Yhteenveto Rousun asuinalueen aloituskyselystä

Yhteenveto Rousun asuinalueen aloituskyselystä 23.2.2009 Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus Pilvi Nummi

Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Taustatiedot... 2 2.1 Naiset ja lapsiperheet aktiivisimpia... 2 2.2 Naapurikaupunginosien vakiintuneet asukkaat enemmistössä... 3 3 Kyselyn tulokset... 4 3.1 Alueen nykytila... 4 3.1.1 Toiminnallisuus... 4 3.1.2 Alueen luonne... 5 3.1.3 Tärkeät paikat ja reitit... 6 3.2 Näkökulmia suunnitteluun... 6 3.2.1 Mielipide rakentamiseen... 7 3.2.2 Uuden asuinalueen luonne... 7 3.2.3 Rakentamisen sijoittuminen... 8 3.2.4 Viheralueen luonne... 8 3.2.5 Liikenne... 8 3.2.6 Palvelut... 9 3.2.7 Nimistöehdotuksia... 10 3.3 Alueen ylläpito, kehittäminen ja korjaustarpeet... 10 4 Mielipiteet kyselystä... 11 4.1 Tiedottamisessa parantamisen varaa... 11 5 Tulosten huomioiminen suunnittelussa... 12 6 Liitteet... 13

1 Johdanto Rousun asuinalueen aloituskysely toteutettiin nettikyselynä kaupungin internetsivuilla ja perinteisenä paperikyselynä, johon oli mahdollista vastata Teknisen toimen palvelupisteessä (Seutulantie 12). Kysely oli avoinna 19.11.2008-2.1.2009 välisen ajan. Kyselyyn vastasi internetissä 25 vastaajaa. Paperikyselyyn ei saatu vastauksia. Kyselyä mainostettiin sähköpostitse Satukallion asukasyhdistykselle, Oinaskadun kouluun sekä päiväkoti Lampaanpolskaan. Asukasyhdistyksen kautta tieto kulki eteenpäin sähköpostitse. Järvenpään internet-sivuilla kysely oli näkyvillä etusivun uutisena ja kaavoituksen sivuilla kyselyä mainostettiin ajankohtaisten kaavojen sivulla ja ilmoitustaululla. Kyselyn lähtötietona esiteltiin alustava rakennettavuuskartta ilmakuvan päällä. Kartta oli piirretty alustavien analyysien pohjalta (mm. kasvillisuus ja maastonmuodot), ja siihen oli merkitty yleiskaavan mukaisen asuinalueen (Amid) rajan puitteissa rakentamiselle sopivia alueita. Maaperäselvitystä alueelle ei ollut vielä tehty, joten näkemys rakennettavuudesta oli vasta alustava. Kartan tarkoituksena oli kertoa, mihin rakentaminen alueella tulee todennäköisimmin sijoittumaan. Kuva 1: Analyysikartta alueen rakennettavuudesta. Tässä raportissa esitellään kyselyn tuloksia. Tulokset julkaistaan myös internetissä, Rousun asuinalueen suunnittelusivuilla (www.jarvenpaa.fi/rousu/). Tulokset ovat osa asemakaavan lähtöaineistoa. Sivu 1/12

2 Taustatiedot Taustatietokysymykset olivat vapaaehtoisia, jotta ne eivät estäisi tai vähentäisi kyselyyn vastaamista. Taustatiedot ovat hyödyksi tulosten analysoinnissa. Lisäksi taustatietojen avulla kerätään tietoa siitä, minkälaiset henkilöt osallistuvat internetin kautta. Seuraavassa on esitelty tämän kyselyn vastaajien taustatietoja. 2.1 Naiset ja lapsiperheet aktiivisimpia Yleisen olettamuksen mukaan nettikyselyissä dominoivat nuoret ja hyvin koulutetut miehet. Kaavoitukseen liittyvässä verkko-osallistumisessa tämä ei kuitenkaan näytä toteutuvan. Esimerkiksi Järvenpäässä vuonna 2005 toteutetussa elinympäristön laatua kartoittavassa kyselyssä aktiivisimpia olivat keski-ikäiset naiset, joilla oli lapsia. 1 Myös Rousun aloituskyselyssä lapsiperheet ja naiset olivat aktiivisimpia. Koska vastausten määrä oli pieni ja tietty asukasryhmä selvästi ylikorostui, vastaajat eivät edusta alueen asukkaita yleisesti. Kysely onkin täydentävä osallistumismenetelmä ja tuloksia tarkastellaan osana suunnittelun lähtötietoa virallisten mielipiteiden ohella. Virallisia mielipiteitä ovatkin jättäneet jo kaavoituksen alkuvaiheessa esimerkiksi iäkkäämmät, alueen pitkäaikaiset asukkaat. Alla olevissa kaavioissa (kaaviot 1 ja 2) on esitetty vastaajien sukupuolijakauma sekä perhetyyppi. Vastaajista yli puolet (n. 61%) oli naisia. Peräti 76% ilmoitti perhetyypikseen jonkin kolmesta eri lapsiperhevaihtoehdosta. Pienten lasten vanhemmat korostuivat näistä jonkin verran. Vastaajien ikä vaihteli 16 ja 47 ikävuoden välillä keskiiän ollessa 39 vuotta. 1) Sukupuoli Kaavio 1: Sukupuolijakauma (n=23). 5) Perhettäni kuvaa paraiten Kaavio 2: Perhetyyppi (n=25). 1 Kyttä, Marketta ja Kahila, Maarit. 2006. PehmoGIS elinympäristön laadun kartoittajana. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. B90. Espoo. ISBN-13 978-951-22-8400-0. Sivu 2 (13)

2.2 Naapurikaupunginosien vakiintuneet asukkaat enemmistössä Suuri osa vastaajista ilmoitti olevansa lähialueen asukas. Vastaajat asuivat useimmiten Kinnarissa, Terholassa, Satukalliossa tai Satumetsässä. Muutamat vastaajat ilmoittivat asuvansa muualla Järvenpäässä. Yrittäjiä ja alueella työskenteleviä oli muutamia. Alla olevassa kaaviossa (Kaavio 3) on esitetty vastaajien suhde alueeseen. Suurin osa vastaajista oli asunut alueella vähintään viisi vuotta (73%). Enemmistö näistä oli asunut alueella 5-9 vuotta (45% kaikista vastanneista) ja hieman yli neljännes oli asunut 10 vuotta tai kauemmin. Vuoden tai sitä lyhyemmän ajan asuneita vastaajissa oli vain muutamia. Voidaan siis sanoa, että vastaajat ovat omalle asuinalueelleen melko vakiintuneita asukkaita. 6) Olen Kaavio 3: Suhde Rousun alueeseen (n=23). Sivu 3 (13)

3 Kyselyn tulokset Kyselyssä kartoitettiin alueen nykytilaa ja näkökulmia suunnitteluun. Näiden aiheiden ohella kyselyn vastauksista nousi esiin näkökulmia alueen ylläpitoon, kehittämiseen ja korjaustarpeisiin. Seuraavassa esitellään yhteenveto kyselyn tuloksista näiden kolmen aihepiirin puitteissa tarkemmin luokiteltuna. 3.1 Alueen nykytila Nykytilan osalta vastauksissa nousi esiin alueen ominaisuuksia toiminnallisuuden ja alueen luonteen kannalta sekä tärkeitä paikkoja ja reittejä. Paikkaan liittyvät kommentit on pyritty paikantamaan kartalle kuvausten perusteella. 3.1.1 Toiminnallisuus Ulkoilun ja virkistäytymisen painottuminen alueen käytössä ei ollut yllätys. Likimain kaikki vastaajat ilmoittivat käyttävänsä Rousun aluetta ulkoiluun yksin, yhdessä tai koiran kanssa. Erityisesti mainittiin urheilu kuntoradalla ja suunnistaminen lasten kanssa. Vastausten perusteella voidaan myös tulkita, että maisemat alueella ovat käyttäjien mieleen: yli puolet vastaajista kertoi katselevansa maisemaa. 7) Miten käytät aluetta? Kaavio 4: Alueen käyttö (n=23). Kysymyksessä oli mahdollisuus valita listalta useampi vaihtoehto. Alueella tärkeinä pidettyjä ja säilytettäviä asioita kartoittavan kysymyksen (Liite 2, kysymys 8) vastauksissa viitattiin usein Terholan kuntorataan, sen hiihtolatuihin sekä kuntoilutelineisiin, mutta myös kaava-alueen metsä on tärkeä kohde mm. lasten ja koirien kanssa ulkoilulle. Terholan ulkoilualue ja Satumetsän metsäalue polkuineen muodostavat yhtenäisen ulkoilualuekokonaisuuden (kts. Kuva 2 seuraavalla sivulla), joka tarjoaa monipuolisia virkistäytymis- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä hoidetussa ympäristössä että vapaassa luonnonympäristössä. Vapaata liikkumista luonnonympäristössä pidettiin tärkeänä, ja sen toivottiin olevan mahdollista myös tulevaisuudessa. Alue tarjoaa nykyisellään ainakin seuraavia ulkoilumahdollisuuksia: lenkkeily, hiihto, ulkoilu, retkeily, leikkiminen, suunnistus sekä kasvien, sienten ja marjojen kerääminen. Alueen monipuolista ulkoilukäyttöä kommentoitiin mm. seuraavasti: Sivu 4 (13)

Reittiä ja ulkoilualuetta käyttävät liikuntaan, metsäretkiin, suunnistukseen jne. erityisesti Lampaanpolskan päiväkodin lapset ja Oinaskadun koulun oppilaat, sekä lisäksi tietenkin alueen asukkaat ja muut järvenpääläiset. Satumetsään tulevaa asutusta ei saisi tuoda liian lähelle kuntorataa sillä kuntoradan lisäksi sen ympärillä olevan metsä on tärkeää liikunta ja retkialuetta. Kuva 2: Terholan kuntorata ja Satumetsän viheralue polkuineen muodostavat nykyisellään yhtenäisen ulkoilualuekokonaisuuden, joka tarjoaa monenlaisia ulkoilumahdollisuuksia. 3.1.2 Alueen luonne Alueen luonnontilaisuus ja vapaa, kaunis luonto nostettiin esiin monissa vastauksissa. Alueella tulisi vastaajien mukaan pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon luonnon metsää ja sen kasvistoa (puita, marjoja, sieniä ja muita kasveja). Toisissa kommenteissa metsää toivottiin hoidettavan siten, että se sopii ulkoilukäyttöön, kun taas toisissa metsä haluttiin säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Kuva 3: Alueen luonto ja luonnontilaisuus on vastausten perusteella tärkeä ominaisuus. Kuva 4: Alueen kasvillisuutta ja puustoa pidetään tärkeänä. Sivu 5 (13)

3.1.3 Tärkeät paikat ja reitit Tärkeät paikat liittyvät edellä mainittuihin ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin. Näitä ovat Terholan kuntorata ja sinne vievät reitit. Vastaajat kommentoivat, että kuntorataan ei saa koskea ja sen kunnossapito on tärkeää. Kuntoradan sijaintia luonnonympäristössä pidettiin myös tärkeänä. Tuleva rakentaminen toivottiin sijoitettavan riittävän kauaksi kuntoradan reitistöstä. Erityisen tärkeä on Terholan kuntoradan ja sille Oinaskadun koululta johtavan yhdysreitin säilyttäminen ulkoilu ja kuntoilukäytössä. Pururata keskellä luontoa liikuntamahdollisuutta varten (lenkkeily, hiihto). Tärkeiksi paikoiksi mainittiin myös Lallankadun päässä sijaitsevat kalliot ja rämelaikku, joka toivottiin säilytettävän luonnontilaisena. Tärkeät paikat ja reitit on esitetty alla olevassa kartassa. Tärkeänä kevyenliikenteen reittinä mainittiin yhteys Oinaskadun koululta kuntoradalle. Talvisin tulisi säilyttää mahdollisuus kulkea tätä reittiä sekä jalan että suksilla hiihtäen. Kuva 5: Tärkeät paikat ja reitit opaskartalle paikannettuna. 3.2 Näkökulmia suunnitteluun Alueen suunnitteluun liittyvät näkökulmat on luokiteltu sisällön perusteella. Sisältöluokkia aiheesta muodostui seitsemän: mielipide rakentamiseen, uuden asuinalueen luonne, rakentamisen sijoittuminen, viheralueen luonne, liikenne, palvelut sekä nimistöehdotukset. Sivu 6 (13)

3.2.1 Mielipide rakentamiseen Osassa vastauksia kommentoitiin painokkaasti alueen nykytilan säilyttämisen puolesta. Säilyttämiseen liittyi erityisesti Terholan ulkoilualueen sekä luonnontilaisten metsäalueiden ja kallioiden säilyttäminen. Rakentaminen toivottiin sijoittuvan mahdollisimman kauas kuntoradan reitistöstä. Alueen säilyttämistä sellaisenaan toivottiin mm. seuraavissa kommenteissa: Alue tulisi säilyttää sellaisena kun se nyt on. Aluetta ei saa rakentaa lainkaan. Se ON säilytettävä metsänä. Olen erittäin yllättynyt miksi tämäkin kaunis metsäalue halutaan tuhota? vieressä on peltomaata pohjoispuolella mille rakentaa taloja... Toisaalta myös vastakkaista näkökulmaa esiintyi: eräät vastaajat olivat sitä mieltä, että alueelle voisi sijoittaa lisää asumista. Osa näistä vastaajista toivoi, että alue toteutettaisiin kuntalaisille myytävinä tai vuokrattavina omakotitontteina. Rakentamiseen positiivisesti suhtautuvat kommentoivat asiaa mm. seuraavasti: (Alueelta puuttuu ) Lisää asutusta Olisimme ostamassa 700-800m2 kokoista tonttia tuolta alueelta jossa naapurin olohuoneen ikkunat eivät ole omiamme vastaan. 3.2.2 Uuden asuinalueen luonne Vastaajat toivoivat, että uusi asuinalue rakennettaisiin pientalovaltaiseksi. Rakennukset voisivat vastausten mukaan olla rivitaloja ja paritaloja kerrostaloja alueelle ei haluta. Luonteeltaan alueen toivottaisiin olevan riittävän väljä, ja luontoa ja puustoa tulisi pyrkiä säilyttämään. Toivottuina rakennusmateriaaleina mainittiin sekä tiili että puu. Viereisten olemassa olevien asuinalueiden rakennuksiin tai niiden luonteeseen vastauksissa ei suoraan viitattu lainkaan. Uuden asuinalueen luonteeseen liittyviä toiveita esitettiin mm. seuraavissa vastauksissa: Pientaloja, puisia ja mielellään matalia. Jos alueelle täytyy rakentaa, ei liian tiivistä asuinaluetta vaan luontoa ja puustoa on säilytettävä. mahdollisimman paljon puita; ettei sitä hakattaisi alas ja tulee peltomainen rakennuspaikka jossa kaikki odottavat puiden kasvua seuraavat 10 vuotta. Eräässä kommentissa esitettiin toiveita monimuotoisesta ja elävästä asuinalueesta: mutkittelevia teitä ja mahdollisimman vapaata rakentamista, jolloin lopputulos on asukkaiden (elävän) näköinen. Myös asumisen hintaan ja rakentamisen toteutustapaan kiinnitettiin huomiota. Suunnitteilla olevan kiinteistömuotoisen rakentamisen sijaan alueelle toivottiin kohtuuhintaisia, kuntalaisille myytäviä tai vuokrattavia omakotitontteja omatoimiseen rakentamiseen. Sivu 7 (13)

Emme missään nimessä halua yhtiömuotoista rakennuspaikkaa. Miksi tästäkin tehdään sellainen? Jättäkää sinne ainakin osa tonteista niin että perinteinen itsenäinen omakotitalonrakentaja voi myös rakentaa ko alueelle. Yhtiöt kuuluvat rivitaloihin, eivät omakotitaloihin. Alueelle tulevan asutuksen pitäisi olla mieluiten omakotiasumista. Suunnitteilla oleva gryderirakentaminen ei kuulosta hyvältä, sen sijaan toivoisin alueelle tontteja tavallisille järvepääläisille perheille. 3.2.3 Rakentamisen sijoittuminen Muutamissa kommenteissa otettiin kantaa rakentamisen sijoittamiseen. Toiveena esitettiin, että rakentaminen ei sijoittuisi liian lähelle Terholan kuntorataa tai nykyistä asuinaluetta. Sijoittumista kommentoitiin esimerkiksi seuraavasti: kun on totuttu asumaan metsän reunassa, olisi mukava, että vanhan ja uuden asutuksen väliin jäisi hiukan metsää Satumetsään tulevaa asutusta ei saisi tuoda liian lähelle kuntorataa sillä kuntoradan lisäksi sen ympärillä olevan metsä on tärkeää liikunta ja retkialuetta. 3.2.4 Viheralueen luonne Kaava-alueen metsät toivottiin säilytettävän mahdollisimman luonnontilaisina. Vastaajat esittivät, että viheralueita ei saisi olla liian rakennettua ja kaavamaista puistoa. Kalliot ja räme ovat tärkeä osa alueen luontoa, ja niiden säilyttämistä pidetään tärkeänä. Viheralue toivottiin kuitenkin hoidettavan hyvin, jotta se sopii ulkoilukäyttöön. Sen luonnetta kommentoitiin mm. seuraavissa vastauksissa: Mahdollisimman paljon luonnon metsää (tulisi säilyttää). Puut, marjat, sienet, luonnon kasvit. Ei saisi rakentaa kaavamaista ihmisen tekemää puistoa luonto, metsiköt hoidettuna, ei vain kaatojätettä täynnä, vaan ulkoilukäyttöön sopivana, polut käytössä Lallankadun päässä olevat kalliot (tulisi säilyttää) - "vapaana" olevaa metsää ulkoilua ja lasten leikkejä varten Luontoa tulisi säilyttää virkistyskäyttöön, ainakin ½ kaavoitetusta alueesta. 3.2.5 Liikenne Liikenteellisistä asioista nostettiin esiin Lahden moottoritieltä kantautuva liikennemelu, liikenteen ohjaaminen uudelle asuinalueelle, nykyisen katuverkon parantamistarpeet ja kevyenliikenteen reitistö sekä julkisen liikenteen yhteyksien parantaminen esim. Kellokoskelle päin. Satumetsän puuston katsottiin nykyisellään estävän merkittävästi Lahdentien melun ja saasteiden leviämistä. Tästä syystä alueen rakentamista pidettiin negatiivisena asiana. Sivu 8 (13)

Lahden moottoritieltä kantautuva melu pahenee jatkuvasti, ja mitä enemmän suojaavaa puustoa poistetaan asuinalueiden ja tien väliltä, sitä suuremmaksi meluongelmat kasvavat. Ihmisillä on oikeus meluttomaan ympäristöön, mutta Järvenpäässä se ei toteudu juuri missään. Jos viimeisetkin palaset Isokydön ja Terholan metsistä kaadetaan, melu ja saasteet leviävät moottoritieltä asuinalueille ja ihmiset, etenkin lapset kärsivät. Liikenteen ohjaaminen uudelle asuinalueelle toivottiin järjestettävän muualta kuin Lallankadun kautta. Lallankatu näkyy alla olevassa kuvassa (Kuva 6). Mielipide perusteltiin liikenneturvallisuuden näkökulmasta seuraavasti: Ei läpikulkua uudelle alueella lallankadun kautta, kapea tie, jossa paljon lapsia ja koululaisia. Kuva 6: Näkymä Lallankadun päästä etelään. Katujen ja reittien kehittämisen osalta nostettiin esiin kevyen liikenteen reitistön säilyttäminen ja kehittäminen. Satukallion asuinalueen teiden kunto mainittiin myös yhtenä kehittämiskohteena. Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt huolettivat myös. Esimerkkinä mainittiin aikaisemmat huonot kokemukset työmaaliikenteen ohjaamisesta kevyen liikenteenväylille. Katuasioita kommentoitiin mm. seuraavasti: Toisena asiana tulisi liikennesuunnittelussa huolehtia siitä että alueen kevyen liikenteen reitit säilyvät kevyen liikenteen reitteinä ja niiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Varoittavana esimerkkinä toimii varmaankin Vanhan yhdystien remonttiaika jolloin autoliikenne siirtyi kulkemaan Lallankadulta Piennartielle kulkevaa pyörätietä (!) ja jopa tuota kuntoradan yhdysreittiä. 3.2.6 Palvelut Koulu- ja päiväkotipalveluiden riittävyys nousi esiin palveluiden osalta. Muutamissa vastauksissa kommentoitiin, että tulevan alueen lapset eivät mahdu Oinaskadun kouluun. Myös nykyinen päiväkoti (Lampaanpolska) on täynnä jo nyt. Sivu 9 (13)

Jos Rousun alue rakennetaan täyteen asuntoja niin tulevaisuudessa lähialueen koululaiset eivät mahdu Oinaskadun kouluun ja joudutaan laajentamaan ko. koulua. Päiväkoti ja koulu käyvät ahtaaksi! Jo nyt Lampaanpolska on täynnä, enkä saa sinne lasta hoitoon, vaikka se on meidän lähipäiväkoti. Alueelle toivotaan aidattua koirapuistoa ja lasten leikkipuistoa. Lähin leikkipuisto on Kinnarissa. Alueelta puuttuu myös kauppa, ja eräässä kommentissa esitettiinkin, että kaavassa voitaisiin varata paikka kioskille. Palveluiden puutteita kommentoitiin mm. seuraavasti: Lasten leikkipuiston saaminen alueelle olisi hyvä asia, tällä hetkellä lähin leikkipuisto on Kinnarissa. Onko kaavassa varattu mitään paikkaa esim. elintarvikekioskille tai vastaavalle, koska sitä mieluusti tarvittaisiin "lähikauppana". 3.2.7 Nimistöehdotuksia Alueen nimistöstä tuli runsaasti samansuuntaisia toiveita. Nykyistä satuteemaan perustuvaa nimistöä pidettiin alueelle sopivana. Erityisesti Peikkometsä-nimi toivottiin säilyvän. Metsässä sijaitseva rämelaikku on saanut arkikielessä epäviralliseksi kutsumanimekseen nimen Mutakuoppa. Alueen nimeksi ehdotettiin Peikkometsän ohella seuraavia nimiä: Lallanalue, Hiskinlaakso, Himminlaakso ja Peikonlaakso. Kadunnimiksi ehdotettiin Peikkopolkua, Menninkäiskujaa ja Keijutaivalta. 3.3 Alueen ylläpito, kehittäminen ja korjaustarpeet Rousun alueen suunnitteluun liittyvien kommenttien ohella kyselyssä tuli esiin näkökulmia alueen ja sen lähialueiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Viheralueiden hoitoa toivottiin parannettavan. Ongelmakohtina mainittiin Mikonkorven metsiköt ja Oinaskadun koulun viereinen metsä, jotka ovat siistimättä. Alueen naapurustossa sijaitseva teollisuusalue sai myös negatiivisen kommentin: teollisuusaluetta pidetään kurjan näköisenä. Terholan kuntoradan osalta mainittiin kuntoladun kunnossapidon tärkeys ja erityisesti valaistuksen puutteellisuus. Reitit kuntoradalle ovat myös tärkeitä, ja niiden osalta toivottiin, että yhteys kuntoradalle olisi talvella myös jalankulkijoiden, eikä vain hiihtäjien käytössä. Sivu 10 (13)

4 Mielipiteet kyselystä Vastaajien kokemuksia nettikyselystä kartoitettiin viimeisillä kysymyksillä. Vaikka negatiivisia kommentteja oli muutamia, kysely koettiin kuitenkin enemmän positiiviseksi. Melko tai erittäin hyvänä kyselyä piti yli 66% kysymykseen vastanneista. 13. Kuinka onnistunut tämä aloituskysely mielestäsi oli? Kaavio 5: Mielipide kyselystä (n=24). Negatiivista palautetta annettiin erityisesti henkilötietokysymysten määrästä ja kysymysten asettelusta. Henkilötietokysymykset olivatkin melko laajat, mutta ne ovat tarpeellisia kyselyaineiston analysoinnin ja osallistumismenetelmien kehittämisen kannalta. Taustatietokysymykset oli kuitenkin asetettu vapaaehtoisiksi, jotta kyselyyn pääsivät vastaamaan myös sellaiset henkilöt, jotka kokivat taustatietokysymykset negatiivisesti. Ilmeisesti taustatietokysymysten vapaaehtoisuus ei kuitenkaan ollut selvää. Sitä tuleekin tulevissa kyselyissä korostaa, jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman paljon. Kysymysten asettelusta eräs vastaaja kommentoi, että kyselyssä ei kysytty minkälaista rakentamista alueelle halutaan. Tämä kysymys oli muotoiltu hieman toisella tapaa: kysymyksessä pyydettiin vastaajaa kertomaan omista tarpeistaan ja toiveistaan alueen suunnitteluun liittyen. Kysymyksen asettelua on parannettava, jotta se ymmärretään oikein. Kysely sai myös kiitteleviä kommentteja. Sen katsottiin olevan helposti saatavilla ja toimivuutta kiiteltiin. Kyselyn katsottiin myös lisäävän asukkaiden kiinnostusta alueen suunnitteluun. 4.1 Tiedottamisessa parantamisen varaa Kyselyn löydettävyyttä kritisoitiin. Tällä kertaa kyselystä tiedotettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, asukasyhdistyksen kautta sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Tämän lisäksi kyselystä lähetettiin sähköpostitse tieto mm. alueen kouluun ja päiväkotiin. On totta, että kyselyn löytäminen edellyttää aktiivisuutta, mutta kysely oli kuitenkin hyvin näkyvillä internetissä. Jatkossa kyselyiden markkinointia voidaan tehdä laajemminkin, ja ehdotuksia tiedon levittämiseksi saa mielellään lähettää kaavoitukseen. Kyselyä kommentoitiin mm. seuraavasti: Kysely erinomainen ajatuksena, mutta ei näitä tavallinen kaupunkilainen löydä, puhumattakaan että potentiaalinen asukas voisi tätä kautta vaikuttaa tulevaan asuinympäristöönsä. Sivu 11 (13)

Lisäksi esitettiin toive, että asukkaita tiedotettaisiin tulevan rakentamisen ajankohdasta. Tämä ei kuitenkaan ole vielä kaavoituksen tässä vaiheessa tiedossa. Kun arvioita aikataulusta voidaan tehdä, niistä tiedotetaan Rousun suunnittelusivuilla 2. 5 Tulosten huomioiminen suunnittelussa Palautekommenteissa epäiltiin kyselyn vaikuttavuutta suunnitteluun. Eräs vastaaja kommentoi kyselyä sanoin: Liekkö nämä mitään vaikuttavat lopullisiin päätöksiin?. Kaavan valmistelijan näkökulmasta kyselyllä on jo nyt ollut vaikutusta suunnitteluun: kyselyn avulla on saatu arvokasta tietoa alueen nykytilasta ja vastaajien toiveista. Kuten tästä yhteenvedosta voi huomata, vastaajien näkemykset ovat osin ristiriitaisia. Asemakaavan suunnittelussa tavoitteena on etsiä ratkaisumallia, joka mahdollisimman hyvin täyttäisi eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet. Kyselyn pohjalta on myös aloitettu keskustelu leikkipuiston osoittamiseksi alueelle. Ajatuksena on, että mahdollisen leikkipuiston suunnittelua tehtäisiin yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. Koulupalveluihin liittyvät kommentit tullaan toimittaan tiedoksi kaupungin sivistystoimen edustajille asemakaavan edistyessä. Kyselyssä esiin tulleet ylläpito- ja kehittämisasiat (esim. kuntoradan valaistus ja katujen kunnossapito) viestitetään teknisen toimen kaupunkiympäristö-yksikön tietoon, jotta ne voidaan huomioida ylläpidossa ja suunnittelussa. Rousun asemakaavan suunnittelu perustuu Järvenpään yleiskaavaan (Liite 1). Yleiskaavassa alueelle on osoitettu tiivis pientaloalue (Amid) sekä viheraluetta (V). Yleiskaavamääräys (Amid) edellyttää tiiviimpää rakentamista kuin mitä väljillä omakotitonteilla asuminen mahdollistaisi. Rakentamista voimakkaasti vastustavat näkemykset ovat asemakaavoituksen näkökulmasta luonnollisestikin hankalia, koska asemakaavaa tulee suunnitella voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Yleiskaavan muuttaminen edellyttäisi poliittista päätöstä. Kuntalaisilla on mahdollisuus esittää tämän tyyppisiä asioita ns. kuntalaisaloitteina päätöksentekijöille vapaamuotoisella kirjeellä kaupungin kirjaamoon. Muutamiin esiin nousseisiin huoliin voidaan antaa vastauksia jo nyt, osa ratkeaa vasta kaavoituksen edetessä. Asuinalueen kaavoitus ei uhkaa Terholan kuntoradan reitistön olemassaoloa. Alueen pohjoisreunalla uusi asuinalue voi sijoittua melko lähelle kuntorataa, ja siltä osin kuntoradan luonne luonnon keskellä kulkevana reittinä muuttuu. Kohtuullinen osa kaava-alueesta osa on jäämässä viheralueeksi yleiskaavan mukaisesti. Sen suunnittelussa voidaan melko hyvin noudattaa vastaajien toiveita. Alue on suunnitteilla toteuttaa ns. puistometsänä. Myös kaavoituksen toiveena on, että mahdollisimman paljon puustoa säilytetään. Rakentaminen aiheuttaa kuitenkin joka tapauksessa muutoksia mm. tuuli- ja vesiolosuhteisiin sekä kasvillisuuteen. Alueen metsää onkin hoitamalla ja karsimalla valmisteltava tulevaan muutokseen. Metsänhoidolliset toimenpiteet on tarkoitus aloittaa hyvissä ajoin, jotta kasvillisuus kestää mahdollisimman hyvin suunnitteilla olevan rakentamisen. 2 Rousun suunnittelusivut löytyvät internet-osoitteesta: www.jarvenpaa.fi/rousu Sivu 12 (13)

6 Liitteet Liite 1: Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 Liite 2: Webropol-kyselylomake Sivu 13 (13)

Rousun asuinalueen aloituskysely Taustatiedot 1) Sukupuoli nmlkj nainen nmlkj mies 2) Ikä 3) Asuinpaikka (kaupunginosan tarkkuudella) 4) Kuinka kauan olet asunut alueella? (vuotta) 5) Perhettäni kuvaa parhaiten... yhden hengen talous 6) Olen... gfedclähialueen asukas gfedclähialueen yrittäjä gfedclähialueen yrityksen työntekijä gfedcasukasyhdistyksen jäsen gfedcasukasyhdistyksen aktiivijäsen gfedckiinnostunut alueelle suunnitteilla olevista uusista asunnoista gfedckiinnostunut alueen suunnittelusta yleisesti gfedcterholan ulkoilualueen käyttäjä gfedcalueen muu käyttäjä, mikä? Seuraava -->

Rousun asuinalueen aloituskysely Rousun alueen nykytila 7) Miten käytät aluetta? gfedculkoilen gfedckatselen maisemaa gfedcpoimin sieniä, marjoja tai muita kasveja gfedcleikin gfedcoleskelen yksin gfedcoleskelen seurassa gfedckuljen ohi autolla gfedckuljen ohi jalan tai polkupyörällä gfedckäytän aluetta muulla tavoin, miten? gfedcen käytä aluetta 8) Mitä asioita tai ominaisuuksia alueella tulisi mielestäsi säilyttää? 9) Mitä asioita tai ominaisuuksia alueella tulisi korjata tai parantaa? 10) Mitä alueelta puuttuu? <-- Edellinen Seuraava -->

Rousun asuinalueen aloituskysely Näkökulmasi Rousun alueen suunnitteluun Asemakaavassa tullaan määrittelemään rakennusten ominaisuuksia (materiaali, värit, koko yms.) ja sijoittuminen alueelle sekä katujen ja puistoalueiden rajat. Lisäksi suunnitellaan alueella käytettävä nimistö. 11) Minkälaisia tarpeita ja toiveita Sinulla on alueen suunnitteluun liittyen? 12) Onko alueella käytössä epävirallisia paikannimiä, joiden toivoisit säilyvän? Kuvaile myös paikan sijainti mahdollisimman tarkasti. <-- Edellinen Seuraava -->

Rousun asuinalueen aloituskysely Palaute kyselystä 13) Kuinka onnistunut tämä aloituskysely mielestäsi oli? Erittäin hyvä Melko hyvä En osaa sanoa Melko huono Erittäin huono Kysely oli mielestäni... nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 14) Voit vielä vapaasti kommentoida kyselyä. <-- Edellinen Lähetä