Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Forssan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Saija Helenius 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Matti Pietilä kaupunginsihteeri 050 5640 003 matti.pietila@forssa.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 06.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi 0 020 Akaa 0 005 Alajärvi 0 009 Alavieska 0 010 Alavus 0 016 Asikkala 0 018 Askola 0 019 Aura 0 035 Brändö 0 043 Eckerö 0 046 Enonkoski 0 047 Enontekiö 0 049 Espoo 0 050 Eura 0 051 Eurajoki 0 052 Evijärvi 0 060 Finström 0 061 Forssa 1 062 Föglö 0 065 Geta 0 069 Haapajärvi 0 071 Haapavesi 0 072 Hailuoto 0 074 Halsua 0 075 Hamina 0 076 Hammarland 0 077 Hankasalmi 0 078 Hanko 0 079 Harjavalta 0 081 Hartola 0 082 Hattula 0 086 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 090 Heinävesi 0 091 Helsinki 0 097 Hirvensalmi 0 098 Hollola 0 099 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää 0 283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö 0 109 Hämeenlinna 0 109 Hämeenlinna 0 139 Ii 0
140 Iisalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi 0 153 Imatra 0 148 Inari 0 149 Inkoo 0 151 Isojoki 0 152 Isokyrö 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen 0 170 Jomala 0 171 Joroinen 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää 0 202 Kaarina 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki 0 224 Karkkila 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen 0 236 Kaustinen 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari 0 244 Kempele 0 245 Kerava 0 249 Keuruu 0
250 Kihniö 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 272 Kokkola 0 271 Kokemäki 0 272 Kokkola 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki 0 288 Kruunupyy 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 295 Kumlinge 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 318 Kökar 0 319 Köyliö 0 398 Lahti 0 399 Laihia 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta 0 405 Lappeenranta 0 408 Lapua 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 417 Lemland 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0 422 Lieksa 0
423 Lieto 0 425 Liminka 0 426 Liperi 0 444 Lohja 0 430 Loimaa 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 438 Lumparland 0 440 Luoto 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti 0 476 Maaninka 0 444 Lohja 0 478 Maarianhamina 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia 0 489 Miehikkälä 0 481 Masku 0 491 Mikkeli 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 508 Mänttä-Vilppula 0 529 Naantali 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu 0
309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio 0 564 Oulu 0 578 Paltamo 0 445 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku 0 609 Pori 0 611 Pornainen 0 638 Porvoo 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe 0 710 Raasepori 0 680 Raisio 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma 0 684 Rauma 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 697 Ristijärvi 0
698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0 704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 736 Saltvik 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna 0 740 Savonlinna 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo 0 755 Siuntio 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 766 Sottunga 0 768 Sulkava 0 771 Sund 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo 0 834 Tammela 0 837 Tampere 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio 0
853 Turku 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula 0 859 Tyrnävä 0 886 Ulvila 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy 0 895 Uusikaupunki 0 785 Vaala 0 905 Vaasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 092 Vantaa 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli 0 925 Vieremä 0 927 Vihti 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat 0 941 Vårdö 0 946 Vöyri 0 976 Ylitornio 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri 0 992 Äänekoski 0 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Palvelutuotantoa on perusteltua keskittää, jos palvelujen tuottaminen edellyttää hyvin suppeaa osaamista tai kallista teknologiaa taikka jos palvelujen määrä on niin pieni, että palveluja ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti Raja keskitettävien palveluiden ja lähipalveluiden välillä ei kulje nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa vaan erikoissairaanhoidon sisällä. Niin kuin terveydenhuoltolaissa todetaan, on monia erikoissairaanhoidon avohoitopalveluita mielekästä tuoda perustasolle ja tuottaa siellä tai sen yhteydessä. Näitä palveluita ovat esim. geriatria, psykiatria ja vastaavat muut erikoissairaanhoidon avopalvelut, jotka palvelevat suuria kansanryhmiä, sekä monet isojen erikoisalojen avopalvelut, jotka eivät vaadi merkittävää teknologiaa. Sote-alueiden rajoilla olevilla tuotantoyksiköille on taattava mahdollisuus myös sote-alueen rajat ylittävälle yhteistyölle. Näin voidaan reuna-alueiden palvelutuotantoa helpottaa ja tehostaa, eikä palvelutuotantoa tarvitse keskittää. Muodostettavan sote-alueen raja ei saa olla järkevän yhteistyön este, eikä se saa rajoittaa potilaan valinnanvapautta. Forssan seudulla on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia lääkärin liikkumisesta potilaan sijasta. Näin on voitu välttää monia potilaille hankalia matkoja ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita seudullisina lähipalveluina. Tämä on erityisen tärkeää lapsiperheille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä kaikilla hallinnonaloillaan. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelu on säilytettävä kunnissa. Sote-alueet tuovat tähän asiantuntemuksensa ja tietonsa sekä koordinoivat suunnittelua niin, että suunnittelu vastaa valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita ja ohjaa myös korjaavien palveluiden suunnittelua asukkaiden tarpeen perusteella. Sote-alueiden ja tuotantoyksiköiden on tuettava kuntia hyvinvoinnin edistämisessä. On tärkeää, että hyvinvointioppimisen kannalta keskeiset ennaltaehkäisyn rakenteet, kuten koulu ja kodit, ovat lähellä integroituja peruspalveluita ja että hyvinvointipolitiikan onnistumisen kannalta keskeiset ratkaisut tehdään tällä tasolla, ei vaativien keskitettyjen erityispalveluiden tasolla. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Järjestämisvastuun sisältö on sinänsä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Lakiehdotus muuttaa merkittävästi kunnan roolia hyvinvointipalveluiden rahoituksen, järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuudessa. Kunnille jää rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa tätä aiemmin kunnilla ollut järjestämisvastuu siirtyisi viidelle sote-alueelle ja tuottamisvastuu myöhemmin vahvistettavalle kunnalliselle tai kuntayhtymämalliselle tuottajalle. Järjestämisvastuun siirtäminen kansallisesti viidelle sote-alueelle on kansallisesti - jopa eurooppalaisesti - merkittävä askel integraation suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laajat järjestämisaluet mahdollistavat lain keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. Kanta-Hämeessä nähdään selkeästi tarve integraatiolle, ja sitä on myös toteutettu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluiden järjestämisestä säätäminen on lausunnolla olevan lain keskeisin sisältö. Nimensä mukaisesti lain tulisi ottaa ensisijaisesti kantaa palveluiden järjestämiseen. Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Edelleen perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus, ja niille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Tällaisenaan sote-järjestämislaki viedessään laajoja kunnallisia tehtäviä erittäin välilliseen päätöksentekoon kaventaa merkittävällä tavalla asukkaiden itsehallintoa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta. Järjestämispäätös on tämän lain tärkeimpiä instrumentteja. Siksi on tärkeää määritellä päätöksen sisältö tarkasti sekä valmistella päätös avoimesti ja niin, että kunnilla ja asiakkailla on riittävät mahdollisuudet osallistua sen valmisteluun. Järjestämispäätöksen valmistelun kannalta on tärkeää, että sote-alueilla on myös pidemmälle kuin neljälle vuodelle tähtäävä strategia, joka on sopusoinnussa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa ja joka on valmisteltu yhdessä jäsenkuntien kanssa. Myös STM:n on seurattava järjestämispäätösten valmistelua tarkasti, että tämän lain keskeisenä tavoitteena oleva peruspalveluiden vahvistaminen toteutuu eikä palveluita epätarkoituksen mukaisesti keskitetä. Järjestämispäätöksessä on keskeistä huolehtia ennaltaehkäisevien rakenteiden toimivuudesta, jottei järjestämispäätöksestä tule vain korjaavien toimenpiteiden suunnitelmaa. Järjestämispäätöksessä on nostettava peruspalveluiden horisontaalinen integraatio keskiöön, jotta lain tavoitteet toteutuvat ja jotta kustannusten nousua voidaan hillitä ja kestävyysvajetta korjata mutta ennen kaikkea parantaa kansalaisten toimintakykyä ja tukea heidän kotona pärjäämistä. Kehittämis- ja tutkimustoiminta on lakiehdotuksen mukaan sote-alueiden tehtävä. On tärkeää, säätää laki niin, että kehittämistä ja tutkimusta tehdään myös tuotantoyksiköissä ja perustasolla, jota sote-alueet koordinoivat. Nykyinen peruspalveluiden toimimattomuus johtuu osaltaan siitä, että nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riittävästi keskittyä perustason sosiaali- ja terveyspalvejärjestelmän tutkimukseen ja kehittämiseen integroidussa ympäristössä työntekijät ja asiakkaat aidosti mukaan ottaen. Järjestämispäätöksessä tulisi myös selvittää, miten viiden sote-alueen yhteistyö on järjestetty. Suomessa on aina sellaisia hyvin suppeaa erityisosaamista vaativia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita ei kannata tuottaa kaikilla sote-alueilla. Sote-alueiden tehtäväksi määritellyissä tukipalveluissa on myös sellaisia, jotka ehkä kannattaisi tuottaa
valtakunnallisina kaikille yhteisinä palveluina, mahdollisesti vain yhden sote-alueen tuottamina. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset:
22. Muita huomioita luvusta 3. - Tuottamisvastuusta ei ole säädetty tarkoituksenmukaisesti. Lain tulisi nimensä mukaisesti ensisijaisesti ottaa kantaa palveluiden järjestämiseen eikä palvelutuotannon rakenteisiin. Lähtökohtaisesti palveluintegraatiota tulee tarkastella palveluiden järjestämisen ja tuotannon kokonaisuutena. Kun palveluiden järjestäminen on integroitu varsin suuriin kokonaisuuksiin, on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa syytä jättää väljyyttä paikallisesti ja alueellisesti viisaimmiksi arvioiduille ratkaisuille. Palvelujen järjestämisessä tulee voida käyttää myös joustavia, dynaamisia ja innovatiivisia seudullisia tuotantoyksiköitä, jos niillä on riittävä näyttö toimivasta integraatiosta, laadusta, tehokkuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Kanta-Hämeen kunnat ovat laajasti arvioineet kolmen seudullisen tuotantoalueen ja maakunnan yhteisesti hoidetun erikoissairaanhoidon ja muut vaativat erityispalvelut viisaimmaksi tuotannon integraatioksi maakunnan alueella. Tällainen ratkaisu on maakunnassa laajasti jaetun arvion mukaan riittävä ja tarkoituksenmukaisin tapa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi. Tähän päädyttiin Kanta-Hämessää keväällä 2013 valmistuneessa maakunnallisessa terveydenhuoltoselvityksessä (THL 30/2013). Sitä esitettiin myös mm. selvityshenkilöryhmän raportissa (STM raportteja ja muistioita 2013:7) keväällä 2013. Raportin ehdotusten uudelleen tarkastelua puoltavat viisi sote-aluetta uutena integraation elementtinä. Lisäksi ratkaisu pitää sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon ja toteuttamisen muuta tapaa kiinteämmin osana kuntien muuta palvelutoimintaa - sen johtamista ja päätöksentekoa. Se mahdollistaa parhaiten lähipalvelujen turvaamisen sekä palvelujen integraation arjen elämän tasolla. Mikäli laissa säädetään luonnoksessa olevalla tavalla myös palvelujen tuottamisesta, on edellä todetun johdosta lain sanamuotoa ja perusteluita tarkennettava siten, että yhtenäisen kokonaisuuden vaatimusta ei kategorisesti edellytetä jokaiselta palvelun tuotantovastuulliselta organisaatiolta, kunhan riittävä integraatio muutoin toteutuu. Tällöin järjestämislakiluonnoksen 14 2 momentti voisi kuulua seuraavasti: Sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että 1 momentissa määriteltyä palvelukokonaisuutta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta tai alueellisista erityispiirteistä johtuva erityinen syy. Järjestämispäätöksessä on määriteltävä kuntayhtymän tuottamisvastuuseen kuuluvat palvelut sekä vastuun alueellinen ja henkilöllinen kattavuus. Alueellinen kattavuus voi olla myös sosiaali- ja terveysaluetta suppeampi. Sote-uudistuksen valmisteluprosessin kannalta on haasteellista, että tosiasiallisesti tuottamisvastuun osalta lain tulkinta ja lopullinen tuotantorakenne selviävät käytännössä vasta ensimmäisiä järjestämispäätöksiä vahvistettaessa vuonna 2016. Sote-uudistuksen on tärkeää tukeutua hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen mukaisesti olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Tämän täytyy ehdottomasti mahdollistaa esimerkiksi ns. Forssan mallin mukainen palvelutuotanto. Ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteuttaa vuoden 2014 alusta toimintansa alkanut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tuotantorakenteiden muuttamista lain edellyttämin tavoin esitetyssä aikataulussa voidaan pitää epärealistisena. On syytä harkita palvelutuotannosta säätämistä yksityiskohtaisesti ja suunnitelmallisesti lainsäädännön seuraavassa vaiheessa. Sote-aluiden ja STM:n on huolehdittava siitä, että joitakin tukipalveluita voi olla tarkoituksenmukaista tuottaa valtakunnallisesti. Sote-alueen ei tulisi tuottaa varsinaisia sote-palveluita. Näitä poikkeuksellisia tarpeita varten
eri sote-alueiden tuotantoyksiköiden tulisi tehdä yhteistyötä. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset:
25. Muita huomioita luvusta 4. - Sote-kuntayhtymän hallinnon osalta pelkkä viittaus kuntalain 10 luvussa kuntayhtymien osalta säädettyyn ei ole riittävää. Sote-kuntayhtymistä tulee Suomen oloissa kuntapohjaltaan, väestöpohjaltaan sekä tehtävät ja resurssit kattavalta järjestämisvastuultaan poikkeuksellisen suuria. Niiden hallinto on lainsäädännöllisesti rakennettava sellaiseksi, että se turvaa riittävästi kaikkien kuntien ja aluekokonaisuuksien edustuksellisuuden tosiasiallisessa päätöksenteossa. Tältä kannalta pelkkä kuntayhtymän ylimmästä päättävästä elimestä säätäminen (luonnoksen 20 ja 21 :t) ei ole riittävää. Äänileikkurin käyttö on perustelua, koska lain keskeinen tavoite on ollut palveluiden tasapuolinen järjestäminen koko maassa. Äänileikkurin avulla pienien kuntien ääni kuuluu paremmin kuin ilman leikkuria. Tämän voidaan otaksua hillitsevän kasvukeskuksien pyrkimystä keskittää palveluita. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa
Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Tulosohjauksen täytyy molemmilla tasoilla olla avointa ja perustua käytettävissä olevaan reaaliaikaiseen tietoon. Poliittinen ohjaus tapahtuu järjestämispäätöksessä ja valtakunnallisessa sote-strategiassa. Tulosohjaukseen kaivataan myös tuottajia kannustavia elementtejä, joilla tehokas, vaikuttava ja asiakkaita tyydyttävä palvelu voidaan palkita. Aidosti asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä edellyttää ehkä voimakkaampaa asiakkaiden ja heidän omaistensa mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen, kuin 30 :ssä ilmaistaan. Asiakkaille, heidän omaisilleen ja perustason työntekijöille on luotava sellaisia helppokäyttöisiä sähköisiä alustoja, joissa on vaivatonta ottaa kantaa palveluiden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, taloudellisuuteen ja laatuun. Tästä on tehtävä osa jokapäiväistä normaalia työn kehittämistoimintaa. Tehtävä on sen verran iso ja vaativa, että se sopii sotealueen tai -alueiden yhteiseksi kehittämisprojektiksi. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
kantaa Avoimet vastaukset: 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset:
35. Muita huomioita luvusta 6. - Kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on 29. kysymyksessä tarkoitettu päätösvalta. Ongelma on siinä, että lakiesityksessä esitetty iällä ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli merkitsee Kanta-Hämeen kunnille noin 13 miljoonan euron lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kanta-Hämeen kunnat ovat yleensä onnistuneet hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltonsa keskimääräistä pienemmin kustannuksin. Kuntien kustannusprofiileissa on vaihtelua, ja erikoissairaanhoito tuotetaan maakunnassa keskimääräistä edullisemmin. Ehdotettu rahoitusmalli rankaisee Kanta-Hämeen kuntia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on järjestetty ja tuotettu muuta maata tehokkaammin. Säädettävän rahoitusmallin tulee luoda selkeät kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan niin palveluiden järjestämisessä kuin niiden tuottamisessakin. Järjestelmä ei saa rangaista sellaisia kuntia, joilla on näyttöä laadukkaiden, asiakkaita tyydyttävien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottamisesta alle maan keskiarvokustannusten. Sote-alueiden kunnilta perimät kustannukset eivät voi määräytyä maan keskiarvon mukaan vaan maan tehokkaimpien kuntien mukaan, joiden asukasluku ja rakenne kuitenkin tilastollisesti edustavat riittävästi koko Suomea. Niiden palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten, jotka ovat tuotantoalueen korvausperusteina, pitää olla samat, selkeät ja etukäteen määritellyt koko maassa. Lakiesityksen 36 :ssä määritellyt kustannusten korvaukset ovat perusteltuja ja rationalisoivat erityisesti sosiaalihuollon maksuperusteita. Valtion koulutuskorvauksien kohdentuminen ei ole kovinkaan ongelmallista, mutta korvausten määrä on jäänyt jälkeen koulutuksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. Sama ongelma koskee tutkimusrahoitusta. Sote-alueiden rahoitusperusteiden ja kustannusten tarkastelun olisi mielekästä jo tässä vaiheessa pohjautua siihen, että palveluiden järjestämiskustannuksia tarkasteltaisiin yksikanavaisen rahoituksen pohjalta. Näin ollen vertailtaessa eri sote-alueiden järjestämispäätöksen mukaan tuotettujen palveluiden tuotantokustannuksia otettaisiin huomioon myös Kelan matkakorvaukset, lääkekustannukset, sairaspäivärahat sekä erilaiset asumispalveluiden asiakasmaksut ja omavastuut. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Viranomaisvalvonnasta ei saa tulla itseisarvoista ja byrokratiaa kasvattavaa. Sen on aidosti tuettava perustehtävän toteuttamista ja asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän rakentamista. Valvonta noudattaa lähinnä nykyisiä linjauksia.
37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. - Säännöksistä ei ole huomauttamista. Osa säännöksistä koskee sellaisia tilanteita, joissa on vaikeaa arvioida etukäteen säännösten toimivuutta. Näiden säännösten tarkoituksenmukaisuutta on seurattava, ja säännöksiä on tarvittaessa muutettava. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) kantaa Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa
Avoimet vastaukset: - Tässä säännöksessä ei tarvita henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä se on käytössä. Lähitulevaisuudessa uhkaa yhä suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pula. 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Lakiesityksessä tarkoitettu menettely vaikuttaa melkoisen hankalalta. Tuotantorakenteen selvittyä pitäisi etsiä yksinkertaisin tapaa siirtää omaisuus päätettyjen tuotantoyksiköiden hallintaan ilman oleellisia lisäkustannuksia mutta edellisiä omistajia oikeudenmukaisesti kohdellen. 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: - Kapitaatioon eli väestömäärään pohjautuva laskutus ei saisi rangaista tehokkaimmin palveluja järjestäviä kuntia. Rahoituksen pitäisi sote-alueittain perustua kokonaan tehokkaimpien palvelujen järjestäjien kustannuksiin. Samalla tulisi edellyttää kaikkien palvelujen järjestäjien saavuttavan tämän kustannustason jossain aikataulussa. Tämä on ainoa järkevä tapa korjata valtakunnan kestävyysvajetta ja lisätä kustannustehokkuutta.
43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: - Vaikuttaa näin isoon muutokseen riittämättömältä. 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Aikataulusta tulee kiireinen ja jopa hätäinen, joten se vaikeuttaa koko uudistuksen toteuttamista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset:
46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen onnistuminen edellyttää sen tavoitteista pidettävän tiukasti kiinni. Kyseessä ei saa olla pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan siinä tulee keskittyä lähellä kansalaisia järjestettäviin peruspalveluihin. Uudistuksen tulisi ratkaista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suurimmat ongelmat. Näitä ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, suuret kansansairaudet ja vanhustenhuolto. Näihin ongelmiin ratkaisun tuo horisontaalinen peruspalvelujen integraatio, jota erityispalvelut konsultaatioillaan tukevat. Kehittämällä perustason toimintaa pystytään pitämään kustannukset kurissa ja korjaamaan kestävyysvajetta. Onnistumista on arvioitava kansalaisten toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä kotona selviytymisen kautta eikä suppeiden professionaalisten mittareiden avulla. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Jatkovalmistelussa ja toteutuksessa on konkretisoitava: 1) Miten peruspalveluita vahvistetaan 2) Miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota kehitetään vastaamaan ajan haasteisiin 3) Miten rahoitus järjestetään niin, että osaoptimoinnista luovutaan ja laadusta, vaikuttavuudesta sekä tehokkuudesta palkitaan 4) Miten asiakaskeskeisyys aidosti toteutetaan 5) Miten johtamista ja työyhteisöjä kehitetään toteuttamaan uudistuksen tavoitteet 6) Miten rakennetaan innovatiivisia tehokkaita tuotantoalueita