Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email joroinen.kunta@joroinen.fi Aloitusaika 15.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 1 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tenho Hotarinen Sähköposti tenho.hotarinen@joroinen.fi Puhelin 04047291700 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Palvelusihteeri Nimi Silja Kolari Sähköposti silja.kolari Puhelin 017578 4204 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Julkisen talouden kestävyysvaje on ilmeinen ja sitä on kavennettava yhteistyössä valtion ja kuntien toimenpitein. Erityisen tärkeää olisi ollut käydä keskustelu valtion ja kuntien tehtävien vastuujaosta ja kuntien tulevista vastuista. Nyt kuntia uudistetaan ikään kuin tehtäväjako olisi entinen. Kunta ja palvelurakenneuudistusta ollaan viemässä myös liiaksi rakennepainotteisena. Tärkeämpi kokonaisuus eli palveluprosessien uudistaminen tulee jälkijunassa. Ei ole laisinkaan varmuutta siitä, että uusissa vahvoissa peruskunnissa olisi osaamista ja tahtoa uudistaa palvelutuotantoa muuten kuin keskittämällä ja palvelupisteitä vähentämällä. Uudistusta tehtäessä olisi täytynyt olla rinnan tiedossa myös mm. vaalipiirijako, valtion viranomaisten palveluverkosto ja maakuntajako. Kaikkein tärkeintä olisi tietää jo nyt sosiaali ja terveydenhuollon tulevat rakenteet, joihin kuntajaon tulisi istua. Valtion paikallispalveluiden verkostoa uusitaan samaan aikaan viranomaiskohtaisesti ilman mitään koordinaatiota toisiinsa tai kunnan palveluihin. Yhteispalvelupisteiden aikaansaaminen on jätetty kuntien harteille. Sinänsä tarve kunta ja palvelurakenteiden uudistamiseen on kiistaton. Tärkeimmät syyt kuntien kannalta ovat erityisesti KeskiSavossa ja EteläSavon maakunnassa negatiivinen väestökehitys ja väestörakenteen vinoutuminen ja tätä seuraava raskas huoltosuhde. Näin vanhusväestön kasvaminen ja hoitotarpeen lisääntyminen johtavat kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon. Myös toiminnallisten kokonaisuuksien aikaansaaminen on välttämätöntä ihmisten arjen helpottamiseksi.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestöllisesti Joroisten kunnalla on eteläsavolaisittain suhteellisen hyvä tilanne ja KeskiSavossa kestävin. Kunta menettää väestöään, mutta alue huomioiden maltillisesti. Vanhusväestöä on vertailukuntiin nähden vähemmän ja lapsia taas enemmän (yli 50). Huoltosuhde on alle 100. Mediaaniikä on alle 50. On kuitenkin huomattava, että huoltosuhde tulee heikkenemään ja aiheuttaa jatkossa taloudellisia paineita mm. veroasteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnan taloustilanne on heikkenemässä, vaikka kunnalla onkin hieman liikkumavaraa mm. veroasteen suhteen. Paine veroastetta kohtaan on kasvanut suhteellisen nopeasti ja kunta on joutunut ottamaan kiihtyvään tahtiin mm. lyhytaikaista velkaa, kun esim. vuosi sitten kassavarat riittivät menojen katteeksi. Veroaste on nyt 19,50 ja paine sitä kohtaan on n. 0,5 % tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Tasapainoinen talous edellyttäisi myös palvelutasotarkastelua. Kunnan veroaste on ollut aina alle valtakunnallisen keskiarvon. Taseessa on ollut kumulatiivista ylijäämää n. 2,8 M (n. 530 /as.). Se tulee kuitenkin laskemaan v. 2011 alijäämäisen talouden takia n. 650 000 eurolla. Veroastetta nostamalla ja palveluita karsimalla kunnalla olisi mahdollisuus säilyttää ylijäämänsä tulevaisuudessa. Suhteellinen velkaantuneisuus on nyt n. 38 %, mutta se on kasvamaan päin. Siihen vaikuttavat mm. elinkeinopoliittiset investoinnit, joita on tehtävä työpaikkojen luomiseksi, verotulopohjan säilyttämiseksi ja huoltosuhteen pitämiseksi siedettävänä. Joroinen ei ole vahvasti valtionosuusriippuvainen kunta. Sen valtionosuudet ovat seudullisesti ja maakunnallisesti alhaisella tasolla (25,5 %) ja kunnan onkin täytynyt taistella verotulopohjansa säilyttämiseksi. Harkinnanvaraista valtionosuutta kunta ei ole hakenut 2000 luvulla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Joroisten ja Varkauden tulisi lisätä yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Joroinen kuuluu hyvin selvästi Varkauden työssäkäynti ja asiointialueeseen sekä erityiskauppaalueeseen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on varsin pieni ja pendelöinti Varkauteen on suuri; yli 30 %. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset heikkenevät kunnassa tulopohjan heikentyessä. Mikäli kunta jatkaa itsenäisenä, kunnassa joudutaan miettimään palvelurakenteen uudistamista. Kyseessä olisivat varsin suuret palvelutasomuutokset, joita ei toisaalta voisi tehdä ilman yhteistyötä esim. Varkauden kanssa. Näitä ovat terveyspalveluissa esim. vastaanottotoiminta ja sivistyspalveluissa esim. lukio, yläaste ja kouluverkko ym.. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinojen kehittämiseen pienessä kunnassa on varsin vähän voimavaroja ja liikkumavaraa. Parasta aikaa kunta miettii varsin laajoja investointeja työpaikkojen lisäämiseksi. Näillä on suora yhteys kunnan suhteelliseen velkaantuneisuuteen, joka uhkaa Joroisissa kasvaa liian suureksi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Pääsääntöisesti kuntarakennetarkastelussa esitetyt arviot ja näkemykset ovat Joroisten kunnan osalta perusteltuja ja oikeita.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Joroisten kunnan osalta tarvetta kuntajakoselvitykseen tulee pohtia kaikkien esitettyjen tarkastelunäkökohtien perusteella. Kaikki näkökulmat puoltavat kuntajakoselvitykseen osallistumista. KeskiSavon osalta kysymys tulee olemaan siitä, voidaanko muodostaa riittävän laaja kuntien välinen keskustelupohja. Pieksämäen kaupungin ja Heinäveden kunnan sekä ainakin osan Leppävirrasta kunnasta tulisi olla Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan mukana kuntajakoselvityksessä. Muutoin alueelle ei synny elinvoimaista ja kilpailukykyistä vahvaa kuntaa, joka voisi tuottaa esim. riittävässä määrin sosiaali ja terveydenhuollon palveluita. KeskiSavon kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Pieksämäki ja Varkaus voivat tehdä riittävän syvän työnjaon perustasoisissa erikoissairaanhoidon palveluissa, jotta niitä voidaan alueella säilyttää. Muussa tapauksessa ko. palvelut karkaavat Mikkeliin ja Kuopioon ja se tulee näkymään kasvavina talouspaineina KeskiSavossa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Alue olisi sama kuin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Alue olisi sama kuin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ainakin Leppävirran kunnan eteläinen osa olisi syytä olla KeskiSavon kuntajakoselvityksessä mukana. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Joroisten kunnan mielestä kannattavaa. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Myös kuntien rahoitusjärjestelmien uusiminen; esim. yksinkertainen ja ennustettava valtionosuusjärjestelmä ja veropohja (yhteisövero valtiolle ja kunnille ennustettava osuus valtionosuuksien osana) olisi mielestämme kannattavaa. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle On nähtävä ensin kaikki kokonaisuudet ja osatekijät: rakennelaki sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen kuntalain uudistus valtionosuuslainsäädäntö, jonka jälkeen kunnassa voidaan arvioida tilanne ja valmistautua neuvotteluihin. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntajakoselvitysten vastuunotto sekä jatkoprosessien edistäminen. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei vastauksia. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Ei vastauksia. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuuslainsäädännön yksinkertaistaminen ja ennakoitavuus. Yhteisöveron siirtäminen valtiolle ja kunnille ennustettava osuus valtionosuuksien mukana. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä tulee vähentää ja subjektiivisia oikeuksia samoin. Ihmisten vastuuta omasta elämästä pitää edistää myös lainsäädännöllisin keinoin. Valtion ja kuntien tehtävänjako Olisi harkittava joidenkin laajaa väestöpohjaa edellyttävien tehtävien siirtäminen valtiolle: vaativa erikoissairaanhoito sosiaalihuoltovastuuta (esim. kehitysvammaisten laitoshoito, huostaanotto, toimeentulotuki jne.) II asteen opetus (ammatillinen) palo ja pelastustoimi, sairaankuljetus Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Pääasia on, että kuntien tehtävät ovat tiedossa ennen kuin rakennelaki ja muu edellä mainittu lainsäädäntö vahvistetaan ja että kunnille taataan myös oikeudenmukainen ja riittävä rahoitus valtion puolelta.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.