YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000 Liite 1. Ylä-Lapin luonnonhoitoalue vastaa alueensa luonnonvarojen asiakaslähtöisestä ja kestävästä hoidosta, käytöstä ja suojelusta. Toiminnan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ottaen huomioon pohjoisen luonnon ja saamelaisten kotiseutualueen asettamat erityispiirteet. Ylä-Lapin luonnonhoitoalueessa toimii neljä tulosaluetta, jotka ovat luonnonsuojelu (yhteiskunnalliset tehtävät) sekä metsätalous, Villi Pohjola ja Laatumaa (liiketoiminta). Tulosalueiden tulostavoitteiden asettamisessa ja toiminnassa noudatetaan niitä reunaehtoja, joita luonnonhoitoalueen aluejohtaja toimintojen yhteensovittamiseksi asettaa. Reunaehtoja määritettäessä kuullaan myös Metsähallituksesta annetun asetuksen (1525/1993) 11 :n perusteella nimettyjä kuntakohtaisia yhteistyöryhmiä. Ylä-Lapin luonnonhoitoaluetta johtaa ja toimintojen yhteensovittamisesta vastaa aluejohtaja, jonka nimittää luonnonsuojelujohtaja. Yhteensovittamisesta on kysymys kun käsiteltävä asia koskee laajakantoisia koko Metsähallitusta tai kaikkia tulosalueita koskevia asioita sekä näihin liittyvää viestintää, tulosohjausta taikka muuta sellaista kysymystä, jota ratkaistaessa alueen erityispiirteet on korostetusti otettava huomioon. Luonnonhoitoalueen aluejohtaja on luonnonsuojelun tulosalueen johtoryhmän jäsen ja johtaa luonnonsuojelun Ylä-Lapin yksikköä. Tämä päätös tulee voimaan 1.1.2001 lukien ja tällä päätöksellä kumotaan 19.4.1999 annettu päätös n:o 1317/0000/99. Toimitusjohtaja Jan Heino 177
Liite 2. 1(2) SAAMELAISKÄRÄJÄT JA YLÄ-LAPIN LUONNONVARA- SUUNNITTELU Saamelaiskäräjien edustaja osallistui Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitteluun sen johtoryhmän jäsenenä. Jo työn alussa Saamelaiskäräjät suhtautui epäillen siihen, että luonnonvarasuunnitelma laadittaisiin kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi nykyisistä oikeudellisista lähtökohdista, jotka ovat epäselvät ja selvitettävinä saamelaisten valtionmaahan kohdistuvien oikeuksien osalta. Työn aikana Saamelaiskäräjien epäilyt osoittautuivat perustelluiksi. Luonnonvarasuunnitelmaa laadittaessa vaikeudeksi muodostuivat saamelaisten kannalta keskeneräinen lainsäädäntö, lainsäädännön puutteiden korvaaminen pääväestön yhteiskunnallisella vaikuttamisella sekä Metsähallituksen perinteinen tapa sivuuttaa kiusalliset ajankohtaiset ongelmat vaikenemalla. Saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvien oikeuksien selvitystyössä on viimeisen kymmenvuotiskauden aikana tehty merkittäviä saavutuksia. Tämän johdosta saamelaisten asemaa perinteisessä maankäytössä ja sitä koskevassa itsehallinnossa on vahvistettu myös perustuslaissa ja kansainvälisessä sopimuskäytännössä, mikä on heijastunut tuomioistuinkäytäntöön. Ongelmana on kuitenkin se, että saamelaisten uusi valtiosääntöoikeudellinen asema ei vielä toteudu tavallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömme pitää edelleenkin valtiota maanomistajana saamelaisten kotiseutualueen valtionmailla. Tältä perustalta Metsähallitus harjoittaa liiketoimintaa myymällä ja vuokraamalla maata samalla alueella (Laatumaa) ja kilpailemalla saamelaisten kanssa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisessa (Villi Pohjola). Mainitut toiminnat tapahtuvat samanaikaisesti, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta ja Suomen hallitus pitävät valtion maanomistusta epäselvänä ja selvitettävänä asiana ja Suomen valtiosääntö suojaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Saamelaisia pääväestöön sulauttava lainsäädäntö tulisikin kiireesti muuttaa vastaamaan Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisia koskeva uusi oikeudellinen kehitys otettaisiin luonnonvarasuunnittelun erääksi perustaksi. Eräiltä osin näitä seikkoja onkin kirjattu Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmaan, mikä on myönteinen poikkeus Metsähallituksen aikaisemmasta käytännöstä. Saamelaisten uutta oikeudellista asemaa ei kuitenkaan tarkastella suunnitelmassa riittävästi. Lainsäädännön ristiriidat ja valtion maanomistuksen oikeudellinen epäselvyys on suunnitteluprosessin aikana pyritty korvaamaan sillä, että suunnitelmassa tehdyille ratkaisuille on hankittu mahdollisimman monien kansalaisjärjestöjen ja tahojen tuki. Kun saamelaiset ovat 178
Liite 2. 2(2) noin kolmasosan vähemmistönä saamelaisten kotiseutualueen väestöstä, tarkoittaa tällainen kuulemismenettely yhteiskunnallisen tuen keräämistä niille seikoille, jotka eivät turvaa saamelaisten asemaa. Saamelaiskäräjät puolestaan on saamelaisten vähemmistöasemasta johtuen korostanut aina toiminnassaan saamelaisia koskevia oikeudellisia lähtökohtia yksinkertaisesti siitä syystä, että saamelaisten kotiseutualueella vähemmistön asiat eivät etene enemmistödemokratian keinoin. Metsähallitus on Ylä-Lapin luonnonvarasuunnittelussa sivuuttanut muitakin keskeisiä ongelmia, koska sillä viranomaisena on tapana vaieta kiusallisiksi koetuista ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi suunnitelma koskettaa vain pinnallisesti sitä kritiikkiä, jonka Lyydia Heikkilä kohdisti Metsähallitukseen luonnonvarasuunnitelmaan liittyvässä tutkimuksessaan Luontaiselinkeinot ja Metsähallituksen toiminta Ylä-Lapissa. Samoin luonnonvarasuunnitelmassa on ohitettu vain maininnalla Saamelaiskäräjien vuonna 1998 hyväksymä Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmaa, joka on valmistelu Saamelaiskäräjien ja hallituksen yhteistyönä. 179
Liite 3. YLÄ-LAPIN LUONNONVARASUUNNITELMA-PROJEK- TIN ORGANISAATIO A. Johtoryhmä Juha Ojala Puheenjohtaja Omaisuuspalvelut Pertti Veijola Ylä-Lapin luonnonhoitoalue Ari Siekkinen Metsätalous Olavi Tuohisaari Luonnonsuojelu Eelis Hagström Laatumaa Jyrki Tolonen Villi Pohjola Pekka Aikio Saamelaiskäräjät Olli Sandström Projektipäällikkö Omaisuuspalvelut Ilkka Vaara Projektisihteeri Omaisuuspalvelut B. Projektiryhmä Olli Sandström Puheenjohtaja Omaisuuspalvelut Ilkka Vaara Sihteeri Omaisuuspalvelut Pirjo Leppäniemi (13.1.2000 saakka) Asiantuntija Luontopalvelut Tapio Tynys Asiantuntija Luontopalvelut (13.1.2000 alkaen) Pertti Heikkuri Asiantuntija Metsätalous Arvo Olli Asiantuntija Villi Pohjola (13.1.2000 saakka) Tuomo Kokkoniemi Asiantuntija Villi Pohjola (13.1.2000 alkaen) Teppo Loikkanen Asiantuntija Omaisuuspalvelut (13.1.2000 alkaen) Olli Osmonen Asiantuntija Laatumaa Markku Seppänen Asiantuntija Omaisuuspalvelut Juha Sihvo Asiantuntija Luontopalvelut Juha Salmi Hakkuulaskelmat Omaisuuspalvelut Marja Vaara Kartanpiirtäjä Omaisuuspalvelut Raili Elkki Infovastaava Omaisuuspalvelut Yleisötilaisuuksien vetäjinä toimivat Teppo Loikkanen, Timo Kukko ja Kari Kyrö. Viestinnän asiantuntijana toimi Kristiina Vuopala (Metsähallitus, viestintä). Lisäksi työskentelyyn osallistui ulkopuolisena asiantuntijana Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitoksesta. Olli Sandström toimi projektin vetäjänä. Kaikki projektissa työskennelleet ovat toimineet koko ajan myös muissa tehtävissä. Projektiryhmä on hoitanut myös osallistamisen ja viestinnän. 180
TYÖRYHMIEN KOKOONPANOT Liite 4.1(4) Luonnonvarasuunnittelun alkaessa perustettiin neljä yhteistyöryhmää: maakunnallinen työryhmä sekä paikallistyöryhmät Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Työryhmissä oli jäsenenä tai varajäsenenä 111 henkilöä yli 50:stä sidosryhmästä. Työryhmät kokoontuivat projektin aikana 8 kertaa. 1) Maakunnallinen työryhmä nimi yritys, yhteisö jäsen Markku Törmänen Koneyrittäjien liitto varajäsen Mika Sivonen Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry jäsen Eino Vaattovaara Puu- ja Erityisalojen liitto varajäsen Erkki Hast Puu- ja Erityisalojen liitto jäsen Reijo Martin Lapin Kalamiespiiri ry varajäsen Mikko Liukkonen Suomen Kalamiesten keskusliitto jäsen Tuula Leskelä Lapin luonnonsuojelupiiri varajäsen Vesa Luhta Lapin luonnonsuojelupiiri jäsen Helena Luusua Matkailun Kehitys Lappi Oy varajäsen Jari Laitakari Matkailun Kehitys Lappi Oy jäsen Mikko Hyppönen Lapin Metsäkeskus varajäsen Juhani Härkönen Lapin Metsäkeskus jäsen Teuvo Eskola Lapin Riistanhoitopiiri jäsen Jouni Filppa Paliskuntain yhdistys varajäsen Veijo Tervonen Paliskuntain yhdistys jäsen Ari Mikkilä Stora Enso Oyj Metsäosasto varajäsen Pentti Pajunen Metsäliitto Osuuskunta jäsen Kari Mikkola Metsäntutkimuslaitos varajäsen Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos jäsen Pasi Lehmuspelto Geologian tutkimuskeskus varajäsen Peter Johansson Geologian tutkimuskeskus jäsen Jukka Jokimäki Lapin Yliopisto Arktinen Keskus varajäsen Seppo Neuvonen Turun Yliopisto, Lapin tutkimuskeskus jäsen Pentti Merkkiniemi Lapin liitto varajäsen Juha Piisilä Lapin liitto jäsen Osmo Kurola Lapin lääninhallitus varajäsen Eira Järviluoma Tielaitos, Lapin Tiepiiri jäsen Taina Kojola Lapin ympäristökeskus varajäsen Leena Ruokanen Lapin ympäristökeskus jäsen Elsi Poikela Metsähallituksen Lapin neuvottelukunta 181
Liite 4.2(4) Maakunnallinen työryhmä jatkuu varajäsen Ulla Karvo Metsähallituksen Lapin neuvottelukunta jäsen Keijo Alanko Lapin Työvoima- ja Elinkeinokeskus, maaseutuosasto varajäsen Seija Nevala Lapin Työvoima- ja Elinkeinokeskus, maaseutuosasto jäsen Pekka Aikio Saamelaiskäräjät puh.joht. Pertti Veijola Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue jäsen Olavi Tuohisaari Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, luontopalvelut jäsen Ari Siekkinen Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, metsätalous jäsen Eelis Hagström Metsähallitus, Laatumaa jäsen Jyrki Tolonen Metsähallitus, Villi Pohjola jäsen Olli Sandström Metsähallitus, omaisuuspalvelut sihteeri Ilkka Vaara Metsähallitus, omaisuuspalvelut 2) Enontekiön paikallistyöryhmä Yhdistys/yritys Jäsen Varajäsen Näkkälän paliskunta J. Antti Magga Esa Kumpulainen Peltovuoman kalastuskunta Pertti Stoor Onni Niemelä Käsivarren paliskunta Antti Siilasjoki Juha Tornensis Näkkälän-Leppäjärven kalastuskunta Nils Lassi Palojärvi Esko Leppäjärvi Enontekiön kunta Lauri Kotavuopio Kyllikki Rantatalo Enontekiön kunta Alpo Peltovuoma Hilkka Joki Enontekiön kunta Aarne Kultima Jouni Valkeapää Saamelaiskäräjät Maaren Palismaa Saamelaiskäräjät Oula Jp Magga Enontekiön Yrittäjät ry Risto Anunti Pekka Ahopelto Enontekiön Riistanhoitoyhdistys Lasse Mäkitalo Urho Keskitalo Kilpisjärven kylätoimikunta Veikko Aaltonen Esa Aidantausta Peltojärven Lapinkylä Eero Eira Metsähallitus, metsätalous Teppo Loikkanen puheenjohtaja Metsähallitus, Villi Pohjola Arvo Olli (13.1.2000 saakka) Metsähallitus, Villi Pohjola Tuomo Kokkoniemi (13.1.2000 alkaen) 182
Enontekiön paikallistyöryhmä jatkuu Metsähallitus, luontopalvelut Risto Kuru Metsähallitus, metsätalous Pertti Heikkuri Metsähallitus, luontopalvelut Jaana Laakso sihteeri Liite 4.3(4) 3) Inarin paikallistyöryhmä Yhdistys/yritys Jäsen Varajäsen Inarin kunta Jouko Lepistö Lauri Siivikko Inarin kunta Terho Kinisjärvi Veikko A. Heikkilä Inarin kunta Anu Avaskari Mikko Kemppainen Saamelaiskäräjät Oula Sara Saamelaiskäräjät Väinö Seurujärvi Saamelaiskäräjät Hannu Magga Kolttien kyläkokous Juhani Porsanger Sampsa Wesslin Inarin luonnonystävät Vesa Luhta Markku Ahonen Inarin järvipelastusyhdistys/veneilijät Kari Paalanen Seppo Lytz Kalastuskunnat Martti Kangasniemi Kirsti Portti Riistanhoitoyhdistys Tuomo Romakkaniemi Erkki Martin Paliskunnat Ritva Torikka Teuvo Fofanoff Kylätoimikunnat Carola Eklundh Marjatta Sarre Kylätoimikunnat Pentti Portti Sirpa Välitalo Sakk Ilmari Laiti Ivalon Yrittäjät Matti Saastamoinen Puu- ja Erityisalojen liitto Antero Karjalainen Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonh.alue Pertti Veijola puheenjohtaja Metsähallitus, luontopalvelut Pirjo Leppäniemi Metsähallitus, Laatumaa Olli Osmonen Metsähallitus, Villi Pohjola Tuomo Kokkoniemi Metsähallitus, omaisuuspalvelut Markku Seppänen Metsähallitus, metsätalous Ari Siekkinen Jari Liimatainen Metsähallitus, luontopalvelut Anja Lakkala sihteeri 183
Liite 4.4(4) 4) Utsjoen paikallistyöryhmä Yhdistys/yritys Jäsen Varajäsen Utsjoen kunta Osmo Pieski Aulis Norberg Utsjoen kunta Samuel Paltto Vieno Länsman Utsjoen kunta Uula Tapiola Ulla Kitti Saamelaiskäräjät Veikko Guttorm Saamelaiskäräjät Jorma Harlin Riistanhoitoyhdistys Juha-Matti Sarre Veikko Porsanger Nuorgamin kalastuskunta Aslak Kylmäniemi Kaarin Suomenrinne Vetsikon kalastuskunta Reidar Eriksen Pekka Lukkari Utsjoen kalastuskunta Olavi Aikio Uula Aikio Outakosken kalastuskunta Piera K. Guttorm Samuel A. Laiti Ammattikalastajat Pekka Lukkari Aslak O. Aikio Yrittäjät Veikko Porsanger Urho Sarre Outakosken maaseutuseura Isak Guttorm Urho Guttorm Kaldoaivin paliskunta Tuomo Länsman Paistunturin paliskunta Niiles Valle Metsähallitus, luontopalvelut Tapio Tynys puheenjohtaja Metsähallitus, luontopalvelut Kari Kyrö Metsähallitus, omaisuuspalvelut Markku Seppänen Metsähallitus, Laatumaa Olli Osmonen Metsähallitus, Villi Pohjola Juha Salminen Metsähallitus, metsätalous Tapani Pennanen Metsähallitus, luontopalvelut Anja Lakkala sihteeri 184
YLÄ-LAPIN PAIKKATIETOKANNAT PATI JA LUOTI Liite 5. Ylä-Lapin metsätalousalueen tiedot kerättiin Enontekiön osalta vuosien 1988-90 ja Inarin osalta vuosien 1995-96 aikana metsätalouden suunnitteluprojekteissa. Tiedot kerättiin ilmakuvia käyttäen siten, että kaikilta kuvioilta käytiin arvioimassa maaperä- ja puustotiedot maastotyönä. Inarissa arvioitaviin tietoihin kuuluivat myös erityiset luontoarvot. Arvioidun metsätalousalueen pinta-ala on noin 520 000 ha. Sekä kuvio- että karttatiedot on talletettu Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään (PATI). PATIa ylläpidetään jatkuvasti päivittäen kaikki toimenpiteet tietokantaan ja lisäten vuosittain puustolle kasvu. LUOTI-tietokanta kattaa Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen erämaat, luonnonsuojelualueet ja muut metsätaloustoiminnan ulkopuoliset alueet. Alueen pinta-ala on noin 2,26 miljoonaa hehtaaria. Tiedot kerättiin Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen ja Urho Kekkosen kansallispuiston luontokartoitusprojektissa, joka saatiin päätökseen vuoden 2000 alussa. Kartoitusmenetelmänä käytettiin kuvioittaista ilmakuvantulkintaa, jossa apuna käytettiin maastossa arvoituja tulkinta-avaimia. Niiden kattavuus oli 16 % kartoitettavasta kokonaispinta-alasta. Kuvioilta arvioitiin maapohjan kasvillisuuden, puuston ja luonnontilaisuuden ominaisuustietoja. Puustosta määriteltiin esimerkiksi latvuspeittävyys, tilavuus ja puulajit. LUOTI-tietokanta poikkeaa tietosisällöltään jonkin verran PATI-tietokannasta. Käytetystä menetelmästä johtuen esimerkiksi tarkkoja mittauksiin perustuvia puustotietoja LUOTI-tietokannassa ei ole. Sen sijaan luonnontilaisuutta ja historiaa koskevia tietoja on enemmän. Lisäksi puuston latvuspeittävyys on täysin uusi arvioitava ominaisuus. Kitu- ja joutomaat on PATI-tietokannassa kuvioitu ja luokiteltu ylimalkaisemmin kuin LUOTI-tietokannassa. 185
Liite 6. YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUEEN MAANKÄYTTÖ KUNNITTAIN, HEHTAARIA Enontekiö Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu maa Maa yht. Vedet Kaikkiaan Metsätalousalue 3 400 800 1 600 100 5 900 300 6 200 Metsätalousalue 12 700 30 800 25 600 200 69 400 4 200 73 600 ympäristöarvoja Erämaat 2300 110000 302300 100 414600 20200 434900 Suojelualueet 1000 28200 33900 0 63100 3100 66200 Suojeluohjelmat 200 1 100 7 100 0 8 500 300 8 700 Suojelumetsät 300 1 900 700 0 2 900 100 2 900 Virkistysmetsät 300 3 100 900 0 4 300 100 4 400 Kaavat 100 200 100 0 400 100 500 Muut alueet 300 50 900 40 300 100 91 500 6 200 97 700 Yhteensä 20 700 226 900 412 400 500 660 500 34 500 695 000 Inari * Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu maa Maa yht. Vedet Kaikkiaan Metsätalousalue 214 400 41 300 31 100 1 700 288 500 25 400 313 900 Metsätalousalue 26 300 24 200 10 800 100 61 400 3 100 64 500 ympäristöarvoja Erämaat 116300 242300 169900 100 528500 74200 602700 Suojelualueet 94 900 131 000 112 000 100 338 000 6 800 344 800 Suojeluohjelmat 100 200 600 0 1 000 0 1 000 Suojelumetsät 0 0 0 0 0 0 0 Virkistysmetsät 42 100 17 900 5 700 300 66 100 67 400 133 500 Kaavat 1 300 200 0 100 1 700 100 1 800 Muut alueet 19 100 57 200 20 800 1 000 98 100 20 900 119 000 Yhteensä 514 500 514 400 351 000 3 500 1383 300 197 900 1 581 200 * Mukana myös Lemmenjoen kansallispuiston Kittilän puoleinen osa Utsjoki Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu maa Maa yht. Vedet Kaikkiaan Metsätalousalue 0 0 0 0 0 0 0 Metsätalousalue 0 0 0 0 0 0 0 ympäristöarvoja Erämaat 100 87 800 237 000 0 324 900 13 800 338 700 Suojelualueet 100 14 600 67 100 0 81 800 3 300 85 100 Suojeluohjelmat 0 400 100 200 700 0 700 Suojelumetsät 0 0 0 0 0 0 0 Virkistysmetsät 0 300 0 0 400 0 400 Kaavat 0 0 0 0 0 0 0 Muut alueet 700 35 800 37 600 100 74 200 2 100 76 400 Yhteensä 900 138 900 341 800 400 482 000 19 200 501 200 186
YLÄ-LAPIN NATURA-ALUEET KUNNITTAIN Liite 7. Toteutustavassa pilkku lakien välissä tarkoittaa, että alueen eri osissa toteuttaminen perustuu eri lakeihin. Ja -sana lakien välissä tarkoittaa, että toteuttaminen perustuu molempiin lakeihin koko alueella. Alue Kunnat Pinta-ala, ha Direktiivi Toteutustapa Pallas-Ounas Enontekiö, Kittilä, 59 426 SCI, SPA ls-laki Muonio (luonnonsuojelulaki) Malla Enontekiö 3 089 SCI ls-laki Pöyrisjärven erämaa Enontekiö 146 834 SCI, SPA ls-laki, erämaalaki Käsivarren erämaa Enontekiö 264 892 SCI, SPA ls-laki, erämaalaki, maaaineslaki Jietanasvuoma Enontekiö 1 511 SCI ls-laki Iiton palsasuot Enontekiö 66 SCI ls-laki Sotkavuoma Enontekiö 2 602 SCI, SPA ls-laki Saanan ls-alue Enontekiö 240 SCI ls-laki Luppokurun lehto Enontekiö 24 SCI ls-laki Hietatievat-Kalmankaltio Enontekiö 994 SCI maa-aineslaki Tarvantovaaran erämaa Enontekiö 66 403 SCI erämaalaki Lemmenjoen kansallispuisto Inari, Kittilä 285 990 SCI, SPA ls-laki Muotkatunturin erämaa Inari, Utsjoki 158 208 SCI ls-laki, erämaalaki Hammastunturin erämaa Inari, Sodankylä, 154 903 SCI erämaalaki Kittilä Vätsärin erämaa Inari 157 368 SCI erämaalaki Tsarmitunturin erämaa Inari 16 758 SCI erämaalaki Hanhijänkä-Pierk. Inari 4 648 SCI ls-laki Pieran Marin jänkä Inari 2 643 SCI ls-laki Kettujoki-Vaskojoki Inari 1 995 SCI, SPA ls-laki ja rakennuslaki, vesilaki Ivalojokisuisto Inari 1 149 SCI, SPA ls-laki ja rakennuslaki Inarijärvi Inari 89 960 SCI rakennuslaki ja vesilaki Puljun erämaa Enontekiö, Kittilä 56 351 SCI ls-laki, erämaalaki Ounasjoki Enontekiö ym. SCI rakennuslaki, vesilaki, erityislaki UKK-puisto Inari, Sodankylä, 309 771 SCI ls-laki, erämaalaki Savukoski Sota-aapa Inari, Sodankylä 3 178 SCI ls-laki Kevo Utsjoki 71 406 SCI ls-laki Kaldoaivin erämaa Utsjoki, Inari 351 633 SCI, SPA ls-laki, erämaalaki, maaaineslaki Paistunturin erämaa Utsjoki 159 770 SCI ls-laki, erämaalaki, maaaineslaki Pulmankijärvi Utsjoki 1 623 SCI ls-laki, rakennuslaki, maa-aineslaki Vetsijoen suistolehto Utsjoki 14 SCI ls-laki * SCI on luontodirektiivi ja SPA on lintudirektiivi. 187
Liite 8.1(2) KASVUPAIKAT Taulukko 1. Metsämaan kivennäismaat. Ylä-Lappi Metsämaa kuiva kangas Taulukko 2. Kitu- ja joutomaan suot. kuivahko kangas tuore kangas karukkokangas lehtomainen kangas lehto, niitty yhteensä Metsätalousalue 800 68 100 164 700 21 800 100 0 255 500 0% 27% 64% 9% 0% 0% 100% Erämaat 300 13 600 79 900 24 000 500 100 118 500 0% 11 % 67 % 20 % 0 % 0 % 100 % Suojelualueet, - 200 13 900 55 500 26 200 800 100 96 700 ohjelmat ja -metsät 0% 14 % 57 % 27 % 1 % 0 % 100 % Virkistysmetsät 100 5 100 32 600 4 600 0 0 42 400 0% 12 % 77 % 11 % 0 % 0 % 100 % Kaavat ja muut 0 5 600 13 600 2 200 100 0 21 400 alueet 0% 26 % 64 % 10 % 0 % 0 % 100 % Yhteensä 1300 106 300 346 300 78 800 1 500 200 534 400 0% 20 % 65 % 15 % 0 % 0 % 100 % Ylä-Lappi Kitu- ja joutomaat varsinaiset korpiset suot nevaiset korpisuot varsinaiset rämeiset suot nevaiset rämesuot nevat ja letot yhteensä Metsätalousalue 3 000 0 53 000 0 48 400 104 500 3% 0% 51 % 0 % 46 % 100 % Erämaat 7 600 11 600 36 900 124 000 40 200 220 400 3% 5% 17 % 56 % 18 % 100 % Suojelualueet, - 4600 4300 32 000 70 400 29 000 140 300 ohjelmat ja -metsät 3% 3% 23 % 50 % 21 % 100 % Virkistysmetsät 200 0 5000 1100 1900 8200 2% 0% 61 % 13 % 23 % 100 % Kaavat ja muut 1300 2400 7 600 21 000 7 200 39 500 alueet 3% 6% 19 % 53 % 18 % 100 % Yhteensä 16 800 18 300 134 600 216 500 126 700 512 800 3% 4% 26 % 42 % 25 % 100 % 188
Taulukko 3. Kitu- ja joutomaan kivennäismaat. 189 Ylä-Lappi Kalliot, louhikot lumipeitteinen jäkälä ja jäkälä-sammal-varpu sammal-varpu-ruoho heinä-sara luokittamaton Kitu- ja joutomaat ja kivikot tai kasviton jäkälä-varpu ja sammal-varpu ja ruoho (PATI-tietokanta) yhteensä Metsätalousalue 0 0 0 0 0 0 61 700 61 700 0% 0% 0% 0% 0% 0% 100 % 100 % Erämaat 19 400 1 100 452 400 411 900 9 300 34 900 0 928 900 2% 0% 49 % 44 % 1% 4% 0% 100 % Suojelualueet, -ohjelmat ja -metsät 3 800 100 112 400 133 000 4 200 2 800 2 100 258 500 1% 0% 43 % 51 % 2% 1% 1% 100 % Virkistysmetsät 500 0 3 500 5 200 0 0 10 600 19 800 3% 0% 18 % 26 % 0% 0% 54 % 100 % Kaavat ja muut alueet 4 400 0 74 100 121 400 1 700 1 800 200 203 700 2% 0% 36 % 60 % 1% 1% 0% 100 % Yhteensä 28 100 1 200 642 400 671 400 15 200 39 500 74 700 1 472 600 2% 0% 44 % 46 % 1% 3% 5% 100 % Liite 8.2(2)
Liite 9. PUUSTO (M 3 ) KUNNITTAIN JA MAANKÄYTTÖLUO- KITTAIN Enontekiö Metsämaa Kitumaa Yhteensä Metsätalousalue 304 000 15 000 318 000 Metsätalousalue ympäristöarvoja 852 000 809 000 1 661 000 Erämaat 119 000 1 410 000 1 529 000 Suojelualueet 55 000 495 000 550 000 Suojeluohjelmat 14 000 25 000 38 000 Suojelumetsät 30 000 41 000 71 000 Virkistysmetsät 21 000 91 000 112 000 Kaavat 8 000 5 000 13 000 Muut alueet 13 000 788 000 801 000 Yhteensä 1 415 000 3 679 000 5 094 000 Inari * Metsämaa Kitumaa Yhteensä Metsätalousalue 11 632 000 738 000 12 370 000 Metsätalousalue ympäristöarvoja 1 381 000 466 000 1 847 000 Erämaat 8 617 000 4 541 000 13 158 000 Suojelualueet 6 169 000 2 585 000 8 753 000 Suojeluohjelmat 6 000 3 000 9 000 Suojelumetsät 0 0 0 Virkistysmetsät 3 269 000 357 000 3 627 000 Kaavat 101 000 5 000 106 000 Muut alueet 933 000 1 326 000 2 258 000 Yhteensä 32 107 000 10 020 000 42 127 000 * Mukana myös Lemmenjoen kansallispuiston Kittilän puoleinen osa. Utsjoki Metsämaa Kitumaa Yhteensä Metsätalousalue 0 0 0 Metsätalousalue ympäristöarvoja 0 0 0 Erämaat 3 000 934 000 937 000 Suojelualueet 5 000 161 000 167 000 Suojeluohjelmat 0 8 000 8 000 Suojelumetsät 0 0 0 Virkistysmetsät 0 5 000 5 000 Kaavat 0 0 0 Muut alueet 37 000 605 000 642 000 Yhteensä 46 000 1 713 000 1 759 000 190
TUNTURIMITTARIN TUHOAMAT ALUEET Liite 10. Tunturimittarituhoalue 0 Km 50 Hetta Utsjoki Inari Ivalo Perustuu Metsähallituksen luontokartoitukseen vuodelta 1998. 191
Liite 11. POLTTOTURPEEN MÄÄRÄ YLÄ-LAPISSA Ylä-Lapin kuntien turvevarat (kaikki omistajaryhmät) sekä arvio Metsähallituksen osuudesta. Kunta Kaikki omistajaryhmät Kunnan yli 20 Yli 50 ha:n soiden yli 2 m ha:n suot syvät alueet (arvio) Pinta-ala Turvemäärä Pinta-ala Käyttökelpoinen ha milj. suo-m 3 ha turvemäärä milj. suo-m 3 Enontekiö 126 965 1942,6 21 080 541,8 Utsjoki 22 690 347,2 3 195 82,1 Inari 159 375 2438,4 25 465 654,5 Yhteensä 309 030 4728,2 49 740 1278,4 Metsähallituksen Metsähallituksen turvevarat laskettuna osuus kunnan pinta-alaosuuden perusteella yllä olevista luvuista maa-alasta Enontekiö 82 % 104 000 1 593 17 300 444 Utsjoki 93 % 21 000 323 2 600 76 Inari 91 % 145 000 2 195 22 900 589 Yhteensä 270 000 4 111 42 800 1 109 MH:n suojelu- ym. Metsähallituksen turvevarat taloustoiminnan piirissä alueiden ulkopuolella olevilla alueilla pinta-alaosuuden perusteella olevan pinta-alan laskettuna osuus kunnan maa-alasta Enontekiö 21 % 26 700 408 4 400 114 Utsjoki 14 % 3 200 49 400 11 Inari 30 % 43 500 658 6 900 177 Yhteensä 73 400 1 115 11 700 302 192
Liite 12. YLÄ-LAPIN PALISKUNTIEN ELOPOROT 98/99 JA KOR- KEIMMAT SALLITUT POROLUVUT (/232527.25.(,1Ã6$//,778 12 000 Eloporot 98/99 Korkein sallittu eloporoluku 0$$ÃÃ$/$7 4 700 2 350 470 Suot maa-alasta Kangasmaat maa-alasta.lvlyduvl 1lNNlOl.DOGRDLYL 3DLVWXQWXUL 1llWlP 9lWVlUL 0XGGXVMlUYL 3DDWVMRNL 0XRWNDWXQWXUL +DPPDVWXQWXUL,YDOR 6DOOLYDDUD Metsähallitus/MML 1/MYY/00 Rovaniemi 22.9.2000 M. Vaara 193