavutti vuoden 1993 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa 3- ja 5-jäsenisissä joukkueissa kultamitalit. Aaro Tanskanen ja Marja-Liisa Ilovaara olivat nuorten Skandinavia Cup-joukkueessa 2. 3.10.1982. Kilpailut pelattiin Malmön 44-rataisessa hallissa, mukana olivat Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti ja Saksan liittotasavalta. Suomi voitti sekä poikien että tyttöjen 5- miehisin joukkuein pelatut kultamitalit. Valtakunnallisia keilailun suurkilpailuja Kuopiossa Kaudella 1958 59 Kuopion liitto järjesti Suomen keilailun B-mestaruuskilpailut, johon voivat osallistua alempien luokkien edustaja (nykyisin C- ja D-luokan keilaajat). Vastaavat kilpailut järjestettiin Kuopiossa myös keväällä 1964. Tuolloin hopealle sijoittui Kallan Keilaajien K. Tuomainen. Myös toukokuussa 1996 B-mestaruudesta kilpailtiin Kuopiossa. Viimeisimmät CD-luokkien SM-kilpailut olivat syksyllä 2003. Marraskuun toisena päivänä keilatussa finaalissa pronssille sijoittui Pekka Hujanen (Tiimi). Naisten Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Kuopion hallissa keväällä 1968. Tuolloin Kirsti Miettinen oli viides. Naisten SM-kilpailut olivat Kuopiossa myös vuonna 1978 (osallistujia 307). Mitalisteja olivat Anna-Liisa Saarinen, Annikki Maattola ja Lea Hilokoski. Viimeisimmän kerran naisten kilpailut olivat Kuopiossa vuonna 1993, jolloin osallistujia oli peräti 803. Nuorten SM-kilpailut olivat vuorossa vuonna 1971. Suomen mestaruuden kotikisoissa voitti Jere Rautakoski. Ensimmäiset miesten Suomen mestaruuskilpailut Kuopiossa järjestettiin vuoden 1976 keväällä. Alkukarsinnoissa osanottajia oli 2300. Suomen mestaruuden voitti Tapio Kieriö (Ballmasters). SM-kisojen johtajana toimi Matti Pellinen, Kuopion Keilailuliiton puheenjohtajana oli Toivo Yläjärvi. Ennen kilpailuja isoja otsikoita lehdissä aiheutti katosta radoille tullut kondenssivesi, ongelma saatiin kuitenkin poistettua ennen kilpailujen alkua. Vuonna 1982 järjestetyt miesten SM-kilpailut hyväksyttiin yhdeksi Kuopion 200- vuotisjuhlien juhlatapahtumaksi. Osanottajia oli tuolloin 2506. Finaali keilattiin 29. 30.5. ja mestariksi nousi Martti Koskela (VeiKei). Muut mitalistit olivat Mikko Kaartinen (Trehu) ja Simo Vähäkorpela (Tornados). Myös kuopiolaiset menestyivät, Jere Rautakoski ja Ari Ihalainen (Kolaus) ottivat parikilpailun SM-hopeamitalin. Mainarit ottivat pronssimitalit parikilpailussa ja nelimieskilpailussa. Parikilpailussa Aaro Tanskanen ja Tapio Olkkonen olivat lisäksi sijalla 6 ja nelimieskilpailussa KalKe sijalla 8. Yhteensä 12 kuopiolaista keilaajaa oli henkilökohtaisessa finaalissa. Viimeisimpiin Kuopiossa järjestettyihin SM-kilpailuihin, vuoden 2000 tapahtumaan, osanottajamäärä hieman tipahti aiemmista. Alkukarsintoihin osallistui 1780 mieskeilaajaa. Kilpailujen johtajana toimi Osmo Olkkonen. Mitalikolmikko oli seuraava: kultaa Lasse
Lintilä (Räme, Lohja), hopeaa Kimmo Lehtonen (GB, Helsinki) ja pronssia Mika Luoto (Räme, Lohja). Myös pari- ja joukkuemitalit menivät etelän joukkueille. Keväällä 2005 Kuopiossa järjestettiin Veteraanien SM-kilpailut. Osallistujia oli hieman alle tuhat. Miesten mitalikolmikko oli Aarne Tuominiemi (Valki Team), Kai Sveholm (Se-Pe) ja Hannu Närhi (VeiKei). Naisten mitalisijat ottivat Pirkko Malmi (Ikivihreet), Kaisu Lummaa (Ikivihreet) ja Seija Nurmi (TuTo). Kuopion Maire Rautakoski oli kuudes. Kuopiossa on järjestetty myös lukuisia eri järjestöjen SM-kilpailuja, mm. Suomen Myyntimiesten mestaruuskilpailut 1959 ja kesäkuussa 1983 Autoliiton ensimmäiset keilailun suomenmestaruuskilpailut. Ikäryhmän 18 23 Intermediate Cup olivat Kuopiossa 1989. Menestystä kotimaassa Maire Rautakoskella on Suomen mestaruudet vuosilta 1962 Jyväskylästä ja 1965 Helsingin Ruusulan hallista. Osallistujia noissa kisoissa oli 58 ja 118. Ensiksi mainituista kilpailuista hänellä on myös parihopea yhdessä Maisa Heikinheimon kanssa.. Ennen naisten ensimmäisiä SM-kilpailuja Jyväskylässä oli SKL:n kokouksessa Kuopiossa naisilta kielletty osallistuminen miesten mestaruuskisoihin. Leikillisenä perusteena esityksen tehnyt SKL:n pitkäaikainen puheenjohtaja Kauko Ahlström totesi, että olisihan noloa, jos Maire voittaisi Suomen mestaruuden. Naisten Suomen mestaruuskilpailuissa 2.4.1967 Kirsti Miettinen saavutti hopea-mitalin Krogeruksen jälkeen. Kolauksen pari otti myös SM-hopeaa joukkueella Kirsti Miettinen ja Maire Rautakoski. Vuonna 1971 oli Kirsti Miettinen seitsemäs suomenmestaruuskisassa, Krogeruksen ottaessa viidennen mestaruutensa. Vielä vuoden 1974 SM-kilpailuissa Maire oli neljäs ja vuonna 1978 viides. Nuorten alle 22-vuotiaiden suomen mestaruuden otti Kuopiossa 1971 Jere Rautakoski. Nämä olivat järjestyksessään toiset nuorten suomenmestaruuskilpailut. Jukka Ritvanen toi uudelleen voiton Kuopioon vuoden 1981 nuorten SM-kilpailuista. Tyttöjen suomen mestaruuden voitti vuonna 1982 Marja-Liisa Ilovaara. Seuraavat nuorten SM-kultamitalit tulivat vuonna 1984 Mikkelistä, tuojana Ari Jehkinen ja Marja-Liisa Ilovaara. Marja-Liisalla on myös yksi junioreiden SM-hopea. Vuoden 1980 SM-kilpailuissa Jarmo Puukko (Kolaus) saavutti hopeamitalin. Hän oli aikaisemmin, vuonna 1965 Puijoa edustaessaan, voittanut SM-pronssia. KalKe voitti vuoden 1981 kilpailuissa nelimiehisjoukkueellaan hopeaa. Joukkueessa pelasivat Anssi Ilovaara, Tuomo Kekäläinen, Toivo Kykkänen ja Raimo Turunen. Ari Ihalainen voitti Suomen mestaruus pronssia vuoden 1983 kilpailuissa ja myös vuonna 1987. Vuodelta 1983 hänelle on kirjattu myös Singlen SM, vastaavan tittelin vuonna 1984 voitti Lauri Sollo. Single tarkoittaa tuon ajan SM-kilpailuissa heitettyä yhdeksän sarjan kilpailun ensimmäistä kolmen sarjan henkilökohtaista osuutta. CD-luokkien, eli ns. Suomen B-mestaruuden ovat voittaneet Ilmari Heikkinen ja vuonna 1977 Matti Holopainen.
Keilaseura Nousun joukkue voitti 1987 naisten SM-kultaa. Voittajajoukkueessa olivat Marketta Timonen, Eila Mikanoja, Kati Sehmandt ja Irmeli Nenonen. Seuraavana vuonna (1988) Nousun joukkue voitti SM-prossia joukkueella Marja-Liisa Ilovaara, Marketta Timonen, Hilja Räsänen ja Irmeli Nenonen. Keväällä 1994 Marja-Liisa Ritvanen (os. Ilovaara) oli naisten SM-kilpailuissa sijalla 4 ja voitti parikilpailun SM-kultamitalin yhdessä Anne Lappalaisen (Nousu) kanssa. Kuopion joukkue voitti veteraanien Tampere-turnauksen keväällä 1996 joukkueella Jaakko Väisänen, Valto Hämäläinen, Toivo Puranen ja Osmo Olkkonen. Irmeli Nenonen voitti veteraanien naisten Suomen mestaruuden vuonna 2004. Kuopion Hatsalan yläasteen 9c-luokka voitti yläaste keilaa kilpailun keväällä 1997 ja 1998, molempina vuosina ylivoimaisesti. Kilpailuun osallistui kaikkiaan ensimmäisenä vuonna 85 luokkaa eli parituhatta nuorta. Liikuntapainotteinen Hatsalan luokka pärjäsi myös muissa koululaisten SM-kilpailujen lajeissa. Liittomyllyt ja seuramylly Liittomyllyt on vuosittainen Suomen Keilailuliiton alaisten paikallisliittojen joukkuekilpailu. Miesten liittomyllykilpailuja on pelattu Lahdessa vuodesta 1958 alkaen, aluksi tapahtuma ajoittui Pyhäinmiesten päivälle. Vuonna 1965 mukana oli 21 joukkuetta, silloisesta 23 liitosta vain Heinola ja Pori puuttuivat. Kuopio sijoittui tällöin toiseksi, kahdeksan sarjan kilpailutulokset olivat A. Alarto 1478, K. Tuomainen 1414, A. Rautakoski 1449 ja A. Väisänen 1360. Sijoitus oli neljännen kerran neljän parhaan joukossa, hopeamitalit oli voitettu 2 kertaa. Lokakuussa 1971 esitti SKL:n puheenjohtaja naisten oman liittomyllykilpailun perustamista. Loppiaisena 1975 Naisten liittomylly pelattiin Kuopion keilahallissa. Kuopion naisjoukkue sijoittui pronssille. Kuopion naiset ottivat myös vuonna 2005 pronssia naisten Liittomyllyssä Tampereella joukkueella Marja-Liisa Osala, Anne Kauniskangas, Raija Turunen ja Marketta Timonen.
Naisten liittomyllyn pronssijoukkue vuodelta 2005. Vasemmalta Raija Turunen, Marja-Liisa Osala (os. Ilovaara), Anne Kauniskangas ja Marketta Timonen. Kauden 1981 1982 Nuorten liittomyllyn Riihimäellä voitti Kuopion joukkue, jossa keilasivat Ari Jehkinen, Jukka Ritvanen, Tapio Olkkonen ja Jukka Supinen. Ensimmäinen isompi kilpailu Kuopion uudessa hallissa oli 16. 17.2.1974 keilattu Seuramylly, johon kaikki suomalaiset seurajoukkueet saivat osallistua. Tämän kilpailun voitti GB. Mukana oli 20 joukkuetta, 13 muilta paikkakunnilta. Alkukilpailun 4 x 8 sarjaa voitti Tiimi, toisena Veljmiehet. Kolaus nousi lopulta turnauksen kakkoseksi alkukilpailun viidenneltä sijalta joukkueella Aarre Rautakoski, Jyrki Rautakoski, Keijo Ikonen ja Jere Rautakoski. Seuramylly-tapahtumasta kaavailtiin tuolloin perinnettä. Seuramylly järjestettiinkin myös maaliskuussa 1976, jolloin tämän kilpailun voitti kuopiolainen Tiimi joukkueella Martti Räsänen, Matti Pellinen, Reijo Tuominen ja Hannu Koponen. Kolaus oli toinen ja GB kolmas. Ennätyksiä Vuodesta 1965 lähtien Oy Kendix Ab lupasi lahjoittaa kultaisen Ronson-taskusytyttimen (arvo 1.100 mk) jokaiselle suomalaiselle, joka kilpailussa keilasi täydet 300 pistettä. Kuopiossa ensimmäisen 300-sarjan heitti vasuri E. Kortelainen (Veljmiehet) Firma-cupissa 25.11.1965 (rata 4, 8 sarjan yhteistulos 1650). Helmikuuhun 1968 mennessä 300-sarjoja oli
tehty Suomessa 12 kpl, Kortelaisen sarja oli yhdestoista, virallinen tilastointi oli aloitettu vuonna 1960. Tätäkin ennen Suomessa oli tehty muutama täydellinen sarja. Muista vanhan hallin 300-sarjoista vastasivat Erkki Hallikainen 8.2.1969 ja Olavi Räsänen 2.3.1969. Molemmat keilattiin radalla 5. Muiden vanhan keilahallin ratojen ennätyksiksi jäivät 1-radan 299 pistettä (Jorma Mielonen), 2-radan 297 (Erik Aravirta), 3-radan 269 (Kari Tuomainen) ja 6-radan 297 (Aarre Rautakoski ). Vanhan keilahallin sarjaennätyksiksi jäivät seuraavat: 2 sarjaa Esa Miettinen 515, 3 sarjaa Aarre Rautakoski 736, 4 sarjaa Olavi Räsänen 977, 5 sarjaa Matti Hanski 1168, 6 sarjaa Olavi Räsänen 1378, 7 sarjaa Aarre Rautakoski 1589 ja 8 sarjaa Asser Väisänen 1800. Viimeksi mainittu kaudella 1966 67 tehty tulos sisälsi sarjat 232, 205, 279, 178, 201, 247,217 ja 241. Tiimin Kuukauppi keilasi syksyllä 1973 valtakunnansarjan ensimmäisellä kierroksella amerikkalaisella pelitavalla Suomen ennätyksen 299. Vuodesta 1972 alettiin ennätyksiksi hyväksyä myös amerikkalaisella pelitavalla keilatut tulokset. Eurooppalaisella pelitavalla sarjan kaikki kymmenen ruutua keilataan samalla radalla, amerikkalaisella pelitavalla puolestaan joka toinen ruutu pelataan rataparin vasemmanpuoleisella ja joka toinen oikeanpuoleisella radalla. Viidenkymmenen vuoden aikana on Kuopiossa heitetty yhteensä 111 täydellistä sarjaa, joista viimeisimmän teki juhlan kunniaksi nykyinen puheenjohtaja toukokuun 23 päivänä. Kolmenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana 300-sarjoja oli tehty 25, joista siis kolme kertaa vanhalla hallilla. Nykyisin ei kultaista Ronson-sytytintä enää jaeta, tosin Kuopion Keilailuliitto muistaa ensimmäisen 300-sarjan tehnyttä liittonsa jäsentä kultakellolla.
Osa Kuopion Keilailuliiton kaudella 2005 2006 300-sarjan saavuttaneista keilaajista kevätjuhlassa. Ylärivissä vasemmalta Pentti Peiponen, Kalevi Rissanen, Joni Törhönen, Markku Puurunen ja Sami Päiväniemi. Alarivissä vasemmalta Miikka Törhönen, Anssi Ilovaara ja Raimo Tossavainen. LAMINAATTIRATOJEN ENNÄTYKSIÄ KUOPION KEILAHALLISSA Sarjaennätykset amerikkalaisella pelitavalla Sar. Nimi Seura Tulos 1. Kyttä Risto Veljmiehet 300 2. Salonen Petteri Tornados 544 3. Salonen Petteri Tornados 799 4. Salonen Petteri Tornados 1053 5. Salonen Petteri Tornados 1300 6. Salonen Petteri Tornados 1523
7. Salonen Petteri Tornados 1760 8. Salonen Petteri Tornados 1994 Rataparit 1-2 Pesonen Jukka GB 300 3-4 Kyttä Risto Veljmiehet 300 Holmström Ville R-ABC 300 5-6 Immonen Juha Mainarit 297 7-8 Heinilä Sami GB 300 Tissarinen Veli-Matti SC 300 Olkkonen Osmo Ra-Ke 300 Manninen Harri Tiimi 300 9-10 Tanskanen Aaro Veljmiehet 278 11-12 Lehtonen Kimmo GB 300 x 2 13-14 Konsteri Sami SC 277 15-16 Salonen Petteri Tornados 300 Sarjaennätykset eurooppalaisella pelitavalla Sar. Nimi Seura Tulos 1. Pitkänen Keijo Kolaus 300 2. Mannonen Petri Giants 558 3. Lehtonen Pasi Mainarit 834 4. Lehtonen Pasi Mainarit 1102 5. Lehtonen Pasi Mainarit 1327 Jehkinen Joonas Mainarit 1327 6. Mannonen Petri Giants 1601 7. Jehkinen Joonas Mainarit 1809
8. Jehkinen Joonas Mainarit 2109 (SE) 10. Rissanen Kalevi Nousu 2341 12. Rissanen Kalevi Nousu 2786 16. Rissanen Kalevi Nousu 3655 RATAENNÄTYKSET 1 Jehkinen Ari Mainarit 300 2 Manninen Harri Tiimi 300 2 Jehkinen Joonas Mainarit 300 3 Jehkinen Kari Mainarit 300 3 Immonen Juha Mainarit 300 3 Hein Pekka Tiimi 300 4 Rissanen Kalevi Nousu 299 5 Pusa Reijo Tiimi 300 5 Lehtonen Pasi Mainarit 300 5 Keituri Petri TKK 300 5 Heino Sami Mainarit 300 6 Pitkänen Keijo Kolaus 300 6 Heikkiläinen Janne Mainarit 300 6 Ilovaara Anssi Kal-Ke 300 7 Rautakoski Jere Mainarit 300 7 Päiväniemi Sami Kolaus 300 7 Jehkinen Ari Mainarit 300 7 Manninen Harri Mainarit 300 7 Manninen Harri Mainarit 300 7 Räisänen Vesa Tiimi 300 7 Peiponen Pentti Rojjaas 300 7 Ahola Matti Lukke 300
7 Hänninen Ilpo Tiimi 300 8 Ihalainen Ari Mainarit 300 8 Törhönen Miikka Veljmiehet 300 8 Sairberg Ossi Ra-Ke 300 9 Kyttä Risto Veljmiehet 300 9 Tossavainen Raimo Nousu 300 9 Hänninen Ilpo Tiimi 300 10 Hänninen Ilpo Tiimi 300 10 Huhtilainen Mika Jännärit 300 10 Törhönen Miikka Veljmiehet 300 10 Jehkinen Joonas Mainarit 300 11 Päiväniemi Sami Veljmiehet 300 12 Manninen Harri Mainarit 300 12 Ihalainen Ari Mainarit 300 12 Tossavainen Raimo Nousu 300 12 Kauniskangas Esa Rojjaas 300 13 Jehkinen Kari Mainarit 300 13 Jehkinen Joonas Mainarit 300 13 Soininen Heino Nousu 300 13 Hein Pekka Tiimi 300 13 Immonen Juha Mainarit 300 14 Manninen Harri Mainarit 300 14 Rissanen Kalevi Nousu 300 14 Törhönen Joni Veljmiehet 300 15 Hänninen Ilpo Veljmiehet 300 15 Puurunen Markku Veljmiehet 300 16 Savolainen Jukka Veljmiehet 300
KUOPIOSSA KEILATUT 300 PISTEEN SARJAT VANHA HALLI 1957 1973 (6 rataa) Kortelainen Eero 1965-66 4 Hallikainen Erkki 8.2.1969 5 Räisänen Olavi 2.3.1969 5 UUSI HALLI 1974 1997 (16 rataa) Vainio Erkki 31.11.75 9-10 Eskelinen Teo 24.3.77 15 Rautakoski Aarre 30.1.78 7 Kuosmanen Erkki J. 22.5.78 7 Qvist Rainer 28.9.79 8 Jehkinen Kari 1980-81 8 Toijala Pekka 1981-82 6 Hoffren Ari 16.5.82 15-16 Tanskanen Aaro 1982-83 15 Sollo Lauri 1982-83 7-8 Liimatta Raimo 27.5.83 7 Ilovaara Anssi 1982-83 8 Sollo Lauri 1983-84 11 Ihalainen Ari 1983-84 7 Tanskanen Aaro 1983-84 5 Pellinen Matti 24.2.85 7 Kaartinen Pekka 1984-85 9 Ihalainen Ari 1984-85 12 Heiskanen Tauno 6.12.86 15-16 Manninen Harri 24.10.86 7-8 Turtiainen Pekka 2.1.87 2
Lehtonen Pasi 7.1.87 13 Ihalainen Ari 2.9.88 16 Erolahti Tauno 17.9.88 14 Lehtonen Pasi 17.12.88 7 Tanskanen Aaro 1989 15 Hein Pekka 8.1.90 4 Ihalainen Ari 9.11.90 2 Hänninen Ilpo 27.12.90 5 Halonen Ari 9.2.91 8 Ihalainen Ari 15.2.91 9 Hänninen Ilpo 29.4.91 7 Laitila Kauko 3.1.92 2 Hänninen Ilpo 29.4.91 8 Saikko Hannu 8.9.92 10 Hänninen Ilpo 12.2.93 13 Lehtonen Pasi 2.12.93 12 Soininen Heino 2.12.93 16 Helminen Jouni 1.1.94 7 Hänninen Ilpo 3.3.94 12 Väisänen Jaakko 20.10.94 6 Kyttä Risto 1.12.94 16 Ritvanen Marja-Liisa 1.1.95 6 Jehkinen Kari 7.5.95 7 Turtiainen Jussi 24.9.95 5-6 Manninen Harri 14.11.96 4 Manninen Harri 31.1.97 6 Koponen Jari 19.1.97 3-4 Manninen Harri 7.2.97 5 Koistinen Markku 20.2.97 9
Hänninen Ilpo 28.2.97 6 Lehtonen Pasi 17.4.97 8 LAMINAATTIRADAT 16.8.1997 31.7.2006 Rautakoski Jere 1997 7 Päiväniemi Sami 1997 7 Manninen Harri 1997 12 Kyttä Risto 30.11.97 3-4 Ihalainen Ari 1998 8 Hänninen Ilpo 1998 15 Pusa Reijo 20.11.99 5 Manninen Harri 12.12.99 14 Pitkänen Keijo 16.12.99 6 Jehkinen Ari 16.12.99 7 Ihalainen Ari 1999 12 Jehkinen Ari 6.1.00 1 Tissarinen Veli-Matti 15.1.00 7-8 Holmström Ville 22.1.00 3-4 Jehkinen Joonas 26.2.00 13 Manninen Harri 16.3.00 7 Lehtonen Kimmo 8.4.00 11-12 Olkkonen Osmo 13.4.00 7-8 Heinilä Sami 5.5.00 7-8 Pesonen Jukka 13.5.00 1-2 Lehtonen Kimmo 20.5.00 11-12 Lehtonen Pasi 11.8.00 5 Kyttä Risto 7.9.00 9 Törhönen Miikka 9.12.00 8 Manninen Harri 27.12.00 7
Jehkinen Kari 30.12.00 13 Sairberg Ossi 22.2.01 8 Räisänen Vesa 9.2.04 7 Heikkiläinen Janne 15.4.04 6 Manninen Harri 18.4.04 7-8 Soininen Heino 14.5.04 13 Manninen Harri 18.9.04 2 Tossavainen Raimo 19.2.05 9 Savolainen Jukka 14.4.05 16 Hänninen Ilpo 15.4.05 9 Tossavainen Raimo 28.11.05 12 Keituri Petri 6.1.06 5 Jehkinen Kari 6.1.06 3 Heino Sami 7.1.06 5 Ilovaara Anssi 15.3.06 6 Peiponen Pentti 20.3.06 7 Rissanen Kalevi 23.3.06 14 Hänninen Ilpo 26.3.06 10 Huhtilainen Mika 6.4.06 10 Ahola Matti 22.4.06 7 Törhönen Joni 30.4.06 14 Törhönen Miikka 4.5.06 10 Puurunen Markku 4.5.06 15 Immonen Juha 6.5.06 3 UUSITUT LAMINAATTIRADAT 1.8.2006 - Hein Pekka 6.9.06 13 Jehkinen Joonas 2.11.06 2
Päiväniemi Sami 5.11.06 11 Hänninen Ilpo 19.4.07 7 Immonen Juha 6.5.2007 13 Jehkinen Joonas 6.5.2007 10 Kauniskangas Esa 23.5.2007 12 SARJAENNÄTYKSET SIILINJÄRVEN KEILAHALLISSA srj. Nimi Tulos 1 Kerman Seppo 300 2 Räisänen Vesa 568 3 Karppinen Seppo 798 4 Kuosmanen Arto 1042 5 Törhönen Miikka 1275 6 Hänninen Ilpo 1524 RATAENNÄTYKSET SIILINJÄRVEN KEILAHALLISSA VANHAT LAMINAATIT (1992 2004) 1 Kerman Seppo 300 1 Kuosmanen Arto 300 2 Heikkinen Hannu 300 2 Räisänen Vesa 300 2 Lehto Väinö 300 2 Holopainen Matti 300 2 Hänninen Ilpo 300 3 Halonen Seppo 299 4 Karppinen Seppo 300 4 Tiironkoski Pekka 300 x 2 4 Räisänen Vesa 300
UUDET LAMINAATIT (2005 ->) 1 Rontti Jani Veljmiehet 280 2 Hänninen Ilpo Tiimi 290 3 Huhtilainen Mika Veljmiehet 300 4 Räisänen Vesa Rojjaas 300 4 Kyttä Risto Veljmiehet 300 SIILINJÄRVELLÄ KEILATUT 300 PISTEEN SARJAT UUSITUT LAMINAATTIRADAT Kyttä Risto 25.1.07 4 Räisänen Vesa 5.1.07 4 Huhtilainen Mika 5.4.07 3 KKL:n valtakunnan ja suurmestarit Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana Kuopioon oli saatu yksi valtakunnansuurmestari (Aarre Rautakoski) ja 13 suurmestaria, heistä ensimmäisenä Viljo Wuorisalo. Kolmessakymmenessä vuodessa, vuoteen 1987 mennessä, valtakunnan suurmestaruuden oli saavuttanut 3 keilaajaa, KKL:n suurmestareita oli tuolloin 43, joista 23 vanhassa hallissa. Nykyisin lukemat ovat 4 valtakunnan suurmestaria ja 61 suurmestaria. SUURMESTARIVAATIMUKSET M tai A luokan keilaaja. Kuusi (6) prikkiä (palkintosijaa), joista vähintään kaksi (2) voittoa ja yksi vierasprikki. Kaksikymmentäneljä (24) parisarjaa. Tulokset saavutettava saman keilailukauden aikana. VALTAKUNNANSUURMESTARIT 1. Rautakoski Aarre
2. Jehkinen Kari 3. Ihalainen Ari 4. Lehtonen Pasi SUURMESTARIT 1. Wuorisalo Viljo 2. Väisänen Asser 3. Komulainen Teuvo 4. Korhonen Pertti 5. Rautakoski Aarre 6. Miettinen Esa 7. Puukko Jarmo 8. Pitkänen Reino 9. Airaksinen Pentti 10. Alarto Aaro 11. Rönty Kaarlo 12. Tuomainen Kari 13. Hanski Matti 14. Räsänen Olavi 15. Venäläinen Olavi 16. Veräjänkorva Reijo 17. Hallikainen Erkki 18. Rautakoski Jere 19. Eskelinen Teo 20. Miettinen Kirsti 21. Tanskanen Antti 22. Yläjärvi Toivo 23. Rautakoski Jyrki 24. Pellinen Matti 25. Sollo Lauri 26. Sorsa Uljas 27. Qvist Rainer 28. Kuusela Olli 29. Sorjamaa Hannu 30. Tanskanen Aaro 31. Uusiaho Toivo 32. Hyttilä Eino 33. Tuomainen Reijo 34. Kuosmanen Erkki J. 35. Ilovaara Anssi 36. Ihalainen Ari 37. Turunen Raimo 38. Jehkinen Ari 39. Jehkinen Kari 40. Lehtonen Pasi 41. Hänninen Ilpo 42. Holopainen Matti 43. Koistinen Seppo 44. Leskinen Pekka 45. Halonen Ari
46. Wickström Olle 47. Hein Pekka 48. Väisänen Jaakko 49. Soininen Heino 50. Lankinen Juhani 51. Puurunen Markku 52. Rissanen Kalevi 53. Lyytikäinen Seppo 54. Olkkonen Osmo 55. Sairberg Ossi 56. Törhönen Miikka 57. Savolainen Jukka 58. Ikäheimo Olli 59. Päiväniemi Sami 60. Tiironkoski Pekka 61. Törhönen Joni SM-liigaakin on pelattu Kolauksen joukkue pelasi SM-liigassa kuusi vuotta, 1982 1988. Kaikkiaan kuuden vuoden jaksoon mahtuu kaksi kuudetta sijaa. Joukkueessa pelasivat mm. Aarre Rautakoski, Ari Ihalainen, Jere Rautakoski, Pasi Lehtonen, Arto Hiltunen, Matti Holopainen, Erkki J. Kuosmanen, Jarmo Puukko, Esa Miettinen, Jorma Lankinen ja Arto Hiltunen. Mestaruussarjassa on vieraillut myös Veljmiehet heti valtakunnallisen sarjatoiminnan alkaessa 1970-luvun alussa ja myöhemmin kausilla 1988 89 ja 1991 92. Tiimi oli kaksi kautta SM-tasolla vuosina 1976 78, jolta ajalta heillä on liigan paras kuopiolaissijoitus, viides tila. Pitkän rupeaman SM-liigassa on tehnyt Jehkisten johdolla entinen Kuopion Keilailuliiton jäsenseura Mainarit, jossa he edelleen pelaavat. Mainareiden mitalit ovat tulleet heidän kuuluessaan Keski-Savon liittoon. Nousu oli kaudella 1992 1993 naisten SMliigassa. Kuluvalla kaudella 2007-2008 korkeimmalla sarjatasolla kuopiolaisista joukkueista pelaavat Veljmiehet miesten 1-sarjassa sekä Paikko Veteraanien mestaruussarjassa. Tunnustusta Suomen ja Savon parhaille Vuoden 1962 urheilutoimittajien äänestyksessä Maire Rautakoski valittiin Suomen parhaaksi naisurheilijaksi. Samana vuonna hänet valittiin Savon Sanomien levikkialueella Savon parhaaksi urheilijaksi. Savon parhaaksi keilaajaksi Savon Sanomain urheilumitalilautakunta valitsi Maire Rautakosken 1962, 1963, 1964 ja 1965. Vuonna 1967 valinta kohdistui Aarre Rautakoskeen. Vuoden 2006 joulukuussa Pro Urheilu-tunnustuspalkinto myönnettiin Maire Rautakoskelle. Yhteensä kymmenen urheilijaa sai opetusministeriön tämänvuotisen, suuruudeltaan 20 000
euron arvoisen, Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon. Pro Urheilu -tunnustuspalkintoja on myönnetty vuodesta 2000 alkaen. Maire Rautakoski ja kulttuuriministeri Tanja Karpela Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon luvutustilaisuudessa Helsingissä. Kuopiossa torstaina 25.10.2007 Esa Kauniskangas