Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017-2019 Kaupunginvaltuusto 14.12.2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaupunginvaltuuston asettamat avaintavoitteet 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Rahoitusosa 8 Talouden tunnusluvut 13 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 14 Investointiosa 15 Talousarvion käyttöohjeet 16 Käyttötalousosa ja määrärahatasot 21 Keskushallinto- ja konsernipalvelut 22 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 28 Hyvinvointilautakunta 29 Kaupunkikehittämislautakunta 44 Ympäristövalvonta 54 Konserniyhtiöt Konserniyhteenveto 60 Strategiset yhtiöt Imatran YH-Rakennuttaja Oy 65 Imatran Seudun Yritystilat Oy 69 Imatran Vuokra-asunnot Oy 73 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 76 Imatran Lämpö Oy 81 Imatra Base Camp Oy 84 Muut seurattavat yhtiöt Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy 85 Imatran Toimitilat Oy 88 Kiinteistö Oy Imatran Kallenkulma 91 LIITE Imatran kaupunkikonsernin valvontajärjestelmän kuvaus 93 Kannen kuva: Virastokatu Kuvaaja: M. Hirvonen
3 Toiminta-ajatus Elinvoimainen Imatra Imatra on elinvoimainen, viihtyisä ja kansainvälinen rajakaupunki. Imatralla asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. KAUPUNGINVALTUUSTON ASETTAMAT AVAINTAVOITTEET ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄMINEN Parannamme elinvoimaa ja työllisyyttä ennakoivalla sekä ennakkoluulottomalla toiminnalla. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Kehitämme matkailu- ja elämänlaatupalveluita, jotka lisäävät alueen elinvoimaa entisestään. Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. HYVINVOINNIN VARMISTAMINEN Johdamme, kehitämme ja arvioimme palveluja eri asiakasryhmien elämänkaarimallin mukaisesti (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Edistämme asukkaiden hyvinvointia tukemalla omatoimisuutta ja panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Teemme aktiivista yhteistyötä Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) kanssa, jotta yhteiset palveluprosessit kehittyvät edelleen. Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille. Imatran kaupunki
4 UUDISTUVA TOIMINTATAPA Taloudessa ja johtamisessa Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuuden hallintaa jatkuvasti. Tehostamme työyhteisö- ja palvelurakennetta. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Palveluiden kehittämisessä Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Osallistamisessa ja kumppanuudessa Vahvistamme kuntalaisten osallistumista. Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa. Rakennamme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Imatran kaupunki
5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Suomen taloustilanne pysyy, hienoisesta piristymisestä huolimatta, lähivuosien ajan heikkona. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Maailman kaupan kasvu on erittäin vaatimatonta mihin heijastaa Kiinan teollisuustuotannon kasvun hidastuminen ja teollisuusmaiden vähäiset investoinnit. Kiinassa teollisuuden, rakentamisen ja ulkomaankaupan kasvuvauhdit ovat hidastuneet merkittäväksi ja nämä trendit tulevat jatkumaan. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin, eikä se ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla. Iso-Britanian tuleva ero EU:sta synnyttää epävarmuutta, mikä voi hieman heikentää investointeja ja kasvua. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkeana pysyvä työttömyys. Viimeisissä talouskatsauksissa todetaan Suomen julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun. Eri hallitusten toimesta on julkiseen talouteen kohdistettu mittavia sopeutustoimia, mutta sopeutustoimista huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittäväksi. Hallituksen valmistelema kilpailukykysopimus allekirjoitettiin työmarkkinajärjestöjen osalta 14.6.2016. Sopimusten tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä sitä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus leikkaa julkisen sektorin lomarahoja ja alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja. Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017-2019. Toisaalta sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julkisen työnantajan sivukulut alenevat ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2019 alkaen kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (myöhemmin maakunta). Maakunnat perustetaan nykyisten maakuntien pohjalta ja ne perustetaan monitoimialaisiksi ja niiden tehtäväksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi mm. pelastustoimen tehtävät, ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Maakunnille siirtyvien tehtävien rahoitus poistuu kuntien taloudesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon osuus valtionosuuksista. Samalla siirretään kuntien verotuloja maakuntien rahoitukseen mm. alentamalla kaikkien kuntien tuloveroprosenttia 12,30 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta. Tulevaisuuden kuntien tärkeimmät tehtävät on kiteytettävissä kolmeen asiaan kehitys, koulutus ja kaavoitus. Vuoden 2016 alusta lukien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Samalla käynnistettiin valmistelu kaupungin vastuulle jäävien palvelujen uudelleen arvioinnista ns. kehittämiskorityöskentelynä. Tavoitteena on valmistella kaupungin palvelutuotanto niin, että kaupunki pystyy vastaamaan tuleviin resurssimuutoksiin. Imatran kaupunki
6 Kaupungin asukasluvun väheneminen ja korkea työttömyysaste tuovat lisähaasteita. Kaupungin järjestelyvastuulle jäävässä palvelutuotannossa tuleekin huomioida väestön väheneminen ja ikärakenne. Toisaalta kaupungin elinvoimaisuutta lisäämällä pyritään suuntaa kääntämään positiiviseksi. Väestökehitys Tilastokeskuksen 30.10.2015 väestöennuste Imatran kaupunki
7 Työttömyysaste Imatran kaupunki
8 RAHOITUSOSA VEROTULOT Kunnallisvero: Tuloveroprosentti on 20,00 %. Kunnallisverot on arvioitu hyödyntäen kuntaliiton ennustetta huomioiden kaupungin väestön väheneminen ja korkea työttömyys. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän n. 90,2 M vuonna 2017. Vuoden 2016 kunnallisverotuloarvioon verrattuna vähennys on -3,1 % (2,9 M ). Yhteisövero: Yhteisöveron 3,6 M :n arvio perustuu kuntaliiton arvioon yhteisöveron kuntien osuudesta. Kaupungin jako-osuutena tullaan käyttämään verohallinnolta saatua ennakkotietoa vuodelle 2017. Imatran kaupunki
9 Kiinteistövero: Kiinteistöverotuloarvio vuodelle 2017 on 9,5 M. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 174/2016). Esityksessä kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja muutetaan. Laki on tarkoitus vahvistaa marraskuun alussa. Lakia sovelletaan vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Kiinteistöveroprosentit 2017 ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,55 % vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 % muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00 % voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia ei ole määrätty erikseen. Imatran kaupunki
10 VALTIONOSUUDET Ennakkotietojen mukaan talousarvioon on sisällytetty yhteensä 55,2 M peruspalvelujen valtionosuus (ns. yhden putken malli) 57,4 M opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2,2 M Yhteensä 55,2 M Valtionosuuslaskelmassa (opetus- ja kulttuuritoimi) on huomioitu ns. läpikulkueränä IBlukiolle ja Itä-Suomen koululle sopimusten mukaisesti maksettavat valtionosuudet 0,3 M. VERORAHOITUS RAHOITUSTULOT JA -MENOT Lainojen koroissa tullaan huomiomaan nykyisen lainankannan korkojen lisäksi vuosina 2017-2019 nostettavaksi arvioitujen lainojen korot. Nostettavien lainojen korko on laskettu 2,0 % mukaisesti. Muut korko- ja rahoitusmenot sekä korko- ja rahoitustulot on arvioitu vuoden 2016 toteutuman perusteella. Imatran kaupunki
11 ANTOLAINOJEN LISÄYS JA VÄHENNYS Imatran Tilat -liikelaitoksen toiminta päättyi 31.10.2016 ja näin ollen liikelaitokselle myönnetyt lainat yhdistetään rivi riviltä kaupungin taseeseen. PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS Pitkäaikaisten saamisten vähennyksenä, on huomioitu yksityisten ja yhteisöjen lainojen lyhennykset sekä taseyksikön pitkäaikaisten lainojen muutos. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS JA VÄHENNYS Pitkäaikaista lainaa arvioidaan talousarviovuonna nostettavan 14,9 M ja lyhennetään 14,3 M. Suunnitelmakaudella 2017-2019 lainakannan arvioidaan nousevan 61,2 M :sta 65,4 M. Imatran kaupunki
12 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2016 tulos arvioidaan muodostuvan 3,8 M ylijäämäiseksi. Kaupungin (ml. liikelaitos) vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan edellisten vuosien ylijäämä on yhteensä 54,0 M. Imatran kaupunki
13 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Tot. arvio TP 2014 TP 2015 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintakate (M ) 143 145 148 150 152 153 Vuosikate (M ) 9,8 11,1 11,0 7,8 7,7 7,7 Vuosikate ( /asukas) 351 399 395 284 281 282 Investoinnit netto (M ) 11,2 16,4 8,3 8,6 10,3 9,6 Investointien tulorahoitus, % 43,2 54,3 131,4 90,9 75,3 80,4 Lainakanta (M ) 46,5 60,8 60,5 61,2 63,6 65,4 Lainakanta ( /asukas) 1 658 2 183 2 182 2 217 2 315 2 389 Konsernin lainakanta ( /asukas) 5 970 6 792 7 344 7 345 7 181 6 989 Imatran kaupunki Talousarvio 2017, Taloussuunnitelma 2017 2019
14 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 2017 TALOUSARVION TP 2015 TA 2016 + 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TALOUSARVION TP 2015 TA 2016 + 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TULOSLASKELMA muutokset 31.8.2016 RAHOITUSLASKELMA muutokset 31.8.2016 1 000 tot. arvio 1 000 tot. arvio Toimintakate -145 223-152 619-148 331-150 406-152 123-153 432 Toiminnan rahavirta Verotulot 107 621 106 369 106 260 103 388 105 482 107 625 Vuosikate 11 118 5 843 10 955 7 845 7 729 7 728 Kunnan tulovero 93 785 93 982 93 108 90 240 92 129 93 970 Satunnaiset erät Kiinteistövero 9 005 9 054 9 290 9 511 9 611 9 711 Tulorahoituksen korjauserät -255 Yhteisövero 4 831 3 333 3 861 3 637 3 741 3 944 Investointien rahavirta Valtionosuudet 49 046 52 511 53 268 55 198 54 603 54 206 Investointimenot -21 424-8 511-8 506-9 017-10 581-9 855 Peruspalvelut 52 061 55 802 56 175 57 376 Rahoitusosuudet investointeihin 933 166 166 391 316 240 Opetus- ja kulttuuri -3 015-3 291-2 908-2 178 Pys. vast. hyödykkeiden luov. tulot 4 061 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 567-2 502 2 616-781 -2 536-1 887 Rahoitustuotot ja -kulut -327-418 -241-335 -233-671 Vuosikate 11 118 5 843 10 955 7 845 7 729 7 728 Rahoituksen rahavirta Suunnitelmapoistot -6 943-6 839-7 181-7 729-7 729-7 729 Antolainojen lisäys -5 800 Satunnaiset kulut ja tuotot Antolainojen vähennys 247 521 521 Arvonalentumiset Lainakannan muutokset Tilikauden tulos 4 175-996 3 774 115 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 27 000 16 272 14 000 14 931 16 161 17 000 Poistoeron muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 715-14 272-14 272-14 251-13 743-15 236 Varausten muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahastojen muutos -140 Muut maksuvalm. muutokset 1 162 Pitkäaik./lyhytaik. saamisten muutos 93 93 101 117 123 Tilikauden yli-/alijäämä 4 035-996 3 774 115 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 4 328 113 2 959 0 0 0 Lainakanta 1000 60 769 62 769 60 497 61 178 63 596 65 360 Lainakanta /asukas 2 183 2 264 2 182 2 217 2 315 2 389 Investointien tulorahoitus % 54,3 70,0 131,4 90,9 75,3 80,4
15 INVESTOINTIOSA TALOUSARVION INVESTOINTIOSA 1 000 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 RAKENNUKSET T 350. Vuoden 2016 luvut ovat Imatran Tilat liikelaitoksen M -1 060 joka puretaan 31.10.201, ei sisälly summiin. N -710 KAUPUNKI - KIINTEÄ OMAISUUS T 0 0 0 0 sis. rakennusten myynnin M -300-300 -300-300 KAUPUNKI-INFRA N -300-300 -300-300 Uudisrakennuskohteet N -200-400 -50-100 Vesihuollon erilliskohteet N -300-210 -2 150-2 150 Saneerauskohteet N -4 735-4 820-5 850-6 050 Muu kunnallistekniikka N -70-370 -370-220 Taloussuunnitelmaan sisältyy v. 2017 varaus Karhumäen urheilukentän peruskorjaukseen 1,3 M. Perusinvestoinnit yhteensä T 38 150 150 100 IRTAIN OMAISUUS TS 2017-2019 M -5 343-5 950-8 570-8 620 N -5 306-5 800-8 420-8 520 Elinkeinopoliittiset investoinnit T 113 215 0 0 M -2 238-1 760-1 525-595 N -2 125-1 545-1 525-595 Keskushallinto- ja konsernipalvelut N -13-239 -52-52 Hyvintointi- ja koulutuspalvelut N -426-642 -207-207 Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut N -150-100 -81-81 Imatran seudun ympäristöviranomainen N -25 0-12 -12 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ N -614-981 -353-353 OSAKKEET JA OSUUDET N 0 0 145 145 INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTO -8 345-8 626-10 453-9 623 Imatran kaupunki
16 TALOUSARVION 2017 KÄYTTÖOHJEET 1. Talousarviorakenne Kuntalain 110 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupungin talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan, investointiosan sekä rahoitusosan. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. 2. Tilivelvollisuus ja hyväksymismenettelyt 2.1 Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät. Tilivelvollisia ovat myös ensisijaisen esittelijän lisäksi määritellyt muut toimielinten esittelijät. Talousarvio on kaupunginvaltuuston hyväksymä sitova ohje kaupunginhallitukselle, lautakunnille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Tilivelvollisten on huolehdittava siitä, että myönnetyt määrärahat riittävät tavoitteiden saavuttamiseen ja hyväksyttyjen tilaussopimusten toteuttamiseen. Määrärahojen ja rahamäärien käytössä on noudatettava hallintosäännön määräyksiä, talousarvion käyttöohjeita, kaupunginhallituksen päätöksiä ja taloushallinnon ohjeita sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita ja tarkempia ohjeita. Määrärahoja ja rahamääriä saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin ja talousarviossa sekä tilaussopimuksissa hyväksyttyihin tarkoitukseen, ellei erikseen muuta päätetä. Kaupunginhallitus voi siirtää hyväksymisvastuun ja rahamäärän erikseen määriteltyjen kohtien osalta toiselle toimialalle, jos se tehtävien hoidon ja vastuun rajaamisen kannalta on tarpeen. 2.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin johto, tytäryhteisöjen toimitusjohtajat ja johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkemmat tehtävät ja vastuut on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa (kv 9.12.2013). 2.3 Palvelujen myynnin laskutus Palvelujen myynnin laskutuksessa noudatetaan rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeita sekä taloushallinnon antamia tarkempia ohjeita. Imatran kaupunki
17 2.4 Ostaminen Kaupungille tulevat ostolaskut käsitellään ostolaskujen käsittely-yksikössä. Kaikkien ostoja suorittavien henkilöiden on toimittava ostolaskuprosessin sovittujen toimintatapojen mukaisesti: ostajanumero ja tarvittaessa poikkeava kohdistus. Hankintoja tekevien on annettava toimittajalle kulloinkin käytössä oleva oikea laskutusosoite. Myös ostoja suorittavien esimiesten on seurattava vastuuyksikköjensä ostoja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Ostajan on huolehdittava ostolaskun oikeellisuuden ja sopimuksen tarkistamisesta. Hankinnoissa noudatetaan hankintaintrassa olevia ohjeita ja menettelytapoja, joita kaupungin hankintajohto ja Etelä-Karjalan hankintapalvelut yksikkö tarvittaessa täydentää. 3. Talousarvion sitovuus Käyttötalous Lautakuntakohtaiset strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2017 ovat valtuustoon nähden sitovat. Valtuustoon nähden sitova määräraha vuoden 2017 talousarviossa on lautakunnan toimintakate, ellei tässä ohjeessa ole muuta mainittu. Lautakunnan tulee määritellä sitovalle tavoitteelle mittarit ja mittarin arvon, jolla seurataan tavoitteen toteutumista. Arvo voi olla myös sanallinen. Investointiosa Lainalla rahoitettavaksi suunnittelut elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi merkityt kohteet ovat kaupunginvaltuuston nähden sitovia määrärahoja. Kaupunginhallitus päättää erikseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisten hankkeiden käynnistämisestä. Samalla kaupunginhallitus oikeutetaan siirtämään hankkeen rahoitustarve ao. määrärahatasolle Muilta osin investointiosan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahatasot kunnallistekniikassa ovat seuraavat: Uudisrakennuskohteet Saneerauskohteet Muu kunnallistekniikka Imatran vesi, erilliskohteet (taseyksikkö) Saneeraukset sisältävät myös osan vesihuoltoverkoston saneerauksista. Kaupunkikehittämislautakunta päättää rahamäärien osoittamisesta katujen perusparantamiseen ja vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Irtain käyttöomaisuus, jakautuu seuraaviin sitoviin tasoihin Keskushallinto- ja konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut Ympäristövalvonta Imatran kaupunki
18 Osakkeet ja osuudet, sitova Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä vastaavien oikeuksien hankintameno on aktivoitava. 4. Talousarvion muuttaminen ja muutosmenettely Lähtökohtana talousarvion muuttamiselle on, että talousarvioon ei tehdä nettolisäyksiä talousarviovuoden aikana. Kunkin toiminnan vastuuhenkilön on oltava selvillä jäljellä olevien määrärahojen/rahamäärien riittävyydestä. Määrärahan muutosesityksen yhteydessä on selvitettävä myös toimintaa koskevien tavoitteiden ja sopimusten muutostarve. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päätetään seuraavasti: Kaupunginvaltuusto päättää sitovan määrärahan ylittymisestä ja sitovien tavoitteiden alittumisesta. Kaupunginhallitus päättää käyttövarojensa myöntämisestä ja käyttämisestä katteena myös muiden toimialojen määrärahamuutoksiin kaupunginkanslian rahamäärien sekä sitovuustason päätösvallan siirrosta alaisilleen viranhaltijoille kiinteän omaisuuden vastuualueen määrärahan käytöstä osakkeisiin ja osuuksiin varattujen rahamäärien käytöstä määrärahan siirrosta investointiosasta käyttötalouteen, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on järkevää toteuttaa käyttötalouden projektina tai kirjanpitosäädökset sen vaativat vastaavasti määrärahan siirrosta käyttötalousosasta investointiosaan, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa investointihankkeena tai kirjanpitosäädökset sen vaativat elinkeinopoliittisiin investointeihin varattujen rahamäärien siirtämisestä ao. määrärahatasolle päättää yli vuoden pituisten hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta, kun vuosittainen rahoitusosuus ei ylitä 10.000 euroa. Lautakunnat päättävät rahamäärien välisistä siirroista ennen toimenpiteiden toteuttamista, kun muutos ei aiheuta sitovan määrärahan ylittymistä. Imatran kaupunki
19 5. Talousarvion käytön erityisohjeet Taloushallinto oikeutetaan tekemään muutokset toimialojen välillä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten laskujen perusteella ja tehdä tarvittaessa esitys rahoitustarpeesta ja sen kattamisesta. Taloushallinto oikeutetaan tekemään mahdolliset muutokset myös tietohallintokustannusten uudelleen kohdentamisesta toimialoille. Avustuksista, jotka on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä varauksina sekä muista käyttövaroista talousarviovuoden aikana myönnettävistä tulee tehdä erillinen viranhaltijapäätös, mikäli siitä ei ole tehty aikaisemmin päätöstä. Kaupungin sisäiselle tarkastukselle on varattava mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen Rahoitussopimusten (leasing ym. sopimukset) tekeminen edellyttää, että rahoituksen edullisuus on selvitetty taloushallinnon kanssa. Sisäiset menot sisältyvät määrärahoihin ja rahamääriin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden aktivointiraja on 10.000 euroa. (KiLa:n kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista.) Hankkeille, jotka saavat ulkopuolista rahoitusta, on aina avattava erillinen projektinumero, jolle kustannukset ja rahoitus kirjataan. Projektien tosite- ym. aineiston säilytysaika on hankekohtainen, tarkistettava rahoittajan päätöksestä. 6. Arvonlisävero Verollisten myyntien ja ostojen arvonlisäverot eivät sisälly määrärahaan (huom. vähennysrajoitukset). Veron osuus käsitellään rahoituseränä taseessa. Tämä tulee ottaa huomioon mm. kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa. Toiminta-avustukset ja rahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti arvonlisäverotonta julkista rahoitusta. Toiminta-avustusten osalta on tarkastettava avustuksen mahdollinen laskennallinen arvonlisäveropalautus. Laskennallinen palautus voidaan tehdä, kun yksityinen maksun saaja on rekisteröity sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi ja palvelutuottajan kanssa on tehty ostosopimus verottomasta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelusta (mm. työpajatoiminta). Kun kaupunki luovuttaa tiloja tai palveluja (esim. uimahallikäyntejä) vastikkeetta ulkopuolisille, on kyseessä kaupungille aiheutuvasta ulkoisesta avustusmenosta sekä tiloja/palveluja tuottavan yksikön ulkoisesta vuokra- tai myyntitulosta. Mikäli luovutus normaalisti olisi verollista, suoritetaan siitä arvonlisävero. EU-hankkeiden arvonlisäverollisuus tulee selvittää ennen hankehakemusten lähettämistä. Taloushallinnon kirjanpitoyksikkö antaa ohjeita arvonlisäveroasioissa. Imatran kaupunki
20 7. Talousarvion seuranta Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan talousarviossa hyväksyttyjen rahamäärien jakamisesta eri kuukausilla ja niiden jatkuvaa seurantaa. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Projektinumeron käyttöönotto sisäisessä laskennassa on rajattu käyttötalouden osalta vain projekteille. Kirjanpito avaa projektinumeron ja avaamisen yhteydessä tulee ilmoittaa myös päättymisaika. Käyttösuunnitelmassa tulee projektille osoittaa myös rahoitus. 8. Hankerahoitusten huomioiminen käyttösuunnitelmassa Käyttösuunnitelmaan sisällytetään hankkeiden kustannusarvion mukaiset menot (alv 0 %) ja tulot, kun hankkeen toteuttamis- ja rahoituspäätös on saatu. Päätökset tulee toimittaa myös taloushallintoon (kirjanpitoon). Talousarvioon sisältyvien hankemäärärahojen käyttösuunnitelma on laadittava myös investointien osalta ja käsiteltävä lautakunnassa. Imatran kaupunki
21 KÄYTTÖTALOUSOSA JA MÄÄRÄRAHATASO Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 1 000 Toimintatuotot 40 287 19 639 19 895 Myyntituotot 20 133 9 674 9 526 Maksutuotot 10 194 2 779 2 696 Tuet ja avustukset 4 200 622 669 Muut toimintatuotot 5 761 6 564 7 004 Toimintakulut 185 509 172 258 170 301 Henkilöstökulut 74 693 40 493 39 292 Palvelujen ostot 81 361 114 514 113 673 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 712 3 098 3 283 Avustukset 8 313 2 408 1 938 Muut toimintakulut 14 430 11 745 12 116 Toimintakate 145 223 152 619 150 406 Suunnitelman mukaiset poistot 6 943 6 839 7 729 Määrärahataso KS 2016 TA 2017 1 000 Keskushalllinto ja konsernipalvelut Toimintatuotot 2 452 3 091 Toimintakulut 12 671 12 258 Toimintakate 10 219 9 167 EKSOTE, sosiaali ja terveyspalvelut Toimintatuotot 2 708 2 708 Toimintakulut 93 930 93 562 Toimintakate 91 221 90 853 Hyvinvointilautakunta Toimintatuotot 4 056 3 999 Toimintakulut 47 964 47 252 Toimintakate 43 908 43 253 Kaupunkikehittämislautakunta Toimintatuotot 9 271 8 994 Toimintakulut 15 636 15 274 Toimintakate 6 365 6 280 Ympäristövalvonta Toimintatuotot 1 153 1 102 Toimintakulut 2 058 1 956 Toimintakate 905 853 Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot 19 639 19 895 Toimintakulut 172 258 170 301 Toimintakate 152 619 150 406 Imatran kaupunki Talousarvio 2017, Taloussuunnitelma 2017 2019
22 KESKUSHALLINTO- JA KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilöt: Hallintojohtaja Marita Toikka ja talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Keskushallinto- ja konsernipalvelujen tehtävänä on avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa kaupungin vastuualueiden ja konserniin kuuluvien yhteisöjen johtamisessa, sekä toimintojen linjauksia koskevien kaupunginhallituksen päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Keskushallinto- ja konsernipalveluihin kuuluu kaupunginvaltuusto ja -hallitus, sekä seuraavat konsernin johtamis- ja hallintopalvelut. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konserniohjauksen rooli tulee määritellä osittain uudelleen. Konserniohjauskokonaisuus tulee kehittää palvelemaan muuttunutta organisaatiota, jossa yhä suurempi osa kaupungin palveluista toteutetaan sidosryhmäorganisaatioissa. Vuonna 2015 voimaan tulleeseen kuntalakiuudistukseen, sekä Imatran kaupungin palveluiden organisointiin perustuvan konserni- ja omistajaohjauksen kokonaisuudistuksen valmistelu. Keskushallinto- ja konsernipalvelut
23 Keskushallinto- ja konsernipalvelujen uudeksi ydinprosessiksi on määritelty demokratia- ja osallisuuspalvelut, noudattaen uudessa kuntalaissa korostettua kuntalaisten aktiivista osallistamista kunnan päätöksenteon valmisteluun. Asiahallinnan ja hallinnon prosessien uudistaminen asianhallintajärjestelmän uudistamisen ja hallintopalvelujen kokonaisvaltaisen keskittämisen yhteydessä. Kaupungin raportoinnin muotoa kehitetään edelleen kaupungin mobiilia toimintatapaa tukevaksi. 3. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tehostamme työyhteisöja palvelurakennetta. Tehostamme työprosesseja ja kehitämme tiedolla johtamisen välineitä hyödyntäen uudet teknologian ratkaisut. Tiedolla johtamisen kehittyneet prosessit ja työvälineet (QlikSense) otettu käyttöön sekä viranhaltija- että luottamushenkilötasoilla. Kyllä / ei Tiivistämme tilojen käyttöä. Toimitilojen tiivistäminen erityisesti hallinto- ja tukipalvelujen tilojen ja konserniyhtiöiden osalta. Kehy Oy ja Imatra Base Camp Oy sijoittuvat kaupungintalon tiloihin. Kaupungintalolta yhden kerroksen toimitilat on osoitettavissa ulkoiseen tai konserniyhtiöiden käyttöön. Yhtiöt ovat siirtyneet. Kyllä/ei. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Toteutamme suunnitelmallista ja aktiivista henkilöstövoimavarojen johtamista ja ohjaamista. Henkilöstövoimavarojen (resurssit ja osaaminen) kokonaisvaltaisen haltuunoton prosessit ja työvälineet on otettu käyttöön (Henri, 2. vaihe). Kyllä / ei Osallistamisessa ja kumppanuudessa Tietotyöhenkilöstön (hallintopalvelut) työajanseurantaan liittyvä kellokortista luopumisen pilotti toteutettu. Kyllä / ei Vahvistamme kuntalaisten osallistumista. Parannamme osallistumisen ja vaikuttamisen kiinnostavuutta, tehokkuutta, madallamme kynnystä osallistua ja vaikuttaa luomalla ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia osallistumiskanavia. Päätöksenteon valmistelussa otetaan täysimittaisesti käyttöön laajamittainen vaikutusten arviointi ja osallisuuden tukemisen huomioon ottava valmisteluprosessi. Kyllä / ei Keskushallinto- ja konsernipalvelut
24 4. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 4 147 2 452 3 091 3 131 3 131 Myyntituotot 1 696 338 617 617 617 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 509 462 444 444 444 Muut toimintatuotot 1 942 1 651 2 030 2 070 2 070 Toimintakulut 12 771 12 671 12 258 12 243 12 243 Henkilöstökulut 4 385 4 338 4 407 4 407 4 407 Palvelujen ostot 5 618 5 205 4 661 4 661 4 661 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 209 258 490 490 490 Avustukset 207 310 158 158 158 Muut toimintakulut 2 353 2 560 2 542 2 527 2 527 Toimintakate -8 624-10 219-9 167-9 112-9 112 Suunnitelman mukaiset poistot 164 776 912 912 912 Vuodet 2015 2017 eivät ole vertailukelpoisia. Sitovuus: Keskushallinto- ja konsernipalvelujen tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Vuoden 2017 toimintakatteen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain Keskushallinto- ja konsernipalvelut
25 HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Marita Toikka 1. Tehtäväalueen kuvaus Hallintopalvelut vastaa kaupungin luottamushenkilötoimielinten asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta, koko kaupunkia koskevien strategioiden ja konsernin kehittämisen valmistelusta ja toteutumisen arvioinnin ohjauksesta, kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistämisestä ja koordinoinnista, konsernin lakiasioista, demokratia- ja osallisuusprosessien ohjaamisesta ja tukemasta, viestinnästä ja markkinoinnista, henkilöstöhallinnosta, asiakirjahallinnasta, valtiollisista sekä kunnallisista vaaleista, hankintojen, sopimushallinnan ja hankkeiden ohjauksesta, pysäköinninvalvonnasta ja saavutettavuuspalveluiden ohjaamisesta ja tuottamisesta sekä painatuspalveluista. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Uudistetun kaupunkistrategian ja palveluohjelman jalkauttaminen ja toimeenpano. Hallintopalvelujen kokonaisvaltainen keskittäminen ja hallinnon prosessien uudistaminen hyödyntäen mahdollisimman laajasti sähköisiä toimintamalleja. Hallinnon työmenetelmien ja prosessien sekä henkilöstövoimavarojen hallinnan suunnitelmallisuuden kehittämistä tukee asianhallintajärjestelmän uudistaminen ja HR -järjestelmän käyttöönotto. 3. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 729 650 567 607 607 Myyntituotot 174 133 103 103 103 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 503 462 444 444 444 Muut toimintatuotot 52 55 20 60 60 Toimintakulut 6 899 6 985 7 138 7 138 7 138 Henkilöstökulut 2 309 2 456 2 752 2 752 2 752 Palvelujen ostot 3 731 3 270 2 868 2 868 2 868 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 78 101 84 84 84 Avustukset 207 310 158 158 158 Muut toimintakulut 575 849 1 276 1 276 1 276 Toimintakate -6 170-6 335-6 571-6 531-6 531 Suunnitelman mukaiset poistot 57 51 14 14 14 Keskushallinto- ja konsernipalvelut
26 TARKASTUS- JA RISKIENHALLINTAPALVELUT Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Arja Kekki 1. Tehtäväalueen kuvaus Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin johtamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolliset (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Riskienhallinta on osa kaikkia kaupunkikonsernin toimintoja ja prosesseja, tarkoittaen järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita tavoitteisiin sekä toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Jatkuvuudenhallinnan tavoitteena on varmistaa kaupunkikonsernin toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa sekä ennalta ehkäistä ja minimoida toimintaan kohdistuvat häiriöt. Tarkastus- ja riskienhallintapalveluiden hallitsemien prosessien tarkoituksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista, parantaa päätöksenteon edellytyksiä sekä varmistaa toiminnan vaatimustenmukaisuus, häiriöttömyys ja jatkuvuus. Lisäksi yksikkö tukee kaupunkikonsernin johtoa eri tavoin ja avustaa tarkastuslautakuntaa hallinnon ja talouden tarkastustehtävässä sekä tilintarkastuksen järjestämisessä. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjelma viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuonna 2017. Ohjelma laaditaan konsernitasolla vastaamaan uutta kaupunkikonsernin organisaatiorakennetta. Vuoden 2017 aikana ohjelma viedään käytäntöön koko konsernissa. Uuden kuntalain myötä tarkastuslautakunnan tehtävät laajentuvat. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa painotetaan entistä enemmän konsernitason tarkastelua. 3. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 4 62 66 66 66 Myyntituotot 4 62 66 66 66 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 223 270 276 276 276 Henkilöstökulut 165 204 212 212 212 Palvelujen ostot 48 54 55 55 55 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 1 1 1 1 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 8 11 8 8 8 Toimintakate -219-208 -210-210 -210 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Keskushallinto- ja konsernipalvelut
27 TALOUS- JA RAHOITUSHALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Taloushallinto tuottaa kaupungin toimielimille ennuste- ja seurantatietoja päätöstenteon perustaksi. Taloushallinto vastaa siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissä mahdollisimman oikea ja ajantasainen tieto talouden toteutumasta. Taloushallinto tuottaa keskitetysti kaupungin kirjanpitopalvelut, osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkkalaskennat palvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Kaupungin talousjohto koordinoi kaupunginjohtajan asettaman investointityöryhmän avulla kaupungin omia ja toimitilayhtiöiden investointeja sekä kaupungin ns. elinkeinopoliittisia investointeja. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja rahoituspalvelut jatkavat kaupungin talousarvion, osavuosikatsausten ja tilinpäätösten muodon kehittämistä niin, että ne tukevat kaupungin mobiilia toimintatapaa. Kaupungin toimintojen yhtiöittämisen myötä konserniseuranta ja konserniyhtiöiden ohjaaminen on entistä keskeisempää. 3. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 3 415 1 739 2 459 2 459 2 459 Myyntituotot 1 518 143 449 449 449 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 6 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 1 890 1 596 2 010 2 010 2 010 Toimintakulut 5 649 5 415 4 845 4 830 4 830 Henkilöstökulut 1 911 1 678 1 443 1 443 1 443 Palvelujen ostot 1 839 1 881 1 738 1 738 1 738 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 129 156 405 405 405 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 1 770 1 700 1 258 1 243 1 243 Toimintakate -2 235-3 676-2 386-2 371-2 371 Suunnitelman mukaiset poistot 107 725 897 897 897 Vuodet 2015 2017 eivät ole vertailukelpoisia. Keskushallinto- ja konsernipalvelut
28 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Tehtäväalueen kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä EKSOTE. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntalaisten saamat palvelut eivät heikkene integraation seurauksena. Palveluprosesseja kehitetään edelleen yhteistyössä EKSOTE:n kanssa. 3. Talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 111 2 708 2 708 2 708 2 708 Myyntituotot 105 0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 6 2 708 2 708 2 708 2 708 Toimintakulut 33 803 93 930 93 562 94 699 94 699 Henkilöstökulut 901 2 708 2 708 2 708 2 708 Palvelujen ostot 32 878 91 086 90 722 90 722 90 722 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0 Avustukset 24 135 131 131 131 Muut toimintakulut 0 0 0 1 137 1 137 Toimintakate -33 692-91 221-90 853-91 990-91 990 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Sitovuus: Toimintakate on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on sisällytetty ennakkotieto maksuosuudesta. Lisäksi tähän sisältyy ns. läpilaskutuksena käsiteltävät (meno ja tulo) eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut, jotka sisältyvät EKSOTE:n maksuosuuteen. Palvelusopimusneuvotteluissa on sovittu vuoden 2017 osalta, että kaupungin avustuskäytäntöä klubitalon osalta jatketaan ja vastaavasti ko. avustusmäärä pienentää kaupungin maksuossuutta. EKSOTE
29 HYVINVOINTILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Hyvinvointilautakunta vastaa 0-29 -vuotiaiden lasten ja nuorten palveluista sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden järjestämisestä Imatralla. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hyvinvointi- ja koulutuspalveluissa vuosien 2017-2019 painopisteitä ovat kaikkia kolmea palvelualuetta (varhaiskasvatus, koulutus- ja nuorisopalvelut ja elämänlaatupalvelut) poikkileikkaavasti 1) digitalisaatio 2) palvelurakenteen tehostaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Digitalisaatio Varhaiskasvatuspalveluiden sähköinen asiointi laajenee hoitoaikojen sähköisen ilmoittamisen ja palvelu- ja maksupäätösten osalta. Varhaiskasvatukseen rakennettu digistrategia seuraavaksi kolmeksi vuodeksi esitetään investointiosassa. Tavoitteena on ottaa Wilma-järjestelmä käyttöön myös varhaiskasvatuksessa, ja varmistaa, että kaikilla varhaiskasvatuksen yksiköillä on riittävä ja yhdenvertainen laitekanta käytössään (smart-boardit ja yksikkökohtaisia tabletteja). Esi- ja perusopetuksen oppilaille ja opettajille hankintaan kolmen vuoden aikana henkilökohtaiset laitteet opiskelu- ja opetuskäyttöön. Yläkoulujen laitteet hankittiin vuonna 2016, ja vuonna 2017 hankintavuorossa ovat 4-6 luokkien oppilas- ja opettajalaitteet. Vuonna 2018 hankitaan esi- ja 1-3 luokkalaisten laitteet. Laitehankinnat vaativat tuekseen riittävät langattomat verkot kaikissa toimipisteissä, sekä opettajien täydennyskoulutuksen. Tavoitteena on että kaikki opettajat käyvät laitteen teknisen käytön opastuksen lisäksi kolmen päivän koulutuksen tabletin pedagogista hyödyntämistä varten. Myös elämänlaatupalveluiden digistrategia vuosille 2017-2019 esitetään investointiosassa. Esitetyt investoinnit muodostavat kokonaisuuden, joilla tuetaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjoamista nykyistä joustavammin ja omatoimisuuteen perustuen digitaalisaatiota hyödyntäen. Esitetyt investoinnit ovat suoraan sidoksissa tulevien vuosien resurssitarpeeseen. Koko vastuualueella digitalisaatio vaatii tuekseen riittävän koulutuksen ja tiivistä työskentelyä henkilöstön kanssa toimintatapojen kehittämiseksi ja muutoksen edistämiseksi, esimerkiksi vierailujen ja seminaarien muodossa. Hyvinvointilautakunta
30 Palvelurakenteen tehostaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen Kaikilla palvelualueilla tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti tehostaa palvelurakennetta, ja hakea uusia toimintamalleja palveluiden laadukkaan ja joustavan tuotannon mahdollistamiseksi. Valmisteilla oleva palveluverkkoratkaisu linjaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen kuin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelurakenteen kehittämistä. Toteutuessaan ns. kolmen kampuksen malli tiivistäisi keskipitkällä aikataululla koulutoimintaa ja päiväkotitoimintaa nykyistä suurempiin yksiköihin. Tämä edellyttää vastuualueella perehtymistä valtakunnallisesti parhaisiin käytäntöihin pedagogisesti ja taloudellisesti optimaalisten oppimisympäristöjen suunnitteluun. Myös elämänlaatupalveluissa toimintaa tiivistetään uuden organisaation myötä. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virta aloittaa uudessa organisaatiossaan vuoden 2017 alussa. Tulevina vuosina osa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sijoittunee koulukampusten yhteyteen, joten tilojen ja toiminnan suunnittelussa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä sekä vastuualueella palvelualueiden välillä että kaupunkikonsernin muiden toimijoiden kanssa. Uudet, entistä suuremmat yksiköt edellyttävät myös johtamismallien kehittämistä. Uudentyyppisellä johtamis- ja organisaatiorakenteella pyritään lisäämään joustavuutta resurssien kohdentamisessa. Johtamismallien suunnittelu yhteistyössä henkilökunnan kanssa, ja yksiköiden toimintakulttuurien rakentaminen vaativat aikaa ja panostuksia. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Kehitämme matkailu ja elämänlaatupalveluita, jotka lisäävät alueen elinvoimaa entisestään Teatteri vakiinnuttaa asemansa kansalaisia kiinnostavalla sisällöllä. Teatterin lanseeraus onnistuu. Teatteri on saavuttanut lautakunnan erikseen asettaman katsojatavoitteen. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan. Lautakunnan erikseen asettamat kävijä- /käyttäjätavoitteet saavutettu. Palveluiden lisäarvon tuottamisessa hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Toteutetaan vähintään yksi sähköinen lisäarvoa tuottava hanke. Karhumäen maasto- ja ampumahiihtorata digitalisointi, vaihe 1 toteutettu. Hyvinvointilautakunta
31 Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Edistämme asukkaiden hyvinvointia tukemalla omatoimisuutta ja panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Toteutetaan valtakunnallisten HYTE-kerrointen taustalla olevien toimintaa kuvaavien ja tulosindikaattoreiden mukaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on ylläpitää tai parantaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä painottaen omatoimisuutta. Palvelun käyttäjän omatoimisuutta lisätään Elämänlaatupalveluiden digitalisaation vuodelle 2017 ajoitetut hankkeet, mm. uimahalliurheilutalon verkkokauppa ja maksuautomaatit. Ikäihmisten omaehtoisia liikuntatilaisuuksia järjestetty. BMI-kortin käyttöä tehostettu. Vahaisen puuttumisen vahvistaminen. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisevän työn varmistaminen. Etsivä nuorisotyö ja Ohjaamon toiminta vakiintunut. Teemme aktiivista yhteistyötä Eksoten kanssa, jotta yhteiset palveluprosessit kehittyvät edelleen. Toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman toimenpiteet. Yhteistyön tiivistäminen kaikkien toimijoiden välillä. Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallin käyttö vakiinnutetaan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja vanhempain varttia. Oppilashuollon prosessit vahvistuneet. Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttö vakiintunut. Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen koulujen ja esiopetuksen toimintakulttuuriin. Opiskelussa hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Mahdollistetaan sähköisten palveluiden käyttäminen entistä suuremmalle osalle oppilaista. Parannetaan opettajien valmiuksia sähköisten palveluiden laajempaan käyttöön opetuksessa. Henkilökohtaiset tabletlaitteet luokkien 4-6 oppilaille ja opettajille hankittu. Opettajien digitaitoihin liittyvä täydennyskoulutus toteutettu. Hyvinvointilautakunta
32 Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi Strategia, pitkän aikavälin tavoitteet Tavoitteet 1-4 v. (valtuustokausi) Mittari Tehostamme työyhteisö- ja palvelurakennetta. Palveluverkkorakenteen uudistaminen. Käynnistetään palveluverkkorakenteen uudistus. Nykyinen kouluverkko yhdistetään hallinnollisesti kolmeksi koulukeskukseksi. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virran uuden toimintamallin vakiinnuttaminen. Käynnistetään Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virran uuden toimintamallin valmistelu. Monitoimikeskusten suunnittelu aloitetaan. Kulttuuri- ja oppimiskeskus käynnistetään. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Palvelut tuotetaan optimaalisella henkilöstöresurssilla. Kartoitetaan vastuualueen henkilöstön osaamisvalmiudet. Henkilöstön osaamiskartoitukset tehty. Resurssitehokkuuden lisääminen pedagogisesta laadusta ja lapsen tarvitsemasta tuesta tinkimättä. Tehostetaan päivähoitopaikkojen käyttöä. Täyttö- ja käyttöaste. Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Varhaiskasvatuksen palveluvalikon monipuolistaminen. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virran uuden toimintamallin vakiinnuttaminen. Päiväkotitoiminnan palveluvalikon kehittäminen enemmän kysynnän mukaiseksi. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virran yhteispalvelupisteen perustaminen. Avointa päiväkotitoimintaa laajennetaan. Yhden luukun periaate toteutuu. Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Markkinoinnin toimintatapojen uudistaminen. Uuden toimintamallin luominen tilojen ja tapahtumien markkinoinnissa. Rakennetaan selkeät keskinäiset tehtävät ja toimintamallit. Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Sähköisen asioinnin laajentaminen. Suunnitellut sähköiset palvelut ja ohjelmat otetaan käyttöön. Suunniteltujen ja toteutuneiden palveluiden ja ohjelmien lukumäärä. Vahvistamme kuntalaisten osallistumista. Vahvistamme kuntalaisten osallistumista Kuntalaisten osallistumista aktivoidaan. Lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toiminta tehostettu. Kulttuuripalvelujen asiakasraati käynnistetty. Seurafoorumin toiminta vakiinnutettu. Rakennamme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälistä yhteistyötä aktivoidaan hyödyntäen mahdolliset rahoitusohjelmat. Kansainvälisen yhteistyön toimintasuunnitelma valmis. Hyvinvointilautakunta
33 4. Lautakunnan talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 5 722 4 056 3 999 3 999 3 999 Myyntituotot 1 462 1 275 1 254 1 254 1 254 Maksutuotot 2 245 2 375 2 286 2 286 2 286 Tuet ja avustukset 1 533 38 100 100 100 Muut toimintatuotot 483 368 359 359 359 Toimintakulut 46 972 47 964 47 252 47 415 47 415 Henkilöstökulut 27 370 26 985 26 144 26 144 26 144 Palvelujen ostot 9 306 9 407 9 438 9 438 9 438 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 385 1 330 1 322 1 322 1 322 Avustukset 1 670 1 948 1 634 1 634 1 634 Muut toimintakulut 7 242 8 294 8 714 8 877 8 877 Toimintakate -41 250-43 908-43 253-43 416-43 416 Suunnitelman mukaiset poistot 595 287 908 908 908 Sitovuus: Lautakunnan tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Vuoden 2017 toimintakatteen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain Hyvinvointilautakunta
34 LAUTAKUNTA, JOHTO JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen 1. Tehtäväalueen kuvaus Tehtäväalueelle sisältyy hyvinvointipalveluiden johtaminen, kehittäminen ja tukipalvelut. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hallinto- ja tukipalvelut keskitettiin 1.5.2016 lukien organisatorisesti keskushallintoon, mutta kustannukset sisältyvät edelleen vastuualueen menoihin ao. kustannuspaikoille. 3. Lautakunnan, johdon ja tukipalveluiden talous Tilinimi TP2015 KS2016 TA2017 TS2018 TS2019 1 000 Toimintatuotot 71 17 8 8 8 Myyntituotot 7 7 7 7 7 Maksutuotot 0 1 1 1 1 Tuet ja avustukset 63 9 0 0 0 Muut toimintatuotot 1 0 0 0 0 Toimintakulut 855 521 520 520 520 Henkilöstökulut 615 426 407 407 407 Palvelujen ostot 104 51 70 70 70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 6 7 7 7 Avustukset 67 6 0 0 0 Muut toimintakulut 65 32 36 36 36 Toimintakate -784-504 -512-512 -512 Suunnitelman mukaiset poistot 211 0 629 629 629 Vuoden 2017 toimintakatteen jakautuminen palveluittain Hyvinvointilautakunta
35 VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatuksen ja kasvun tuen palvelujen päällikkö Minna Leinonen Palvelut: Varhaiskasvatus Esiopetus 1. Tehtäväkuvaus Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut järjestetään lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja oppimista tukevana palvelukokonaisuutena. Varhaiskasvatusta järjestetään perheiden tarpeiden mukaisesti; päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Laajennettua ja vuorohoitoa tarjotaan kahdessa yksikössä. Esiopetus toimii varhaiskasvatuksen alaisuudessa pääosin koulujen yhteydessä. Hoitopaikkoja ostetaan myös yksityiseltä päiväkodilta. Yksityinen perhepäivähoito toimii lisäresurssina jos kunnallisiin hoitopaikkoihin ei mahdu. Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan Rajapatsaan päiväkodissa. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatusverkon toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti lapsimääriin sopeuttaen. Esikoululaisten osalta vahvistetaan lähikouluperiaatetta. Samoin varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan lähipäiväkotiperiaate. Palveluverkon suunnittelua ja etenemistä jatketaan valtuuston linjausten mukaisesti. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelujen kehitetään edelleen. Vuonna 2016 aloitettua avoimen varhaiskasvatuksen toimintamallia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Rajapatsaan avoimen varhaiskasvatuksen toiminta vakiinnutetaan ja toimintakauden 2017 alussa pyritään avaamaan myös toinen avoimen toiminnan ryhmä toiseen yksikköön. Varaudutaan varhaiskasvatuksen maksumääräys periaatteiden muuttumiseen alempien maksuluokkien osalta. Tuntiperusteisen maksun käyttöönoton selvitystyö tehdään syksyllä 2016. Mahdolliset päätökset tuntiperusteisen maksun käyttöönotosta tehdään 2017 aikana. Kesähoito keskitetään kolmeen yksikköön. Kesähoidon osalta hyvitysperiaatteet muuttuvat kesällä 2017. Perusopetuksen kesäloma-aikaan ajoittuvista ennalta määräaikaan mennessä ilmoitetuista poissaoloista hyvitetään kokonaiset kalenteriviikot kun poissaolo on yhtäjaksoista ja jatkuu koko heinäkuun ajan. Varhaiskasvatus sai opetushallituksen hankerahaa Kohti uutta johtajuutta -hankkeelle. Hankkeen pilottipäiväkodeissa Imatrankoskella ja Meltolassa kehitetään varhaiskasvatuksen johtajuutta jaetun johtajuuden ja yhteisöllisen johtajuuden suuntaan. Vuoksenniskan vuoropäiväkodissa toimintakulttuuria kehitetään henkilöstön ja lasten osallisuuden lisäämistä painottaen. Imatra on mukana myös varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisverkostossa. Hyvinvointilautakunta
36 Päiväkotiyksikköjen täyttö- ja käyttöasteita on seurattu ja arvioitu säännöllisesti. Jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla kehitetään palveluohjausta ja yksiköt tehostavat tarvittaessa täyttöastetta. Varhaiskasvatuspalveluiden digitalisaatio etenee ja sähköinen asiointi laajenee hoitoaikojen sähköisen ilmoittamisen ja palvelu- ja maksupäätösten osalta. Kehittämiskorien toimeksiantona myös varhaiskasvatukseen on rakennettu digi-strategia seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja sen toteuttaminen esitetään investointiosassa. Esiopetuksen opetussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman toteutumista ja käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan toimintakuvasten avulla vuosisuunnitelmissa. Opetushallitus on päättänyt uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Opetushallitus valmistelee ja laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet siten, että niiden mukaan laaditut paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan henkilöstön, lasten ja monialaisen verkoston kanssa yhteistyössä. Toimiva lapsi ja perhe (TLP) toimintamallin käyttöä vakiinnuttaminen osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka toteutetaan varttia vaille kolme ikävuoden osalta ja tarvittaessa huolen herätessä. Eksote kehittää yhdessä varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa lasten ja perheiden varhaisen tuen muotoja ja yhteistyötä lapsen kehityksellisissä ongelmissa Lean -toimintaideologian mukaisesti. Toimintaideologian keskeisenä tavoitteena on tehostaa toimintaa ja luoda toiminnasta sopeutuva ja notkea. Toimintamallit ja erilaiset lomakkeet laajenevat koskemaan myös Imatraa. Ohjeet ja prosessikuvaukset käydään yksityiskohtaisesti asianosaisten kanssa läpi ja ohjeistetaan yksiköt. Lasten ja nuorten tutkimuksellisissa ja hoidollisissa palveluissa kehitettyä ns. matalan kynnyksen vastaanoton, alkuarvioinnin, käytänteitä tehostetaan. Imatran hyvinvointi- ja koulutuspalvelut ovat mukana Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa yhdessä Etelä-Karjalan muiden kuntien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon osalta kokonaisuuden prosessi ja hallinta ovat työn alla. Monialaista yhteistyötä pyritään tehostamaan oppilashuollon palvelujen sisällä samoin kun yhteistyötä opettajien kanssa. Imatralla toimii kaksi alueellista oppilashuollon työryhmää, jossa kasvatus- ja opetuspalvelun ja opiskeluhuollon henkilöstö kehittää olemassa olevaa palvelua. Hyvinvointilautakunta