ELÄMÄÄ TRANSSYLVANIASSA Valokuvanäyttely Transsylvaniasta Kalotaszégin alueelta Vitriininäyttelyssä paikallisia tekstiilejä ja keramiikkaa Aikuisopiston kurssimatkan satoa 20.8. - 4.9.2004 ma-pe klo 10-20, la 10-15 Lummesali Lummetie 4, Tikkurilan kirjasto
TRANSSYLVANIA - KAUKAMETSÄ KARPAATEILLA Kaisa Väyrynen Vehreät ylös saakka laidunnetut vuoristomaisemat hivelevät silmää, paimenet koirineen pitävät lammaslaumoja järjestyksessä, vesipuhvelit löntystävät lauhkeina laumoina kylän raittia yhteislaitumelle. Mummojen kamarien kätköistä löytyvät kauniisti kirjotut aarteet - vuosikymmeniä sitten valmistetut myötäjäistekstiilit. Aika on ajat sitten pysähtynyt. Transsylvania, unkarilaisittain Erdely, sijaitsee Karpaattien vuoriston länsiosassa. Tuon Euroopan viimeisen erämaasaarekkeen historia on pitkä ja vaiheikas ulottuen aina Rooman vallan aikoihin. Transsylvania tunnetaan erityisesti unkarilaisalueena, huolimatta siitä, että alue on ollut Romanian valtiota lähes yhtäjaksoisesti Versaillesissa vuonna 1920 solmitusta Triannonin rauhasta lähtien. Tuolloin ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntynyt rauha pakotti Suur-Unkarin luopumaan varsin laajoista maa-alueista unkarilaisväestöineen. Transsylvanian alue oli yksi näistä. Samalla kaksi miljoonaa unkarilaista jäi rajan taakse muodostaen Euroopan suurimman vähemmistön vieraalla maalla. Huolimatta siitä, että sana trannsylvania tarkoittaa takametsää, alue edusti menneinä Suur-Unkarin aikoina vaurautta ja kehityksen kärkeä. Vuoristo tarjosi runsaasti luonnonvaroja. Karpaattien kaivosteollisuus kukoisti jo keskiajalla ja oli Unkarin kuningaskunnan mahdin ja vaurauden lähde. Saksasta kutsuttujen kaivosmiesten toimesta kaivettiin mittaamattomat määrät suolaa, kultaa ja hopeaa. Vuoristoniityt soveltuivat erinomaisesti lampaiden laidunmaiksi, niinpä Transsylvanian alueesta muodostui jo1700-luvulla Euroopan villa-aitta. Vauraus ja edullinen sijainti imivät vaikutteita ympäristöstä sulautuen rikkaaksi unkarilaiseksi kulttuuriksi. Edellä mainittu Triannonin rauha, alueen liittäminen Romaniaan, toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskuntajärjestelmän muutos, ja erityisesti 1960-luvulla alkanut Nicolae Ceausescun toimesta käynnistetty sortokausi eristivät Transsylvanian ja sen unkarilaisväestön muusta Euroopasta. Unkarin kielen - äidinkielen - käyttö kiellettiin kouluissa ja virastoissa, väestöä pakkosijoitettiin Romanian teollisuusalueille, yhteydenpito rajan takaisiin Unkarin alueen sukulaisiin kiellettiin. Viranomaistoimet tuottivat vastareaktion; oman identiteetin ja kulttuurin vaaliminen vahvistui lähes patriotismiksi ja kansa nykypolvien nautittavaksi. n toiminnan tavoitteena on mm. kansainvälisyyden ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen. Tämä on kirjattu myös Euroopan Unionin yhdeksi päätavoitteeksi. EU on fokusoinut yhdeksi tämän vuoden painopisteeksi vähemmistökulttuurien tallentamisen sekä tunnetuksi tekemisen. Näiden tavoitteiden hengessä järjesti toukokuussa 2004 valokuvauskurssin Transsylvaniassa. Matkan tavoitteena oli tutustua alueen historiaan, kulttuuriin ja luontoon - elämään Transsylvaniassa. Pääosassa olivat sukupolvia samoilla asuinsijoillaan eläneet ihmiset; paimenet, leipurit, myllärit, sepät, mummot ja vaarit. Tutustuminen tehtiin pääosin digivalokuvauksen keinoin. Vanha aika ja uusi tekniikka kohtasivat. Vuorovaikutus oli vilkasta: 40 innokasta valokuvaajaa imuroivat alueen arkea ja juhlaa, paikalliset ihmiset ihmettelivät valokuvaajien innostusta ja ultramodernia tekniikkaa. Osa kuvista käsiteltiin matkakohteeseen viedyillä tietokoneilla ja tulostimilla ja rakennettiin näyttelyksi ja lahjaksi alueen asukkaille. Noin 20 000 kuvaa tuotiin eri muistivälineillä Suomeen. Tästä aineistosta on koottu tämä nyt esillä oleva näyttely.
Anita Hietikko Anneli Lappalainen Antti Ylikojola
Ari Hinttu Arvo Hietikko Britta Munsterhjelm Eeva Rantanen
Eija Metsälä-Halonen Eeva Uusivirta Eva Frostell Harri Toivanen
Hannu Lehto
Jarmo Kejonen Jorma Korvenranta Jorma Ursin
Jukka Nieminen Kauko Antikainen
Kirsti Järvi-Eskola Maarit Lehto Marika Boström
Martti Larikka Pekka Nieminen Päivi Pellinen Rauni Korvenranta
Riitta Ekola Sakari Mäkelä Sinikka Särkkä Tapio Heikkinen
Taina Hietavuo Tapio Kihlberg Tarja Ahjopalo-Nieminen
Tarmo Halonen Terttu Snellman Timo Suvanto
Tuula Honkanen-Laine Virpi Saarinen Virve Pakkanen