Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

PÄÄTÖS Nro 99/2013/1 Dnro ISAVI/65/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2013 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Suonenjoki. HAKIJAT Markkanen Anni ja Markkanen Mika Ysitie 1999 77600 SUONENJOKI Vainikainen Suvi ja Vainikainen Jarmo Jouhtenisentie 206 72100 KARTTULA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupaa haetaan rakennettavalle lypsykarjanavetalle, johon tulee paikat 180 lypsylehmälle ja 24 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle (1 240 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan (ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 18.7.2013 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Hakijoilla on lietteen levitykseen 216 ha sopimuspeltoa. Hakijoilla on tarkoitus perustaa toimintaa varten osakeyhtiö MoonMilk Oy, jonka osakkaiksi tulevat hakijat. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (16) Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Suonenjoen kaupungin Sianjalankylässä, Lamminranta-tilasta (kiinteistötunnus 778-421-8-74) lohkottavalla 5 ha:n määräalalla. Alue on Lempyyn yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Tilalle rakennetaan eläinsuoja, lietesäiliö, lantala ja apesiilot. Toisessa vaiheessa eläinsuojaa laajennetaan, rakennetaan toinen lietesäiliö ja tuorerehusiilot. Korjaamotilat ovat osakkaiden tilakeskusten yhteydessä. Pohjavesialueella (II luokka) on sopimuspelloista noin 10 ha. Eläinsuojan toiminta Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan lypsykarjanavetta 150 lypsylehmälle ja toisessa vaiheessa eläinsuojaa laajennetaan siten, että navettaan tulee yhteensä 180 lypsylehmäpaikkaa. Eläinsuojassa on lisäksi tilat 24 alle kolmen kuukauden ikäiselle juottovasikalle. Lehmävasikat siirretään hiehokasvatukseen sopimustiloille ja sonnivasikat lähetetään välitykseen. Maitoa tuotetaan noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Eläinsuojassa on luonnollinen ilmanvaihto ja luonnonvalon käyttö pyritään maksimoimaan. Lypsylehmäpaikoilla on lietelantajärjestelmä. Vasikat ja poikivat lehmät ovat kuivikepohjalla, jonka pinta-ala on 133 m 2 ja kuivikkeen paksuus 10 40 cm. Kuivike on olkea ja turvetta, johon virtsa imeytyy. Pohja vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Eläimiä ei laidunneta. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Etälietesäiliö (2 500 m 3 ) rakennetaan Karttulaan kiinteistölle Vainikaisenranta (297-482-8-41). Laajennusvaiheessa eläinsuojan yhteyteen rakennetaan toinen 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliötilavuutta on tällöin yhteensä 7 500 m 3. Liete siirtyy eläinsuojasta lietesäiliöön valutuksella ja säiliö täyttyy altapäin. Lietesäiliöt rakennetaan vesitiiviistä teräsbetonista. Kuivalanta varastoidaan kattamattomaan lantalaan, jonka tilavuus on noin 500 m 3. Ajoluiskan korkeus on 60 cm. Lantalan rakenne on vesitiivistä teräsbetonia ja kuormauslaatta on betonia. Rehu ostetaan hakijoiden sopimuspelloilta. Rehua varastoidaan vuosittain esikuivattuna laakasiiloihin 1 140 tonnia ja pyöröpaalattuna noin 2 000 tonnia. Rehu jaetaan eläimille traktorivetoisella apevaunulla. Maitohuoneen jätevedet 355 m 3 ja eläinsuojan pesuvedet 150 m 3 sekä puristeneste 24 m 3 vuodessa johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Eläinsuoja liitetään vesihuolto-osuuskuntaan. Lietelanta käytetään lannoitteena sopimustilojen pelloilla. Puolet lannasta levitetään keväällä ja alkukesästä, 40 prosenttia kesällä ja loput syksyllä. Lannan levitykseen käytettävää peltoa on 216 ha. Jouhtenisenkankaiden pohjavesialueella sijaitseville lohkoille levitetään lantaa vain kasvukaudella 16.4. 15.8. ja enintään 60 prosenttia sallitusta typpimäärästä. Peruslohkolle 227-01796-14, Kiusa, ei levitetä lantaa.

3 (16) Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero Määrä tonnia/vuosi Käsittely Kuolleet eläimet 02 01 02 2,5 Honkajoki Oy Paalimuovit 02 01 04 5 muovin keräys Vaaralliset jätteet 0,1 keräys Yhdyskuntajäte 20 03 01 0,5 Jätekukko Oy Pilaantunut rehu 02 01 03 1 kuivalantala/peltoon Metalliromu 02 01 10 0,5 metallinkeräys Kuolleet eläimet säilytetään kuivalantalassa peitettynä tai raatokontissa. Polttoöljyn varastointiin on katetussa suoja-altaallisessa varastossa 3 000 litran säiliö, jossa on lukitus, ylitäytönestin ja laponestolaite. Muita öljytuotteita varastoidaan noin 200 litraa lukitussa polttoainevarastossa. Lypsylaitteissa käytettävät pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään eläinsuojassa varastotilassa. Eläinten lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa. Toiminnan aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Hajuhaittoja aiheutuu lähinnä lietteen sekoittamisesta. Sekoittamis- ja siirtopumppausvuorokausia on vuodessa 4 5. Eläinsuojan hajuhaitat tulevat olemaan vähäiset. Eläinsuojalle on oma tieyhteys Ysitieltä. Omaa liikennettä eläinsuojalle ja appeen tekoon liittyvää liikennettä eläinsuojan pihalla on päivittäin. Liikennettä on enemmän muutamien päivien ajan lannanlevityksen ja -siirron aikaan. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Välitysvasikoita haetaan arviolta kahden viikon välein ja teuraseläimiä noin kerran kuukaudessa. Hiehoja ja vasikoita siirretään eläinsuojasta toiseen noin kerran kuukaudessa. Teollisia rehuja tuodaan noin kerran kuukaudessa. Eläinten ruokinnan perustana on ruokintasuunnitelma, jota optimoidaan ruokinnansuunnitteluohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Maitonäytteiden pitoisuustiedot toimivat myös ruokinnan optimoinnin apuna. Lämmin käyttövesi pyritään saamaan maidon lämmön talteenoton kautta. Hakijat seuraavat toimialan, erityisesti lannankäsittelyyn liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja ovat kiinnostuneita tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönotosta (esimerkiksi lietteen separointi). Lietteen kuljetuskaluston kunnosta pidetään huolta. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Riskitilanteita voivat aiheuttaa tuotantotiloista ja lantavarastoista tulevat vuodot, polttoainesäiliön rikkoutuminen, eläintaudit, tulipalot sekä sähkökatkot. Tuotantorakennukseen asennetaan savunilmaisinlaitteisto ja alkusammutuskalustoa varataan riittävästi. Eläinsuojalle laaditaan palontorjunta- ja pelastussuunnitelma. Lantavarastojen kuntoa tarkkaillaan tyhjennyksen yhteydessä. Havaitut viat korjataan välittömästi. Lietesäiliöiden ja eläinsuojan salaojien tarkkailukaivon veden laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti keväisin sulamisvesien aikaan vuotojen toteamiseksi. Vuotokohdat on tällöin mahdollista korjata ja estää ravinteiden pääsy salaojavesissä ympäristöön.

4 (16) Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikka ovat kiinteällä alustalla. Kiinteällä alustalla vuodot havaitaan helposti ja voidaan imeyttää pois. Tankkauspaikalla on imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Eläintauteja ehkäistään ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tuotantotilojen hygieniasta huolehditaan, vierailijoille tarjotaan asianmukainen suojavaatetus tilan puolesta ja eläinten ostoissa sekä siirroissa pyritään mahdollisimman hyvin estämään tarttuvien eläintautien leviäminen. Rehun ja lannan kuljetusreittien risteämistä vältetään. Haittaeläimiä torjutaan järjestelmällisesti ja niiden pääsy rehuja sotkemaan estetään. Sähkökatkojen aikana automaattinen varavoimajärjestelmä tuottaa sähköä ja pitää yllä navetan perustoiminnot. Lypsyroboteille muodostuvien ruuhkien purkaminen olisi muutoin hankalaa. Ilmanvaihto ei tarvitse sähköä toimiakseen. Rehunjako ja vedensaanti eivät ole eläinsuojan sähkön saannista riippuvaisia. Maidontuotannossa noudatetaan meijerin Maidon laatukäsikirjan ohjeita laatusopimustason mukaisesti. Omavalvonta- ja kirjanpitovaatimusten täyttymisestä huolehditaan. Eläinsuojaan asennetaan valvontakamerat, joiden välityksellä tapahtumia on mahdollista seurata osakkaiden kotoa. Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittaa, ilmoitetaan Pohjois- Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Suonenjoen kaupungissa 3.9. 3.10.2013 ja kirjeitse asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Suonenjoen kaupunginhallitukselta, Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELYkeskus). Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että lantavarastot riittävät eläinten 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän (4 416 m 3 vuodessa) varastointiin. Peltoalaa on riittävästi lannanlevitykseen, kun haettavan eläinmäärän tarvitsema lannanlevitysala on 140,7 ha. Sopimuspelloista (216 ha) on noin 10 ha II-luokan pohjavesialueella. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle ja alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Lähimpiin naapureihin on matkaa noin 300 metriä. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttää 300 metrin matkaa suotuisissa olosuhteissa häiriintyvästä kohteesta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Liite 4). Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Eläinsuojan eläimiä ei laidunneta.

5 (16) Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa eläinsuojan vaikutusalueella olevan Litmanenjärven tila on arvioitu hyväksi (ei luokittelua). Järven suurimpia kuormittajia ei ole mainittu vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Eläinsuojan toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta järveen, johon eläinsuojasta on matkaa noin viisi kilometriä. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet on käsiteltävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.267 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: - Kumikalvoisen lietesäiliön tyhjentämisessä ja muussakin toiminnassa on oltava huolellinen, ettei kumikalvo rikkoudu. Säiliön salaojiin on tehtävä tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi. Kumisten lietesäiliöiden sijaan tulisi rakentaa betonirakenteisia lietesäiliöitä. - Tilakeskusten lähi ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. - Lietelantaa ja pohjavesialueelle soveltumattomia torjunta-aineita ei tule levittää pohjavesialueelle. - Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. - Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. - Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön - Kiinteistölle rakennettavan polttoainevaraston eteen on rakennettava tiivis esim. betoninen tankkauspaikka ELY-keskus ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu seuraavaa: Eläinsuoja sijoittuu Lempyyn yleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaavoittajan mukaan sijoittumiselle ei ole kaavallista estettä. Toiminnasta aiheutuva kuormitus on tavanomaista maatalouden hajakuormitusta. Toiminnasta ei aiheudu pilaantumista, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja otetaan huomioon lausunnossa mainitut asiat. Sijoituspaikka on ympäristövaatimukset huomioon ottaen sopiva. Hakemuksesta poiketen etäsäiliön sijoituspaikan kiinteistötunnus on 297-482-8-41. Sopimustiloilla on käytettävissä riittävä määrä peltoa lannan käsittelyyn. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. Lantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, johon ei levitetä lantaa, virtsaa, puristenestettä eikä jätevesilietettä. Pohjavesialueille ei tule levittää jätevesilietettä, puristenestettä, lantaa eikä virtsaa.

6 (16) Lantavarastojen tyhjennys ja kuljetus on hoidettava huolellisesti siten, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Polttonesteen tankkaus- ja täyttöpaikka tulee varustaa tiiviillä polttoainetta läpäisemättömällä pinnalla tai suojakalvolla siten, että vuodot pystytään keräämään talteen. Toiminnasta on pidettävä kirjaa siten, että siitä ilmenevät eläinmäärät, muodostunut lanta, lannan levitysalat, kuolleet eläimet sekä häiriötilanteet. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Valvonnan sekä toimintojen selkeyttämisen kannalta tulee luvan yhteydessä selvittää Markkasten eläinsuojan lupatarve sekä Vainikaisten eläinsuojan luvan tarkistaminen ja harkita, onko kyseessä toiminnallinen kokonaisuus, koska sopimustilojen eläinsuojat liittyvät keskeisesti nyt käsittelyssä olevan perustettavan osakeyhtiön MoonMilk Oy:n toimintaan (sopimustilojen yhteistoiminta lannan varastoinnissa, peltolevityksessä, rehuntuotannossa sekä vasikka/hiehokasvatuksessa). Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mikäli toiminnanharjoittaja huomioi toiminnan synnyttämät ajoittaiset haju- ja meluhaitat, lannankuljetuksen määräykset, haittaeläinten torjunnan toiminnassaan, kuolleiden eläinten hävittämisen vaatimukset, rakenteiden kunnossapidon, laiduntamisen sekä peltojen lannoituksen ja niille tapahtuvan lietteen levityksen vaikutukset ympäristöön. Pellot tulisi muokata mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen. Lannan kuljetuksessa on huolehdittava, ettei kuljetuskalusto likaa yleisiä tieosuuksia. Toiminta ei saa vaarantaa talousvetenä käytettävien kaivovesien laatua. Talousvesikaivon ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen riittävä suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Peltojen lannoitus ja lannan levitys eivät saa aiheuttaa myöskään vesistöön valumia, joista veden käyttökelpoisuus ja laatu uima- ja käyttövetenä alenee. Toiminta ei saa lisätä haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläinten pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen rakenteisiin tulee estää. Toiminnasta, mm. liikenteestä, aiheutuva melu on todennäköisesti ajoittaista. Yöaikaan työskentelyä tulisi kuitenkin välttää. Lietesäiliöt on aidattava niin, että eläinten ja ihmisten joutuminen niihin voidaan estää. Edellä mainittu huomioiden terveydensuojeluviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Lisäksi lausunnossa on todettu, että alkutuotantoasetuksen 1368/2011 7 :n mukaan maidontuotantotilalla käytettävän veden on oltava puhdasta. Lempyyn vesihuoltoosuuskunnan verkostovettä tutkitaan säännöllisesti ja tarvittaessa vesihuoltoosuuskunnalta voi pyytää tietoja verkostoveden laadusta. Suonenjoen kaupunginhallitus toteaa, että rakennettava eläinsuoja sijaitsee Lempyyn yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Toiminnan sijoittamiselle alueelle ei ole kaavallista estettä. Toiminnasta aiheutuva kuormitus on tavanomaista maatalouden

7 (16) hajakuormitusta. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Eläinsuojan sijoituspaikka on ympäristövaatimukset huomioon ottaen sopiva. Muistutukset ja mielipiteet AA (Läntelä 778-421-8-64) vastustaa hakemusta. Hänen vakituinen asuntonsa on 200 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta. Asunnolta olisi eläinsuojaan suora ja esteetön näköyhteys. Suurehkon eläinsuojan perustaminen on teollisuusrakentamista, mikä pilaa muistuttajan kodin maisemamiljöön ja yleisestikin rumentaa maalaismaisemaa. Suunnitellut lietesäiliöt ovat avosäiliöitä, jolloin sopivilla tuulilla, varsinkin kesäisin yleisillä lounaistuulilla, hajut kantautuvat muistuttajan pihapiiriin. Mahdollista on myös, että kärpästen määrä lisääntyy alueella oleellisesti, mikä aiheuttaa haittaa muistuttajan asuinhyvinvoinnille. Hakijoista Markkasten tila on lähellä muistuttajan asuntoa. Tilojen etäisyys on noin 300 metriä. Lannanlevityksestä hakijan pelloille aiheutuu hajuhaittaa. Asuin- ja ympäristömiljöön rumentumisen sekä hajuhaittojen ja kärpästen lisääntymisen vuoksi muistuttajan asuinkiinteistön arvo tulee laskemaan. Hakijan vastine lausuntoihin Hakijat esittävät, että lietelantaa saisi levittää pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille 16.4. 15.8. välisenä aikana ja vain 60 % sallitusta typpimäärästä. Peltolohkot sijaitsevat II-luokan pohjavesialueella, jolta ei ole vedenottoa. Lietelanta levitetään kasvukaudella ja se on mahdollista levittää maahan sijoittavalla laitteistolla ympäristöhallinnon ohjeita noudattaen. Vainikaisten ympäristölupa tullaan päivittämään hiehokasvatusta varten siinä vaiheessa, kun MoonMilk Oy:n toiminta käynnistetään. Vainikaisten tämän hetkiset omat lantavarastot (780 m³:n lietelantala ja 117 m³:n kuivalantala) jäävät hiehojen käyttöön, eikä niitä ole laskettu mukaan MoonMilk Oy:n lantavarastoihin. Markkasten eläinsuojassa voidaan pitää lypsylehmien poistuessa eläinsuojasta MoonMilk Oy:lle maksimissaan 25 yli vuoden ikäistä hiehoa, kahdeksan 6 12 kuukauden ikäistä hiehoa ja 10 alle puolen vuoden ikäistä vasikkaa (yhteensä 67,2 eläinyksikköä). Tilalla on kaksi lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 1 000 m 3. Näitä säiliöitä ei ole laskettu mukaan MoonMilk Oy:n lantavarastoihin. Hiehokasvatus on myös mahdollista ulkoistaa osittain tai kokonaan täysin ulkopuoliselle taholle siinä vaiheessa, kun yhtiön toiminta on laajentunut suunniteltuun 180 lypsylehmään. Hakijan vastine muistutukseen Markkasten nykyinen eläinsuoja sijaitsee muistuttajan talon kohdalla myös noin 300 metrin päässä muistuttajan asunnosta Ysitien toisella puolella, eikä siitä ole ollut haittaa. Lupahakemuksen mukaisen eläinsuojan infrastruktuuri rakennetaan siistiksi ja maalaismaisema huomioon ottaen. Aktiivista maataloutta harjoittava osakeyhtiö pitää toiminnallaan yhteistyössä kantatilojen kanssa peltomaiseman viljeltynä ja sille kuuluvan muun ympäristön asiallisesti hoidettuna ja on näin osaltaan pitämässä maaseutua asutun ja hoidetun näköisenä.

8 (16) Muistuttajan asuintalon ja suunnitellun eläinsuojan välillä on puustoa ja yhtiö voi tarvittaessa istuttaa lisää puustoa omalle tontilleen varmistaakseen, ettei suoraa näköyhteyttä ole muistuttajan asuntoon. Lietelantasäiliöistä ei tule kärpäsiä tai hajuhaittoja lietteen säilytyksen aikana. Hajuhaittoja voi syntyä kasvukauden aikana, kun lietettä sekoitetaan ja pumpataan lietteenlevityslaitteistoon lietteen levitystä varten. Lietettä ei ajeta ympäri vuoden, vaan muutamana päivänä vuodessa pääasiassa kasvukaudella, joten hajuhaitta on lyhytaikainen. Muistuttajan asuintalon läheisyyteen lietteenajo ei lisäänny nykyisestä. Rakennettava eläinsuoja sijaitsee Lempyyn yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus on tavanomaista maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta, eikä siitä aiheudu haittaa ympäristölle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Anni Markkaselle, Mika Markkaselle, Jarmo Vainikaiselle ja Suvi Vainikaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Lamminranta-tilalle (kiinteistötunnus 778-421-8-74) Suonenjoen kaupungin Sianjalankylässä. Eläinyksikkömäärä on enintään 1 250. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana tapahdu säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä lannan varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana syntyvän lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet kuten pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi.

9 (16) Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 141 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lannan ja lietteen levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista pellonvuokra- ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei luvan saaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 5. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 6. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 7. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 8. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys

10 (16) - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viiden vuoden välein analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet sekä niistä seuranneet korjaustoimet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 10. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan sijaintialueella oleva yleiskaava ei rajoita toiminnan sijoittamista alueelle. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle yleiskaava-alueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Vähimmäisetäisyyssuositus lähimpään häiriintyvään kohteeseen on ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) mukaan 300 320 metriä, kun olosuhteet ovat suotuisat tai normaalit. Paikalliset olosuhteet huomioon ottaen eläinsuoja sijoittuu riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista. Ympäristölupa on myönnetty ha-

11 (16) kemuksen mukaiselle eläinmäärälle siten, että lupa mahdollistaa myös hakemuksessa esitetyn myöhemmin tehtävän laajennuksen. Eläinyksikkömäärä on tällöin enintään 1 250. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa kunkin peltolohkon ympärillä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 7 500 m 3 lietelannan varastotilaa ja noin 500 m 3 kuivalannan ja rehutähteiden varastotilaa. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 4 400 m 3 ja kuivalantaa noin 100 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien mukaan lukien puristenesteen ja sadevesien (kolmessa säiliössä yhteensä noin 700 m 3 ) varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen sopimuspeltoa 216 hehtaaria, josta noin 10 hehtaaria on pohjavesialueella. Hakemuksen mukaisen enimmäiseläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 141 hehtaaria. Peltopinta-alaa on lannan levitykseen riittävästi. Kuolleet eläimet toimitetaan eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliön alustalta ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen tarkkailun ja havaitsemisen. Lietealtaan rakenteiden toteutuksessa on oltava erityisen huolellinen niin, että rakenteet kestävät lietteen sekoituksen ja altaan tyhjentämisen vaurioitta. (Lupamääräys 1)

12 (16) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Lietesäiliöt voidaan kattaa kelluvalla katteella, jos hajuhaittoja ilmenee. Esimerkiksi 10 cm:n turvekerroksen on todettu ehkäisevän hajun leviämistä lietesäiliöstä. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Itä-Suomen aluehallintoviraston alue kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen enimmäiseläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa 141 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Pohjaveden pilaaminen ja pilaantumisriskin aiheuttaminen on ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa yksiselitteisesti kielletty. Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Jouhtenisenkankaiden pohjavesialue (0822707) on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) ja sille on tehty suojelusuunnitelma. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 5) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on

13 (16) kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen ja epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 8) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 9) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 10) VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen mainitsemien Markkasten ja Vainikaisten nykyisten toimintojen välillä ei ole sellaista teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ympäristövaikutukset kohdistuvat eri alueille ja niillä on erillinen jätehuolto. Nykyisten toimintojen lupatarpeen tai luvan tarkistamisen arviointia ei tehdä tässä yhteydessä. Olemassa olevan toiminnan lupatarpeesta ja luvan muuttamisen tarpeesta päättää valvontaviranomainen, joka voi antaa asiassa tarvittavat määräykset toiminnanharjoittajille. Hakemuksen liitteenä ovat betonisten lietesäiliöiden rakennussuunnitelmat. Kumisten lietesäiliöiden rakentamisesta ei ole määrätty.

14 (16) Muilta osin lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Eero Vehviläisen hakemuksen hylkäämisvaatimus hylätään. Luvan myöntämisedellytykset ovat olleet olemassa perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.11.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 29, 72, 118, 119, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 20 ja liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen yli 150 lypsylehmän eläinsuojan, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.

15 (16) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Anni ja Mika Markkanen, Ysitie 1999, 77600 SUONENJOKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Suvi ja Jarmo Vainikainen Suonenjoen kaupunginhallitus Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen/kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen/tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Suonenjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

16 (16) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Raili Pärjälä Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.