VIRTAIN KAUPUNKI Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto 15.12.2015
VIRTAIN KAUPUNKI HALLINTOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1. HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 1.1. Yleiset määräykset... 1 1 Hallintosäännön soveltaminen... 1 1.2. Kokousmenettely... 1 2 Luvun määräysten soveltaminen... 1 3 Kokousaika ja -paikka... 1 4 Kokouksen koollekutsuminen... 1 5 Jatkokokous... 1 6 Varajäsenen kutsuminen... 2 7 Kokouksen pitäminen... 2 8 Kokouksen johtaminen... 2 9 Tilapäinen puheenjohtaja... 2 10 Läsnäolo toimielimen kokouksessa... 2 11 Esittely... 2 12 Esteellisyyden toteaminen... 3 13 Äänestys ja vaalit... 3 14 Pöytäkirjan tekeminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 3 15 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus... 4 16 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 4 2. KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS... 4 2.1. Yleiset määräykset... 4 17 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 4 18 Valtuustoryhmien muodostaminen... 5 19 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen... 5 20 Istumajärjestys... 5 2.2. Valtuutettujen aloiteoikeus... 5 21 Valtuutettujen aloitteet... 5 22 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys... 5 23 Kyselytunti... 6 2.3. Valtuuston kokoukset... 6 24 Kokouskutsu... 6 25 Esityslista... 6 26 Kokouksesta tiedottaminen... 6 27 Varavaltuutetun kutsuminen... 6 28 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa... 7 29 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja... 7 30 Nimenhuuto... 7 31 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut... 7 32 Asioiden käsittelyjärjestys... 7 33 Puheenvuorot... 7 34 Puheenvuorojen käyttäminen... 8 35 Pöydällepanoehdotus... 8 36 Ehdotukset... 8 37 Äänestystapa... 8 38 Äänestysjärjestys... 8 39 Toivomusponsi... 9 2.4. Vaalit... 9 40 Yleiset määräykset... 9 *12/1/2016*
41 Vaalitoimituksen avustajat... 9 2.5. Suhteellinen vaali... 9 42 Valtuuston vaalilautakunta... 9 43 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto... 9 44 Ehdokaslistojen laatiminen... 10 45 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen... 10 46 Ehdokaslistojen yhdistelmä... 10 47 Vaalitoimitus... 10 48 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen... 10 2.6. Pöytäkirja... 10 49 Pöytäkirja... 10 50 Pöytäkirjan tarkastus... 11 3. TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA... 11 51 Luvun määräysten soveltaminen... 11 52 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa... 11 53 Palvelussuhteen täyttäminen... 11 54 Viran tai toimen haku... 11 55 Henkilöstön kelpoisuusehdot... 11 56 Henkilöstövalinnat... 11 57 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 12 58 Palkkauksen vahvistaminen... 12 59 Virka- ja työvapaa, lomauttaminen... 12 60 Sivutoimilupa... 13 61 Virantoimituksesta pidättäminen... 13 62 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen... 13 63 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa... 13 4. VIRTAIN KAUPUNGIN ORGANISAATIO... 13 4.1. Luottamushenkilöorganisaatio... 14 4.1.1. Toimielimet (muut kuin kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus)... 14 64 Lautakunnat ja johtokunnat... 14 65 Vaikuttamistoimielimet (Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto)... 14 66 Toimielinten jäsenet... 15 67 Avustavien toimielinten määrääminen... 15 68 Lautakuntien ja johtokuntien toimikausi... 15 4.1.2. Kaupunginhallitus... 15 69 Kaupunginhallituksen kokoonpano ja toimikausi... 15 70 Kaupunginhallitus ja sen toiminta-ajatus... 15 71 Kaupunginhallituksen tehtävät... 15 72 Kaupunginhallituksen esittelijä... 16 73 Kaupunginhallituksen jäsenen tehtävät kaupungin muissa toimielimissä... 16 74 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja... 16 75 Kaupunginhallituksen kokoukset... 16 76 Pöytäkirja... 16 77 Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta... 16 4.1.3. Kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaos... 18 78 Henkilöstöjaoksen kokoonpano... 18 79 Henkilöstöjaoksen ratkaisuvalta... 18 4.2. Henkilöstöorganisaatio... 19 4.2.1. Kaupunginjohtaja... 19 80 Kaupunginjohtajan virka ja tehtävät... 19 81 Kaupunginjohtajan sijaisuus... 19 82 Kaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimukset... 19 83 Kaupunginjohtajan ratkaisuvalta... 19 *12/1/2016*
4.2.2. Kaupungin organisaatiorakenne... 20 84 Osastot... 20 85 Osastopäälliköiden yleiset tehtävät... 20 86 Tilivelvollisten määrittely... 20 87 Johtoryhmätyöskentely... 20 4.2.3. Hallinto-osasto... 21 88 Tulosalueet... 21 89 Tulosyksiköt... 21 90 Kaupunginhallituksen tulosalue... 21 91 Hallinnon ja talouden tulosalue... 21 4.2.4. Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvalta ja vastuu... 22 92 Hallintojohtaja... 22 93 Talousjohtaja... 22 94 Kehittämispäällikkö... 22 95 Kaavoitusarkkitehti... 22 96 Hankepäällikkö... 22 97 Elinkeinopäällikkö... 22 98 Asianhallintasihteeri... 23 5. KAUPUNGIN TALOUS... 23 99 Talousarvion täytäntöönpano... 23 100 Talousarvion muutokset... 23 101 Käyttöomaisuuden myynti... 23 102 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 23 103 Rahatoimen hoitaminen... 24 104 Maksujen määrääminen... 24 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 24 105 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 24 106 Konsernivalvonta... 24 7. TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 25 7.1. Valvontajärjestelmä... 25 107 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 25 7.2. Tarkastuslautakunta... 25 108 Lautakunnan kokoonpano... 25 109 Lautakunnan kokoukset... 25 110 Lautakunnan tehtävät... 25 7.3. Tilintarkastaja... 26 111 Tilintarkastajan valinta... 26 112 Vastuun jakaantuminen... 26 113 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät... 26 7.4. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valstuustolle... 26 114 Tilintarkastajan ilmoitukset... 26 115 Tilintarkastuskertomus... 26 116 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle... 26 8. MUUT MÄÄRÄYKSET... 26 117 Tiedottaminen... 26 118 Päätöksentekomenettelyä edellyttävän asian käsittely... 26 119 Kaupungin asukkaiden aloitteet... 26 120 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 27 121 Asiakirjojen lunastus... 27 *12/1/2016*
1. HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.1. Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen Tällä hallintosäännöllä määrätään kaupungin hallinnosta, organisaatiosta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hallintosäännöllä kumotaan kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymät hallintosääntö, kaupunginhallituksen johtosääntö, hallintopalveluiden päävastuualueen johtosääntö, kaupunginvaltuuston työjärjestys ja tarkastussääntö. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla ohje- ja johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan ensisijaisena: Perusturvalautakunnan johtosääntö Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Ympäristöpalvelujen päävastuualueen johtosääntö Palkkiosääntö Konserniohje 1.2. Kokousmenettely 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus olla läsnä, toimielimen päättämällä tavalla. Toimielin päättää, kuinka monta päivää ennen kokousta kutsu on toimitettava osanottajille. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti. 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 1
6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai pöytäkirjan pitäjä toimittaa kutsun varajäsenelle saatuaan toimielimen jäsenen poissaolosta tiedon riittävän ajoissa. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Valinnan ajan toimielimen iältään vanhin jäsen toimii puheenjohtajana. 10 Läsnäolo toimielimen kokouksessa Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajistolla; kaupunginvaltuuston, lautakuntien ja johtokuntien kokouksessa, keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan kokouksia lukuun ottamatta, kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla sekä nuorisovaltuutetulla. muihin toimielimiin, paitsi keskusvaalilautakuntaan ja tarkastuslautakuntaan, kaupunginhallitus voi määrätä keskuudestaan edustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta päättää asianomainen toimielin. Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä kokouksessa voivat olla jäsenten, esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi läsnä vain kaupunginhallituksen edustaja ja kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajisto. 11 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Toimielimellä on aina niin halutessaan oikeus kuulla myös asian valmistelijaa ja muitakin asiantuntijoita. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä muuttaa esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos esittelijä peruuttaa ehdotuksensa, asia on poistettava esityslistalta. Esittelijä määrätään hallintosäännön luvussa 4. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. 2
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 12 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on lähtökohtaisesti ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. 13 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintosäännössä myöhemmin määrätään kohdassa: kaupunginvaltuuston työjärjestys. 14 Pöytäkirjan tekeminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat voivat ilmoittaa myös sähköisesti pöytäkirjan hyväksymisestä, jolloin pöytäkirja varmennetaan allekirjoituksilla myöhemmin. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta ja sen valmistelusta; selvitys asiakirjoista, joihin asian käsittely perustuu, sekä pöytäkirjan liitteistä; päätösehdotus tai perustelu sille, että asia käsitellään ilman esittelyä; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä muutoksenhakuohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen 3
tai muun muutoksenhakemuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävissä muutoksenhakuohjeissa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin myös viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Jokaisen ratkaisuvaltaa käyttävän viranhaltijan on pidettävä päätöspöytäkirjaa. 15 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan ja johtosäännössä määrätyn johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää toimielin, sen puheenjohtaja tai esittelijä. 16 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lauta- tai johtokunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä ottooikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat voivat antaa tarkemmat määräykset ottokelpoisten päätösten ilmoittamismenettelystä erillisellä päätöksellä. 2. KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2.1. Yleiset määräykset 17 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. 4
Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii hallintojohtaja, jollei valtuusto toisin määrää. 18 Valtuustoryhmien muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, mikäli hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 19 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 20 Istumajärjestys Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2.2. Valtuutettujen aloiteoikeus 21 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten aloite on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 22 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kahden kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. 5
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 23 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään yhden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jos valtuusto niin päättää. Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginvirastoon viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 2.3. Valtuuston kokoukset 24 Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään viisi päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. 25 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 26 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 27 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 6
28 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 29 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 30 Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 31 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 32 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asia, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa esitystään ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 33 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. 7
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2) puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisen toimielimen valmistelemia asioita; sekä 3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 34 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. 35 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 36 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. 37 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. 38 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 8
1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 39 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 2.4. Vaalit 40 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 41 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 2.5. Suhteellinen vaali 42 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 43 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto 9
Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 44 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 45 :ssä tarkoitetut oikaisut. 45 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 46 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 45 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 47 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 48 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaalilaissa säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 2.6. Pöytäkirja 49 Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännön luvussa 1 määrätään. 10
50 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjan tarkastajat voivat ilmoittaa sähköisesti pöytäkirjan hyväksymisestä, jolloin pöytäkirja varmennetaan pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksella myöhemmin. 3. TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 51 Luvun määräysten soveltaminen Henkilöstön toimivaltaa koskevassa hallintosäännön luvussa määrätään päätöksenteosta ja toimivallasta henkilöstöasioissa ja annetaan palvelussuhdetta koskevia toimivaltamääräyksiä. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003, jäljempänä viranhaltijalaki) tai muussa laissa, päättää kaupunginhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä ole muuta määrätty. 52 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa Valtuusto päättää viran perustamisesta. Kaupunginhallitus päättää viran lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden viran lakkauttamisesta päättää kuitenkin kaupunginvaltuusto. 53 Palvelussuhteen täyttäminen Avoimeksi tullut virka ja työsuhteinen tehtävä (toimi) täytetään välittömästi, ellei sen täyttävä tai ylempi viranomainen taikka kaupunginhallitus ole toisin määrännyt. Toimen täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä viran hakemisesta ja täyttämisestä on tässä johtosäännössä säädetty. 54 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan tai ottaa työntekijä työsopimussuhteeseen. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. 55 Henkilöstön kelpoisuusehdot Mikäli valtuusto ei ole viran perustamisen yhteydessä päättänyt viran tehtävistä, kelpoisuusehdoista ja muista tarpeellisista ehdoista, päättää niistä se viranomainen, joka päättää viran täyttämisestä, valtuuston täytettävien virkojen osalta niistä päättää tällöin kaupunginhallitus. 56 Henkilöstövalinnat Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää, erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen viranhaltijalain 6 :n 2 momentin mukaisesti. Valtuusto päättää seuraavien virkojen täyttämisestä: kaupunginjohtaja hallintojohtaja 11
sivistystoimen johtaja talousjohtaja tekninen johtaja hyvinvointijohtaja Liikelaitos Marttisen toimitusjohtaja Merikanto-opiston rehtori Kaupunginhallitus päättää seuraavien virkojen täyttämisestä: elinkeinopäällikkö kehittämispäällikkö hankepäällikkö tietohallintopäällikkö kaavoitusarkkitehti Lisäksi valtuusto päättää tarvittaessa osastopäällikön nimittämisestä osaston johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevista viranhaltijoista määräajaksi tai toistaiseksi. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin osastopäällikön väliaikaisesta nimittämisestä enintään kuuden kuukauden ajaksi. Kaupunginhallitus päättää valtuuston valitsemien virkojen väliaikaisesta täyttämisestä enintään vuoden ajaksi sekä sellaisesta virkavapaudesta ja työlomasta, jonka saamiseen viranhaltijalla on lainsäädännön ja virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtosäännössä määrätty johtokunta päättävät osastoon tai johtokunnan vastuualueeseen kuuluvan yksikön esimiehenä toimivan viranhaltijan tai työntekijän ottamisesta. Osastopäällikkö ja johtokunnan vastuualueen päällikkö päättävät muun henkilöstön ottamisesta. Osastopäällikkö ja johtokunnan vastuualueen päällikkö päättävät alaisensa yksikön esimiehen tilapäisestä ottamisesta enintään vuodeksi kerrallaan. Osastopäällikkö ja johtokunnan vastuualueen päällikkö voivat siirtää muun tilapäisen henkilöstön ottamisen alaiselleen viranhaltijalle. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. Kaupungin puolelta tapahtuvasta palvelussuhteen purkamisesta koeajan kuluessa päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän, kuitenkin niin, että kaupunginvaltuuston ottaman henkilön virkasuhteen purkamisesta koeajalla päättää kaupunginhallitus. 57 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijalain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää kaupunginhallitus tai se viranomainen, joka voi päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 58 Palkkauksen vahvistaminen Toimielin, osastopäällikkö ja esimies päättävät kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti ottamansa henkilöstön tehtäväkohtaisesta peruspalkasta palvelussuhteen alkaessa sekä sen tarkistamisesta palvelussuhteen kestäessä. Kaupunginvaltuuston ottaman henkilöstön peruspalkasta päättää kaupunginhallitus. 59 Virka- ja työvapaa, lomauttaminen Jollei 63 :stä muuta johdu, kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta päättävät alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä 12 kuukautta pitemmäksi ajaksi sekä lomauttamisesta 6 12
kuukautta pitemmäksi ajaksi lomauttamisesta annettujen säännösten mukaisesti. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 60 Sivutoimilupa Viranhaltijalain 18 :ssä tarkoitetusta sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se toimielin, jonka alainen viranhaltija on. Valtuuston ottamien viranhaltijoiden osalta asiasta päättää kaupunginhallitus. 61 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä vastaa se toimielin, jonka alainen viranhaltija on. Valtuuston ottamien viranhaltijoiden osalta asiasta päättää kaupunginhallitus kuitenkin siten, että kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä päättää valtuusto. Viran väliaikaisesta pidättämisestä voi päättää myös kaupunginjohtaja. 62 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän. Valtuuston ottaman viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa myöntää hänelle eron kaupunginhallitus. 63 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kaupunginjohtaja päättää osastopäälliköitä ja muita kaupunginvaltuuston valitsemia viranhaltijoita koskevat ja osastopäällikkö osastonsa henkilöstöä sekä johtosäännössä määrätyn johtokunnan vastuualueen päällikkö henkilöstöään koskevat seuraavat asiat: 1) vuosiloma; 2) sellainen virkavapaus ja työloma, jonka kesto on enintään 12 kuukautta jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön ja virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 3) sellaisen muun virkavapaan ja työloman, jonka kesto on enintään 12 kuukautta; 4) lomauttaminen enintään 6 kuukauden ajaksi; 5) virkamatkamääräys; 6) henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityö sekä varallaolo; 7) henkilökohtaiset palkanosat sekä tulos- ja kannustuspalkkiot henkilöstöjaoksen antamien ohjeiden mukaisesti; 8) henkilöstön tehtävät ja tehtäväjako riittävästi dokumentoituna. 9) terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen. 10) vuorotteluvapaasta ja osa-aikatyöstä päättäminen Osastopäällikkö voi siirtää 3, 4, 6 ja 9 kohtaa lukuun ottamatta edellä määrätyissä asioissa hänelle siirrettyä päätösvaltaa alaiselleen esimiehelle. Ratkaisun osa-aikaeläkkeestä tekee: 1) Kaupunginhallitus kaupunginjohtajan osalta; 2) Kaupunginjohtaja osastopäälliköiden ja valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta; 3) Osastopäällikkö muiden alaistensa osalta. 4. VIRTAIN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 13
4.1. Luottamushenkilöorganisaatio 4.1.1. Toimielimet (muut kuin kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus) 64 Lautakunnat ja johtokunnat Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja seuraavat toimielimet: Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 4 jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan toiminnasta tarkemmin hallintosäännön kappaleessa 7.2. Keskusvaalilautakunta Vaaleja varten valittavien toimielinten jäsenet valitaan vaalilain mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan esittelijänä toimii keskusvaalilautakunnan sihteeri. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnassa on 9 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Perusturvalautakunnan esittelijänä toimii hyvinvointijohtaja. Perusturvalautakunnan kokoonpanosta on sovittu tarkemmin Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan yhteistoimintasopimuksessa. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnassa on 9 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Sivistyslautakunnan esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Teknisten palveluiden lautakunta Teknisten palveluiden lautakunnassa on 9 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Teknisten palveluiden lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Lupapalvelulautakunta Lupapalvelulautakunnassa on 5 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Lupapalvelulautakunnan esittelijänä toimii ympäristösuunnittelija. Merikanto-opiston johtokunta Merikanto-opiston johtokunnan kokoonpanosta määrätään toiminta-alueen kuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Liikelaitos Marttisen johtokunta Liikelaitos Marttisen johtokunnassa on 5 jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Liikelaitos Marttisen johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen toimitusjohtaja. 65 Vaikuttamistoimielimet (Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto) Virtain kaupungin organisaatiossa toimii nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, jotka kaupunginhallitus asettaa. Kaupunginhallitus huolehtii ko. toimielinten toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto voivat olla myös useamman kunnan yhteisiä. 14
66 Toimielinten jäsenet Lautakuntien ja edellä mainittujen johtokuntien kokoonpanosta päätettäessä tavoitteena on lisäksi, että jäsenistä puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään kolmannes on valtuutettuja. 67 Avustavien toimielinten määrääminen Kaupunginhallituksella ja lautakunnalla on oikeus asettaa jaosto, johtokunta, toimikunta tai palvelujen käyttäjiä edustava elin määräämäänsä tehtävää varten sekä siirtää sille ratkaisuvaltaansa korkeintaan omaksi toimikaudekseen. Toimielimen jäsenten nimeäminen, lukuun ottamatta jaostoa, tai osa nimeämisestä voidaan jättää palvelujen käyttäjille. 68 Lautakuntien ja johtokuntien toimikausi Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat ja johtokunnat neljäksi vuodeksi (valtuustokausi) kuitenkin siten, että kaupunginhallitus valitsee äänestysalueiden vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnan kutakin vaalia varten erikseen. 4.1.2. Kaupunginhallitus 69 Kaupunginhallituksen kokoonpano ja toimikausi Kaupunginhallituksessa on 10 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten keskuudesta kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta, ellei sitä valittaessa päätetä muusta toimikaudesta. 70 Kaupunginhallitus ja sen toiminta-ajatus Kaupunginhallitus johtaa, ohjaa ja koordinoi kaupungin päätöksentekoa, organisaation ja palveluiden suunnittelua ja kehittämistä sekä taloutta siten, että kaupunki kehittyy kaupungin toimintaajatuksen ja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan kuuluvat yleis-, henkilöstö- ja taloushallinto, elinkeino- ja kehittämistoiminta sekä maankäyttö ja kaavoitus. Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan toimintaajatuksena on luoda kaupungin kaikille toimielimille ja yksiköille mahdollisimman hyvät edellytykset hoitaa varsinaiset tehtävänsä sekä tuottaa tai järjestää ne erityispalvelut, joita ei ole määrätty tai päätetty minkään muun osaston tai viranomaisen tehtäväksi. 71 Kaupunginhallituksen tehtävät Kaupunginhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kaupunginhallituksen tehtäväalue kaupungin yleishallintoviranomaisena on kuntalain mukainen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on erityisesti vastata kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta; ohjata ja vastata talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisesta; ohjata ja johtaa maankäytön ja kaavoituksen suunnittelulla elämisen ja toimintojen sijoittumista kestävällä ja kaupungin kehittymistä edistävällä tavalla; edistää elinkeino- ja yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä palvelevien edellytysten luomista ja ylläpitämistä; 15
edistää työllisyyttä; kehittää kuntien välistä yhteistyötä; pitää yhteyttä valtion viranomaisiin ja kaupungin muihin keskeisiin sidosryhmiin ja ohjata henkilöstöpolitiikkaa toimii kaukolämpöliiketoiminnasta vastaavana toimielimenä kaupungin puolelta. 72 Kaupunginhallituksen esittelijä Kaupunginhallituksen päätettävät asiat esittelee kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hallintojohtaja tai kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. Viranhaltijoiden ollessa esteellisiä tai estyneitä, asiat ratkaistaan puheenjohtajan selonteon pohjalta. 73 Kaupunginhallituksen jäsenen tehtävät kaupungin muissa toimielimissä Kaupungin muuhun toimielimeen kaupunginhallituksen edustajaksi määrätyn kaupunginhallituksen jäsenen tulee 1. esittää kaupunginhallituksen tietoon toimielimessä käsiteltäviin kaupungin hallinnon ja toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin; 2. esittää toimielimen tietoon kaupunginhallituksen näkemykset kaupungin keskeisistä tavoitteista; 3. tehdä tarvittaessa kaupunginhallitukselle esitys toimielimen päättämän asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 74 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kaupunginhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. 75 Kaupunginhallituksen kokoukset Kaupunginhallituksen kokousmenettelystä on voimassa, mitä hallintosäännön 1 luvussa määrätään. Tarvittaessa johtoryhmän jäsenillä ja kokousasian valmistelijoilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksessa omaa toimialaansa koskevissa asioissa. 76 Pöytäkirja Kaupunginhallituksen pöytäkirjan pitäjänä toimii hallintojohtaja tai tarvittaessa kaupunginhallituksen määräämä muu viranhaltija. Kaupunginhallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittavaa jäsentä, jollei kaupunginhallitus päätä pöytäkirjan tai yksittäisen asian osalta muusta tarkastamistavasta. 77 Kaupunginhallituksen ratkaisuvalta Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat, ellei toisin ole säädetty tai johtosäännössä taikka eri päätöksellä toisin määrätty: Yleistä 1) kaupungin edustajan määrääminen toimituksiin ja tilaisuuksiin, joissa kaupungin etua on valvottava, sekä tarvittaessa toimintaohjeiden antaminen; 2) kaupungin edustajien nimeäminen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimikausia vastaavaksi tai erikseen päätetyksi lyhyemmäksi ajaksi niiden kuntayhtymien yhtymäkokouksiin, osakeyh- 16
tiöiden yhtiökokouksiin ja muihin yhteisöihin, joissa kaupunki on jäsenenä tai osakkaana, sekä tarvittaessa toimintaohjeiden antaminen; 3) selityksen antaminen valtuuston puolesta sen päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valituksenalaisessa asiassa valtuuston päätöksen lopputulokseen; 4) tarvittaessa muutoksen hakeminen tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätökseen taikka sellaisen kuntayhtymän tai muun yhteisön päätökseen, missä kaupunki on jäsenenä tai osakkaana, ellei kysymyksessä oleva asia kuulu kaupungin muulle viranomaiselle; 5) päättää asiakirjojen lunastamisesta perittävistä maksuista kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti: 6) valmiussuunnitelman hyväksyminen; 7) kaupungin hankintoja koskevien yleisohjeiden hyväksyminen ja antaminen; 8) ystävyyskunta- ja muuhun kansainväliseen toimintaan kuuluvat asiat; 9) vastata kaupungin tytäryhtiöiden valvonnasta ja konserniohjauksen antamisesta; 10) päätöksen tekeminen tai kaupungin kannan ottaminen asiassa, joka ei ole erikseen säädetty tai määrätty taikka joka ei luonteensa perusteella kuulu muun kaupungin viranomaisen käsiteltäväksi. Kaavoitus- ja maankäyttö, kaukolämpö 11) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset tehtävät liitteen mukaisesti; 12) vaikutuksiltaan vähäisten asemakaavojen hyväksyminen; 13) kaavoitusohjelman hyväksyminen; 14) kuntien yhteistyö jätehuollossa; 15) kiinnityksen hakeminen kaupungin omistamaan kiinteistöön ja panttikirjan luovuttaminen kaupungin velasta; 16) kiinteän omaisuuden ostaminen talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kiinteän omaisuuden myyminen, mikäli ostettavan tai myytävän omaisuuden arvo on alle 85 000 euroa, sekä irtaimen omaisuuden ostaminen talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja irtaimen omaisuuden myyminen, jollei asiasta päättäminen kuulu kaupungin muulle viranomaiselle; 17) kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antaminen, jollei asiasta päättäminen kuulu kaupungin muulle viranomaiselle; 18) kaukolämpöliiketoimintaa koskevan vuokratason määrittely; 19) kaukolämpöliiketoimintaa koskevien investointien valmistelu kaupunginvaltuuston päätettäväksi; 20) näkemyksen antaminen kaukolämmön hintaan Virtain Energia Oy:n hallitukselle; 17
21) muut kaukolämpöliiketoimintaa koskevat merkittävät ratkaisut. Talousasiat: 22) asuntorahoituslainsäädännön mukaiset kunnan viranomaiselle kuuluvat asiat; 23) kaupungille lahjoitettujen tai testamentattujen varojen vastaanottaminen ja näiden varojen mahdollisten käyttöehtojen hyväksyminen; 24) pitkäaikaisen (talousarvio-) lainan ottaminen talousarvion puitteissa sekä tarvittavan lyhytaikaisen rahoitusluoton ottaminen; 25) vapautuksen tai lykkäyksen myöntäminen kiinteistöveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta; 26) vapautuksen tai lykkäyksen myöntäminen kunnallisen maksun ja sen viivästyskoron suorittamisesta; 27) vapautuksen tai lykkäyksen myöntäminen tonttien tai muiden maa-alueiden myynti- tai vuokrausehtojen mukaisiin rakentamis- tai muihin velvoitteisiin; 28) vahingonkorvauksen myöntäminen, jos kaupunki on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei asiasta päättäminen kuulu kaupungin muulle viranomaiselle; 29) ohjeiden antaminen kaupungin omaisuuden vakuuttamisesta sekä lakisääteisestä ja muusta vakuuttamisesta; 30) talousjohtajalla olevan yleisen maksumääräysoikeuden lisäksi maksumääräysoikeuden antaminen kaupungin viranhaltijalle; 31) päättää osakkeiden ja osuuskuntien osuuksien ostamisesta, myymisestä ja merkitsemisestä 85 000 euroon asti; 32) päättää kaupungin yhteisistä hankinnoista, ellei päätösvaltaa ole delegoitu muulle viranomaiselle. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää edellä määrättyä toimivaltaansa kaupungin muulle viranomaiselle. 4.1.3. Kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaos 78 Henkilöstöjaoksen kokoonpano Kaupunginhallituksen alaisessa henkilöstöjaostossa on neljä jäsentä sekä kaupunginjohtaja ja kehittämispäällikkö. Henkilöstöjaoksen esittelijänä toimii kehittämispäällikkö. Kaupunginhallitus päättää henkilöstöjaoksen valinnasta. 79 Henkilöstöjaoksen ratkaisuvalta Henkilöstöjaosto päättää: 1) yleisperiaatteet henkilöstön palkkaukselle ja muille henkilöstöä koskeville asioille; 2) harkinnanvaraisista palkantarkastuksista lukuun ottamatta valtuuston valitsemaa henkilös- 18