Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email muhos@muhos.fi Aloitusaika 13.4.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 1 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Jukka Syvävirta Sähköposti jukka.syvavirta@muhos.fi Puhelin 0444970001 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintosihteeri Nimi Rauno Piippo Sähköposti rauno.piippo@muhos.fi Puhelin 0444970003 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve palveluiden uudistamiseen on ilmeinen, koska mm. huoltosuhde maassa heikkenee, sosiaali ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu eriarvoistavat alueita, palveluiden tuottavuutta tulee julkishallinnossa tehostaa kauttaaltaan. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Muhoksen väestön kehitys on ollut hallittua kasvua koko 2000luvun kasvavalla kaupunkiseudulla kunta pystyy omilla toimenpiteillään vaikuttamaan väestönkehitykseen. Väestönmuutosennuste 2010 2030 sijoittuu maan parhaaseen viidennekseen ( + 21,4 %). Huoltosuhde sijoittuu v. 2030 maan kuntien toiseksi parhaaseen viidennekseen (Muhos 81,9; koko maa 73). Lasten vuotuinen määrä (n 140 lasta/v) on maan kuntien toiseksi parhaassa viidenneksessä (minimi 50 lasta/v). Väestön mediaaniikä v. 2025 on 36 vuotta > sijoittuu maan parhaaseen viidennekseen (koko maa 49,1 v). Koko maassa vain 20 kuntaa, jossa mediaaniikä alle 40 v. Yli 75vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä v. 2030 on 10 % > sijoittuu maan parhaaseen viidennekseen Yli 65vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä v. 2030 on 19,6 % > sijoittuu maan parhaaseen viidennekseen Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Tulovero% vuonna 2012 on 20 (koko maan keskiarvo 19.18) Suhteellinen velkaantuneisuus v. 2010 oli 50,1 % (koko maa= 44,5 %)
Taseen alijäämä Muhoksella v. 2010 oli 33 /as ( 2011 Tp + 210 taseen ylijäämää) Valtionosuuksien osuus kunnan tulopohjasta oli v.2010 Muhoksella 35,4 % (koko maa= 20.9 %) Vuoden 2011 Tp Muhoksella 31,22 %. Nettoinvestoinnit 20062011 yhteensä lähes 20 m Lainamäärä/as kasvanut 20062011 vain 29 /asukas samaan aikaan maan kuntien lainamäärä/as kasvanut n 600 :lla Taseen alijäämän kattaminen tapahtunut nopeasti 2010 ja 2011 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Muhos osa Oulun seutukuntaa etäisyys Ouluun n. 35 km Suurin osa asutuksesta sijoittunut kaavoitetuille alueille (asema ja osayleiskaava), jotka ovat myös joukkoliikenteen piirissä. Ydinkeskustan kaavan uudistaminen käynnistymässä. Joukkoliikenneyhteydet toimivat kouluvuoden aikana kesäaikana joukkoliikenneyhteydet Oulujoen eteläpuolella heikot. Junaliikenteen käyttö vähäistä vaikka vuoroja päivittäin Ouluun 6 edestakaista vuoroa. Muhos on Oulun seudun MALselvityksessä mukana. Historiallinen Oulujokivarren suuntainen liikenneväylästö Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Muhokselta pendelöinti% muualle on 48,9 %. Muhokselle kuitenkin pendelöi huomattava määrä työntekijöitä Oulun seudulta ja Oulujokivarresta. Oman kunnan alueella työssä käyvien osuus 51,1 %. OY/Maantieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Oulun seudun paikkatietoon perustuva tarkastelussa parhaita sijoituspaikkoja julkisille palveluille ovat: 1)Oulun keskusta, 2) Kempele, 3) Muhos, 4) Haukipudas, 5) Kiiminki, 6) Liminka jne. Erikoiskaupan osalta Muhos on kuntakeskuksena varsin laajassa saavutettavuusalueessa, joka kattaa Tyrnävän ja Ylikiimingin, sekä suurimman osan Vaalasta ja Siikalatvan pohjoiset osat suora lainaus työryhmän raportista sivulta 291. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Palvelut tuotetaan huomattavalta osin omina palveluina, koska soteyhteistoimintaaluetta ei muodostunut. Soteerityispalveluiden toteuttamiseen tarvitaan kumppaneita. Erikoissairaanhoidon kustannusten vuotuiset muutokset ovat huomattavia. Vuotuinen lapsimäärä (n. 140 lasta) riittää opetustoimen tehokkaalle toteutukselle kunnassa. Toisen asteen oppilaitostarjonta suhteellisen laajaa Muhoksella. Sosiaali ja terveyspalvelujen peruspalvelut pystytään toteuttamaan saatavuuden osalta valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Teknisten ja vapaaaikapalvelujen resurssit rajalliset. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Muhoksen työpaikkaomavaraisuus Oulun seudun toiseksi korkein eli 75,1 %. Vuoden 2011 aikana perustettiin yhteensä 45 uutta yritystä Muhokselle. (nettomuutos +26) Päivittäistavarakaupan ostovolyymi Muhoksella suurempi kuin väestöpohja edellyttäisi. Muhos mukana Oulun Seudun Uusyrityskeskuksessa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Edellä esitettyjen osaalueiden näkökulmasta Muhoksen tilanne toiminnallisten kokonaisuuksien osalta näyttää positiiviselta ongelmana tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon vuotuisten kustannusten suuri vaihtelu > Tulisi muodostaa THL:n esittämää (http://dialogi.stakes.fi/fi/tesson+arkisto/artikkelit/hynynen12012.htm vähintään 200.000 asukkaan suuruisia sotejärjestämisalueita (kuntien per/capita, valtion ja Kelan rahoituksella) n. 15 kpl:tta koko maahan turvaamaan tasalaatuisia ja yhdenvertaisia sotepalveluja kaikille (pl. päivähoito, joka kuuluu asiakasnäkökulman mukaisesti opetustoimeen). Maamme kunnat voisivat suunnitella talouttaan paremmin. Muhoksen kunnalla on valmiutta jatkaa ja kehittää uutta yhteistyötä eri palvelukokonaisuuksissa muiden kuntien kanssa.
Tulevina vuosina kasvavassa kunnassa investointitarve on suuri. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 5 2 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Muhoksen talouden tilanne on parempi kuin analyysissä. Kahden viime vuoden tilinpäätös osoittaa noin neljän (4) verotuloprosentin suuruista ylijäämää ja vuosikate yhteensä kahdeksan (8) verotuloprosentin suuruutta. Siirtämällä sotepalvelut suuriin järjestämisalueisiin (12 15 kpl) Muhoksen kunta pystyisi tuottamaan muut palvelut kasvavalle asukasmäärälle joustavasti ja tehokkaasti. Muhoksen sotepalveluiden osuus toimintakuluista noin 40 %, joten kunnan vastuulla olevien loppujen palvelujen osuus olisi reilusti yli puolet kunnan toimintakuluista. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Etenkin väestörakennetta, kehitystä, huoltosuhdetta ja taloutta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Paras vaihtoehto olisi se, että selvitystyön tulisi lähteä kuntien omasta tahdosta Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tämä olisi toiseksi paras vaihtoehto toteuttamistavaksi. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Niille jotka harkitsevat kuntaliitosta tulisi valtion taholta tukea porkkanarahalla ja muutakin tukea muutosprosessiin. Turvaamalla lähipalvelut ja reunaalueiden elinvoimaisuus. Kannustavat ja pysyvät valtionosuudet. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Tulisi muodostaa THL:n esittämää vähintään 200.000 asukkaan suuruisia sotejärjestämisalueita, joissa kokonaisrahoitus tapahtuisi sekä kuntien per/capita, valtion että Kelan kanssa. Alueita tulisi yhteensä n. 15 kpl:tta koko maahan turvaamaan tasalaatuisia ja yhdenvertaisia sotepalveluja kaikille (pl. päivähoito, joka kuuluu asiakasnäkökulman mukaisesti opetustoimeen).
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Edustuksellisen paikallisdemokratian huomioiminen tulisi ottaa paremmin esille kuntalain uudistuksessa etenkin suurissa kuntayksiköissä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Ei vastauksia. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Tällä hetkellä rahoitus on liian monikanavainen. Valtionosuusuudistus jäi viime kerralla keskeneräiseksi. Uudistuksissa tulisi ottaa selkeästi valtionosuuksien kohdentaminen tasapuolisemmin eri kokoisten kuntien välillä. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion tulee kantaa oma vastuu kustannusten jaosta tehtäväjaosta päätettäessä. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kunnilta pois vankimielisairaalakustannukset, palo ja pelastustoimi osana kansalaisten perusturvallisuutta (puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos). Valtion ja kuntien tehtävänjako Uusien ja vanhojen kuntien tehtävät tulee olla sisällöltään samanlaisia 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Uudistus tulisi toteuttaa palvelunäkökulmapainotteisesti ei rakennelähtökohtaisesti. Ensin tulisi määritellä mitä palvelukokonaisuuksia kunnille kuuluu tulevaisuudessa ja sen jälkeen millaisilla hallinnollisilla rakenteilla niitä järjestetään ja tuotetaan. Jos kunnallishallinto halutaan tulevaisuudessakin säilyttävän asemansa yhteiskuntamme voimatekijänä, tarvitaan laajaa konsensukseen perustuvaa tulevaisuusstrategiaa, jossa on mukana sekä kuntien että valtion yhteinen näkemys. Toivottavasti tämä kuntien kuulemiskierros herättää asioita valmistelevia virkamiehiä ja päätöksiä tekeviä kansanedustajia ja ministereitä tekemään kauaskantoisia ja palveluja turvaavia ratkaisuja.