Helsingin yliopisto avoin yliopisto 2014 2015 Avoimet yliopisto-opinnot yhteistyöoppilaitoksille Öppna universitetskurser till samarbetsinstituten
Hyvä yhteistyökumppani! Elämme aikaa, jossa muutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta koskettavat meitä kaikkia. Kuntauudistukset ja viime päivinä esitetyt vapaata sivistystyötä uhkaavat leikkaukset ovat osa tätä käynnissä olevaa rakenteellista murrosta ja uudistamista. Murrosten ja muutosten keskellä tarvitaan arvokeskustelua, jossa sivistyksen merkitystä ei voi vähätellä. Päättäjiltä toivotaankin rohkeuden lisäksi ennen kaikkea sivistyksen ja sen merkityksen ymmärtämistä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat omalta osaltaan vastanneet kansakunnan sivistämisestä. Toivoa sopii, että vaikeidenkin päätösten edessä sivistyksen näkökulmalle annetaan sille kuuluva arvonsa, jotta vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkaa arvokasta työtään myös tulevaisuudessa. Avoimen yliopiston arvoihin ovat vahvasti kuuluneet koulutuksellinen, alueellinen ja sivistyksellinen tasa-arvo. Nämä ovat edelleen keskeisiä arvojamme, ja olemme valmiita tekemään työtä niiden eteen yhdessä teidän kanssanne. Helsingin yliopistossa kumppanit nähdään entistä tärkeämpinä. Yliopisto on aloittanut työn omien strategisesti tärkeiden kumppaneiden määrittämiseksi. Kumppanuuteen kuuluu olennaisesti ajatus siitä, että yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Myös luottamus ja avoimuus ovat kumppanuuden keskeisiä kulmakiviä. Avoimelle yliopistolle yhteistyöoppilaitokset ovat kautta aikojen olleet tärkeitä ja luontevia kumppaneita. Lukuvuoden 2012-2013 tilastojen mukaan yhteistyöoppilaitoksissa opiskeli Helsingin yliopiston opintoja yli 4600 opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä noin 18 000 opintopistettä. Nämä luvut kertovat osaltaan siitä, millaisiin tuloksiin toimivilla kumppanuuksilla voidaan päästä. Olemmeko kuitenkaan vielä kyntäneet koko sarkaa? Onko meidän mahdollista yhdessä tekemällä luoda jotain uutta ja innovatiivista turvataksemme avointen opintojen järjestäminen myös tulevaisuudessa? Voiko verkon käytön lisäämisellä olla vielä jotain annettavaa? Entä uudet kumppanit? Millaisia kumppanuuksia tarvitsemme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Näitä kaikkia meidän on jälleen syytä yhdessä pohtia samalla, kun aloitamme lukuvuoden 2014-2015 opintojen suunnittelun. Tähän esitteeseen olemme koonneet opintotarjonnan lisäksi muutamia näkökulmia yksittäisten opintojen toteuttamiseen ja markkinointiin. Tarkemmat opintojen kuvaukset ja hinnat löytyvät verkkosivuiltamme. Te olette parhaita asiantuntijoita oman alueenne opintotarjonnan suunnittelussa ja koulutustarpeiden kartoittamisessa. Tarvittaessa koulutussuunnittelijamme ovat mielellään mukana pohdinnoissa, joissa mietitään, millaisille opinnoille alueellanne olisi tarvetta ja kysyntää. Vastaamme mielellämme kaikkiin opintoja ja niiden järjestämistä koskeviin kysymyksiinne. Tehdään yhdessä voitavamme kansalaisten sivistyksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa! Yhteistyöterveisin Eeva-Liisa Nisula varajohtaja Eeva-Riitta Koivunen koulutussuunnittelija 2
Bästa samarbetsinstitut! Helsingfors universitet är Finlands största universitet som ger undervisning i närmare 300 läroämnen inom 11 fakulteteter. I många läroämnen bedrivs forskning och undervisning bara vid Helsingfors universitetet. Forskningen vid universitetet håller hög internationell nivå. Öppna universitetet vid Helsingfors universitet vill gärna sprida den nyaste forskningen genom sina kurser, som är öppna för alla. En stor del av kurserna som ges på svenska anordnas i samarbete med våra samarbetsinstitut. Via Öppna universitetet och samarbetsinstituten kan också personer som inte är inskrivna vid universitetet och som bor på annan ort delta i kurser enligt universitetets examensfordringar och på så sätt få del av aktuell forskning. Universitetet är tvåspråkigt och undervisning ges på svenska i flera läroämnen. Vid Öppna universitetet utreder vi gärna möjligheterna att erbjuda kurser i nya ämnen ämnen som erbjuds på svenska vid universitetet, men också sådana som bara finns på finska. I den bifogade studieguiden för 2013 2014 presenteras den undervisning som ges på svenska vid Helsingfors universitet detta läsår. Kurser som anordnas eller har anordnats på svenska vid Öppna universitetet finns på adressen www. helsinki.fi/avoin > Oppilaitosyhteistyö > Opintotarjonta > Svenskspråkig undervisning. Utöver det som nämns där är det ofta möjligt att arrangera kurser som hålls på finska vid Öppna universitetet också på svenska. Vi hoppas att det bland vårt mångsidiga studieutbud finns kurser som ni vill erbjuda som öppna universitetskurser. Vuxenutbildningsinstitut som ligger nära varandra kan också med fördel samarbeta och hålla kurser tillsammans. Läroplattformen Moodle används i allt större utsträckning på våra kurser för att öka flexibiliteten. Vi hjälper er gärna med att hitta lämpliga kurser och att planera hur kurserna kunde arrangeras så att de uppfyller era och studerandenas behov. Vänligen kom med kursönskemål på e-blanketten på adressen https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/45491/lomake.html eller per e-post till benita.skogberg@helsinki.fi senast 31.12.2013. Uppge läroämne, omfattning, tidpunkt, speciella önskemål och kontaktpersoner på er läroinrättning. Med samarbetshälsningar Benita Skogberg utbildningsplanerare 3
Monipuoliset yhteistyöverkostot tärkeitä Hämeen kesäyliopisto uskoo vapaan sivistystyön merkitykseen Kun Hämeen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1972, opettajien täydennyskoulutusta tehtiin paljon. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kasvoi erityisesti 2000-luvulla ja yhteistyöverkostossa on nyt 6 7 eri yliopistoa, kertoo Hämeen kesäyliopiston rehtori Jari Tiainen. Opetustunneista suurin osa on Itä- Suo men yliopistosta, Helsingin yliopiston osuus on kasvussa. Tavoitteena on vahvistaa Helsingin yliopiston osuutta opetusohjelmassamme, erityisesti Riihimäen toimipaikassamme yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, Jari Tiainen kertoo. Kanta-Hämeessä kesäyliopisto käytännössä hoitaa avoimen yliopisto-opetuksen (osittain yhteistyössä maakunnan kansalaisopistojen kanssa). Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on sujunut hienosti. Opetusalalla eniten opiskelijoita Avoimissa yliopisto-opinnoissa oli vuonna 2012 yhteensä noin 1300 brutto-opiskelijaa ja noin 500 netto-opiskelijaa. Hämeen kesäyliopiston koko opiskelijamäärä oli vuonna 2012 4295 opiskelijaa (netto). Opiskelijoista on naisia 70 % ja yleisin ammattiala on opetusala (47 % opiskelijoista opettajia, suunnittelijoita, tutkijoita jne). Avoimen yliopiston opinnoista suosituimpia ovat olleet kasvatustieteet ja oikeustieteet. Täydennyskoulutuksessa suosituin on ITK-konferenssi, joka on suurin vuotuinen koulutustapahtuma sekä terveysalan opinnot ja kirjoittajakurssit. Rehtori Jari Tiainen aloitti itse työnsä kesäyliopistossa vuonna 1976 vahtimestarina ja eteni sitten apulaissihteeriksi, suunnittelijaksi, toiminnanjohtajaksi ja rehtoriksi/opetusneuvokseksi. Ilmeisesti olen viihtynyt hyvin, Tiainen toteaa. Hämeen kesäyliopiston rooli maakunnan osaamistason nostajana tärkeä Tiaisen mukaan yksi kesäyliopiston haasteista tällä hetkellä on tarpeiden mukaisen koulutustarjonnan järjestäminen maakunnan väestölle. Hän pitää hyviä ja monipuolisia verkostoja tärkeinä sekä uusien koulutustuotteiden kehittämistä. Avoimen yliopiston opetuksessa kesäyliopistolla on aiempaa suurempi alueellinen vastuu: kesäyliopistolla on osaamista, paikallistuntemusta ja ne ovat luonteva, edullinen ja joustava yliopiston kumppani. Taloudellinen niukkuus ja pienet resurssit ovat puolestaan uhkana. Hämeen kesäyliopiston rooli Kanta-Hämeessä osana Hämeen maakuntaliittoa on merkittävä: koska maakunnassamme ei ole omaa tiedeyliopistoa eikä laitoksiakaan (Lammin biologista asemaa lukuun ottamatta), kesäyliopistolla on tärkeä tehtävä maakunnan avoimena yliopistona ja maakunnan osaamistason nostajana. Haasteista ja ehkä uhkakuvistakin huolimatta Tiainen suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Uskomme vahvasti tehtäväämme ja vapaan sivistystyön merkitykseen myös tulevaisuudessa. 4
Oppiaine esittelyssä: Mediakasvatus Eväitä mediatodellisuuden ymmärtämiseen Sanna Valtonen avaa oppilailleen näköaloja mediatodellisuuteen Yhteiskuntamme on tällä hetkellä läpeensä medioitunut ja medioitumiskehitys tavoittaa koko ajan uusia ilmiöitä ja käytäntöjä, toteaa mediakasvatusta Avoimessa yliopistossa opettava, VTL Sanna Valtonen. Nykyään tarvitsemme yhä enemmän tietoa mediatodellisuudesta ja siitä, miten meidän pitäisi auttaa lapsia ja nuoria toimimaan siinä. Mediakasvatuksen opinnot soveltuvatkin paitsi lasten ja nuorten parissa työtä tekeville kuten opettajille ja rehtoreille, myös lasten vanhemmille sekä kaikille kansalaisille. Mediataidot ovat nykyään yksi olennaisimmista kansalaistaidoista, sillä kaikki tarvitsevat ymmärrystä mediasta. Viestinnän tutkijana työskentelevä Sanna Valtonen on opettanut Avoimessa yliopistossa vuodesta 1996. Mediakasvatuksen kanssa hän on ollut pitkään tekemisissä hän muun muassa opetti 1990-luvulla lukiossa, josta tuli Helsingin ensimmäinen medialukio. Mediakasvatuksen opettajana hän näkee roolinsa nimenomaan viestinnällisen asioiden avaajana. Journalismin ja sosiaalisen median voima yhteiskunnassamme on valtava. Jotta voisi puhua mediaymmärryksestä, niin pitää olla tietoa siitä, miten media toimii ja minkälaiset reunaehdot sen toimintaa ohjaavat. Opiskelijoiden erilaiset taustat rikkaus Valtosen mielestä Avoimen yliopiston opiskelijoiden erilaiset taustat antavat mahdollisuuden mielenkiintoisiin keskusteluihin. Yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden akateemiset taidot ovat keskimäärin paremmat, mutta Avoimen yliopiston opiskelijoiden ryhmissä syntyy mielenkiintoisempia keskusteluja. Samassa ryhmässä voi olla vaikka lääkäri, juristi ja omaa You- Tube-kanavaa pyörittävä nuori. Akateemiset taidotkin kehittyvät opiskelun edetessä. Mediakasvatus on oppiaineenakin aidosti monitieteinen ja moniarvoinen. Mediakasvatus ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan herättää kysymyksiä, Valtonen toteaa. Opinnoissa keskitytään erityisesti ajassa ja ilmassa kiinni oleviin kysymyksiin, ei niinkään paljon oppihistoriaan tai vakiintuneisiin teorioihin. Mediakasvatus on enemmänkin pohdinnan ja analyysin työkalupakki kuin opillinen kokonaisuus. Media ei ole vain viihdettä Valtonen toteaa, että eri-ikäiset opiskelijat katsovat mediakasvatusta eri näkökulmista ja tarvitsevat opinnoista erilaisia asioita. Vanhimmat tarvitsevat opastusta tekniikan käyttöön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hahmottamiseen. Vähän nuoremmilla tekniikka on pintapuolisesti ehkä hallussa, mutta sisällön tuottaminen eri kanaviin ei olekaan helppoa. Osaamme ehkä lukea, mutta emme kirjoittaa. Nuorten, uudenlaisten oppijoiden mediataidot voivat olla hyvät, mutta heillä ei ehkä ole kontekstuaalista ymmärrystä median merkityksestä. Media ei ole vain viihdettä vaan myös demokratian perusedellytys, se tekee meistä yhteisön. On tärkeää, että meillä säilyy jonkinasteinen yhteinen sosiaalinen todellisuus ja viitekehys, jonka sisällä voimme keskustella ja toimia. Syvempi ymmärrys journalismin ja median olemuksesta auttaa näkemään, että esimerkiksi kuluttamisella tehtävät valinnat eivät ole ainoa tapa toteuttaa kansalaisuutta. Sairaalakoulun rehtori innostui mediakasvatuksen opinnoista T yöuransa erityisopettajana aloittanut Mika Saatsi on toiminut vuodesta 2001 Tuusulassa Kalliomaan sairaalakoulussa rehtorina. Viimeiset vuodet lähes kaikki kouluttautuminen on hänellä ollut joko johtamiskoulutusta, nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä tai sairaalaopetuksen kehittämistoiminnan koulutuksia (joita hän on ollut myös järjestämässä). Mika Saatsi valitsi mediakasvatuksen opinnot Tuusulan kansalaisopistossa. Oli todella mukava keskittyä ajankohtaiseen ja tärkeään mediakasvatukseen, irrotella itsestäänkin jotain ihan muuta kuin mitä arjessa on tottunut tekemään. Mukana opiskeluryhmässä oli useita tuusulalaisia opettajia sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Ryhmä oli monipuolinen ja mukava porukka. Ryhmäläisten kanssa vaihdettiin ajatuksia ja toisaalta muun muassa kokeiltiin ja demottiin erilaisia oppimisalustoja. Yliopisto-opetus vaati oikean taajuuden löytämistä Opinnot vastasivat Mikan odotuksia, mutta yliopisto-opiskelu pitkän tauon jälkeen vaati oikean taajuuden löytämistä. Kirjoittaminen oli laajempaa ja analyyttisempaa, mutta vaikka vä- 5
Kirsi tähtää käsityönopettajaksi välivuonna kasvatustieteiden opiskelua Kirsi Hannula valmistui keväällä 2010 lukiosta ja kahden vuoden kuluttua ammattikoulusta vaatetusompelijaksi. - En hakenut heti valmistumisvuonna jatko-opintoihin, sillä en ollut aivan varma haluaisinko ylipäätään jatkaa opiskelua tässä vaiheessa vai siirtyä työelämään. En myöskään tiennyt, mitä tarkalleen haluaisin opiskella, jos jatkaisin, Kirsi kertoo. Seuraava vuosi kului välillä töissä, välillä työttömänä ollessa, ja kevään kouluhakujen lähestyessä aloin miettiä uudelleen jatko-opiskelua. Jäin kuitenkin varasijoille hakemiini kouluihin, joten edessä on toinen välivuosi. Aion hakea ensi vuonna uudelleen yliopistoon opiskelemaan käsityönopettajaksi ja halusin käyttää välivuoden jotenkin hyödyksi opiskelua ajatellen, joten päätin suorittaa kasvatustieteen perusopintoja avoimen yliopiston kautta. Aihepiiri on muutenkin itseäni kiinnostava. Kirsi aloitti opinnot Mäntsälän kansalaisopistossa, joka oli sopivasti lähellä omaa kotia. Hänestä on hyvä, että opiskelumahdollisuus järjestyi läheltä. Jatkuva Helsinkiin matkustaminen tuntuisi pidemmän päälle rankalta. Kynnys opintoihin ilmoit- lillä väsyttikin, niin aina koulutusilloista tai viikonloppusessiosta tuli kotiin hyvällä mielellä, Mika korostaa. Vuoteen mahtui kaikenlaisia muutoksia niin työssä kuin omassa elämässäkin. Opiskelun ja arjen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa. En halua tehdä mitään vähän sinnepäin, ja epävarmuus siitä pystynkö tekemään kaiken siten kuin haluan oli loppuvaiheessa vähän hankalaa. Jotenkin kuitenkin selvisin ja sain enemmän kuin menetin. Hienointa opinnoissa oli uuden oppiminen ja sen oivaltaminen, että minusta löytyy vähän ropsuttamalla vielä yliopisto-opiskelijakin. Median murroksen tutkiminen tärkeää Mediakasvatuksen opinnoissa Mikaa kiinnosti erityisesti koko median murros ja sen vaikutukset itseen, kouluun ja yhteiskuntaan. - Omien medialukutaitojen harjaannuttaminen sekä teoreettisen viitekehyksen opiskelu etenkin kirjallisissa tehtävissä oli mielekästä ja sellaista, mitä ei muuten olisi tullut tehtyä. Suosittelen lämpimästi avoimia yliopisto-opintoja kaikille kiinnostuneille. Varaa kuitenkin riittävästi aikaa ja tiedosta, että avoin yliopisto-opiskelu on jotain muuta kuin esimerkiksi perinteinen kuntien järjestämä täydennyskoulutus. Oppiaineena mediakasvatus on tärkeä, ja sitä tarvitaan tulevaisuuden koulussa entistä enemmän. 6
tautumiseen olisi varmasti korkeampi verrattuna kotikunnassa opiskeluun. Satunnaiset luentopäivät Helsingissä ovat tosin olleet mukavia. Haluaisin jatkossa tehdä jotakin vaatteisiin, käsitöihin tai muuhun luovaan liittyvää työtä. Tulevaisuus näyttää, tapahtuuko se opettajuuden vai jonkin muun ammatin kautta. Yliopisto-opiskelun itsenäisyys opiskelussa parasta ja hankalinta Lukio-opintoihin verrattuna yliopistoopiskelu on paljon itsenäisempää ja vapaampaa, mikä oikeastaan on samanaikaisesti sekä parasta että hankalinta opiskelussa, Kirsi kertoo. Toisaalta opiskelustaan ja tehtävien edistymisestä saa päättää itse, mutta toisaalta niistä myös täytyy huolehtia itse. Ammattikoulu- ja välivuosien jälkeen on ollut hieman totuttelemista palata jälleen näin teoriapainotteiseen opiskeluun, joka on taas omanlaistaan lukioonkin verrattuna. Lukiossa pärjäsi melko pitkälle jo pelkällä ulkoa opettelullakin, mutta yliopistossa tietoa ei tarjota yhtä valmiina, vaan asioita pitää todella pohtia itsekin. Opiskelussa on omat haasteensa, mutta itse olen kuitenkin pitänyt siitä. Kirsi suunnittelee tekevänsä myös jonkin verran töitä vuoden aikana. Hän uskoo, että opinnot ja työt kyllä saa sovitettua yhteen. Opiskelukavereistakin on ollut tukea opinnoissa. Oman opistomme ryhmä on melko pieni ja meitä opiskelijoita kaikenikäisiä, osa jo pitkään työelämässä olleita ja jotkut itseni lailla viettämässä välivuotta ennen jatko-opintoja. Hauskaa onkin ollut, että vaikka olemme niin eri ikäisiä ja eri elämäntilanteista tulevia, meillä on ollut rento, hyvä ryhmähenki ja erilaisuus on vain tuonut lisää näkökulmia käsiteltäviin asioihin. Kirsi uskoo avoimien yliopisto-opintojen auttavan yliopiston valintakokeessa. - Kirjalliseen osuuteen tietty on aina oma materiaalinsa päntättävänä, mutta haastatteluosuuteen uskoisin olevani valmiimpi nyt kuin mitä olin viime keväänä. Avoimista yliopisto-opinnoista apua yliopiston valintakokeisiin Moni yliopistoon pyrkivä on jo valintakokeisiin tullessaan suorittanut avoimia yliopisto-opintoja. Avoin yliopisto on luonteva ja tehokas tapa tutustua yliopisto-opiskeluun, toteaa Anu Korhonen Helsingin yliopiston hakijapalveluista. Hakijapalveluiden tehtävä on auttaa hakijoita hakeutumaan itselleen sopivimpaan koulutukseen Helsingin yliopistossa sekä tukea tiedekuntia valinnoissa ja opiskelijarekrytoinnissa. Johdantokurssien avulla voi kokeilla, millaisia asioita kyseisessä oppiaineessa käsitellään ja soveltuvatko yliopisto-opinnot itselle. Avoimen opinnot antavat hyvää pohjaa myös valintakokeeseen valmistautumiselle, kun oppiala tulee tutuksi. Avoimen yliopiston opinnot ovat yliopistolle yksi opiskelijoiden rekrytointikanava. Opinnot voi myös liittää tutkintoon, jos myöhemmin on yliopistossa tutkinto-opiskelijana. Välivuodenkin voi siis käyttää hyödykseen opiskelemalla. Valintakokeista voi selvitä myös ilman valmennuskurssia Erilaiset valmennuskurssit ovat koko ajan kasvattaneet suosiotaan, mutta Anu Korhonen toteaa, että yliopistoon voi päästä ilman valmennuskurssiakin. Valmennuskurssilla voi saada rotia omaan lukutahtiin, mutta motivoitunut hakija pärjää lukemisen rytmittämisessä myös ilman kurssia. Aina voi koota myös oman porukan, jonka kanssa valmistautua ja tsempata. Keskustelupalstoilta voi myös saada vinkkejä lukemiseen ja kokeessa vastaamiseen. Anu vinkkaa, että yliopiston sivuille on koottu vanhoja valintakoetehtäviä ja joissakin aineissa myös mallivastauksia, joihin kannattaa tutustua etukäteen. Vertaistukea kaipaavat voivat tutustua muiden kokemuksiin erilaisilla opiskeluun liittyvillä keskustelupalstoilla, esim. Ylen Abitreenit-sivuilla. Kannattaa muistaa, että moni tulee valintakokeeseen vain kokeilemaan sen kummemmin valmistautumatta: et siis kilpaile koko koesalin kanssa, vaan niiden, jotka ovat oikeasti panostaneet valintakokeeseen. Anu Korhonen (oikealla) hakijapalveluiden Helena Hämäläisen (vas.) ja Ninni Ojasen kanssa. 7
Opintotarjonta yhteistyöoppilaitoksille 2014 2015 Kieliopinnot Tutkintoon vaadittavat kieliopinnot Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (hum., käytt., valt.) (3 op) Englannin keskustelu ja kirjoittaminen (hum.) (2 op) Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (hum.) (5 op) Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (oik.) (5 op) Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (valt.) (4 op) Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (käytt.) (3 op) Muut kieliopinnot Valmentava kurssi: Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (3 op) Ruotsin valmennuskurssi (2 op) Espanja, Italia, Ranska, Saksa: alkeiskurssi 1 ja 2, (3 op + 3 op) jatkokurssi 1 ja 2, (3 op + 3 op) Venäjä: alkeiskurssi 1 ja 2, (4 op + 4 op) jatkokurssi 1 ja 2, (4 op + 4 op) Näiden lisäksi on mahdollista järjestää muita kielten kursseja, esimerkiksi kertauskursseja ja keskustelukursseja. Biotieteelliset opinnot Tiedekunnan monipuolisesta opintotarjonnasta on mahdollista järjestää yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi Ekologian perusteet (4 op) ja Geenitekniikka (3 op) Ympäristölainsäädäntö ja -hallinto (3 op) Humanistiset opinnot Tiedekunnan monipuolisesta opintotarjonnasta on mahdollista järjestää perusopintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja. Tutustu laajaan opintotarjontaan Avoimen yliopiston verkkopalvelussa http://www.avoin.helsinki.fi/opintotarjonta/tiedekunnat.htm ja keskustele oppiaineen koulutussuunnittelijan kanssa. Esimerkkejä opintojaksoista: Estetiikan perusteet (5 op) Johdatus arkeologiaan (5 op) Esimerkkejä opintokokonaisuuksista: Filologia Eri kielten filologioita Taidehistoria Taidehistorian perusopintoja Teatteritiede Teatteritieteen perusopinnot (25 op) Yleinen kirjallisuustiede Yleisen kirjallisuustieteen perusopinnot (25 op) Käyttäytymistieteelliset opinnot Erityispedagogiikka Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op), lähi- ja monimuoto-opetus Kasvatustieteet Kasvatustieteiden perusopinnot (yleinen ja aikuiskasvatustiede) (25 op), lähi- ja monimuoto-opetus Kasvatustiede Kasvatustieteen perusopinnot (luokanopettaja) (25 op) Kasvatustieteen perusopinnot (varhaiskasvatus) (25 op) Mediakasvatus Mediakasvatuksen perusopinnot (25 op) Psykologia Psykologian perusopinnot (25 op) Näiden lisäksi on mahdollista keskustella myös muiden (kuin listassa olevien) opintojen järjestämismahdollisuudesta. Matemaattisluonnontieteelliset opinnot Tähtitiede Maailmankaikkeus nyt (3 op) Johdatus astrobiologiaan (3 op) Planeetta Maan ilmastonvaihtelut (3 op) Maatalous-metsätieteelliset opinnot Kotieläintiede Hevoskurssi (3 op) Oikeustieteelliset opinnot Johdatus oikeustieteeseen (2 op) Oikeushistoria (5 op) Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (6 op) Valtiosääntöoikeus (5 op) Valtiotieteelliset opinnot Sosiaalipsykologia Sosiaalipsykologian perusopinnot (25 op) Sosiaalipsykologian johdanto (5 op) Sosiaalityö Sosiaalityön perusopinnot (25 op) lähi- ja monimuoto-opetus Sosiologia Sosiologian perusopinnot (25 op) Sosiologian johdantokurssi (5 op) Viestintä Viestinnän perusopinnot (25 op) Johdatus viestinnän tutkimukseen (5 op) Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntapolitiikan perusopinnot (25 op) Sosiaalipolitiikan johdantokurssi (5 op) Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikan johdantokurssi (5 op) 8
Valtiotieteellisen tiedekunnan yleisopinnot Tieteellinen kirjoittaminen (2 op) Teologiset opinnot Kaikille avoimet Studia Generalia -luennot tuovat tutkimustiedon lähelle kuulijoita Yleinen teologia Yleisen teologian perusopinnot (25 op) Ruotsinkieliset oppiaineet AGRIKULTUR-FORSTVETENSKAPLI- GA KURSER Näringslära Enskilda kurser i näringslära, till exempel Grunderna i näringsfysiologi (4 sp) BETEENDEVETENSKAPLIGA KURSER Pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) Grundstudierna i pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) (25 sp) (i huvudstadsregionen och övriga Nyland) Barnträdgårdslärarutbildning Enskilda kurser BIOVETENSKAPLIGA KURSER Enskilda kurser i biovetenskapliga ämnen, till exempel Cellbiologi och cytogenetik (2 sp) och Människans genetik (3 sp) HUMANISTISKA KURSER Enskilda kurser i humanistiska ämnen, till exempel kurser i historia och filosofi MATEMATISK- NATURVETENSKAPLIGA KURSER Enskilda kurser i matematisk-naturvetenskapliga ämnen, till exempel Universum nu (3 sp) SPRÅKKURSER Engelska Reading, Writing and Spoken Communication (för humanister, statsvetare, beteendevetare) (3 sp) Utöver de här kurserna finns det möjligheter att ordna också andra kurser på svenska. Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarjat tarjoavat mahdollisuuden kuulla yliopiston huippututkijoiden näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Aiheita lähestytään monen eri tieteenalan näkökulmasta ja yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Toimintaa toteuttaa Avoin yliopisto. Tänä syksynä luentosarjan aiheena on ollut Muuttuva ilmasto. Puhujat käsittelivät luennoissaan muun muassa ilmastomalleja, ennustamista, kansainvälisiä sopimuksia sekä sitä, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen estämiseen. Kevään luentosarjan teemana on Eurooppa. Luennot vapaasti opintoryhmien käytettävissä Luentoja voi seurata joko paikan päällä Helsingissä tai verkon välityksellä suorana lähetyksenä tai tallenteena. Luennot välitetään verkon kautta opintoryhmille, joita on tänä syksynä järjestetty Lahdessa oppimiskeskus Fellmanniassa, Hyvinkäällä Hyvinkääsalissa sekä Suomussalmella Kianta-opistossa. Lisäksi luentoja on käytetty Helsingin yliopiston perustutkintoopiskelijoiden opintojen osana. Luentoja voi käyttää vapaasti opetuksen osana esimerkiksi opistojen omissa ryhmissä tai lukioissa. Opintoryhmä voi esimerkiksi kokoontua katsomaan luennon suorana lähetyksenä. Luennon aikana opiskelijat voivat osallistua käytävään keskusteluun Twitterissä (#studiageneralia) ja tekstiviesteillä sekä vaikka jäädä luennon jälkeen vielä keskustelemaan keskenään. Luennon voi myös katsoa tallenteena ja keskustella siitä seuraavalla tapaamiskerralla. Opistot voivat myös järjestää kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa katsotaan luentoja. Luentoja voi käyttää myös Ikäihmisten yliopiston opintopiirien materiaaleina. Lisätietoja Studia Generalia -verkkosivut: http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/index.htm Yhteyshenkilö Avoimessa yliopistossa: tiedottaja Outi Tommila outi.tommila@helsinki.fi p. 040 8472912 9
Opintojen järjestämistavat Opintoja järjestetään lähi-, monimuoto- ja verkko-opintoina. Osa opinnoista on mahdollista järjestää vain pääkaupunkiseudulla. Myös muut kuin tässä esitteessä ja verkkopalvelussamme esitellyt toteutustavat ovat mahdollisia otathan yhteyttä koulutussuunnittelijoihimme, jotta voimme suunnitella toiveitanne vastaavia opintoja. Moodle tukee lähiopetusta Valtaosa opinnoista järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen tukena käytetään verkko-oppimisympäristö Moodlea, jonne opiskelijat palauttavat kirjalliset tehtävät opettaja arvioi tehtävät opettaja kokoaa materiaaleja opiskelijoiden saataville Avoin yliopisto keskittää opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa (keskustelualueet ja ohjausmateriaalit) Verkon kautta opiskelijat voivat saada vertaistukea toisilta opiskelijoilta myös lähiopetustilanteiden ulkopuolella. Oppilaitoksen henkilökunta näkee Moodlesta opiskelijoiden arvioinnit, saa sieltä tarvittaessa opintojakson oppimateriaalit sekä voi hyödyntää Moodlea opiskelijoiden ohjaukseen ja neuvontaan. Oppilaitoksen on mahdollista käyttää moodlea myös omien prosessien kuten esim. tenttiin ilmoittautumisten hoitamiseen. Lähiopetus voidaan toteuttaa myös siten, että opetus välitetään oppilaitokselle Adobe Connect -verkkokokousympäristön (AC) avulla. Lähiopetuksessa oppilaitos vastaa kaikista paikan päällä syntyvistä kustannuksista kuten luento-, tentti- ja tehtäväpalkkioista, opettajien matkakustannuksista jne. Monimuoto-opintoja erityispedagogiikassa, kasvatustieteissä (yleinen ja aikuiskasvatustiede) ja sosiaalityössä Monimuoto-opintoihin kuuluu tuutorin paikallisesti ohjaama opintoryhmätyöskentelyä. Moodle -oppimisympäristöä ja AC verkkokokousympäristöä hyödynnetään laajasti. Yliopisto-opettajan opetus välitetään reaaliaikaisesti AC:n välityksellä ja luentotalleina. Erityispedagogiikassa myös tentit suoritetaan verkossa. Kasvatustieteessä ja sosiaalityössä opintoihin kuuluu lisäksi Helsingissä järjestettävä lähipäivä/-päiviä. Monimuoto-opinnoissa Avoin yliopisto vastaa opintojen suunnittelun lisäksi myös opettajien rekrytoinnista sekä opetuspalkkioista. Oppilaitos vastaa tuutoroinnin järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista (rekrytointi, tuutorin palkkiot, opintoryhmätyöskentelystä aiheutuvat tilakustannukset, tenttijärjestelyt). Yhteisopetus Avoimen yliopiston oman opetuksen kanssa Opintoja voidaan järjestää myös yhteisopetuksena Avoimen yliopiston oman verkko- tai lähiopintoryhmän kanssa. Näin oppilaitos voi järjestää myös sellaisia opintoja, joissa oppilaitoksen oma opintoryhmä saattaisi jäädä pieneksi. Yhdessä koulutussuunnittelijan kanssa keskustellen voidaan löytää juuri teidän opiston ja alueen tarpeisiin sopiva opetuksen järjestämisen tapa. Yhteisopetuksena järjestettyjen opintojen kustannukset/hinnat sovitaan tapauskohtaisesti oppilaitoksen ja Avoimen yliopiston kesken. 10
Opintojen järjestäjäksi ilmoittaudutaan täyttämällä verkkosivuilta löytyvä hakulomake. Hakulomake palautetaan Avoimeen yliopistoon 31.12.2013 mennessä. Hakulomakkeen löydät osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/45468/lomake.html Ennen lomakkeen täyttämistä tutustu huolella verkkosivuilta löytyvään opintotarjontaan. Halutessasi voit myös tulostaa opintotarjonnan pdf-tiedostona. Lukuvuoden 2014-2015 opintotarjonnan löydät verkkopalvelustamme seuraavasti: 1. Mene Avoimen yliopiston verkkopalvelun etusivulle osoitteeseen http://www.helsinki.fi/avoin 2. Valitse kohta Oppilaitosyhteistyö 3. Valitse Oppilaitosyhteistyön alta kohta Opintotarjonta 4. Opintotarjontaan voit tutustua monin eri tavoin: tiedekunnittain, oppiaineittain ja teemoittain. Hakulomakkeen täyttäminen Koonti oppilaitoksen toivomista opintotoiveista toimitetaan oppilaitoksille tammi-helmikuun vaihteessa. Tämän jälkeen Avoimessa yliopistossa käynnistyy opintojen konkreettinen suunnittelu. Ohjeita sähköisen hakulomakkeen täyttämiseen TAUSTATIEDOT Täytä yhteystiedot (oppilaitos, rehtori, yhteyshenkilöt) huolella. Näin saamme päivitettyä omat yhteystietorekisterimme ajantasalle. OPPIAINEET Valitse opintotarjonnasta ne opinnot, joita oppilaitos anoo järjestettäväksi lukuvuonna 2014-2015. Kirjaa Muita toiveita tai kysymyksiä ko. opintoihin liittyen kohtaan tieto siitä, jos toivotte opintoihin normaalista poikkeavia opetusjärjestelyjä. Tähän kohtaan voi myös kirjata sellaisia oppiaineita ja opintoja, joita ei löydy Avoimen yliopiston verkkosivuilta tai opistoesitteestä. Hinnasto Lähi- ja monimuoto-opetuksen (normaalit opetusjärjestelyt) opiskelijakohtaiset maksut: MUUT ERITYISTOIVEET Kirjaa tähän ylös sellaisia opetuksen järjestämisen reunaehtoja, joita toivotte koulutussuunnittelijan ottavan huomioon opetusta suunniteltaessa. Näin tieto välittyy koulutussuunnittelijoille eikä erillistä yhteydenottoa oppilaitokselle näiden tiimoilta enää tarvita. Valitettavasti kaikkien reunaehtojen toteuttaminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista. Näissä tilanteissa koulutussuunnittelija ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja keskustelee opetuksen järjestämisestä oppilaitoksen kanssa. Jos sähköisen lomakkeen täyttämisessä on ongelmia tai haluat muuten vain kysyä jotakin lomakkeeseen liittyen, niin ota yhteyttä joko opisto-opetuksen koordinaattoriin Eeva-Riitta Koivuseen tai opintosihteeri Tuija Kiukkolaan. Lähiopetus: Monimuoto-opetus: Opintokokonaisuus 70 Opintokokonaisuus 250 Yksittäinen opintojakso 2 op 20 Yksittäinen opintojakso opintojakson opintopisteet x 10 Yksittäinen opintojakso 3 op ja sitä laajemmat 30 Hinta koostuu Avoimen yliopiston palveluista (mm. ilmoittautumisten ja suoritusten rekisteröinti sekä monimuotoopinnoissa kerättävä yliopistomaksu mm. sähköisestä välittämisestä. Muut kustannukset yhteistyöoppilaitokselle Lähiopetus Oppilaitos vastaa kaikista opetuksen kustannuksista kuten luento-, tentti- ja tehtäväpalkkiot, matka- ja materiaali kustannukset ym. itse (ks. verkkosivuilta opetuspalkkiot ja muut kulut). Monimuoto-opetus Kaikista paikan päällä oppilaitoksessa syntyvistä kustannuksista vastaa oppilaitos itse. Muuta Opintokohtaiset hinnat sekä mahdolliset poikkeukset yllä esitettyyn löytyvät verkkosivuilta löytyvästä oppiainetarjonnasta. Kaikki verkkosivustolla esitetyt hinnat koskevat tyypillisiä opetusjärjestelyjä eivätkä kata esim. kaikkia vaihtoehtoisia tapoja (mm. AC-luennot lähiopetuksen sijaan, yhteisopetus). Näissä tapauksissa lopullisen hintatiedon saat aina oppiaineen koulutussuunnittelijalta. 11
Avoimen yliopiston opetustiimit sähköpostit muodostetaan: etunimi.sukunimi@helsinki.fi Erityispedagogiikka Helenius Sari, opintosihteeri, puh. (09) 191 28058 tai 050 311 2524 Palmanto Milla, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28010 tai 050 318 5203 Taival Paula, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 20237 tai 050 316 0526 Humanistiset ja teologiset aineet, kieliopinnot ja ruotsinkieliset opinnot Karjalainen Kaija, opintosihteeri, puh. (09) 191 20319 tai 050 316 0521 Kaurissaari Tuija, opintosihteeri, puh. (09) 191 28014 tai 050 415 0347 Kettunen Tuija, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 20265 tai 050 316 0524 Rantala Tuula, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28012 tai 050 415 0360 Skogberg Benita, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28006 tai 050 415 0357 Veinio Joanna, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28304 tai 050 415 0225 Kasvatustieteet (yleinen ja aikuiskasvatustiede), puhetieteet ja käyttäytymistieteelliset yleisopinnot Dementjeff Nina, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28082 tai 050 415 0354 Kurki Riikka, opintosihteeri, puh (09) 191 28021 tai 050 416 0429 Lampikoski Jaana, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28067 tai 050 317 5512 Tuomi Eija, opintosihteeri, puh. (09) 191 28016 tai 050 415 0350 Luonnontieteelliset opinnot: Koivunen Eeva-Riitta, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 20278 tai 050 316 0523 Malin Jaana, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28033 tai 050 415 0353 Remonen Iina, opintosihteeri, (09) 191 28080 tai 050 318 3960 Ukskoski Anni, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28005 tai 050 415 4445 Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen opinnot ja viestintä (valtiotieteellinen) Backström Annica, opintosihteeri, puh. (09) 191 28017 tai 050 415 0348 Hakala Mari, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28075 tai 050 415 0351 Lemola Irmeli, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28317 tai 050 415 0361 Vanninen Leena, opintosihteeri, puh. (09) 191 20236 tai 050 316 0527 Psykologia ja opettajankoulutuslaitoksen oppiaineet Haapala Marja, opintosihteeri, puh. (09) 191 20232 tai 050 316 0520 Tiainen Marja, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28025 tai 050 415 0355 Sosiaalitieteiden laitoksen opinnot (paitsi viestintä) ja oikeustieteelliset opinnot: Backström Annica, opintosihteeri, puh. (09) 191 28017 tai 050 415 0348 Hämäläinen Helena, opintosihteeri, puh. (09) 191 28018 tai 050 415 0349 Laitinen-Karipohja Minna, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28093 tai 050 415 4680 Silander Pia, koulutussuunnittelija, puh. (09) 191 28034 tai 050 415 0352 Helsingin yliopiston Avoin yliopisto PL 53 (Fabianinkatu 32) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 1911 (vaihde) Yhteyshenkilöt opistoyhteistyössä opintosihteeri Tuija Kiukkola puh. (09) 191 20237 tai 050 316 0522 tuija.kiukkola@helsinki.fi koulutussuunnittelija Eeva-Riitta Koivunen puh. (09) 191 20278 tai 050 316 0523 eeva-riitta.koivunen@helsinki.fi koulutussuunnittelija Anni Ukskoski puh. (09) 191 28005 tai 050 415 4445 anni.ukskoski@helsinki.fi koulutussuunnittelija Benita Skogberg, ruotsinkielinen opetus puh. (09) 191 28006 tai 050 415 0357 benita.skogberg@helsinki.fi