Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008



Samankaltaiset tiedostot
Orivesi Putaankoski muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus Timo Jussila Hannu Poutiainen

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

* ffik!ilf?ql;!!!!!flt

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Ylöjärvi Seurakuntakeskuksen tontin arkeologinen koekuopitus 2008

Ikaalinen Mt , Jyllintie parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Parkano Lannettan ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännöskartoitus ja - inventointi 2008

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

Valkeakoski Sääksmäen kirkon viereisen hautausmaan uurnahauta-alueen koekuopitus 2008

Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Posio Murtotuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Joensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Tyrvään Vanhankirkon itäpuolelle kaivettavan sähkökaapelikaivannon linjan muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hämeenlinna Siirintaustantien suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Transkriptio:

1 Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Hämeen TE-keskus

2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Havainnot... 4 Kartat... 4 Kuvat... 5 yleiskuva saarelta pääuoman pohjoisrannalle päin. Kuva koillisesta, saaren etelärannalta Perustiedot Alue: Vammalan Kiikoiskosken (ent Suodenniemen kuntaa) varret. Tarkoitus: Selvittää onko kosken ranta-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä, mm. vanhan 1700-luvun myllyn rakenteita. Työaika: Kenttätyöaika: 8.-9.10.2008. Kustantaja: Hämeen TE-keskus Tekijät: Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt. Aiemmat tutkimukset: Adel Vadim, inventointi 2007 Tulokset: Kiikoiskoskeen on merkitty mylly v. 1777 isojaon toimituskartalla. Alueella havaittiin v. 2007 inventoinnissa erilaisia kivirakenteita, joita ei tuolloin tarkemmin tutkittu. Kartoituksessa 2008 ei havaittu mitään ehjiä vanhaksi yli 100 v katsottavia rakenteita alueella. Kosken alue on v. 1963-1970 välillä perattu ym. Tuolloin on ilmeisesti hävitetty kaikki merkit vanhasta myllystä mikäli se on sijainnut muualla kuin nykyisen myllyrakennuksen kohdalla. Alueella on runsaasti resenttejä, 1960- luvun perkauksesta peräisin olevia kiveyksiä ja pengerryksiä ym. Alueella ei ole muinaisjäännöstä. Paikannuskartta:

3 Maastokarttaote Kartoitus Hämeen TE-keskus suunnittelee Kiikoiskosken kalataloudellista kunnostamista ja siinä yhteydessä on tarkoitus muokata kosken varsia. Koskessa tiedetään olleen myllyn ainakin 1700- luvulla: isojaon toimituskartalla v. 1777 paikalle on merkitty mylly. Arkeologisen kartoituksen eli tarkkuusinventoinnin tarkoituksena oli selvittää onko alueella jälkiä tai rakenteita vanhasta myllytoiminnasta joita voidaan tulkita muinaisjäännökseksi. Kiikoiskosken alkuperäisen uoman pohjoispuolelle on osin pieneltä matkalta kalliota louhimalla tehty sivu-uoma myllyä varten. Vuosina 1963-1970 suoritettiin Kiikoiskoskessa järjestelyhanke, jossa kosken niskalle rakennettiin Putajan järjestelypato ja padon alapuolinen koski louhittiin tasalevyiseksi ja syvyiseksi uomaksi. Kosken pääuoma on siis pääosin kallioon louhittua ränniä. Uoman leveys on 5-6 m. Myllyuoman ja pääuoman välillä on n. 140 m pitkä ja n. 30-35 m leveä saari. Sen länsipään pohjoispuolella, myllyuoman pohjoisrannalla on uoman suunnassa n. 20 m leveä myllyrakennus ja sen jatkona vielä betonirakenteita. Kauempana rannasta on pari taloa ulkorakennuksineen sekä vanha paja. Maastotarkastuksessa kävi ilmi, että alue on täysin myllätty, muokattu ja järjestelty nykyaikana. Uomien välinen saari on suurelta osin ns. heittokivikon eli raivauskivikon peittämä. Koskiuoman perkauksesta ja uoman louhimisesta syntynyttä kivijätettä on kasattu ja ladottu pitkin saarta ja pääuoman etelärantaa. Myllyuoman pohjoisrantaa on kivetty ja uoman itäosassa on perkauskivilatomuksia ja louhintajätelatomuksia pitkin uoman rantaa. Kaikki em. rakenteet ovat selkeästi ns. resenttejä eli nykyajan tuotteita. Louhitun ja levennetyn pääuoman keskiosan etelärannalla on suorakaiteen muotoinen n. 7,5 x 4,5 m laajuinen kiviladelma tai pikemminkin kivikko ja 16 m sen itäpuolella epämääräinen kuoppa. Kivikkoa pidämme raivauskivikkona. Sitä pengottaessa ei havaittu mitään rakennuksenpoh-

jaan viittaavaa. Sen ympäristöön tehdyissä koekuopissa ja kairauksissa ei havaittu mitään löytöjä tai muuta muinaisjäännökseen tms. liittyvää. Kuoppa on resentti, hiiletön ja maaperältään sekoittunut. Alue tarkastettiin yksityiskohtaisen tarkasti ja kattavasti silmänvaraisesti sekä paikoin kairaamalla ja pintaturvetta raottaen tai pienin koekuopin. Alueella ei havaittu mitään merkkejä sellaisista rakenteista tai niiden jäänteistä joita voitaisiin pitää yli 100 v. vanhoina ja muinaisjäännöksinä. Kosken alue on ilmeisesti melko perusteellisesti muokattu 1960-luvulla niin, että tuon aikaisen raivauskivikon ym. rakenteiden seasta ei voi erottaa vanhempia kerrostumia. Alueella ei ole muinaismuistolain tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Laajempi kartta- ja asiakirjatutkimus ei tule asiaa muuksi muuttamaan ja siksi emme katso sitä emmekä enempää selvitystyötä tarpeelliseksi. 4 Espoo 16.12.2008 Timo Jussila ja tutk. ryhmä Havainnot Kartat Raivauskivikot ja -latomukset merkitty punaisella. Koneura (kivillä vahvistettu ura) ruskealla. Kivilatomukset sinipunaisella. Kuoppa vihreä pallo, vanha myllynkivi myllyn kupeessa kelt. neliö.

5 Karttapohja Hämeen TE-keskus. Päälle merkitty havainnot. Karttamerkit. ks. ed. sivun ilmakuvan selitys. Kuvat 1 Kosken rannalla olevan myllyn edustalla koskessa on kolme betonialustaa, joissa kussakin 2 rautatappia. alustojen koko 1x0.4m ja 2x0.4 m, kolmas alusta on osittain myllyn sisälle uppoava (seinä myöhemmin laudoilla peitetty)

6 2 Sahauomassa 4 puista porrasta, ilm. antavat vedelle paremman virtauksen? Lisäksi padon (ja sillan) kohdalla puinen porras. 3 Sahapato. Perusta lohkotuista harmaakivistä 3 kerroksessa. Kork. 0.9 m, lev. 2.7 m 4 Myllynkivi, 80x64x16 cm, Harmaata graniittia

7 7 5 Myllyuoma sahapadon yläpuolella. Alla vanhoja kiviä (alkuperäinen uoma?), päällä uudempi ladonta, jossa kivien päällä ei ole sammalta. 6 Heitto- eli raivauskivikko. Käytännössä koko saaren alueella, keskellä hiukan vähemmän. Kivikko jota v. 2007 inventoinnissa epäilty rakennuksen perustaksi. 8x4 m pyöreähköjä kiviä jotka saattavat muodostaa perustan mutta paremminkin vaikuttaa raivauskivikolta. Ei tiiltä/laastia, joen suuntainen pitkä sivu. Sisällä (+ympärillä) myös samanlaisia kiviä, joiden halkaisija 40-50 cm. Joen vastaisella pitkällä sivulla 1.5x2 m kohouma, jossa kairauksen perusteella ei tiiltä, hiiltä tms. Saattaisi olla v. 2007 inventoinnissa rakenne jota epäilty piisiksi

8 8 Kuoppa. 100x60 cm epämääräinen kuoppa kivikossa, syvimmillään 30 cm. 9 Kiviladonta saarella. Vahvin ja siistein saaren itäpäässä, yläjuoksun puolella. Korkeus max.1.2m, kiviä enimmillään 6 kerrosta. Jatkuu pääuoman puolella puoliväliin saarta, myllyuoman puolella runsaat 10 metriä. Rakennettu kalliopohjalle, ilmeisesti pitämään heittokivet saaren sisällä paikallaan etteivät sortuisi jokeen. Myllyuoman puolella ladottu noin 10 metrin matkalla, max. 6 kivikerrosta. 10 Koneura. Ladottu kylmämuuraus, 2-3 kerrosta kiviä saaren keskiosassa, sulautuu itäosassaan heittokivikkoon. Osin ladottu, korkeus enimmillään 90 cm. Leveys 2.5 m, pituus yhteensä yli 35 metriä. Todennäköisesti tie työkoneelle, joka siirrellyt kiviä uomasta saarelle. Länsipäässä tie mataloituu ja häviää pyöreäkiviseen kivikkoon.

9 11 Poikittain em. koneuraan nähden, pääuomalle päin heittokivistä kasattu ympäristöään korkeammalla oleva kohouma joka liittyy ramppimaisesti toiseen uraan. Ilmeisesti työkoneen kulkua varten kasattu tiemäinen pengerura. Pituus 10 m, leveys 3 m. 12 Kivilatomus 1. Sivut 220x190x130x220 cm. Lohkokiviä 3-4 kerroksessa, liittyy ramppimaisesti kallioon. Pohjois- ja länsisivut ladottu. 14 Pääuomassa ladonta sillalta alaspäin. Ladonta isommista pyöreähköistä kivistä kallion päälle 20m padosta alaspäin. 1-3 kerrosta, korkeus 1-1.5m. 20-30 m padosta alaspäin siistimpi ladonta lohkotuista kivistä. 2-5 kerrosta kiviä, korkeus runsaan metrin verran.