KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 4/2015 1 KOKOUSAIKA 28.5.2015 klo 17 17:52 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana) Palvelukeskus Poiju JÄSEN: Timo Soinu, pj Jorkka Lehtonen, vpj Antti Talja Jenni Leppänen Katri Tuomi Miia-Riikka Päivärinta Jarmo Martinsuo Kata Vertio Kari Ahonen VARAJÄSEN: Ari Merinen Antti Torppa Juhani Palo Tarja Keskitalo Katriina Mäntylä Heli Lahdenperä Anu Vainio Leena Pylkkö Jussi Saarinen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jussi Mattila Pia Lahtinen Vilho Vuorinen Vesa Rantala Esittelijä-pöytäkirjanpitäjä Kh:n edustaja Kh:n puheenjohtaja Kunnanjohtaja ASIAT 26-33 :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Puheenjohtaja Timo Soinu Tarkastusaika Taivassalossa,1.6.2015 Jenni Leppänen Paikka ja pvm Taivassalossa, Pöytäkirjanpitäjä Jussi Mattila Jarmo Martinsuo Virka-asema Toimistosihteeri Allekirjoitus Heli Koski
2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI 4 SOSIAALIPALVELUIDEN OMAVALVONTASUUNNITELMAT 5 DAISY-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTO TAIVASSALON VARHAISKASVATUKSESSA 7 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON AVUSTUSHAKEMUS VUODELLE 2016 9 ATERIAPALVELUIDEN KILPAILUTTAMINEN 10 OSALLISTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITOYKSIKÖN TOIMINTAAN 11 TIEDOKSI 13 MUUTOKSENHAKUKIELLOT 14
3 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
4 27 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI PÄÄTÖS: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jenni Leppänen ja Jarmo Martinsuo.
5 28 SOSIAALIPALVELUIDEN OMAVALVONTASUUNNITELMAT Liitteet 1-3: omavalvontasuunnitelmat Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa. Vastaava velvollisuus tuli yksityisille sosiaalipalveluille jo vuonna 2012. Valvira antoi tuolloin omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen. Valvira on päivittänyt yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa koskevan määräyksen, joka korvaa aiemman vuonna 2012 annetun määräyksen. Määräys tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Määräys koskee kaikkia yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettuja yksityisiä sosiaalipalveluja sekä vanhuspalvelulaissa tarkoitettuja kunnan tai yhteistoimintaalueen ikääntyneille tuottamia sosiaalihuollon palveluja. Taivassalon vanhuspalveluissa on laadittu omavalvontasuunnitelmat Palvelukeskus poijulle, ryhmäkodille ja Taivassalon vanhainkodille. Säädökset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) ns. vanhuspalvelulaki Sosiaalihuoltolaki (30.12.2014/1301) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011)
6 EHDOTUS: päättää hyväksyä liitteenä olevat omavalvontasuunnitelmat Taivassalon vanhuspalveluiden yksiköille. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
7 29 DAISY-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTO TAIVASSALON VARHAISKASVATUKSESSA Liitteet: 4-5 tarjous, esitteet Varhaiskasvatuksessa aloitettiin viikolla 5/15 varhaiskasvatuksen tietojärjestelmän Daisyn koekäyttö. Koekäyttöä jatkettiin toukokuulle 2015. Kokeilu on ollut käytössä sekä Pikkulukkarissa että Pikkupoijussa. Daisyn koekäyttö on sisältänyt mobiilisovellutuksen päiväkodin työntekijöille, esimiehelle sekä vanhemmille. Päivähoidon hallinnolle on lisäksi käytössä web-sovellus Daisy manager sekä vanhemmille Daisy net. Tarjous vastaavasta ohjelmistosta on pyydetty myös CGI Oy:ltä 19.9.2014. Daisy-sovellus tuo varhaiskasvatukseen joustoa ja nopeutta. Laadukkaan päivähoitopalvelun takaaminen vanhemmille on kunnan tai kaupungin peruspalveluiden laadun tae. Nykyisten järjestelmien kankeus heikentää palvelun laatua ja lisää päällekkäisten töiden tarvetta. Daisy-palvelun kokonaisvaltaisuus hyödyntää jokaista varhaiskasvatuksen sidosryhmää, työntekijöitä, päiväkodin johtajia ja päivähoidon hallinnon ihmisiä. Lisäksi suuren hyödyn saavat myös vanhemmat, jotka pääsevät palvelun kautta lähemmäksi lapsensa päivähoidon arkea saamansa hoitoaikatiedon perusteella. Myös hoitoaikavaraukset hoituvat kätevästi web-liittymästä eli Daisy Netistä. Palvelu mahdollistaa vanhemmille myös mm. palvelusopimuksen tekemisen sähköisesti, viestittelyn, lupakyselyt, yhteystiedot, allergiatietojen päivittämisen sekä lapsesta päivähoidossa otettujen valokuvien selaamisen tietoturvallisesti ja helposti. Päiväkodin ja päivähoidon hallinnolle tarkoitettu Daisy Manager mahdollistaa varattujen hoitopäivien seurannan ja resurssoinnin, palvelusopimuksen tulostamisen sekä tietojen päivittämisen, raporttien seurannan, viestien muokkaamisen sekä automaattisten ruokatilausten hallinnan. Daisy-palvelu uudistaa toimintatapoja päivähoidossa ja ryhmäkohtaiset mobiilipäätelaitteet tuovat toimintaan joustoa toimien samalla ryhmän puhelimena ja sitä kautta kokonaisvaltaisena viestintäkanavana. Kiireiseen arkeen ei tuoda käyttäjille ylimääräisiä päätelaitteita eikä vaikeita atk-ohjelmia vaan Daisy-palvelussa läsnäolokirjaukset voidaan tehdä paikkariippumattomasti ja aina oikea-aikaisesti. Mobiilipäätelaitteen automaattiset kirjaukset eivät kuluta henkilökunnan työaikaa ja automatisoidun kirjauksen avulla normaali sisään- /uloskirjaus vie aikaa vain 3 sekuntia. Mitä Daisy on? Mitkä hyödyt käytännössä: 1.Lasten kirjaamiset aamulla/iltapäivällä vanhemmilla olevilla avaimenperillä päiväkodin mobiilipäätteeseen,sekä etukäteen vanhempien varaamat hoitoajat takaavat sen, että henkilökunnalla on ajantasainen tieto hoidossa olevista sekä hoitoon tulevista lapsista. 2.Vanhempien tekemien hoitoaikavarausten perusteella esimies pystyy suunnittelmaan henkilökuntatarpeen riittäväksi jokaisena päivänä apuna työvuorosuunnittelu Daisy managerissa. Hoitoaikavaraukset tehdään esim. viikolle 22 jo vko:n 20 perjantaihin klo 12 mennessä,joten henkilökunnan työvuorosuunnittelulle jää aikaa. 3.Vanhempien kanssa viestittely toimii suojatussa yhteydessä, jolloin arkaluontoisempiakin asioita voidaan viestitellä sähköisesti. Paperisia tiedotteita ei tarvita. 4.Henkilökunnalla on aina ajantasainen tieto lasten allergioista,vanhempien yhteystiedoista sekä mahdollisten varahakijoitten yhteystiedoista kännykässä. 5. Lasten hoitopäivien koonti laskutusta varten voidaan tulostaa suoraan ohjelmasta,eikä erillistä kirjausta hoitopäivistä enää tarvita.
8 6.Henkilökunnalla on työaikaseuranta sähköisenä 7.Vanhemmat pystyvät tarkistamaan lapsensa käyttämät hoitopäivät Daisy netistä,jolloin hoitopäivien lukumäärän ylityksiä ei tule vahingossa 8.Ohjelma mahdollistaisi tuntiperusteiseen laskutukseen siirtymisen 9.Ruokatilaukset keittiölle Daisy managerin suunnitteluohjelmalla säästää aikaa, kun ei tarvitse käsin laskea listoista, kuinka monta lasta syö minkäkin aterian. Ohjelma on käytettävyydeltään parempi ja toiminnoiltaan monipuolisempi CGI: Oyn Pro Consona päivähoitoon verrattuna. Työvuorojen suunnittelu ominaisuus puuttuu Pro Consona päivähoidosta ja sitä varten olisi hankittava erillinen Titaniatyövuorosuunnitteluohjelma lisäksi. Haasteena: -kaikkien vanhempien sitoutuminen palvelun käyttöön -henkilökunnan huolellisuus kirjautumisissa -Daisy netin toiminta joillain vanhemmilla tuottanut hankaluuksia Perheiltä saadun palautteen mukaan Suurin osa vanhemmista on ollut tyytyväisiä ja sitoutunut käyttöön. Muutamat vanhemmat kokevat hoitoaikojen varaamisen työlääksi samoin yhteydenpidon hankalaksi Daisy nettiä käyttäen. Alkuhankaluuksien jälkeen henkilökunta on sitoutunut/oppinut hyvin käyttämään ohjelmaa avukseen. Kaikkia Daisyn käyttömahdollisuuksia ei kokeilun aikana päästy hyödyntämään esim. päivähoitohaku, laskutus, tilastolaskenta, jäivät vielä testaamatta. Päiväkotien henkilökunta on havainnut järjestelmän käytön helpottavan ja tehostavan päivähoidon arkea. Paperikirjaamisiin ennen käytetty aika jää lapsille. Kokeilujakson perusteella em. hyötyihin ja haittoihin nähden henkilökunta on haluakas jatkamaan Daisyn käyttöä. EHDOTUS: päättää hankkia em. ohjelmiston Taivassalon varhaiskasvatuksen käyttöön. Hankintayksikköä sitova sopimus ei synny päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella / tilauksella. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
9 30 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON AVUSTUSHAKEMUS VUODELLE 2016 Liite 6: LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN EHKÄISEVÄ TUKI TAIVASSALO 2016 Vuodesta 2012 asti MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen (RAY) työntekijä on työskennellyt Taivassalossa yhteistyössä MLL:n Taivassalon paikallisyhdistyksen kanssa. MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja Taivassalon kunnan edustajat ovat käyneet neuvotteluja, jonka johdosta vuodesta 2013 kunta on avustanut piirin toimintaa. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää lapsiperheiden palveluita siten, että kunnalla on mahdollisuus vastata paremmin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin myös ehkäisevän lastensuojelutyön kentässä. Sekä edelleen kehittää lapsiperheiden palveluita siten, että kunnan ja MLL:n tuottamat palvelut muodostavat helposti saatavilla olevan kokonaisuuden ja toiminnan piiriin ohjautuminen tapahtuu monia eri kanavia myöten. MLL:n Varsinais-Suomen piiri anoo ehkäisevän työn toimintakokonaisuuteen 2500 euroa avustusta vuoteen 2016. Avustukseen sisältyy teemaperhekahvila vertaisryhmät kuusi kertaa vuodessa ja toiminnallinen vanhempainilta päivähoitoikäisten lasten vanhemmille sekä vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus, johon kuuluvat kunnan avoimen toiminnan yhteisesitteen kokoaminen, ylläpito ja toiminnasta tiedottaminen, avoimen varhaiskasvatusverkoston ylläpitäminen, MLL:n Taivassalon yhdistyksen vapaaehtoisten rekrytointi ja ohjaus. Lisätietoja: Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan päällikkö Katja Rippstein p. 045 132 6736 EHDOTUS: päättää myöntää MLL:n Varsinais-Suomen piirille anomuksen mukaisesti ehkäisevän työn toimintakokonaisuuteen 2500 euroa avustusta vuodelle 2016. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
10 31 ATERIAPALVELUIDEN KILPAILUTTAMINEN Julkisia hankintoja säätelee kansallinen laki, joka on laki julkisista hankinnoista nk. hankintalaki (348/2007) ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista nk. erityisalojen hankintalaki (349/2007). Hankintalain 1 mukaan lain tavoitteena on julkisten varojen käytön tehostus, laadukkaiden hankintojen tekeminen ja yritysten ja muiden tahojen turvattu mahdollisuus tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakointien tasapuoliseen tarjoamiseen julkisissa hankinnoissa. Hankintalain 2 :ssä on säädetty julkisissa hankinnoissa noudatettavista yleisistä periaatteista. Kilpailutettaessa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava tarjouksen antajia syrjimättä ja toimittava avoimesti ottaen huomioon suhteellisuuden vaatimukset (Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348). Julkisista hankinnoista on asetettu myös valtioneuvoston asetus nk. Hankinta-asetus (24.5.2007/614). Taivassalon sosiaalilautakunta on 28.2.1996 17 päättänyt hankkia ateriapalvelut Ruokala Merja Rannalta päiväkodin, vanhainkodin, kotihoidon ja palvelukeskus Poijun asiakkaiden käyttöön. Hankintalain mukaan em. hankinnat tulee kilpailuttaa. Kilpailuttaminen on tarkasti määritelty prosessi, jonka tarkoituksena on valita paras mahdollinen tarjous. Ateriapalveluja kilpailutettaessa on tarjouksen valintaperusteiksi otettava muutakin kuin alhaisin hinta. Huomioon on otettava myös ruoan ravitsemukselliset ja laadulliset tekijät ja palvelun laatu. Ateriapalveluja kilpailutettaessa tarjouksen valintaperusteena on aina kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisesti edullisuuden ollessa valintaperusteena pitää ne perusteet olla ilmoitettuina, joilla edullisuutta arvioidaan EHDOTUS: päättää kilpailuttaa peruspalveluihin hankittavat ateriat kokonaisuutena syksyn 2015 aikana. Peruspalvelujohtaja yhdessä varhaiskasvatuksen- ja vanhustyönjohtajan kanssa valmistelevat tarjouspyynnön ja hankinnan kriteerit. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
11 32 OSALLISTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITOYKSIKÖN TOIMINTAAN Ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumiseen sekä hoitoon ja huolenpitoon on etsitty Varsinais-Suomessa uusi ratkaisuja seudullisena yhteistyönä. Syyskuussa 2010 perustettiin suunnitteluryhmä, jonka edustajat valittiin maakunnan eri alueilta. Suunnitteluryhmä teki esityksen perhehoidon toimintamallista, toimintaohjeesta ja kustannusten jakamisesta. Erilaisten toimintamallien etuja ja haittoja pohdittiin ja suunnitteluryhmä päätyi esittämään Varsinais-Suomen kunnille isäntäkuntamallia. Toimintamalli, kustannusten jako ja toimintaohje hyväksyttiin kuntien perusturva-/sosiaali- /sosiaali- ja terveyslautakunnissa keväällä 2011. Kaarina valittiin Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön isäntäkunnaksi, koska Kaarina toimii myös maakunnallisen lastensuojelun Sijaishuoltoyksikön isäntäkuntana. Ajateltiin, että uusi yksikkö saa tukea Sijaishuoltoyksiköstä. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2012 ja yksikön tavoitteena oli ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon toteuttaminen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen maakunnallisesti. Perhehoidon toteuttaminen isäntäkuntamallilla on herättänyt kiinnostusta eri puolilla Suomea ja perhehoidon koordinaattorit ovat olleet esittelemässä toimintaa sekä valtakunnallisilla ikäihmisten että kehitysvammaisten perhehoidon päivillä. Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön tehtävät on määritelty kuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa seuraavasti: Perhehoidon käynnistämiseen ja perhehoidon asiakastyöhön liittyvät palvelut: perhehoitoperheiden hankinta, perhehoidosta kiinnostuneiden rekrytointi (toimeksiantosuhteinen perhehoito), perhehoitajien ennakkovalmentaminen, perhehoitosijoituksen valmistelu yhteistyössä kuntien edustajien kanssa, osallistuminen perhehoitoon sijoittamiseen kunnan työntekijöiden kanssa, vastuu ohjaus- ja valvontakäyntien toimivuudesta perhehoitoperheissä, perhehoitajien sijaisten (kiertävä perhehoitaja) ennakkovalmentaminen ja sijaisuusjärjestelmän ylläpitäminen, perhehoitopankin (= valmennettujen perhehoitajien rekisteri) ylläpito ja jatkuva päivitys, perhehoitajien tukimuotojen kehittäminen ja toteutus sekä perhehoidon seuranta ja arviointi yhteistyössä perhehoitajien kanssa. Yhteistyö kuntien kanssa: tiivis yhteistyö kuntien kanssa (säännölliset kuntakäynnit), vastuu perhehoidon perehdyttämisestä ja tiedottamisesta alueen kunnissa. Perhehoidon seudullinen kehittäminen: mallin kehittäminen jatkuvaan ja lyhytaikaiseen sekä osavuorokautiseen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoon, tiedottaminen ja viestintä perhehoidosta, perhehoidon markkinointi, toimintaohjeen päivittäminen ja muu laadun varmistus, perhehoidon jatkuva arviointi ja kehittäminen sekä seuranta ja raportointi kunnille, yhteistyö perhehoidon kehittämisessä yli maakuntarajojen muiden perhehoitoa toteuttavien kuntien perhehoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa sekä yhteistyö Perhehoitoliiton kanssa. 1.1.2012 31.12.2014 Perhehoitoyksikkö on rekrytoinut ja valmentanut 40 ikäihmisten sekä 16 kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitoperhettä. Lisäksi perhepankkiin on liittynyt ennen Perhehoitoyksikön toiminnan alkua toimineita kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitoperheitä 18. Perhehoidon koordinaattorien työajasta perhehoitoperheiden rekrytointiin ja ennakkovalmennukseen kuluu runsas kolmasosa. Keskimäärin yhden uuden perhehoitoperheen ennakkovalmennukseen kuluu n. 40 tuntia/ perhe. Lisäksi perhehoidon
12 koordinaattorit toimivat perhehoitoperheiden tukena järjestäen vertaistapaamisia sekä täydennyskoulutusta. Kun tähän kulunut lasketaan yhteen rekrytointiin ja ennakkovalmennukseen kuluvaan aikaan, perheiden kanssa tehtävä työ vie 50 % koordinaattorien työajasta. Uuden perhehoitolain perusteluissa kuvataan perhehoidon taloudellisia vaikutuksia seuraavasti: Perhehoito on välimuoto siitä, kun hoidettava ei pysty enää asumaan itsenäisesti omassa kodissaan, mutta ei ole myöskään laitoshoidon tarpeessa. Perhehoito on yleisesti taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin palveluasuminen tai laitoshoito. Yksikön toiminta on ollut määräaikaista ja nyt toiminta halutaan vakinaistaa. Kaarinan kaupunki pyytää 31.5.2015 mennessä perhehoitoyksikköön osallistuvilta kunnilta sitoumuksen osallistumisesta yksikön toimintaan 1.1.2016 alkaen. Perhehoitoyksikön ja kunnan kesken tehdään myöhemmin erillinen sopimus yksikön toimintaan osallistumisesta. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa vuosittain niin, että irtisanomisilmoituksen tulee olla toisen sopimusosapuolen tiedossa irtisanomista edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintaan sitoutuvat kunnat osallistuvat perhehoitoyksikön rahoitukseen kustannusjakomallin mukaisesti. Maksuosuuksien jaon perustana on kunnan yli 75-vuotiaiden lukumäärä ja kehitysvammaisten lukumäärä (kehitysvammaisten keskimääräinen prosentuaalinen osuus väestöstä on 0,6%= Kelan etuuksia kehitysvammadiagnoosin mukaan saavien osuus Suomen väestöstä keskimäärin). Taivassalon arvioitu maksuosuus vuodelle 2016 on 1000. Lopullinen maksuosuus määritellään sitten kun tiedetään sitoutuvatko kaikki tällä hetkellä yksikön toiminnasta kiinnostuneet kunnat toimintaan. EHDOTUS: päättää, että Taivassalon kunta osallistuu Varsinais- Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön toimintaan 1.1.2016 alkaen, mikäli kaupungin maksuosuus pysyy arvioidussa 1000 :ssa/ vuosi. PÄÄTÖS: Ehdotuksen mukaisesti.
13 33 TIEDOKSI 1. Päiväkoti Pikkupoijun urakkasuorituksen tarkastuspöytäkirja 30.4.15 2. Länsi-Suomen Kaste alue johtoryhmän pöytäkirja 14.4.15 3. Sosiaaliasiamiehen selvitys v. 2014 4. Hoivapalvelu Metsätähti luvan muutos 13.5.15 EHDOTUS: merkitsee em. asiat tiedokseen. PÄÄTÖS: keskusteli Jenni Leppäsen ltk:lle toimittamasta kirjeestä koskien päiväkodin ryhmäjakoa. Ehdotuksen mukaisesti.
14 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavissa :ssä tehdyistä päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa 26-27, 33 HLL:n / muun lainsäädännön mukaan seuraavissa :ssä tehdyistä päätöksistä ei saa hakea muutosta valittamalla: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviran omainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. 28-32 Oikaisuvaatimusviranomainen Taivassalon peruspalvelulautakunta Keskustie 9 23310 TAIVASSALO aika 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista Oikaisuvaatimusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, päätökseen saa hakea kunnallisvalituksella muutosta myös asianosainen ja kunnan jäsen. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Kunnallisvalitus Hallintovalitus Muu valitusviranomainen valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 TURKU valitusaika 30 päivää päivää päivää
15 Valitusajan alkaminen Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valitusasiakirja Valitusasiakirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan ja valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: Lisätietoja *)