Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219
Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity) Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020
Monimuotoisuus numeroina
M = metsien uudistamis- ja hoitotoimet: toimet,jotka eivät sisälly seuraaviin uhkatekijöihin, esim.maaperän muokkaus. Mp = metsien puulajisuhteiden muutokset: mm. lehtipuiden väheneminen ja lehtojen kuusettuminen Mv = vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen Mk = kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen Ml = lahopuun väheneminen: lahoavan puuaineksen, kuolleiden tai kuolevien puiden sekä oksien, laho- ja kolopuiden väheneminen R = rakentaminen (maalla): asutukseen, elinkeinoihin,liikenteeseen ja virkistyskäyttöön liittyvä rakentaminen tierakentaminen, rakentamiseen liittyvät maansiirrot ja läjitykset Muut selitykset Suomen lajien ihanalaisuus Punainen kirja 2010, s. 40-41
73 metsäluontotyypistä 70 % on arvioitu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa 75 % Uhanalaisten metsäluontotyyppien pintaalaosuus noin puolet Metsien laadun muutoksen perusteella arvioituna E- Suomessa uhanalaisia olisi 92 % pinta-alasta, määrän muutoksen perusteella arvioituna 19 %
Suojelu nyt Etelä-Suomessa parin prosentin luokkaa Pohjois-Suomessa kymmenen prosentin luokkaa Tiukasti suojellun metsämaan määrä koko maassa on reilu 5 %. Kitumaat mukaan lukien tiukasti suojeltujen metsien määrä koko Suomessa on n. 9%.
Minkä verran suojelua on riittävästi? Suomi sitoutunut Nagoyan tavoitteisiin, joissa tavoitteena suojella 17% kaikista elinympäristöistä. Kun elinympäristön pinta-ala pienenee alle 10-20%, on todennäköistä, että yli puolet sen elinympäristön lajeista häviää. (vrt. Jos METSO-ohjelma toteutuu kokonaan, sen osuus E-Suomen metsämaasta n. 0,6%)
Pinta-ala ja pirstoutuminen Hehtaarit vs. täsmäsuojelu Elivoimaiset populaatiot tarvitsevat riittävästi sopivaa elinympäristöä. Metsälajien tarve jatkumolle ja sukupuuttovelka Täsmäsuojelu vs. riittävän yhtenäiset alueet Esim. metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen pienialaisuus
Keinovalikoimaa 1. METSO (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) 2. Lahopuumäärä ja monimuotoisuus 3. Tärkeimmät korjaustoimet 4. Muita mahdollisuuksia
1. METSO (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) METSOn pysyvän suojelun tavoitteesta toteutettu noin puolet Tässä mukana päällekkäisiä hehtaareja METSOn ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden tavoitteesta toteutettu n. 45%
METSOn rahoitus vähenee sekä YM:n että MMM:n budjeteissa YM: 26,83M n. 8M MMM: 6,027M 3,027 Samalla vähenee myös hehtaaritavoite
2. Lahopuumäärä ja monimuotoisuus Lahopuun määrän väheneminen suurin uhanalaisuustekijä ja uhka metsälajeille. Lahopuun määrä luonnontilaisissa metsissä ylittää usein 100m3/ha (Siitonen 2001) Useat uhanalaiset kääpälajit eivät esiinny metsissä, joissa lahopuuta vähemmän kuin 20 m3/ha (Penttilä et al.2002, Siitonen 2001)
Lahoopuun määrä nyt Etelä-Suomessa lisääntynyt hieman, mutta määrä silti niinkin vähäinen kuin 3,8m3/ha (VMI10 VMI11: 3,3 3,8) Pohjois-Suomessa määrä vähentynyt ja nyt 8,0m/ha (VMI10 VMI11: 9,0 8,0) Uusi metsätuholaki ristiriidassa monimuotoisuustavoitteiden kanssa
3. Tärkeimmät korjaustoimet Luonnonsuojelurahoituksen palauttaminen vähintään vuoden 2015 tasolle (arvokkaat alueet metsätalouden ulkopuolelle) Lahopuun määrän lisääminen Metsälain ja metsätuholain korjaaminen Bioenergian kestävyyden varmistaminen myös monimuotoisuuden näkökulmasta Siirtyminen pois avohakkuisiin perustuvasta metsätaloudesta (metsälain mahdollisuuksien toteuttaminen käytännössä) Sertifikaattien kunnianhimon ja toteutuksen parantaminen
4. Muita mahdollisuuksia (esimerkkejä) Puukaupoista sivuun siirrettävä suojelumaksu Suomen 100-vuotislahjaksi arvokkaita alueita ja valtio suojelee valtionmailta saman määrän.