Oleskelulupa-asioiden perusteet Ylitarkastaja Mika Walldén Maahanmuuttovirasto, maahanmuuttoyksikkö Oleskelulupakoulutus kulttuurikeskus Caisa 5.10.2012
Esityksen sisältö Toimivaltakysymykset? Miten oleskelulupaa haetaan? Mitä harkinnassa otetaan huomioon? Miten hakemuksia käsitellään maahanmuuttoyksikössä? Oleskelulupa perhesiteen perusteella tai muuna omaisena?
Työnjako lupa-asioissa 23.10.2012 Tekijä 3 Edustusto myöntää viisumin Poliisi myöntää oleskeluluvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle Suomessa uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkoluvat) pysyvän oleskeluluvan pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan (P-EY) Rajavartiolaitos myöntää viisumin ilman viisumia maahan saapuvalle Työ- ja elinkeinotoimistot työntekijän oleskeluluvan osaratkaisu ELY-keskukset tekevät elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan osaratkaisun Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen oleskeluluvan (pl. Suomen kansalaisen perheenjäsenen Suomessa haetut luvat) myöntää työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan ratkaisee jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan, jonka poliisi on siirtänyt Maahanmuuttovirastolle voi pidättää itselleen päätöksenteon poliisille kuuluvassa asiassa luvan peruuttamiset
Maahanmuuttoyksikön tehtävät 23.10.2012 Tekijä 4 oleskelulupien myöntäminen mm. perhesiteen, työnteon, elinkeinonharjoittamisen, opiskelun ja suomalaisen syntyperän perusteella muukalaispassit ja (pakolaisen matkustusasiakirjat) käännyttämis- ja karkottamisasiat maahantulokieltoon määräämisasiat ja peruuttamisasiat yksikössä toimii kuusi tulosaluetta: oikeus- ja tukipalvelut työntekijöiden oleskeluluvat neljä perhesidetulosaluetta, joista kahdella käsitellään ja ratkaistaan pelkästään somalialaisten hakijoiden oleskelulupahakemuksia käännyttämistiimi ja opiskelijatiimi henkilöstö: yli 90 henkilöä (vakituisia noin 60)
5 Hakemusprosessi maahanmuuttoyksikössä Edustustot ja poliisi kirjaavat oleskelulupahakemuksen vireille ulkomaalaisrekisterijärjestelmään (UMA). Hakemus toimitetaan Maahanmuuttovirastoon hakemuksen käsittelyä ja ratkaisemista varten. Heti hakemuksen saavuttua virastoon yksikössä suoritetaan ns. esikarsinta, jonka avulla hakemus ohjataan oikeaan prosessiin. Perhesidehakemukset ohjautuvat ennalta määriteltyihin prosesseihin (aviopuolisot, lapset, muut omaiset ). Opiskelijoiden ja työntekijöiden kohdalla tarkempaa jaottelua (tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat, erityisasiantuntijat, harjoittelijat...) Esikarsinnan jälkeen hakemukset odottavat käsittelyyn pääsyä, jonotusaika vaihtelee eri käsittelyperusteissa suuresti.
Hakemusprosessi maahanmuuttoyksikössä 6 Kun hakemus siirtyy käsiteltäväksi, siihen pyydetään tarvittavat lisäselvitykset, suoritetaan kuulemiset jne. Kun hakemuksessa on tarvittavat selvitykset, kuulemiset, lausunnot, todistukset, valokuvat jne., hakemus siirtyy sihteeriltä ylitarkastajalle ratkaistavaksi.
7 Miten oleskelulupaa haetaan? Oleskelulupaa voi hakea vain hakija itse (muutos 1.1.2012). Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen hakijan Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Suomen kansalaisten perheenjäsenet voivat vaihtoehtoisesti hakea oleskelulupaa myös Suomessa poliisissa. Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustolle, vireillepanon yhteydessä hakijalta otetaan biometriset tunnisteet (mm. sormenjäljet). Oleskelulupaa haetaan aina vakiomuotoisilla lomakkeilla (www.migri.fi). Asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen ratkaisua kirjallisesti tai suullisesti kuulemisen suorittaa edustusto tai poliisi myös DNA-tutkimus mahdollinen perhesiteen selvittämiseksi.
8 Sähköinen asiointi Maahanmuuttoviraston ja poliisin sähköisessä ulkomaalaislupien asiointipalvelussa on käytössä tällä hetkellä opiskelijan oleskelulupahakemukseen liittyvät sähköiset asiointipalvelut asiointipalveluun tulossa pian myös työperusteiset hakemukset, EU-rekisteröinnit ja kansalaisuushakemus Sähköinen asiointi nopeuttaa hakuprosessia, kun hakemuslomakkeita ja liitteitä ei tarvitse toimittaa kirjeitse silti hakijan käynti edustustossa / poliisissa välttämätön henkilöllisyyden todistaminen, biometriset tunnisteet, hakemukseen tarvittavien liitteiden alkuperäisten kappaleiden esittäminen
9 Mikä on biometrinen oleskelulupakortti? Oleskelulupakortti osoittaa myönnetyn oleskeluluvan. Oleskelulupakortti on ollut käytössä vuoden 2012 alusta alkaen ja se on korvannut oleskelulupatarran. Oleskelulupakortin sirulle tallennetaan biometrisinä tunnisteina mm. kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä. Oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Oleskelulupakortti haetaan pääsääntöisesti samasta paikasta, jossa hakemus on pantu vireille.
10 Oleskelulupakorttimalli
11 Maksaako oleskeluluvan hakeminen? Pääsääntöisesti kaikista oleskelulupahakemuksista peritään käsittelymaksu esim. ensimmäinen oleskelulupa 385, opiskelijan hakemus 250, lapsen hakemus 180 joitakin poikkeuksia maksullisuudesta (esim. turvapaikkahakemus). Käsittelymaksut määrätään vuosittain asetuksella Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta (www.migri.fi). Käsittelymaksua ei palauteta hakemuksen peruuttamisen, hakijan kuoleman, kielteisen päätöksen tms. takia. Käsittelymaksun voidaan palauttaa, jos hakemus on jätetty virheellisesti viranomaisista johtuvista syistä.
12 Onko erilaisia oleskelulupia? Oleskelulupa voi olla joko määräaikainen tai pysyvä: määräaikainen lupa jakautuu kahteen lajiin: tilapäinen (kirjaintunnus B) jatkuva (kirjaintunnus A) pysyvän oleskeluluvan voi saada vasta neljän vuoden jatkuvalla luvalla Suomessa asumisen jälkeen P-EY Erityisasiantuntijoiden EU:n sininen kortti
13 Kuinka pitkäksi ajaksi lupa myönnetään? Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. Matkustusasiakirjan voimassaoloajan merkitys: ensimmäistä lupaa ei pääsääntöisesti myönnetä pidemmäksi ajaksi kuin ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa. Matkustusasiakirjan voimassaoloaika ei kuitenkaan rajoita myönnettävän luvan pituutta laissa erikseen mainituissa tapauksissa mm. perhesideluvat, suomalainen syntyperä
14 Mitä asioita huomioidaan harkinnassa? Oleskeluluvan yleiset edellytykset täytyttävä, maahantulosäännösten kiertämisepäilyt tutkittava Hakuperusteen mukaiset edellytykset täytyttävä Hakijan turvattava pääsääntöisesti itse toimeentulonsa Suomessa Harkintaa ohjaavat soveltamisohjeet, oikeuskäytäntö, kv. sopimukset
15 Perheenjäsenen käsite ulkomaalaislaissa Ulkomaalaislain esitöissä (HE 28/2003 vp) on lähdetty siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Ulkomaalaislaissa säädetty perheenjäsenten piiri ei näin ollen kaikilta osin vastaa sitä, millaiseksi eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset itse käsittävät perheenjäsenen määritelmän. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen perhe-elämän suoja on tarkoitettu suojaamaan nimenomaan ulkomaalaislain 37 :n mukaista ydinperhettä. Perheenjäsenen käsite on myös laajempi silloin, kun kyse on EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsenestä.
16 Oleskelulupa perhesiteen perusteella Perheenjäseniä / erilaisia hakuperusteita avio- ja avopuoliso rekisteröity parisuhdekumppani lapsi ja huoltaja kasvattilapsi poikkeuksena pääsääntöön muu omainen Harkinnassa huomioon: onko perheside selvitetty (asiakirjat, DNA, kuulemiset) onko avioliitto todellinen (lumeavioliitto) onko huoltosuhde tosiasiallinen lapsen etu onko toimeentulo kunnossa
Tekijä 17 Perhesideharkinta Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen (36.2 ) Myönnettäessä oleskelulupa avioliiton (perhesiteen) perusteella on päätösharkinnassa kiinnitettävä huomiota avioliiton sisältöön ja sen solmimismotiiveihin. Ratkaisevaa, onko osapuolten tarkoituksena tosiasiallisen perhe-elämän viettäminen, jota myös EIOS 8 art. suojaa. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että kyseessä on lumeavioliitto, avioliittoon perustuva oleskelulupahakemus hylätään.
Tekijä 18 Perhesideharkinta Perheenjäsenen oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos perheenkokoaja on antanut henkilöllisyyttään ja perhesuhteitaan koskevia vääriä tietoja, joiden perusteella hän on saanut oman oleskelulupansa Suomeen.
19 Oleskelulupa aviopuolisolle Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella, jos ulkomaalaislain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Todisteeksi avioliitosta on esitettävä avioliittotodistus. Lisäksi avioliiton on oltava rekisteröity sekä Suomessa että ulkomaalaisen puolison kotimaassa, jos se on kyseisen maan lainsäädännön mukaan mahdollista. Ratkaisevaa on, onko osapuolten tarkoituksena viettää tosiasiallista perhe-elämää. Hakijaa ja hänen puolisoaan kuullaan aina joko kirjallisesti tai suullisesti. Aina tapauskohtaista harkintaa.
20 Oleskelulupa avopuolisolle Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan myöntää, jos jompi kumpi alla olevista ehdoista täyttyy: Hakija on asunut yhdessä avopuolisonsa kanssa vähintään kaksi vuotta. Yhdessä asumisesta tulee esittää todisteena esimerkiksi vuokrasopimus. Puolisoilla on yhteisessä huollossa lapsi, jolloin kahden vuoden yhdessä asumista ei edellytetä. Jos puolisolla on kotipaikka eri valtioissa, yhdessä asumista esimerkiksi lomamatkojen aikana ei pidetä riittävänä oleskeluluvan myöntämiselle. Avopuolisot eivät saa samanaikaisesti olla avioliitossa toisen henkilön kanssa.
21 Milloin epäillään lumeavioliittoa? Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä ja kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. Sopimus suojaa riittävän läheistä, tosiasiallista perhe-elämää. Lumeavioliitossa puolisoilla ei ole 8 artiklan mukaista suojaa vaativaa sidettä. Siten kielteisellä oleskelulupapäätöksellä ei puututa perheelämän suojaan, jos on perusteltua aihetta epäillä, että kyseessä on lumeavioliitto. Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä puolisolle, jos viranomaisella on perusteltua aihetta epäillä, että avioliitto on solmittu maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi.
22 Lumeavioliittopäätöslauselma Euroopan unionin neuvoston 4.12.1997 antamassa päätöslauselmassa toimenpiteistä lumeavioliittojen estämiseksi (97/C/382/01) on mainittu seuraavia seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että avioliitto on solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi: yhteiselämän puuttuminen, avioliiton solmimisesta on maksettu rahaa, puolisoilla ei ole yhteistä kieltä, puolisot antavat ristiriitaisia henkilötietoja toisistaan, heidän henkilöhistoriassaan on merkintöjä aikaisemmista lumeavioliitoista tai oleskeluun liittyy poikkeuksellisia seikkoja tai se, että puolisot eivät ole tavanneet kertaakaan ennen avioliittoa.
23 Toimeentuloedellytys Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei laissa toisin säädetä. Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla siten, että ei voida olettaa jouduttavan toimeentulotuen tai vastaavan etuuden tarpeeseen - tällaisena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia, kuten lapsilisä ja asumistuki. Tavanomainen tulo = palkka, yritystulo, varallisuudesta saatavat tulot, eläkkeen tai muun vastaavan perusteella riittävät varat hakijan itsensä ja hänen perheensä toimeentuloa varten.
24 Poikkeukset toimeentuloedellytyksestä Laissa mainitut nimenomaiset poikkeukset koskevat mm. Suomen kansalaisen perheenjäseniä entisen NL:n alueelta peräisin olevia henkilöitä oleskelulupaa maasta poistumisen estymisen tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella 6 luvun (kv. suojelu) perusteella myönnettäviä oleskelulupia, poikkeus kv-suojelua saaneiden uudet perheenjäsenet Voidaan poiketa yksittäisessä tapauksessa, jos on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
25 Suuntaa-antava toimeentulotaso Hakijan/perheenkokoajan on esitettävä viranomaiselle selvitystä siitä, miten toimeentulo Suomessa turvataan Viraston ohjeeseen sisältyvä suuntaa-antava toimeentulotaso määritelty yhteistyössä STM:n kanssa: 1. aikuinen 900 /kk 10.800 /vuosi puoliso 630 /kk 7.560 /vuosi lapsi 450 /kk 5.400 /vuosi opiskelija 500 /kk 6.000 /vuosi Laissa poikkeuksia toimeentuloedellytyksestä
26 Perhesideharkinta Kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Sama koskee harkintaa päätettäessä perhesiteen perusteella myönnetyn oleskeluluvan peruuttamisesta taikka perheenkokoajan tai hänen perheenjäsenensä maasta poistamisesta.
27 Oleskelulupa alaikäiselle lapselle Pääsääntöisesti vain ydinperheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Suomessa ydinperheeseen kuuluvat vain vanhemmat ja heidän huollossaan olevat alaikäiset lapset. Suomessa asuva vanhempi voi hakea oleskelulupaa huollossaan olevalle naimattomalle lapselle. Oleskeluluvan myöntämisen yleiset edellytykset on täytyttävä, jotta lupa voidaan myöntää. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan selvitys huoltosuhteesta ja toisen huoltajan suostumus Toimeentuloharkinta, lapsen edun huomioiminen.
28 Oleskelulupa alaikäiselle lapselle Alaikäisen Suomessa asuvan perheenkokoajan sisarukset eivät ole ulkomaalaislain 37 :n mukaisia perheenjäseniä, mutta alaikäisille sisaruksille sekä biologisiin sisaruksiin rinnastettaville alaikäisille kasvattisisaruksille voidaan myöntää oleskeluluvat yhdessä huoltajansa kanssa huoltajaan olevan perhesiteen perusteella.
29 Milloin käytetään DNA-tutkimusta? Maahanmuuttovirasto päättää DNA-tutkimuksen tekemisestä kuulemisten jälkeen. DNA-näytteenotto ja -tutkimus tehdään vain, jos päätöstä ei pystytä tekemään muun saadun selvityksen perusteella. Vaikka perheenkokoajalta on jo aikaisemmassa vaiheessa pyydetty suostumus DNA-tutkimuksen tekemiseen, ei virasto ole vielä suostumusta pyytäessään tehnyt päätöstä varsinaisesta näytteenotosta. Suostumus pyydetään prosessin nopeuttamiseksi muiden lisäselvitysten yhteydessä etukäteen. DNA-tutkimus on käytössä erityisesti silloin, kun hakija on Somaliasta, Kongosta, Afganistanista, Irakista tai Myanmarista.
Selvitetäänkö asiaa kirjallisesti vai suullisesti? 30 Tarvittaessa asianosaista kuullaan joko kirjallisesti ja / tai suullisesti. Kirjallinen kuuleminen on lähtökohtana. Tietyistä maista tulevat hakijat kuullaan säännönmukaisesti aina suullisesti jos: hakijat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia hakijat eivät pysty esittämään luotettavaa asiakirjaselvitystä mm. perhesuhteistaan ja henkilöllisyydestään lapset kuullaan aina suullisesti, jos kuulemiseen on tarvetta.
31 Oleskelulupa seurustelusuhteen perusteella Seurustelukumppani ei ole Suomessa asuvan henkilön perheenjäsen. Jos hakija on seurustelusuhteessa Suomen kansalaisen kanssa, hänelle ei voida myöntää oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Seurustelusuhde voi olla erityinen syy tilapäisen oleskeluluvan myöntämiselle. Jotta voidaan myöntää oleskelulupa Suomeen, on hakijan ja seurustelukumppanin suhteen oltava vakiintunut. Lisäksi yhteisen elämän on tarkoitus jatkua Suomessa.
32 Oleskelulupa seurustelusuhteen perusteella Osoituksena vakiintuneisuudesta voidaan pitää aikaisempaa yhdessä asumista (todistuksena esim. vuokrasopimus tai talonkirjaote), raskautta tai muuta vakaata yhteyttä osoittavaa seikkaa. Kumpikaan puolisoista ei saa olla avioliitossa toisaalla. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan maksamilla etuuksilla
33 Oleskelulupa muulle omaiselle Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla on mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Ulkomaalaislaissa tällaisesta lähiomaisesta / sukulaisesta käytetään termiä muu omainen. Kuitenkin vain Suomen kansalaisella tai oleskelulupansa pakolaisuuden, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella on mahdollista ulkomaalaislain mukaan hakea oleskelulupaa muuna omaisena kohtuusharkinnassa huomioon: täysi riippuvuus kiinteän perhe-elämän jatkaminen
34 Kiinteän perhe-elämän jatkaminen Oleskeluluvan hakijan ja Suomessa asuvan omaisen on tarkoitus jatkaa aiemmin viettämäänsä kiinteää perheelämää (samassa taloudessa asumista) Onko hakijan ja Suomessa asuvan omaisen kiinteä perhe-elämä katkennut? Ensimmäinen edellytys luvan myöntämiselle on, että he ovat asuneet yhdessä välittömästi ennen toisen Suomeen muuttoa. Tyypillinen tapaus, jolloin perhe-elämän katsotaan katkenneen jo lähtömaassa, on aikuistuneen oman perheen perustaminen. Kiinteän perhe-elämän katsotaan katkenneen myös, jos toinen osapuoli on muuttanut vapaaehtoisesti Suomeen tai jos lähtömaahan jääneelle omaiselle haetaan oleskelulupaa vasta pitkän ajan jälkeen Suomeen muutosta.
35 Kiinteän perhe-elämän jatkaminen Kiinteän perhe-elämän katkeamattomuuden lisäksi edellytetään, että oleskeluluvan epääminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Käytännössä kaikille ydinperheen ulkopuolisille omaisille ei voida myöntää oleskelulupaa, vaikka he olisivatkin viettäneet kiinteää perhe-elämää Suomeen muuttaneen omaisensa kanssa. Oleskeluluvan voivat saada vain omaiset, joilla olisi yksin lähtömaahan jäädessään vaikeuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästään (esim. iäkkäät vanhemmat, sairaat tai vammaiset täysi-ikäiset lapset).
36 Täysi riippuvuus Oleskeluluvan hakija on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta omaisestaan. Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset asetettu korkeammalle kuin tilanteissa, joissa halutaan välittömästi jatkaa kiinteää perhe-elämää, joka on väliaikaisesti estynyt toisen omaisen Suomeen muuton johdosta. Täysi riippuvuus on osoitettava luotettavalla tavalla (lääkärinlausunto) oleskelulupahakemuksessa. Täyttä riippuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon jokapäiväisestä elämästä suoriutuminen ja hakijan mahdollisuus turvautua kotimaassa oleviin lapsiin, puolisoon ja sukulaisiin. Pelkästään se, että tietyn maan perinteen mukaan lapset huolehtivat omista vanhemmistaan näiden ikääntyessä, ei ole yksinään peruste oleskeluluvan myöntämiselle Suomeen.
Miten ja kenelle oleskelulupapäätös annetaan tiedoksi? 37 Päätös annetaan tiedoksi sekä hakijalle että perheenkokoajalle ja työnantajalle: hakijalle edustuston kautta perheenkokoajalle poliisin kautta, jos hakija on Suomessa ja hänet käännytetään perheenkokoajalle muissa tapauksissa kirjattuna kirjeenä, saantitodistuksella tai tavallisena kirjeenä.
38 Voiko päätöksestä valittaa? Lähes kaikkiin Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen ja työ- ja elinkeinotoimiston päätöksiin, jotka on tehty ulkomaalaislain perusteella, voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea asianosainen tai hänen asiamiehensä. Asianosaisella tarkoitetaan sitä, jota asia koskee. Ohje (valitusosoitus) valituksen tekemisestä on päätöksen liitteenä (mihin hallinto-oikeuteen valitus tehdään, missä ajassa se on tehtävä, mitä liitteitä tarvitaan ja miten valitus toimitetaan hallinto-oikeudelle). Valitusaika 30 vuorokautta siitä, kun asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi.
Vireille tulleet oleskelulupahakemukset 1.1. 31.8.2012 23.10.2012 39 1.1. 31.8.2012 ensimmäistä oleskelulupaa koskevia hakemuksia tuli vireille yhteensä 14 946. viime vuoden vastaavana aikana hakemuksia 16 763 hakemukset vähentyneet 11 % Suurimmat hakuperusteet: 1. Perheside 5 761 osuus kaikista 39 % 2. Opiskelu 4 688 - osuus 31 % 3. Työnteko 3 895 osuus 26 % 4. Muut 602 - osuus 4 % Suurimmat hakijakansalaisuudet: 1. venäläiset (3 350), 2. kiinalaiset (1 148), 3. intialaiset (842), 4. ukrainalaiset (689) ja 5. thaimaalaiset (629).
40 Vireille tulleet oleskelulupahakemukset 2011 Vuonna 2011 ensimmäistä oleskelulupaa koskevia hakemuksia tuli vireille yhteensä 23 664. Suurimmat hakuperusteet: 1. Perhesidehakemukset 10 288 osuus kaikista 44 % 2. Työperusteiset hakemukset 6 389 osuus 27 % 3. Opiskelijoiden hakemukset 5 804 - osuus 25 % 4. Muut 1 183 - osuus 4 % Suurimmat hakijakansalaisuudet: 1. venäläiset (4 645), 2. somalialaiset (1 918), 3. kiinalaiset (1 501), 4. intialaiset (1 498) ja 5. yhdysvaltalaiset (975).
41 Oleskelulupapäätökset 1.1. 31.8.2012 Päätöksiä yhteensä 15 399 oleskelulupa myönnettiin 12 244 henkilölle (80 %) kielteisen päätöksen sai 3 155 henkilöä (20 %) Oleskelulupia myönnettiin 1. opiskelun (4 289 35 %), 2. perhesiteen ( 3 807 31 %), 3. työnteon (3 511 29 %) ja 4. muiden kuin em. syiden (637 5%) perusteella. Eniten oleskelulupia myönnettiin 1. venäläisille (2 942, myönteisten osuus 88 %), 2. kiinalaisille (1 017, 93 %), 3. intialaisille (849, 98 %), 4. ukrainalaisille (652, 91 %) ja 5. vietnamilaisille (496, 91 %) hakijoille.
42 Perhesidehakemukset 1.1. 31.8.2012 Perhesidehakemuksia vireille yhteensä 5 761, osuus 39 % kaikista vireille tulleista hakemuksista Muun ulkomaalaisen perheenjäsenet 3 652 Suomen kansalaisten perheenjäsenet 1 798 Kv. suojelua saaneiden perheenjäsenet 385 1.1. 31.8.2011 perhesidehakemuksia vireille 6 929 laskua 17 % kuluvaan vuoteen verrattuna, kuitenkin vain kv. suojelua saaneiden hakemukset vähentyneet merkittävästi
43 Perhesidehakemukset 1.1. 31.8.2012 Suurimmat hakijakansalaisuudet: 1. Venäjä (1 393) 2. Thaimaa (451) 3. Somalia (355) 4. Intia (345) 5. Turkki (263) Eniten vireille puolisoiden hakemuksia (3 111), seuraavaksi lasten ja huoltajien hakemuksia (2 468) vähiten ydinperheen ulkopuolisten muiden omaisten hakemuksia (182).
44 Perhesidepäätökset 1.1. 31.8.2012 Perhesidepäätöksiä tehty yhteensä 5 624 (osuus 39 %) myönteisiä päätöksiä 3 807 (68 %) kielteisiä päätöksiä 1 817 (32 %) Syitä kielteisille perhesidepäätöksille ovat mm. seuraavat syyt: perhesidettä ei pystytä todentamaan / se ei todellinen avioliitto ei todellinen (lumeavioliitto) huoltosuhde lapsen ja huoltajan välillä ei ole voimassa / se ei ole tosiasiallinen kasvattilapsisuhteen edellytykset eivät täyty toimeentulo ei ole turvattu oleskeluluvan saamisen yleiset edellytykset eivät täyty.
45 Perhesidepäätökset Muun ulkomaalaisen perheenjäsenille päätöksiä 4 150 myönteisiä 3 068 (74 %) ja kielteisiä 1 082 (26 %) Kv. suojelua saaneiden perheenjäsenille päätöksiä 959 myönteisiä 328 (34 %) ja kielteisiä 631 (66 %) Suomen kansalaisten perheenjäsenille päätöksiä 515 myönteisiä 411 (80 %) ja kielteisiä 104 (20 %) Eniten oleskelulupia perhesiteen perusteella myönnetty: 1. venäläisille (994), 2. intialaisille (333), 3. somalialaisille (263), 4. irakilaisille (238) ja 5. kiinalaisille (165).
46 Keskimääräiset käsittelyajat (vrk) 2012 Suomen kansalaisen perheenjäsenet: 120 Kv. suojelua saaneen perheenjäsenet: 541 Muun ulkomaalaisen perheenjäsenet: 241 Adoptio: 15 Au pair: 80 Muu peruste 241 Entinen Suomen kansalainen, suomalainen syntyperä: 429 Paluumuuttaja: 242 Opiskelu: 20 Elinkeinonharjoittaminen: 264 Osaratkaisua edellyttävä työnteko: 117 Erityisasiantuntija: 25 Erityisasiantuntija, sininen kortti:49 Harjoittelija: 28 Tieteellinen tutkimus: 23 Urheilu ja valmentaminen: 94 Muu työnteko: 85
47 Keskimääräiset käsittelyajat 2012 Keskimääräinen käsittelyaika lasketaan hakemuksen vireillepanosta ensimmäiseen ratkaisuun Keskimääräisissä käsittelyajoissa mukana eri viranomaisten työ Vireillä erilaisia kehittämistoimia tietyille pitkille käsittelyajoille erityisesti perheenyhdistämistä koskien: pullonkaulojen tunnistaminen prosessin eri vaiheissa; toimenpiteet viiveiden lyhentämiseksi, määräaikojen määrittely osaprosesseille kv. suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemukset vähentyneet merkittävästi, resursseja kohdennettu purkamaan ruuhkia, päätöksiä tehty yli 2,5 -kertainen määrä vireille tulleisiin hakemuksiin nähden
48 Perhesidehakemusten jonotilanne Perhesidehakemuksia vireillä yksikössä noin 7 580. Perhesidehakemukset, elokuu 2012: vireillä on noin 2 400 perhesidehakemusta käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti helmikuussa 2012 ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti syyskuussa 2011 Somalialaisten perhesidehakemukset, elokuu 2012: vireillä noin 5 000 perhesidehakemusta edustustoissa, joissa somalialaiset hakijat yleensä haastatellaan (pääasiassa Addis Abeba, myös mm. Nairobi), ovat haastatteluvuorossa toukokuussa 2010 hakemuksensa jättäneet
49 Perhesidehakemusten jonotilanne käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille lokakuussa 2011 ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti joulukuussa 2009. Syitä jonoille: somalialaisten perhesidehakemusten nopea lisääntyminen aikaisempina vuosina somalialaiset kuullaan yleensä suullisesti (henkilökohtaisesti), koska heidän kotimaastaan ei ole saatavissa perhesiteen todentavia asiakirjoja.