Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email hallinto@tuusniemi.fi Aloitusaika 12.3.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 1 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Toni Auvinen Sähköposti toni.auvinen@tuusniemi.fi Puhelin 0400218633 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Toni Auvinen Sähköposti toni.auvinen@tuusniemi.fi Puhelin 0400218633 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntakenttää tulisi tarkastella kokonaisuutena, mutta alueelliset erot huomioiden. Tärkeimpiä uudistuksen syitä ovat palveluiden saatavuus ja taloudellinen kestävyys. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tilastotiedot ovat oikeansuuntaisia, mutta kunnan omilla aktiivisilla toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa väestömäärän laskuun sekä nuoremman väestön saamista kuntaan. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Tuusniemen kunnan talous on hyvässä kunnossa, mutta tulopohjaan sisältyy merkittävä ja tiedostettu valtionosuusriski. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tuusniemen kuntakaavoitus ja maankäyttösuunnitelma ovat lähes valmiina koko kunnan alueella Hajaasutusalueiden vesihuoltojärjestelmä on suurelta osin rakennettu ja myös viemärijärjestelmien ja laajakaistayhteyksien rakentaminen on käynnistymässä. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Maakunnan toisena kehityskäytävänä on valtatie 9, joka yhdistää Kuopion Suonenjoen kautta Jyväskylään ja Tuusniemen kautta Joensuuhun. Tuusniemi kuuluu Kuopion työssäkäyntialueeseen 19,3 prosentin osuudella, jonka lisäksi myös pää ja paikallismarkkinaalueet sekä erikoiskaupan asiointi noudattelevat Kuopion työssäkäyntialuetta.
Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Tuusniemen haasteet peruspalvelujen tuottamisessa eivät ole vielä niin vaikeita kuin kuntarakennetarkastelussa on esitetty. Peruspalveluista suurimmat eli terveydenhuolto ja mahdollisesti myöhemmin myös sosiaalitoimen palvelut tuotetaan yhteistyössä Kuopion kanssa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Tuusniemen kunta on mukana KoillisSavon Kehitys Oy:ssä, jonka lisäksi kunnalla on oma kehitysyhtiö Tuusniemen Teollisuus Oy sekä erikseen nimetty maaseudunkehittäjä. Elinkeinotoimeen liittyvien palvelujen kokonaisuustarkastelu toteutetaan vuoden 2012 aikana. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kokonaistarkastelun osalta Tuusniemen kunnan elinvoimaisuus ja peruspalvelujen tuottamiskyky ovat rakenneselvityksessä esitettyä parempia. Tähän vaikuttavat erityisesti hyvä kuntatalous sekä kunnan omat toimenpiteet mm. elinkeinopolitiikan, kaavoituksen ja maankäytön osalta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 2 5 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Tuusniemen kunnan talous on kunnossa, yhdyskuntarakentaminen on suunnitelmallista ja peruspalvelut pystytään tuottamaan omana toimintana sekä yhteistyössä Kuopion kanssa.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Myös pieni kunta voi olla toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas. Kuntaliitoksien sijasta, palveluja voidaan alueellisesti toteuttaa myös kuntien välisenä ja sopimusperusteisena yhteistyönä. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Tuusniemi ja Kuopio. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Jos kunnat itse katsovat selvitystyön tarpeelliseksi niin se on kannatettava asia. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Selvityksien olisi parempi käynnistyä alueilta ja kunnista, kuin ministeriön ohjaamina. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusvaraisissa kunnissa valtionosuusjärjestelmien muuttaminen aiheuttaa pakonomaisia liitoksia. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoitusjärjestelmien muuttaminen uudistuksen ohjaamiseksi aiheuttaa pakonomaisia liitoksia Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kuntaliitokset tarvitsevat tuntuvaa taloudellista tukea muutosvaiheeseen, uuden kunnan toimintojen yhtenäistämiseen sekä tarvittaviin investointeihin. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella aiheuttaa pakonomaisia liitoksia Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä aiheuttaa pakkoliitoksia, jotka eivät ole kuntien edunmukaisia ja eivätkä kunnioita kuntien itsemääräämisoikeutta. Muu, mikä? Kuntien väliset yhteistyösopimukset ovat myös kuntauudistustoimenpiteitä. Kaikki yhteistoiminta ei vaadi rakenteellisia uudelleenorganisointeja.
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Valtuuston päätös 15.6.2011 20 kuuluu seuraavasti: Tuusniemen kunnan sosiaalihuollon tehtävät siirretään lasten päivähoitoa ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea lukuun ottamatta Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin vuonna 2008 perustettuun perusterveydenhuolloin yhteistoimintaalueeseen 1.1.2015 lukien. Mikäli Tuusniemen kunta katsoo kuntaliitoksen Kuopion kanssa mahdolliseksi, siirretään sosiaalihuollon tehtävät 1.1.2017 lukien kuntaliitoksen yhteydessä. Tästä tekee lopullisen päätöksen Tuusniemen kunnanvaltuusto vuoden 2013 aikana. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tuntuva taloudellinen liitostuki käytettäväksi esim. liittyvän kunnan alueella toteutettaviin investointeihin sekä toimintojen yhtenäistämiseen. Liitoskuntien välisten tieosuuksien kunnostaminen ja uudistaminen edesauttamaan lisääntyvää asiointi ja työmatkaliikkumista. Sähköisten palvelujen käytön edistäminen sekä tietojärjestelmien yhteensovittaminen.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lähipalvelut olisi määriteltävä kuntalaissa ja velvoitettava niiden toteuttaminen alueittain, jotta kuntakeskustan ulkopuolisillakin alueilla säilyisi riittävä peruspalvelutarjonta. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntaliitoskunnissa tulee ottaa käyttöön alueelliset vaalipiirit, joilla taataan alueellinen edustus uuden kunnan päätöksenteossa. Toimialakohtaisesti olisi käyttöön otettava myös neuvottelukuntia. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmässä tulisi huomioida nykyistä laajemmin kunnan väestön määrä, ikäjakauma, sairastavuuskerroin sekä kesäasukkaiden määrä ja heidän tarvitsemat palvelut. Kuntien verotulopohjaa tulisi laajentaa pysyvillä yhteisöveroosuuksilla, pääomavero tuotoilla sekä jäteveron tuotoilla. Myös tuloverotusta tulisi voida jakaa kotikunnan ja kesäkunnan välille. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kunnille ei voida määrittää enää lisää tehtäviä ilman täyttä rahoitusta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Palo ja pelastustoimen sekä erikoissairaanhoidon osalta voitaisiin selvittää olisivatko ne jatkossa valtion vastuulla. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tehtävien määrittämisessä on huomioitava myös vastuu hajaasutusalueiden ja kuntakeskuksen ulkopuolisten alueiden palvelujen ylläpitämisestä.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valtakunnallinen kuntauudistuksen ja siihen liittyvän lausuntopyynnön aikataulu on hyvin kireä. Kuntatasoisesti ajatellen, jokainen kunta tarkastelee tulevaisuuttaan omasta näkökulmasta, joten seudullisen tarkastelun ja aikataulujen yhteensovittaminen vaatii paljon yhteisymmärrystä. Kuntauudistuksessa ja selvityksissä ei yhden kunnan päätöksillä ole merkitystä, niin kauan kuin ne eivät asetu yhteen seudullisten näkemyksien kanssa. Reippaassa uudistusaikataulussa myös edustuksellinen demokratia joutuu kovien haasteiden eteen, sillä varsinaisiin kuntalaiskuulemisiin tai lähidemokratian edistämiseen ei aikatauluissa asian laajuudesta huolimatta ole juurikaan varauduttu. Kuntien kokonaisongelmien ratkaisemista ei tulisi aloittaa kuntien lukumäärää vähentämällä, vaan ensin tulisi selvittää valtion ja kuntien välinen työnjako sekä sosiaali ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistaminen. Myös valtionosuusjärjestelmän sekä kuntalain uudistaminen tulisi käsitellä ennen varsinaisia kuntaliitosesityksiä. Julkishallinto ja sen mukana kuntakenttä on tällä hetkellä niin suurissa muutoksissa ja uusien muutosten edessä, että talouden ja tulevaisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Valtiovarainministeriön rakenneryhmän selvityksessä olevat tilastotiedot perustuvat suurelta osin trendilaskelmiin, jotka eivät ota tarpeeksi huomioon kuntien omia aktiivisia toimenpiteitä ja omatoimisen kehittymisen mahdollisuuksia. Tutkimukset eivät myöskään yksiselitteisesti puolla suurkuntia, vaan myös pienet kunnat voivat olla tehokkaita palvelujen tuottajia. Huomattava on myös, että kahdensadan pienimmän kunnan menot ovat kaikkien kuntien menoista vain n. 13 %. Sen sijaan kuuden suurimman kunnan menojen osuus kaikista kuntien menoista on yli kolmannes. Tämän johdosta suurimmat uudistukset tulisi kohdentaa suurimpiin kuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Huoltosuhde on haastava myös Tuusniemen osalta, mutta koska kunnan asiat on hoidettu toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin, ei akuuttia hätää ole olemassa. Lisäksi Tuusniemen kunnalla on useana vuonna ollut pientä muuttovoittoa, mikä osittain johtuu kunnan harjoittamasta aktiivisesta asuinkunta ja elinkeinopolitiikasta. Tuusniemen yhteistyösuunta palvelutuotannossa ja mahdollisessa myöhemmässä kuntaliitoksessa on kuntastrategian mukaisesti Kuopio. Tätä suuntaa tukevat mm. maantieteellinen sijainti, valtatie 9, julkiset liikenneyhteydet, kuntalaisten asiointivirrat sekä työssäkäyntialue.