Romupommi tikittää. Puhutaan. Isosaaren varusmieskoulutus loppuu. Linnakesaari on tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena uutiset, sivu 4

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Isosaaren varusmieskoulutus loppuu Linnakesaari on tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 12 (1079) 23.6.2011 verkossa > www.ruotuvaki.fi Grafiikka: Tuukka Hettula Romupommi tikittää Puolustusvoimien materiaali vanhenee kovaa vauhtia. Massavanheneminen koskettaa erityisesti maavoimien alueellisia joukkoja. Kaluston vanheneminen koettelee maavoimien suorituskykyä. Vanhaa materiaalia tuhotaan tonneittain ja varastointi aiheuttaa haasteita. Kaluston yhtäkkinen vanhentuminen herättää myös epäilyjä. uutiset, sivu 3 Varusmieskuljettajia halutaan ammattikuljettajiksi uutiset, sivu 5 Kenraalikunnan kokoonpano 1. heinäkuuta kentällä, sivu 10 Puhutaan ja soitetaan mitä halutaan vapaalla, sivu 15

2 ruotuväki 12/2011 pääkirjoitus 23.6.2011 Säästökiviä kääntämään 200 miljoonaa on iso summa ja sen säästämiseksi on tehtävä kipeitäkin päätöksiä. Uusi hallitusohjelma edellyttää puolustusvoimilta 200 miljoonan leikkauksia. Ennen ohjelman julkaisua puolustushallinnossa toivottiin nykylinjan jatkumista tai jopa pientä korotusta mutta myös leikkauksiin oli varauduttu. Niin sanottu nollalinja olisi saattanut tulla pitkällä tähtäimellä jopa halvemmaksi kuin puolustusbudjetin leikkaus. Nopeat leikkaukset budjettiin ovat vaikeita, koska puolustusbudjetissa on paljon sidottua rahaa eli isot materiaalihankinnat on suurelta osin jo sovittu ja tehdyistä kaupoista syntyvät laskut on maksettava ajallaan. Hankintojen viivästyttämi- nen maksaa lisää. Myös toimintamenoissa on paljon kiinteitä eriä, joista joustaminen ei juuri onnistu. Esimerkiksi varusmieskoulutusta ei voi jättää väliin joltakin vuodelta. 200 miljoonaa on iso summa ja sen säästämiseksi on tehtävä kipeitäkin päätöksiä. Sen tornitouhua kanssa puolustusvoimat voi kuitenkin elää ja jatkaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan järjestelmän ylläpitämistä.asiaa helpottaa se, ettei säästämistarpeiden jakautumista neljälle vuodelle ainakaan toistaiseksi määrätty yksityiskohtaisemmin. Leikkaukset tarkoittavat koko puolustushallinnon läpikäyntiä. Jokainen kivi käännetään. Säästöpaineita on toiminnan, materiaalin ja henkilöstön osalta. Puolustusvoimat on liian iso kone tulevalle kehykselle. Puolustusvoimat ei missään tapauksessa tavoittele irtisanomisia, mutta näyttää siltä, ettei niiltä voi välttyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus hyvästä ja vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta, mutta muotoilu on hieman väljempi kuin edellisessä selonteossa. Siihen kirjatun hyvän työnantajan periaatteen mukaan henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus yritetään turvata puolustushallinnossa tai muun työnantajan palveluksessa mahdollisimman tehokkaalla tavalla ja irtisanomiset pyritään välttämään. *** Positiivinen asia hallitusohjelmassa on se, että puolustushallinnolle annettiin valtuudet toteuttaa uudistus, joka aloitetaan saman tien. Lisää linjauksia odotetaan aikanaan valmistuvalta turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta selonteolta. *** Viime viikolla päättyneessä Pyörremyrsky harjoituksessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median hyödyntämistä viestinnässä ja yhteydenpidossa. Sosiaalisessa mediassa pitää huolehtia tiukasti operaatioturvallisuudesta. Joukkojen liikkeistä tai henkilöiden tehtävistä ei toki ole saanut aikaisemminkaan puhua. Nykyisin tiedon levittäminen on kuitenkin paljon helpompaa ja vahingot todennäköisempiä.tietovuodon vaikutukset ovat vaarallisempia, sillä esimerkiksi väärä tilapäivitys leviää hetkessä ympäri maailmaa. Yhtä kaikki, sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, ja myös puolustusvoimien on se hyväksyttävä. Jos harjoituksille ei itse perusteta verkkosivuja ja sosiaalisen median foorumeita, syntyy varmasti epävirallisia. > jyrkivainio@hotmail.com nurkka Tarvitaan veteraanien arvoja Missä ovat tänään vastuu, keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys, missä yhteinen tahto pitää huoli Suomesta ja yhteisestä Euroopasta? Missä on taktikoinnin ja vain omien ryhmätavoitteiden toteuttamisen sijasta kyky toimia isänmaamme ja monesti syrjäytyneiden kansalaisten puolesta? Kysymykset ovat nousseet yhteiskunnasta kiinnostuneiden mieliin viimeisten parin kuukauden aikana. *** Velvollisuudentunto, isänmaallisuus, oikeudenmukaisuus, kunnia ja yhteisöllisyys nuo arvot ovat maamme veteraanien, koko veteraanisukupolven arvoja. Ne ovat luettavissa Tammenlehvän Perinneliiton suorittaman veteraanitutkimuksen tuloksista. Niistä johdettuna olen liittänyt näihin veteraanien arvoihin myös yhteisen vastuun ja tulevaisuudenuskon, joita ilman emme tänäänkään selviä. Vahvat, tunnistettavissa olevat arvot lisäävät luottamusta yhteisöön, kasvattavat turvallisuuden tunnetta ja elämisen ennustettavuutta. Jos arvot ja moraali ovat kohdallaan, hyvinvointiyhteiskuntamme kehitys jatkuu vaikeuksista huolimatta myönteisenä ja me suomalaiset voimme luottaa siihen, että heikoimmastakin pidetään huolta. *** Yhtenäiskulttuurin rapautuminen, rajojen madaltuminen ja elämäntapojen jatkuva muutos ovat haasteita erityisesti arvojen kohdalla tässä tietotekniikan avaamassa, informaatiota ja erilaisia samaistumismahdollisuuksia tulvivassa maailmassa. Nyt kaivataan vastuuta ja velvollisuudentuntoa, etiikan ja moraalin käsitteistä ponnistavia itseisarvoja oikeudenmukaisuudesta lähimmäisenrakkauteen ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamiseen. Ympärilleen katsoen, maailmanmenoa tarkkaillen, yli horisontin huomiseen tähyten on helppo todeta, että veteraanien arvopohjalle on yhteiskunnallinen tilaus. *** Parasta koko veteraanisukupolven uhrausten ja hyvinvointiyhteiskuntamme perustan luoneen jälleenrakennustyön kunnioittamista on heidän arvojensa siirtäminen huomisiin aikakausiin. Näin menetellen yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla veteraaniperinnön vaalinta ja suomalaisen yhteiskunnan hyvä tulevaisuus. Kimmo Kajaste Maakuntaneuvos Tammenlehvän Perinneliiton hallituksen jäsen Kapteeniluutnantti, res kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö miinalaiva Pohjanmaa lähettää Libyaan? mielipide Reserviläisten asema korostuu tulevaisuudessa Kyllä 65% Ei Puolustusvoimien rakennemuutos ja lisääntyvät tehostamisvaatimukset, maakuntajoukot ja maanpuolustuskoulutus ovat nostaneet reserviläisten kysyntää merkittävästi erilaisiin sodan- ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Uusvanhana ajatuksena keskusteluun on tullut kodinturvajoukkojen tuleva asema. Uskon, että oikein toimittuna vapaaehtoisen maanpuolustustyön arvo kasvaa ja me reserviläisjärjestöissä toimivat aktiivit saamme lisää vastuuta ylläpitää ja huolehtia maanpuolustustahdosta. Oman näkökulman keskusteluun ja vaatimuksiin kuitenkin tuo voimakas kansainvälistyminen. Tulevat reserviläiset ja vapaaehtoisen maapuolustuksen toimijat tulevat jatkossakin pääosin asevelvollisuuden suorittaneista. Näin ollen toivonkin, että Suomessa säilyy jatkossakin yleinen asevelvollisuus. Historialliset syyt ja Suomen geopoliittinen asema jopa velvoittaa siihen. Tämä olisi toivottavaa jatkuvuuden ja yleisen maanpuolustustahdonkin kannalta. Suomi ei elä enää "impivaarassa", vaan joudumme vastaamaan tuleviin muutoksiin aika nopeallakin aikataululla. Olkaamme siis osa ratkaisua eikä ongelmaa.tässä ratkaisujoukossa pitää meidän reserviläistenkin olla nyt ja tulevaisuudessa. Esko Raskila puheenjohtaja Pirkanmaan Reserviläispiiri MPK hallituksen jäsen 35% Vastauksia yhteensä: 1280 Seuraava kysymys: Seurasitko Pyörremyrskyä sosiaalisessa mediassa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon 16308 www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 arkisin kello 8.00 16.15 ruotuvaki@mil.fi Seuraava numero ilmestyy 14.7.2011 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh. 0299 500 718 TOIMITTAJAT Kokelas Ilkka Penttinen Puh. 0299 500 618 Kokelas Petri Ruohio Puh. 0299 500 708 Alikersantti Tuomas Hämäläinen Puh. 0299 500 704 Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh. 0299 500 618 Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh. 0299 500 739 Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh. 0299 500 616 GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh. 0299 500 703 VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh. 0299 500 739 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, Internet-osoite: http://www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki Puhelinvaihde: 0299 800. Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@ruotuvaki.fi

ruotuväki 12/2011 uutiset 3 Puolustusvoimien materiaali vanhenee vauhdilla Materiaalin vanheneminen koskettaa etenkin maavoimia. Museovehkeillä ei sotaan kannata lähteä. Jan Hellman Puolustusvoimien materiaali on vanhenemassa ennätystahtia. Massavanheneminen koskee pääsääntöisesti maavoimien alueellisia joukkoja, joiden kalusto vanhenee vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaluston uusiminen on maavoimien uskottavuuden ja suoriutumiskyvyn kannalta kriittisen tärkeää. Massavanheneminen muuttuu vakavaksi, jos siihen ei ajoissa puututa. Myrsky on nousemassa ja nyt yritetään välttää, että se ei päälle asti pääsisi, puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Kyösti Halonen varoittaa. Materiaalin massavanhenemisväitteet ovat myös joutuneet kritiikin kohteeksi. Kaikki eivät massavanhenemiseen usko. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön mukaan massavanheneminen on jo terminä täysin epämääräinen. Massavanheneminen on saanut poliittisia sävyjä. Siitä on tullut uskonkappale, jota käytetään tarkoitushakuisesti hävittämisohjelmien ja sodan ajan joukkojen pienentämisen perusteena. Nyt massavanhenevaksi väitetty materiaali on suurin piirtein samanlaista kuin mitä Venäjä käytti Georgiassa länsimaisesti varustellun vastustajan lyömiseen, Niinistö tarkentaa. Varastointi on ongelmallista Kuva: Esa Ylijääskö Kyösti Halonen ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö ovat eri mieltä massavanhenemisesta, mutta jakavat huolen puolustuskyvyn säilymisestä. Pääosa maavoimien tämän hetken materiaalista hankittiin kylmän sodan aikaan. Tämä materiaali on suunniteltu massa-armeijalle. Materiaalin uusiminen liittyy puolustusvoimien uudistukseen, jonka on tarkoitus valmistua 2016 mennessä. Uudistuksesta johtuen edessä häämöttää reserviläisjoukkojen vähentäminen noin 100 000 sotilaalla. Teknisemmästä materiaalista johtuen tarvitaan vähemmän käyttäjiä. Sitä ei voi samalla tavalla varastoida ja käytön on oltava säännöllistä. Sähköjärjestelmiä ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita ei voida loputtomasti varastoida, sillä ne rupeavat vanhenemaan. Museovehkeillä ei sotaan kannata lähteä, Halonen täsmentää. Erityisesti materiaalin varastointi jakaa mielipiteitä. Väitteitä kustannuksista on kritisoitu liioitelluiksi. Varastointikustannukset eivät voi olla mahdottomia. Syy on pikemminkin jälkikäteen keksitty, Niinistö väittää. Toimivaa tavaraa ei pidä hävittää Käytöstä poistuvien tavaroiden lista on pitkä. Tiensä päähän tulee muun muassa aseita, vaatteita, majoituskalustoa, ampumatarvikkeita, viestijärjestelmiä sekä kenttäkeittimiä. Iso osa ampumatarvikkeista alkaa vanhentua vuosikymmenen lopussa. Hankinta-ajan kaluston ampumatarvikkeiden valmistusta ei enää ole ja rauhan aikana ampumatarvikevalmistuksen ylläpitäminen ei ole realistista, Halonen perustelee. Osa kalustosta on valmiiksi vanhentunutta Jan Hellman Vanhentuva kalusto on hankittu pääosin 1960-1990-luvuilla. Vanhimpana päivitystä kaipaavat ennen toista maailmansotaa rakennetut kenttäkeittimet. Keittimet ovat 1920-luvulla suunniteltu ja modernisoitu 1940-luvulla. Asejärjestelmistä vanhimmat uudistusta tarvitsevat on hankittu 1960-luvun alussa. Esimerkiksi 95 S 58-61 -raskaan singon eli Mustin jalusta on vuodelta 1961. Itse ase on kehitetty vuonna 1958. Nuorin uudistettava kalusto hankittiin Suomeen 1990-luvulla. Tämä kalusto on ollut käytössä ainoastaan muutaman vuosikymmenen. Usealla vuosikymmenellä hankitun kaluston samanaikainen vanhentuminen herättää kysymyksiä. On erikoista, että yhtäkkiä tulee kriittinen piste missä kaikki vanhenee. Mieluummin pitäisi sanoa, että tietty kalustoryhmä vanhenee, kuten esimerkiksi viestintäjärjestelmät. Valikoivaan asevelvollisuuteen liittyvä ajattelu näyttää olevan massavanhenemisen taustalla. Onko tässä poliittista tarkoitushakuisuutta taustalla, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö pohtii. Massavanhentumista ei olisi voinut välttää. Myöhemmin hankittuja elektronisempia laitteita joudutaan jatkuvasti uusimaan. Toisaalta Itä-Saksalta 1990-luvulla hankittu materiaali oli jo valmiiksi 10 15 vuotta vanhaa. Nyt materiaali on jo noin 40 vuotta vanhaa. Harva ajaa 40 vuotta vanhalla autolla, paitsi museoautolla, puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Kyösti Halonen vastaa. Massavanhentumisen yhteydessä on poistettu myös toimintakelpoista materiaalia. Itä-Saksan jäämistöstä hankitut T-72M1 -panssarivaunut olivat toimintakunnossa poistuessaan puolustusvoimien käytöstä. Suomesta on hävitetty tonneittain toimintakelpoista ja kustannustehokasta materiaalia. Materiaalilla ei ole absoluuttista vanhenemishetkeä, jos se on sotateknisesti toimivaa ja käyttökelpoista. Tehdyt hävittämiset pitää tutkia, ja meneillään olevat romutukset tulee lopettaa tutkimusten ajaksi. Toimivaa tavaraa ei pidä hävittää. Syylliset on saatava vastuuseen, Niinistö vaatii. Huoli puolustuskyvystä Halonen ja Niinistö ovat kummatkin aidosti huolissaan puolustuskyvyn tasosta. Hankintojen lykkäytyessä syntyy tilanne, jossa vanhat järjestelmät eivät ole käyttökelpoisia, eikä uusia ole olemassa. Koulutusjärjestelmän luominen ja reserviläisten kouluttaminen vie noin 10 15 vuotta, joten nyt alkaa tulemaan pakkotilanne hankinnoille. Perälauta lähestyy ja jos loppuun asti viivytellään, sitten ei ole mitään jäljellä. Kyse on siitä, millaista suorituskykyä puolustusvoimilta halutaan, Halonen lopettaa. Kutsuvieraat tarkistivat Pyörremyrskyn Reserviläiset näyttävät olevan todella motivoituneita, mikä on aika vaikuttavaa, ETYJ-tarkkailija, norjalainen everstiluutnantti Anders Dalaaker sanoi. Kuva: Niko Tiranis Miika Lähdeniemi Perjantaina 17.6. päättyneen sotaharjoitus Pyörremyrskyn aikana Suomessa vieraili 12-henkinen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tarkkailuryhmä. Kyseessä oli Wienin asiakirjan mukainen luottamusta ja turvallisuutta lisäävä vapaaehtoinen tarkastus. Suomi halusi kutsua Itämeren alueen valtiot seuraamaan harjoitusta. Kutsuun vastasi kuusi valtiota, vierailua johtanut eversti Arto- Pekka Nurminen kertoi. Ryhmä vieraili muun muassa Karjalan Prikaatissa ja Isosaaressa. Ryhmälle esiteltiin taistelutilannetta ja he pääsivät myös esittämään kysymyksiä harjoitukseen osallistuneille. He ovat osoittaneet kiinnostusta ja esittäneet aktiivisesti kysymyksiä. Ja ovat myös saaneet erittäin hyviä vastauksia, eversti Nurminen kiitteli. Ryhmä koostui Norjan, Ruotsin, Venäjän, Saksan, Puolan ja Liettuan edustajista. Sotilasarvoltaan tarkkailijat olivat majurista everstiin. ETYJ-tarkkailijoiden kanssa harjoitukseen tutustui myös 14 sotilasasiamiestä. Reserviläiset tekivät vaikutuksen Norjalainen everstiluutnantti Anders Dalaaker ihaili erityisesti reserviläisten roolia sotaharjoituksessa. He tulevat muutaman vuoden jälkeen harjoitukseen ja tapaavat vanhoja armeijakavereita. He näyttävät olevan todella motivoituneita, mikä on aika vaikuttavaa, Dalaaker sanoi. Dalaakerin mukaan Norjassa reserviläistoiminta on Suomeen verrattuna huomattavasti vähäisempää. Meillä ollaan muutenkin siirtymässä ammattimaisempaan armeijaan. Täällä järjestelmä näyttää kuitenkin toimivan hyvin, Dalaaker viittasi yleiseen asevelvollisuuteen. Dalaaker oli tehnyt taustatyönsä hyvin, sillä hän oli ennen Suomen-vierailua kuunnellut Radio Kipinää ja käynyt harjoituksen Youtube-kanavalla. Sotaharjoitus Pyörremyrsky keräsi kahden viikon aikana koolle enimmillään 11 000 varusmiestä ja reserviläistä.

4 uutiset ruotuväki 12/2011 lyhyesti Pääesikunnan päällikkö Arabiemiraattien leipiin Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli on siirtymässä Arabiemiraattien hallinnon palvelukseen. Hänelle on tarjottu tehtävää asevoimien ylimmän johdon neuvonantajana. Uudet tehtävät merkitsevät sitä, että Koli eroaa puolustusvoimien virasta. Kolin on määrä aloittaa Arabiemiraateissa lokakuun alussa. Koli pitää valintaansa arvostuksen osoituksena suomalaiselle osaamiselle ja puolustusjärjestelmälle. Hän pitää pestiä hyvänä tilaisuutena työskennellä ainutlaatuisella näköalapaikalla ja hankkia perheensä kanssa uudenlainen elämänkokemus. MLä Salama iski kahteen varusmieheen Pyörremyrsky-sotaharjoituksessa sunnuntaina 12.6. salama iski kahdessa erillisissä tapahtumissa varusmieheen. Salamaniskut tapahtuivat noin kahden tunnin välein Etelä-Karjalan Taipalsaaren ampuma-alueella. Lieviä vammoja saaneet molemmat varusmiehet saivat ensiapua paikan päällä ja lähetettiin tarkkailtavaksi Etelä-Karjalan keskussairaalaan. He pystyivät palaamaan harjoitukseen. Joukoille on annettu ohjeistuksia, miten tällaisissa tilanteissa menetellään. Kaikesta huolimatta joskus näin pääsee käymään, kertoo tiedottaja Tuuli Harviainen. IPe Romumetallijutussa tuomittiin ehdollista vankeutta Puolustusvoimien entinen myyntipäällikkö tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen puolustusvoimien romumetallin myyntiin liittyvässä jutussa. Muutama vuosi sitten eläkkeelle siirtynyt mies syyllistyi muun muassa lahjuksen ottamiseen ja törkeään petokseen. Tarjouskilpailussa suositun Stena Recycling -yhtiön kaksi edustajaa sai törkeästä petoksesta ja yrityssalaisuuden rikkomisesta noin 1,5 vuoden ehdolliset vankeusrangaistukset. Yhtiön kolmas edustaja tuomittiin sakkoihin lahjuksen antamisesta. KMä Kranaatti haavoitti varusmiestä Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä Porin Prikaatissa Säkylässä. Varusmies sai räjähdyksen seurauksena käteensä haavan. Lisäksi hän ja toinen paikalla ollut varusmies altistuivat melulle. Tapahtunut oli huolimattoman toiminnan seurausta. Näkisin, että takana oli riittävä koulutus ja toimenpiteet, kapteeni Hannu Pietilä Porin Prikaatista kertoo. Varusmiehet toimitettiin jatkotutkimuksiin Säkylän varuskunnan terveysasemalle, mutta he selvisivät ilman vakavia vammoja. Onnettomuus sattui taisteluammuntoissa, joihin liittyi harjoituskäsikranaattien käyttöä. THä Isosaaren varusmieskoulutus vasaran alle Varusmieskoulutus siirtyy Upinniemeen. Isosaari toimii tulevaisuudessa harjoitus- ja koulutusalueena. Kalle Mäkelä Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on tehnyt merivoimien esityksestä päätöksen, jonka mukaan varusmieskoulutus Isosaaressa lakkautetaan ensi vuoden alussa. Lakkautuspäätös on osa merivoimiin kohdistuvaa hallinnollista rakennemuutosta. Muutoksen myötä Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merivoimien Koulutuskeskus yhdistetään ja niiden antama peruskoulutus keskitetään Upinniemeen. Pitkään lakkauttamisesta oli spekuloitu, mutta tavallaan se tuli yllätyksenä kuitenkin, Isosaaren päällikkö, kapteeniluutnantti Klaus Fromholz toteaa. Kaikki Isosaaren 150 alokasta astuu palvelukseen Upinniemeen. Varusmiesjohtajat mukaan lukien Kirkkonummella sijaitsevaan varuskuntaan siirtyy yhteensä noin 180 uutta varusmiestä. Komentaja Timo Korpela Merivoimien Esikunnasta uskoo, että uudistuksen jälkeen koulutus on tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Tällä tavalla varusmiesyksiköissä päästään kouluttajien ja koulutettavien määrissä suositusten mukaiseen suhteeseen, Korpela kertoo. Näin koulutusryhmät pienenevät, hän tiivistää. Aikataulu on tiukka mutta realistinen Ensi vuonna eivät varusmiehet ole seuraamassa lipunnostoa Isosaaren linnakkeella. Merivoimiin kohdistuvaa muutosta on Korpelan mukaan valmisteltu jo vuosien ajan ja siihen ollaan valmistauduttu henkisesti. Silti hän myöntää tavoitteen tulevan vastaan nopeasti. Aikataulu on toki haasteellinen, ei pelkästään varusmiesten järjestelyiden osalta, mutta etenkin henkilökunnan siirtojen osalta, Korpela pohtii. Suomenlahden Meripuolustusalueella tulee tehdä rutkasti töitä, jotta koulutussuunnitelmat saadaan päivitettyä ja varusmiehet otettua vastaan, hän täydentää. Upinniemen varuskunnan kapasiteetin lähestyessä ylärajaa, on erilaisten käytännön asioiden oltava kunnossa. Kouluttajaresursseja ja vuodepaikkoja tulee Upinniemessä olemaan tarvittava määrä, Korpela lupaa. Isosaarta ei hylätä kokonaan Kaikki toiminta ei Isosaaressa päätöksen jälkeen lakkaa. Tulevaisuudessa linnakesaari toimii rannikkojoukkojen harjoitus- ja koulutusalueena. Varusmiehiä ja kertausharjoitusjoukkoja koulutetaan Suomenlahden ja Saaristomeren kohteissa muun muassa paikallistuntemuksen lisäämiseksi. Muiden puolustushaarojen Kalle Mäkelä Kapteeniluutnantti Klaus Fromholz jää Isosaaren viimeiseksi päälliköksi, jonka alaisuudessa varusmiehiä koulutetaan. Fromholz on nauttinut viettämästään ajasta linnakesaarella. On ollut suuri etuoikeus saada palvella idyllisellä Isosaaren linnakkeella, Fromholz toteaa. 31 vuotta Rannikkorykmentin Paraati täytti Rovaniemen kadut Miika Lähdeniemi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä riitti vilskettä koulujen päättäjäislauantaina. Samalla kun koululaiset kirmasivat kesälaitumille, 1 500 sotilasta osallistui puolustusvoimain lippujuhlan paraatiin. Paraati alkoi keskuskentältä, missä Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Jukka Haaksiala ilmoitti paraatijoukot maavoimien komentajalle, kenraaliluutnantti Ilkka Asparalle. Juhlapuheen pitänyt kenraaliluutnantti Aspara piti paraateja hyvänä keinona jalkautua tavallisen kansan pariin. Tämä on eräs tapa osoittaa koruttomalla ja pelkistetyllä tavalla kansallisen puolustuksemme suorituskykyä, Aspara sanoi. Paraatijoukkoon kuuluneille, heinäkuussa kotiutuville varusmiehille Aspara lähetti rohkaisevat terveiset. Voitte olla ylpeitä itsestänne. Olette ansainneet yhteiskunnan täyden kiitoksen. Marssien sillan yli joukot ovat jo käyttäneet Isosaarta. Santahaminan meluongelmien johdosta käyttö saattaa lisääntyä, Korpela valaisee. alueella toiminut ja asunut Suomenlinnan Rannikkorykmentin tiedottaja Anu Vuorinen kirjoitti kirjan saaren historiasta. Oli kuin kohtalon ivaa, että elämää linnakesaaressa kuvaava Isosaari Pääkaupungin etuvartio - opus saapui saarelle juuri samana päivänä, kun lakkautuspäätös julkistettiin. Isosaaren historiaan perehdyttävän niteen kirjoittaja otti tiedon lakkauttamisesta raskaasti. Täällä on jo kaikki koulutukseen tarvittava maasto sekä infrastruktuuri olemassa, Fromholz lisää. Lakkautuspäätös herättää tunteita Jukka Haaksiala johti paraatijoukot ohimarssiin. Kuva: Esa Ylijääskö Päätös vetosi erittäin vahvasti tunteisiini. Tieto oli masentava ja sitä voisi kuvata kylmäksi suihkuksi, Anu Vuorinen harmittelee. Alunperin oli puhetta, että vain esikunta siirtyisi Upinniemeen ja varusmieskoulutus saisi saarella jatkua. Mutta toisin kävi, hän lisää. Valtaosa Isosaaren henkilökunnasta siirretään muutoksen myötä pois saarelta muihin tehtäviin. Ketään ei irtisanota. Lippujuhlan paraati huipentui ohimarssiin Jätkänkynttilän sillalla. Katujen varteen kerääntyi runsaasti kansaa seuraamaan, kun sotilaat ja moottoriajoneuvot marssivat läpi kaupungin. Ilmavoimien Hornet-hävittäjät ja Hawk-suihkukoneet suorittivat ylilennon Jätkänkynttilän sillan yli. Niiden lisäksi yleisö pääsi ihastelemaan muun muassa panssarivaunuja, moottoripyöriä ja kuorma-autoja. Kaupungilla järjestettiin kalustonäyttely jo aamupäivällä ennen paraatia. Katukuvassa näkyi kymmeniä moottorimarssiin valmistautuvia ajoneuvoja sekä muuta kalustoa. Se teki vaikutuksen etenkin perheiden pienimpiin. Taitaa vaatia insinöörin paperit, että pääsee tuollaisen rattiin, ohikulkija ihasteli puolustusvoimien ajoneuvoa. Pohjois-Suomi on merkittävä sotilasalue Lippujuhlan paraatin teemana oli Puolen Suomen puolustajat pohjoista suorituskykyä. Pohjois- Suomen Sotilaslääni käsittää noin puolet Suomen pinta-alasta. Kyseessä onkin tärkeä alue, jossa puolustusvoimat on merkittävä toimija. Se luo kaupungille turvaa, niin konkreettisesti kuin myös taloudenkin muodossa. Eikä pelkästään Rovaniemelle, vaan myös koko Lappiin, Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin huomautti puheessaan. Puolustusvoimain lippujuhlan päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 lähtien. 4. kesäkuuta on marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Kuva: Ilkka Penttinen

ruotuväki 12/2011 uutiset 5 Varusmieskuljettajista halutaan ammattikuljettajia Petri Ruohio Puolustusvoimat ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pääsivät alkukesästä sopimukseen yhteistyön tiivistämisestä. Armeijalle tarjotaan SKALin koulutusmateriaaleja, minkä lisäksi yhdistyksen asiantuntijat ovat käytettävissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksessa. SKAL pääsee paremmin jalkautumaan varuskuntiin markkinoimaan kuljetusalaa. Aiemmin vierailimme noin kolmasosassa kuljettajakoulutusta antavista joukko-osastoista. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus vierailla jokaisessa, valottaa SKALin koulutusasiantuntija Kari Suutarinen. SKAL valmistelee verkkoon työvoimapankkia. Sen avulla tuoreet kuljettajat sekä kuljetusyrittäjät pyritään saattamaan yhteen. Tavoite on, että sillä saisi kiinni aidosti alalle haluavia sekä niitä, jotka haluavat vaikka rahoittaa opintojaan, SKALin toimitusjohtaja Iiro Lehtonen selvittää. Kriisiajat etusijalla Kalle Mäkelä Isosaaren varusmieskoulutuksen lakkauttamisen lisäksi merivoimissa tehdään muita hallinnollisia uudistuksia. Muutosten tarkoituksena on keventää päätösten hallintoa, parantaa toiminnan taloudellisuutta sekä vapauttaa joukko-osastot ydintoimintoihinsa. Käytännössä huolto- ja kunnossapitoa pyritään selkeyttämään keskittämällä merivoimien järjestelmien ja alusten 2. tason kunnossapito Merivoimien Materiaalilaitokselle. Upiniemeen ja Turkuun perustetaan alueelliset kunnossapitokeskukset joukko-osastoista lakkautettavista korjaamoista. Joukko-osastojen toteuttamaa Petri Ruohio Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Stefan Wallinille jaettiin hallitusneuvottelujen päätteeksi puolustusministerin salkku. Wallin ei vielä tuoreeltaan osannut arvioida, mikä puolustusministeriössä tulee muuttumaan hänen aikanaan. Sen tiedämme vasta kun työni on tehty. Tulen joka tapauksessa Nykyisin kertaamaan tulevan reserviläisen on mahdollista saada ammattipätevyyden jatkokoulutusta kertauksen aikana. Puolustusvoimien tarve yhteistyön syventämiseen lähti huolesta, ettei kuljettajia riitä joukkotuotannon tarpeisiin, kertoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Puolustusvoimat on suurin raskaan kaluston kouluttaja Suomessa. Armeija kouluttaa vuosittain lähes 4 000 kuljettajaa. SKALin mukaan alalle tarvitaan joka vuosi suunnilleen sama määrä uutta verta. Lääkkeeksi kuljettajapulaan on mietitty markkinointia kutsunnoissa sekä tarkempaa seulontaa ennen varusmiespalvelusta. Ilmavoimissa pilotoidaan hanketta, jossa kuljettajan tehtäviin haetaan kuten muihin erityistehtäviin. Heinäkuun saapumiserä on toinen, jossa erikoisjoukkohaussa valitut kuljettajat astuvat palvelukseen, Suurnäkki kertoo. Ilmavoimien kuljettajamäärä on pieni, lisäksi kuljettajan tehtävät ovat erityisen vaativia, mutta mielenkiintoisia, Suurnäkki taustoittaa erikoisjoukkohakua. Vähemmän ohilaukauksia Tilastoja koulutettujen jäämisestä alalle ei ole vielä tarjolla, mutta SKAL arvioi heitä olevan noin kolmannes. Merivoimat virtaviivaistaa hallintoaan Merivoimien alusten huoltoa ja kunnostusta pyritään selkeyttämään. tekemään parhaani, ja pitämään puolustusministeriön asiat esillä politiikan ytimessä. Ministeriön kannalta on hyvä, että puolueeni puheenjohtajana istun hallituksen johtoryhmässä, Wallin kommentoi. Ministeriö on Wallinille entuudestaan tuttu, sillä hän on ollut talossa erityisavustajana vuosituhannen vaihteessa. Hän on kaikkiaan seitsemäs RKP:n riveistä puolustusministeriksi noussut. Edellinen RKP:läinen nähtiin tehtävässä vuosina 1999 2003, kun ministerinä toimi Jan-Erik Enestam. Kehittämistä ja uudistamista Wallinin valtakaudesta on tulossa haasteellinen, sillä hallitusohjelmaan kirjattiin tiukat vaatimukset puolustusvoimien toiminnan tehostamisesta. Puolustusvoimilta ja Arvioisin, että kolmasosa jää suoraan alalle, toinen kolmannes tekee kuljettajan töitä kausityönä ja loput eivät hyödynnä saamaansa koulutusta, Suutarinen toteaa. Alalle jäävien osuutta haluamme nostaa. Jokainen ohilaukaus on liikaa, linjaa puolestaan Lehtonen. Suurnäkki allekirjoittaa tämän. Ei ole kenenkään etu, että hyvä ja kallis koulutus menee hukkaan. kunnossapitoa kutsutaan 1. tason kunnossapidoksi. Puolustusvoimien huoltolaitokset ja kumppanit suorittavat ylempää 2. tason kunnossapitoa, komentaja Timo Korpela Merivoimien Esikunnasta selvittää. Esimerkiksi ajoneuvojen määräaikaishuollot ja varalaitteiden vaihdot ovat 1. tasoa. Laitteiston vaihdot taas ovat 2. tasoa, hän jatkaa. Yli sata henkilöä vaihtaa joukko-osastoa Huoltolaitokset siirretään vastuussa olevan laitoksen suoraan johtoon. Ne jäävät edelleen sijoituspaikkakunnilleen eikä niiden paikalliset roolit muutu. Yli sadan työntekijän osalta edessä on joukko-osaston ja palveluspaikkakunnan vaihto. Muita koskevat muutokset jäävät lähinnä hallinnolliselle tasolle. Tulevien kunnossapitokeskusten henkilöstön osalta johto-organisaatio muuttuu, mutta työt jatkuvat samalla tavalla kuin ennenkin, Korpela linjaa. Stefan Wallin uudistamaan puolustusvoimia Kuva: Esa Ylijääskö sen materiaalihankintoihin käytettävissä olevista varoista vähennetään ensi vaalikauden kuluessa 200 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen urheilu- ja kulttuuriministerin tavoitteet uudessa tehtävässä ovat selkeät. Haluan kehittää ja uudistaa puolustusvoimia, varusmiespalvelusta ja Suomen kansainvälistä asemaa hallitusohjelman ja samalla vahvan suomalaisen maanpuolustustahdon hengessä. Kuva: Esa Yliujääskö tähtäimessä Miten yksinhuoltaja suorittaa varusmiespalveluksen? Jan Hellman Yksinhuoltajien asepalveluksesta on tehty kolme kirjallista kysymystä hallitukselle. Asia ei ole kuitenkaan edennyt tätä pidemmälle, joten yksinhuoltajat suorittavat palveluksensa normaalisti. Oikeusasiamiehensihteeri Kristian Holman, miten yksinhuoltajaisä suorittaa varusmiespalveluksensa? Puolustusministerin antamissa vastauksissa vuonna 2000 todetaan, että asianomaisen kotikunnan, sotilasläänin esikunnan sekä joukko-osaston yhteistoimin on luotavissa järjestelmä, jossa asianomaisen varusmiespalvelus ja yksinhuoltajuus sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Ei ole tietoa eikä kokemusta miten tällainen kokonaisuus tosiasiassa toimii. Jos lapsella ei ole muita läheisiä, saako isä vapautuksen palveluksesta? Voimassa olevan lain perusteella yksinhuoltajuus ei ole vapautusperuste, mutta palveluk- uutisia muualta Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä sen aloittamisajankohtaa voidaan muuttaa. Hallituksen esityksessä on todettu seuraavaa: palveluksen ajankohtaa voidaan muuttaa ammattiin valmistautumisen, opiskelun, taloudellisista syistä ja erityisestä henkilökohtaisesta syystä, esimerkiksi sen vuoksi, että palvelukseen määrätty on elinkeinonharjoittaja tai yksinhuoltaja. Tuomitaanko yksinhuoltaja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vankeuteen jos hän ei suostu astumaan varusmies- tai siviilipalvelukseen? Asevelvollisuuslain 13 luvun 118 :stä ilmenee rangaistussäännös jos kieltäytyy asevelvollisuudesta. Lastensuojelulain (417/ 2007) 2 :n mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Harjoituskäsikranaatin sytytin räjähti varusmiehen kädessä torstaina Porin Prikaatissa, uutisoi Satakunnan Kansa verkkosivuillaan. Varusmies sai räjähdyksen seurauksena käteensä haavan, minkä lisäksi hän ja eräs toinen paikalla ollut varusmies altistuivat melulle. Molemmat toimitettiin jatkotutkimuksiin terveysasemalle.varusmiehet osallistuivat taisteluammuntoihin, joihin liittyi myös harjoituskäsikranaattien käyttöä. Ilmeisesti varomattoman käsittelyn seurauksena varusmiehen kädessä ollut sytytin räjähti ja aiheutti haavan varusmiehen hansikkain suojattuun käteen. Satakunnan Kansa16.6. Yhdysvaltalaiskone loukkasi Ahvenanmaan ilmatilaa Yhdysvaltalaisen lentokoneen epäillään loukanneen Ahvenanmaan ilmatilaa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Puolustusministeriön mukaan Yhdysvaltojen ilmavoimien taitolentoryhmän huoltolentokoneen epäillään lentäneen Ahvenanmaan demilitarisoidun merialueen yli eilen illalla. Taitolentoryhmän kone oli matkalla Turusta Saksan Ramsteiniin. Tämä oli varmaan hyvin pitkälle vahinko, varsinkin kun katsoo koneen reittiä Turusta Saksan länsiosiin, arvioi puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen. Ilmatilan loukkauksia sattuu muutamia vuosittain. Edellisen kerran yhdysvaltalaiskoneen epäiltiin käyneen Suomen ilmatilassa luvatta maaliskuussa. Helsingin Sanomat 16.6. Yllättävä esitys: Kodinturvajoukot Suomeen Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö esittää vapaaehtoisten kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen, kirjoittaa Uusi Suomi verkkosivuillaan. Niinistön kirjoittamassa blogissaan hänen mielestä asiaa pitäisi tarkastella globaaliselta kannalta. Kuten muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vapaaehtoinen maanpuolustus on järjestetty kodinturvajoukoiksi. Samantyyppistä toimintaa löytyy myös Virosta. Olisiko Suomenkin syytä seurata naapureiden esimerkkiä? Kodinturvajoukot olisivat tässä konseptissa kiinteä osa puolustusvoimia. Ne olisivat osa puolustusvoimien sodan ajan joukkoja, jotka keskittyisivät erityisesti alueelliseen ja paikalliseen puolustukseen. Joukot sitoutuisivat harjoittelemaan vapaaehtoisesti, ja rauhan aikana niille voitaisiin antaa virka-aputehtäviä, Niinistö pohtii. Uusi Suomi16.6. Toimittanut Henri Ågren

6 ylennykset 4.6. ruotuväki 12/2011 4.6. kunniamerkkejä ja ylennyksiä lyhyesti Puheloinen pokkasi juhlapäivän korkeimman kunniamerkin Kalle Mäkelä Kenraalikuntaan kaksi uutta jäsentä Uusien prikaatikenraalien ohella kenraalikunnassa nähtiin neljä ylennystä. Sadat saivat ylennyksen lippujuhlan päivän kunniaksi. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myönnettiin ylennysten ohella kunniamerkkejä. Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä vietettävän lippujuhlan päivän lisäksi ylennyksiä ja kunniamerkkejä jaetaan perinteisesti itsenäisyyspäivänä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen vastaanotti juhlapäivän korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin. Kunniamerkki on arvoltaan kolmanneksi merkittävin. Vuodesta 2008 maavoimien komentajana toiminut ja piakkoin reserviin siirtyvä kenraaliluutnantti Ilkka Aspara sai 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen. Lippueamiraali Georgij Alafuzoffille myönnettiin tilaisuudessa 1. luokan Vapaudenristi. Alafuzoff toimii puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä. Yhteensä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä myönnettiin 840 ansioitunutta Suomen kansalaista. Puolustusvoimain komentajan myöntämiä sotilasansiomitaleja myönnettiin 167 henkilölle. Lisäksi puolustusministeri Jyri Häkämies myönsi Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitaleja. Reservin ylennykset edelleen laskussa Tasavallan presidentti Tarja Halonen ylensi kaikkiaan 750 reservinupseeria ja erikoisupseeria. Ylennysten määrä on ollut laskussa parin vuoden ajan. Viime vuonna 940 reservinupseeria sai ylennyksen. Kaksi vuotta sitten ylennyksiä myönnettiin 1 230. Reserville myönnettyjen ylennysten määrä ei ole parista viime vuodesta huolimatta täysin laskusuhdanteessa. Puolustusvoimien säästökuurin jälkeen vuonna 2008 reservissä ylennettiin alle 600 upseeria. Reservin ylennysten määrä onkin vahvasti yhteydessä kertausharjoitusten määrään. Korkeimmat ylennykset reservissä saivat everstiluutnantit Jarmo Jaakkola Hämeenlinnasta sekä Kari Silvennoinen Ilmajoelta. Valtaosa myönnetyistä ylennyksistä oli luutnantin sotilasarvoja. Ylennys on tunnustus hyvästä työstä Kapteeni Johanna Franzén Kaartin Jääkärirykmentin 2. Jääkärikomppanian varapäällikkönä toimiva kapteeni Johanna Franzén iloitsee saamastaan ylennyksestä. Vaikka tunnustus ei täydellisenä yllätyksenä Franzénille tullutkaan, pitää hän ylennystä silti arvossaan. Ainahan ylennys on hieno asia. Se on eräänlainen palkinto tehdystä työstä ja samalla se kannustaa tulevaan, Franzén toteaa. Eversti Timo Mustaniemi Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Timo Mustaniemi ylennettiin 4.6. everstiksi. Ylennyksen lisäksi Mustaniemi aloittaa pian uudessa tehtävässä. Siirryn Pääesikunnan Henkilöstöosaston apulaispäälliköksi syyskuun alussa, Mustaniemi kertoo. Toki mahdollinen ylennys oli osin odotettavissa, mutta ei ylennys uuden tehtäväni myötä kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Tuleva tehtäväänmääräykseni ainoastaan viittasi siihen, että mahdollinen ylennys voisi tulla kyseeseen; jossakin vaiheessa, hän jatkaa. Lääkintämajuri Jari Autti Lääkintämajuri Jari Autti jatkaa ylennyksensä jälkeen tehtävissään Luonetjärven terveysaseman päällikkönä Tikkakoskella. Tietysti on mukavaa, että saa ylennyksen. Näin lääkärinä arvon ylennys ei kuitenkaan juuri tehtäviini tai palkkaani vaikuta. Se on enemmänkin hieno tunnustus tekemästäni työstä, Autti sanoo. Ylennyksestä majuriksi oli Auttin mukaan hieman vihjailtu. Tarkkaa ajankohtaa hän ei kuitenkaan osannut ennalta arvioida. Majuri Janne Kosonen Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen ylennettiin reservin majuriksi. Korkeimman reservin sotilasarvon saavuttamisesta huolimatta Kososella riittää edelleen työintoa. Työni sekä kertausharjoitukset ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla käyminen ovat edelleen mielestäni tärkeitä, Kosonen huomauttaa. Ylennykset ovat pikemminkin plussaa siinä ohessa, hän jatkaa. Kalle Mäkelä Kainuun Prikaatin komentaja Jukka Ojala sekä puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtaja Harri Ohra-Aho ylennettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä prikaatikenraaleiksi. Ylennys oli ilman muuta iloinen yllätys, tuore prikaatikenraali Jukka Ojala myöntää. Ojala haluaa kuitenkin nöyrästi muistuttaa, ettei hänelle osoitettu kunnianosoitus ole pelkästään henkilökohtainen saavutus. Tässä annetaan erittäin paljon huomiota myös Kainuun Prikaatille ja kaikille heille, jotka siellä työskentelevät, Ojala toteaa. Uusien prikaatikenraalien lisäksi kenraalikunnassa nähtiin neljä ylennystä. Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Markku Nikkilä ja Pääesikunnan suunnitteluosastolla erityistehtävässä palveleva Seppo Toivonen ylennettiin kenraalimajureiksi. Kenraaliluutnantin arvo myönnettiin Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja Raimo Jyväsjärvelle sekä puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltoselle. Kuusi uutta everstiä ja yksi kommodori Everstiksi: everstiluutnantit Risto Olavi Kolstela (PE), Kaarle Olavi Lagerstam (PE), Hannu Kalevi Ojala (PE), Timo Juhani Mustaniemi (MPKK), Erkki Tuomas Petteri Koskinen (KAIPR), Petri Tapani Lammi (MAAVMATLE). Kommodoriksi: komentaja Erkki Heikki Juhani Mikkola (PVTK). Everstiluutnantiksi: majurit Henrik Johannes Elo (PE), Markku Juhani Pajuniemi (PE), Timo Markus Hakalahti (PE), Vesa Pekka Helminen (PE), Juhana Matias Skyttä (PE), Markku Tapio Viitasaari (PE), Jari Petri Kalevi Virolainen (PE), Ari-Pekka Juhani Väänänen (PE), Harri Ilmari Nuutinen (MPKK), Jari Marko Juhani Sormunen (MPKK), Jaakko Juhana Nenonen (PVJJK), Hannu Olavi Peltonen (PVJJK), Kari Tapio Aho (PVTK), Kimmo Tuomas Tarvainen (PVTK), Kari Timo Litendahl (ESSLE), Timo Tapio Heijari (KARPR), Janne Petteri Hakaniemi (LSSLE), Juhapekka Lötjönen (PE), Janne Heikki Myller (MAASK), Petri Kalevi Rantanen (MAAVE), Vesa Petteri Valtonen (MAAVE), Veijo Juhani Jokinen (MAAVMATLE), Jarmo Juhani Kiikka (TYKPR), Ari Pekka Pellinen (UTJR), Mikko Antero Rastas (ILMAVE). Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajuri Ari-Jaakko Tuominen (MAAVMATLE). Komentajaksi: komentajakapteenit Jari Henry Danielsson (MPKK), Jan-Erik Aitos (MERI- VE), Tapio Kalevi Lineri (MERI- VE), Juha-Mikko Ravanti (ME- RIVE), Hannu Raimo Kalevi Kinnunen (MERIVE). Insinöörikomentajaksi: insinöörikomentajakapteeni Klaus Yrjö Salkola (MERIVE) Majuriksi: kapteenit Sami Petteri Rivalli (HÄMR), Mika Petri Kalevi Kuutsa (KARLSTO), Jari Marko Tapani Nissinen (LAP- ITR), Klaus Juhana Hannunpoika Jukka Ojala suhtautuu ylennykseensä nöyrästi. Luotola (UTJR), Tuomo Santeri Oksanen (MAAVE), Kimmo Tapio Juntunen (RUK), Pasi Tapio Heinua (KAIPR), Jouni Tapani Koskinen (MAAVE), Jarkko Juhani Lohi (MAAVE), Juha Martti Putkisaari (UTJR), Tomi Timo Tapio Kallunki (MAASK), Petri Albin Ilmari Lakkapää (PSPR), Tero Uolevi Tarkiainen (MAAVE), Niko Petteri Pihamaa (PE), Matti Tapio Isosomppi (ILMASK), Jani Jochen Knuuti (LAPLSTO), Mika Marko Tapio Korhonen (IL- MASK), Erkki Juhani Pekkanen (ILMAVTK), Pekka Henrikki Kamppinen (LENTOSK). Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Arto Esa Johannes Kantsila (PE), Tapio Antero Pulkkinen (PVJJK), Matti Henrikki Härkki (MAAVMATLE), Marko Petri Sallinen (ILMAVE), Juhani Mikael Riihiniitty (SATLSTO). Lääkintämajuriksi: lääkintäkapteeni Jari Tapani Autti (SOTLK). Komentajakapteeniksi: kapteeniluutnantit Tapio Antti Alho (MPKK), Juha Matti Seppänen (MERIVMATL), Heikki Tapio Vierelä (SMMEPA). Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantit Keijo Hannes Maksimainen (MERIV- MATL), Jari Kalevi Vainio (ME- RIVTL). Kapteeniksi: yliluutnantit Jussi Tuomas Partanen (HÄMR), Otto Julius Pekkarinen (HÄMR), Antti Aleksi Alahonko (KAARTJR), Johanna Marianne Franzén (KAARTJR), Ville-Pekka Nevalainen (KAIPR), Jukka Tapani Sahinoja (KAIPR), Juha Nikolai Grönroos (KARPR), Simo Mikko Petteri Lapatto (KARPR), Mika Henrik Nortunen (KARPR), Matti Paavali Ojala (KARPR), Esa Juhani Rajala (KARPR), Jarmo Markus Tyyskä (KARPR), Jaakko Johannes Jokela (LAPITR), Marko Petteri Välimäki (MAASK), Kimmo Johannes Frilander (PIONR), Pasi Johannes Jalkanen (PIONR), Timo Aleksi Punnala (PIONR), Jaakko Pekka Rautanen (PIONR), Katri Emilia Teho (PIONR), Antti Samuli Ahtola (PKARPR), Jari Matti Petteri Kokkonen (PKARPR), Ville Aleksi Vaittinen (PKARPR), Sebastian Juhani Kekki (PORPR), Ville Juhani Korhonen (PORPR), Jaakko Tapani Mussaari (PORPR), Antti Mikael Seppä (PORPR), Antti Iisakki Turunen (PORPR), Matti Johannes Uotila (PORPR), Ville Matias Alapiha (PSPR), Pekka Juhani Jokinen (PSPR), Mikko Johannes Jurmu (PSPR), Mika Eelis Törmänen (PSPR), Antti Ilmari Vuorenvirta (PSPR), Vesa-Pekka Muona (RUK), Mika Markus Salonen (RUK), Tuomas Antero Mäkinen (TYKPR), Juha Jaakko Lepistö (UUDPR), Jani Juhani Mikkonen (VIESTIR), Sami Petteri Nenonen (ILMASK), Tuomas Antero Pernu (ILMASK), Jarmo Sakari Puistovirta (ILMASK), Miika Pauli Kalervo Teppo (ILMASK), Lasse Markus Louhela (LAPLS- TO), Staffan Henrik Kullström (LENTOSK), Tuukka Tapani Antikainen (KARLSTO), Tommi Samuli Eskola (SATLSTO), Minna Katriina Liimatainen (SATLS- TO), Eero Iisakki Pietilä (SATLS- TO), Jari Petteri Sorvari (SATLS- TO), Petri Olavi Kumpulainen (PVTK), Sakari Matias Kallo (ESHR), Jukka Sakari Kumpula (ESHR), Mika Sakari Vesikko (HÄMR), Vesa Juhani Wallden (HÄMR), Raimo Johannes Haavisto (JPR), Tapio Emil Hoppula (JPR), Petri Antero Peltonen (KARPR), Simo Olavi Vähäuski (KARPR), Jarmo Markus Parkkinen (MAASK), Jouni Olavi Ketola (MAAVMATLE), Ari Ismo Surakka (RUK), Kari Antero Grönlund (SMMEPA), Anssi Juha Ensio Tuomi (KARLSTO). Insinöörikapteeniksi: insinööriyliluutnantit Jari Juhani Kuisti (PE), Konsta Aaron Sievänen (PE), Jukka Pekka Niemeläinen (PVJJK), Teemu Petteri Salminen (KOEAL), Pekka Sakari Riipinen (LSHR), Atte Juhani Salonen (MAAVMATLE), Harri Petteri Harvonen (PORPR), Juha Matti Mäkinen (PORPR), Jarno Tapio Alasaari (PSPR), Lasse Risto Pekka Lahdenmaa (PSPR), Ville Veikko Vasankari (PSPR), Anssi Juhani Sainio (UTJR), Arto Aleksi Metsoila (VIESTIR), Jarmo Jouni Tapio Salastie (VIESTIR), Timo Petteri Tuura (VIESTIR), Kari Marko Järvinen (ILMAV- MATL), Hannu Ari Ensio Kiminkinen (ILMAVMATL), Pasi Jorma Johannes Mäenpää (ILMAV- MATL), Jukka Olavi Vittaniemi (ILMAVMATL), Veli-Matti Kärkkäinen (SATLSTO), Marko Tapio Oja (SATLSTO). Lääkintäkapteeniksi: lääkintäyliluutnantti Mika Tapio Salonen (SOTLK). Musiikkikapteeniksi: musiikkiyliluutnantti Ville Tapani Paakkunainen (HÄMR). Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantit Risto Juhani Kaila (ILMAVMATL), Esa Veikko Soininen (ILMAVMATL) Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Heidi Anna Maria Asp (SLMEPA), Heikki-Ilari Hirvonen (SLMEPA), Aleksi Valdemar Laine (SLMEPA), Jari Tapio Räisänen (SLMEPA), Rieti Petteri Suuronen (SLMEPA), Eero Olavi Ågren (SMMEPA). Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Juha Tapani Vengasaho (MERIVE), Jussi Pekka Vilhelm Hanski (MERIV- MATL), Tommi Antero Holma (MERIVMATL), Päivi Tuulikki Kumpulainen (SMMEPA). Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantit Matti Ilmari Juola (SMMEPA), Kai Juhani Pekkanen (SMMEPA). Kuva: Satu Hujanen

ruotuväki 12/2011 reportaasi 7 Kuva: Esa Ylijääskö Vara-ampuja heittää raskaasta singosta ampumisen jälkeen laukauksen ulos. Ammusmies on taustalla antamassa uutta tilalle. TUL-TA! Pyörremyrsky-sotaharjoitus liikutti taistelijoita Kymin lentokentän alueella. Sininen valtio pääsi keltaisen niskan päälle. Tuomas Hämäläinen Alusta alkaen on selvää, ettei ole kyse elämästä ja kuolemasta. Ilmapiiri on leppoisa. Hymy huulilla, huumori kukkien rennosti eteenpäin. Ratkaisut ovat monin paikoin rohkeita, eikä kukaan tunnu pelkäävän mitään. Olisiko sodassa näin? Mene ja tiedä. Nyt ollaan sotaharjoituksessa. Pyörremyrsky 2011 jyllää toisessa harjoitusvaiheessaan Kotkassa Kymin lentokentän alueella. Sinistä valtiota on edustamassa Pohjois-Karjalan Prikaatin taisteluosaston osia, keltainen valtio koostuu pitkälti Maasotakoulun taistelijoista. Taistelussa on monia samoja elementtejä kuin oikeassa sodassa. Kovilla panoksilla ei ammuta, mutta leikki on silti kaukana. Sotaharjoitus vastaa sotaa realistisesti tällaisessa kriisin alkuvaiheessa, joka on pikkupiirteistä nakertamista. Todenmukaisuudesta on kuitenkin vaikea sanoa, kun emme ole sotineet vuosikymmeniin, Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä nakkaa Taistelukiima korkealla Tiistain lämmin sää on nostanut taistelumotivaation huippuunsa. Sotamiehet ovat innosta piukeina. Esimerkiksi raskassinkojoukkueen panssarintorjuntamiehet näyttävät urheaa ja kovaa aselajin mukaista luonnettaan. 140-kiloinen raskas sinko liikkuu kahden taistelijan vetämänä sen näköisesti, että harjoituskertoja on jokunen takana. Välillä "musti" juuttuu kumpuihin ja oksiin, mutta pienien korjausliikkeiden jälkeen musta surmaaja pääsee taas uralleen. Ehkä aseen liikuttamisesta voisi lanseerata sanonnan "rykien eteenpäin". Tietyssä pisteessä panssarintorjujankin hermot joutuvat koetukselle. Kymin lentokentän laidalle kivikon taakse asemoidulla raskaalla singolla pitäisi pystyä alikersantti Mäkisen mukaan vaikuttamaan enemmän oikealle. Raskassinkoryhmä joutuu alikersantti Kuivalaisen johdolla siirtopuuhiin. Minä käyn katsomassa täältä, Kuivalainen sanoo ja tarkastaa tilannetta sivummalta. Ollaan liian näkyvillä. Edemmäs vielä. Iso läjä kiviä ja puita on tiellä, eikä sinko ole liikkua mihinkään. Hetken tuskailun jälkeen Kuivalaiselta pääsee muutama ärräpää. Ei paljoa kiinnosta kohta enää. Sinko siirtyy lopulta muutaman metrin vasemmalle, ja ryhmän jääkäri toteaa aseman olevan hyvä. Pian kolmen taistelijan suusta pääsee alikersantin luvalla savua. Vihollista ei näy, joten tilanteen voi käyttää hyväkseen. Olemme aiempina päivinä tiedustelleet tasoja. Tänään torjumme maahanlaskua, Kuivalainen setvii ryhmän odottaessa helikoptereita ja tankkeja. Sininen suttaa keltaisen Kolmesta keltaisen valtion rakuunaryhmästä koostuva joukkue mittelee sinisen NLAW-ohjussinko- ja jääkärijoukkueita vastaan. Nyt me tapetaan. Nyt poika laulaa! keltaista edustava rakuuna Kurkela uhoaa. Vastahyökkäykseen valmistautuvat ryhmät jaetaan taistelujaotuksen mukaan kolmeen jonoon. Nyt me tapetaan. Nyt poika laulaa! Kärkiryhmän tavoittaessa aukean laidan ja havaitessa vihollista alkaa yhteinen tulitus "tul-ta!"-komennolla. "Tänne tänne!" -huudot kaikuvat, ja toimintaa ohjaa kuhina ja sykähtely. Taistelutilanne vaatii tarkkaa keskittymistä. NLAW-joukkueen miehet listivät hetkessä koko keltaisen kärkiryhmän. Raivoisan hyökkäyksen tuloksena tovin kuluttua koko keltainen joukkue on pian mennyttä. Kun ei ole karttoja, ei ole radiota ja on muutama epäselvä kohta, niin näin käy. Olisi pitänyt mennä risteykseen, mutta kun ei tunne alueita, on vaikea mennä. Kukaan ei edes näe niitä, keltaisen ryhmänjohtajana toimiva Huotilainen lataa. Sinisen eteneminen on harjoitellumman ja organisoituneemman oloista, keltaisen liike näyttää sattumanvaraisemmalta. Poika ei laula. Taistelija haavoittuu oikeasti Seuraavaan taisteluun kouluttaja yksinkertaistaa keltaisen liikkumisen avojonoon. Keltainen mittelee tasaisen väännön NLAW-joukkueen kanssa, ennen kuin kouluttaja antaa riittävän räiskimisen jälkeen komennon: "Tuli seis!" Päivän taistelut päättyvät, kun keltaisen alikersantille käy ilkeästi. Hän hyppää taistelutilanteessa vatsalleen ja laskeutuu sanojensa mukaan kevyesti maahan. Mutta maassa sattuu ja kovaa. Taistelun draama piirtyy lihaksi tuskaisen, selällään makavaan alikersantin olemuksessa. Paikalle Keltaisen valtion taistelijat valmistautuivat vaativaan maihinnousuun miinalautta Porkkalalla. hälytetään lääkintäaliupseeri ja lähihoitajana siviilissä operoinut rakuuna. Maassa alkoi poltella ihoa ja vatsa kramppaamaan. Kun tulin tielle, alkoi kouristella. Koskee vatsan sisälle ja oksettaa. Lääkintäaliupseeri kehottaa hengittämään rauhallisesti ja laittaa jääpussia vatsalle. Haavoittunut taistelija kuljetetaan Haminaan lääkärintarkastukseen tarkempaa diagnoosia varten. Onneksi harjoituksessa ei koeta vakavampia onnettomuuksia. Voisi sodassa pahemminkin käydä. Lisää kuvia netissä > www.puolustusvoimat.fi

8 RAUHANVÄLITYS ruotuväki 12/2011 Rauhanvälitystä harjoitetaan usealla eri tasolla. Kansainväliset, alueelliset ja kansalliset prosessit saavat eniten julkisuutta, mutta myös ruohonjuuritasolla tehdään merkittävää työtä. Rauhanprosessi on vuosia kestävää työtä yhteiskunnan vakauttamiseksi ja kehittämiseksi. M oni muistaa Indonesian Acehin rauhanprosessin. Siinä presidentti Martti Ahtisaarella ja perustamallaan Crisis Management Initiative -järjestöllä (CMI) oli merkittävä rooli rauhanvälittäjinä. Järjestö seuraa yhä vuoden 2005 rauhansopimuksen toteutumista. Presidentti Ahtisaari perusti CMI:n vuonna 2000. Erityisesti Acehin prosessin jälkeen järjestön osaamiselle on ollut kysyntää kasvavassa määrin. - Työmme painopisteet ovat tällä hetkellä Afrikassa, Lähi-idässä, Mustanmeren alueella sekä Kaakkois-Aasiassa. Helsingin lisäksi meillä on toimisto Brysselissä. Lisäksi olemme läsnä myös esimerkiksi Etiopiassa Addis Abebassa ja Jordaniassa Ammanissa. Olemme avaamassa pisteen Georgian Tbilisiin, josta tullaan koordinoimaan Mustanmeren alueen työtä. Uusista hankkeista esimerkkejä ovat Jemenin ja Etelä- Sudanin hankkeet, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie kertoo. Esimerkiksi Mustanmeren alueelle CMI lähti alun perin vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia konfliktin ratkaisussa. Pian se ryhtyi luomaan kansalaisyhteiskunnan puitteisiin rauhanrakentamisen verkostoa. Viime vuonna CMI aloitti Azerbaijanin ja Armenian välisen Vuoristo-Karabakhin konfliktin rauhanomaisen ratkaisuprosessin tukemisen.tuki keskittyy nuorten kanssa tehtävään työhön. Virallinen rauhanprosessi siellä keskittyy valtiotasolle, ja jättää huomiotta monet kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot. Meidän kohderyhmämme ovat nuoret vaikuttajat. Pyrimme osallistamaan heitä kestävään rauhaan johtavaan rauhanomaiseen konfliktinratkaisuun dialogin opettelemisen keinoin. Länsi-Afrikassa olemme juuri aloittaneet sukupuolittunutta väkivaltaa ja rauhanvälittämistä koskevan hankkeen, jossa keskitytään naisnäkökulmaan rauhanprosesseissa. Haluamme naiset mukaan neuvottelemaan vallanjaosta. Pekka Haavisto käy neuvotteluja kodeissa Kansanedustaja Pekka Haaviston ensimmäiset kokemukset kriisialueilta olivat kansanedustajakaudella 1987 1995 Irakin panttivankikriisistä ja Lähi-idästä. Kehitysyhteistyöministerikaudellaan 1995 1999 Afrikan ja Balkanin kriisit olivat usein esillä. - Vuosina 1999-2005 tein töitä YK:lle konfliktien ympäristövaikutusten selvittämiseksi, minä aikana vierailin lukuisilla konfliktialueilla maailmassa.vuodesta 2007 olen ollut mukana Somalian rauhanprosessissa avustaen siellä YK:ta. Samaan aikaan olen osallistunut myös Sudanissa Darfurin rauhanprosessiin, joka on virallisesti YK:n ja Afrikan unionin operaatio. Darfurissa humanitaarinen kriisi jatkuu edelleen mittavana, ja olen jatkuvasti yhteydessä kapinallisryhmiin kriisin ratkaisemiseksi, Haavisto kertoo. Haavisto on myös Suomen ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä. Darfurissa Haavisto on kulkenut kaupungista toiseen yrittäen saada kaikki osapuolet mukaan rauhansopimukseen. - Olen tavannut kentällä sissiryhmiä sekä valtavan määrän kansalaisyhteiskunnan edustajia naisjärjestöistä yksittäisiin kyläläisiin. Somalian Mogadishussa olen puhunut 15-vuotiaiden poikien kanssa, joita yritetään rekrytoida merirosvoiksi. Minun neuvottelutaktiikkani konfliktialueilla eroaa monen muun taktiikasta siinä, että haluan tavata ihmisiä heidän kotipihoillaan. Olen usein mennyt paikkoihin, jonne harva suostuu menemään tai joiden taustajärjestöjen turvallisuusmääräykset estävät sen. Pekka Haavisto kertoo, että rauhanneuvotteluissa sovitaan esimerkiksi pakolaisten asemasta puhuttaessa turvallisuuden takaamisesta. Naisten asema huomioidaan niin turvallisuutta pohdittaessa kuin päätettäessä hyvinvoinnin jakamisesta. Rauhansopimuksissa pyritään vastaamaan myös inhimillisiin perustarpeisin Darfurissa kaikki konfliktin osapuolet lähtivät mukaan vuoden 2005 rauhansopimukseen. Hallitus, arabien asejoukot janjaweedit sekä hallitusta vastustavat ryhmät Sudanin vapautusarmeija SLA/SPLM ja Oikeus ja Tasa-arvo - liike JEM ryhtyivät rakentamaan rauhaa yhteiskuntaan. - On vaikea kuvitella sellaisen rauhansopimuksen olevan mahdollinen, jossa aseelliset ryhmät eivät olisi mukana.vaikka kansalaisyhteiskunnan osallistuminen rauhansopimukseen on tärkeää, sitä ei saada yksin sen varassa aikaiseksi. Mutta neuvottelijat eivät valitse sopimuksen osapuolia, joten joskus joillakin aseellisilla ryhmillä voi olla prosessissa yliedustus. Vastaavasti jotkut esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan osat voivat olla aliedustettuja osuuteensa verrattuna, Pekka Haavisto kertoo. Vaikka jälkimmäisessä tilanteessa ulkopuoliset eivät voi määrätä kokoonpanoa uusiksi, he voivat hienovaraisesti yrittää vaikuttaa kokoonpanoon. Sillä rauhansopimus, joka ei edusta kansaa, harvoin kestää. - Sopimuksen tulee olla kaikkien kansalaisten hyväksyttävissä. Kun sopimus on tehty, se lähtee kyliin ja sotaleireihin koetukselle. Jos mahdollisimman monen ryhmän tarpeet ovat siinä huomioidut, sen mahdollisuudet toteutua ovat hyvät. Joskus johtaja on hyväksynyt kannattajiensa mielestä huonon sopimuksen: johtajasta ja sopimuksesta on irtisanouduttu. Pyrin aina siihen, että esimerkiksi neuvottelevat sissiryhmät allekirjoittaisivat vain sopimuksen, jonka pystyvät myös toteuttamaan. Rauha edellyttää sopimusta poliittisen vallan jaosta. Myös talousasiat ja aseistariisunta kuuluvat rauhanprosessien ensimmäisiin kysymyksiin. Rauhanprosesseissa tulee päästä sopimukseen vallan- sekä hyvinvoinnin jaosta ja turvallisuuden järjestämisestä.vallanjako on esimerkiksi kylien vaikutusvallan kasvattamista, ja hyvinvoinnin jako resurssien käyttämistä kehityksen hyväksi. Turvallisuus voi olla ihmisten paluun mahdollistamista kotikyliinsä. Myös konfliktin aikaiset väkivallanteot tulee jollakin tavalla sovittaa: joko paikallisin tavoin tai kansainvälisin esimerkiksi sotarikostuomioistuimissa.

ruotuväki 12/2011 RAUHANVÄLITYS 9 Pelastakaa Lapset -järjestössä pidetään ehdottomana edellytyksenä kestävälle rauhalle perusopetuksen järjestämistä. Koulutusjärjestelmässä voidaan myös käsitellä laajemmin lasten oikeuksien kysymyksiä. Pelastakaa Lapset -järjestössä uskotaan perusopetuksen vakauttavan oloja Nepalissa solmittiin vuonna 2006 rauhansopimus, ja YK:n Nepalin operaatio tulitauon valvomiseksi päättyi tämän vuoden alussa. Poliittinen tilanne on edelleen epävakaa sisäpoliittisten jännitteiden vuoksi, ja yhteiskunnan vakauttamisessa on vielä tekemistä. - Olemme olleet vakauttamassa oloja Nepalissa satsaamalla sen perusopetuksen kehittämiseen. Olemme olleet mukana luomassa koko maan kattavaa julkista koulujärjestelmää, mikä on toteutunutkin. - Keniassa autoimme vaalien jälkeisessä kaaoksessa perheistään eroon joutuneita lapsia, ja arvioimme lisäksi maan koulujen tilanteita, Suomen Pelastakaa Lapset -järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen mainitsee esimerkkejä heidän rauhantyöstään. Pelastakaa Lapset -järjestö neuvottelee parhaillaan myös Sudanissa hallituksen, YK:n ja humanitaaristen toimijoiden kanssa pakolaislasten tilanteesta. Järjestö pyrkii varmistamaan, että lasten oikeus koulutukseen ja suojeluun toteutuisi maan poliittisesta kehityksestä päätettäessä. - Teemme konkreettista työtä Sudanissa sellaisilla alueilla, joissa valtio ei ole läsnä. Siellä kumppaneitamme ovat paikalliset sekä muut kansainväliset järjestöt. Tekemämme työ esimerkiksi perusopetuksen parissa vahvistaa tai edesauttaa samalla valtion rakenteiden syntymistä. Lapset ovat esillä rauhanneuvotteluissa, mutta apu loppuu liian pian Kansalaisyhteiskunnan rauhantyö on tuottanut jo konkreettisia tuloksia Pelastakaa Lapset -järjestön hankkeissa. Esimerkiksi Nepalissa lasten rekrytointi aseellisiin joukkoihin väheni alueilla, joissa lapsikerhot osallistuivat aktiivisesti järjestön aloittamaan rauhantyöhön. - Me kuulemme ja osallistamme lapsia eri keinoin rauhantyöhön. Pyrimme myös siihen, että ne yhteiskunnan sektorit, jotka koskettavat lapsia, olisivat hyvin edustettuina rauhanneuvotteluissa. Tällaisia sektoreitahan ovat erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveyssektorit, Anne Haaranen sanoo. Pelastakaa Lapset -järjestö on toiminut jo pitkään Norsunluurannikolla ja Liberiassa.Työtä on tehty lasten suojelemiseksi ja koulunkäynnin edistämiseksi. Norsunluurannikolla on järjestön läsnäolon aikana koettu sisällissota, ja myös sen jälkeen väkivaltaisuudet ovat jatkuneet. Liberiassa järjestö on toiminut kahden sisällissodan aikana. - Kun konfliktialueilla ryhdytään vakauttamaan taas oloja, kukaan ei sano, etteivät lasten asiat olisi tärkeitä huomioida. Käytännössä vähäisiä resursseja saatetaan kuitenkin jakaa epätasaisesti. Lisäksi se on ongelma, että kansainvälinen apu loppuu sitten, kun kohu on laantunut. Suomessa osataan välittää rauhaa CMI:ssä uskotaan, että suomalaiset sopivat hyvin rauhanvälittäjiksi. Suomella on siitä niin kokemusta, koulutusta, kansainvälistä tunnustusta kuin tuloksiakin. - Suomalaiset toimijat otetaan usein eri lailla vastaan kuin huonomaineiset entiset siirtomaaherrat. Suomella ei myöskään ajatella olevan valtaintressejä toimintansa motiivina. Lisäksi koetaan, että suomalaiset omaa historiaansa vasten ymmärtävät hyvin konflikteja. Suomalaiset osaavat arvostaa ihmisiä taustasta riippumatta. Presidentti Martti Ahtisaaren rauhanvälitystyö ja osaaminen tunnetaan ulkomailla - ehkä paremmin kuin Suomessa, Tuija Talvitie sanoo. CMI toimii konfliktinratkaisuissa sekä niin sanotulla toisella että ensimmäisellä raiteella. Toisella raiteella viitataan toimijoihin, jotka välittävät kansalaisyhteiskunnan ja valtion virallisten edustajien välillä. Jälkimmäiset kulkevat ensimmäisellä raiteella, ja kolmas raide edustaa ruohonjuuritasoa. - Pyrimme paikallisten kumppaneidemme avulla ymmärtämään, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Sitten tuomme niitä näkemyksiä ensimmäisen tason toimijoiden tietoon. Yleensä rauhanprosesseissa nostetaan yksi karismaattinen henkilö esiin, jota kiitetään koko työstä. Todellisuudessa hänen takanaan on todella iso massa, jolta hän on saanut tietoa konfliktin luonteesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Rauhanprosessissa rauhanneuvottelut ovat yksi osa vuosia kestävää rauhanrakennusprosessia. Neuvottelutilanteessa on pohjimmiltaan kysymys aina erilaisten intressien yhteensovittamisesta. Neuvotteluissa tulee hallita koko kokonaisuus, ja ymmärtää asioiden keskinäinen riippuvuus. Kestävän rauhan aikaansaaminen on erittäin vaikeaa. Täydellistä ratkaisua on turha etsiä, tarpeeksi hyvällä sopimuksella on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi. Neuvotteluissa aloitetaan asioista, joista ollaan riittävän samaa mieltä, ja niiden jälkeen edetään vaikeampiin kysymyksiin. Ulkopuolisten neuvottelijoiden tulee tiedostaa omat ennakkoluulonsa, ja heidän täytyy kyetä kulttuuriseen navigoimiseen. Tuija Talvitie kertoo, että CMI on voittoa tavoittelematon järjestö. Sitä tukevat eri tahot Suomen ulkoministeriöstä yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Valtaosa CMI:n toiminnasta on pitkän aikavälin toimintaa, mutta ajoittain CMI reagoi myös kiireellisiin pyyntöihin.

10 KENRAALIKUNTA 1.7.2011 ruotuväki 12/2011 Kenraali ARI PUHELOINEN Puolustusvoimain komentaja Puolustusministeriö Kenraaliluutnantti ARTO RÄTY Puolustusministeriön kansliapäällikkö ESA PULKKINEN Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pääesikunta Kenraaliluutnantti MARKKU KOLI Pääesikunnan päällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Maavoimien komentaja Kontra-amiraali ANTERO KARUMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Insinöörikenraalimajuri JUKKA JUUSTI Pv:n sotatalouspäällikkö Pv:n pääinsinööri VESA TYNKKYNEN Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö VELI-PEKKA PARKATTI Maavoimien operaatiopäällikkö KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja SAKARI HONKAMAA Komentopäällikkö Lippueamiraali GEORGIJ ALAFUZOFF Tiedustelupäällikkö JORMA ALA-SANKILA Valmiuspäällikkö LAURI PURANEN Logistiikkapäällikkö Lippueamiraali KARI TAKANEN Suunnittelupäällikkö JUKKA PENNANEN Itä-Suomen sotilasläänin komentaja JUHANI KÄÄRIÄINEN Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja MARKKU NIKKILÄ Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja JUKKA HAAKSIALA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Kenttäpiispa HANNU NISKANEN HARRI OHRA-AHO Johtamisjärjestelmäpäällikkö Lääkintäkenraalimajuri PENTTI KURONEN Pv:n ylilääkäri Insinööriprikaatikenraali VELI PEKKA VALTONEN Sotavarustepäällikkö SEPPO TOIVONEN erityistehtävässä TIMO KIVINEN Karjalan Prikaatin komentaja JUKKA OJALA Kainuun Prikaatin komentaja Kansainväliset tehtävät PERTTI SALMINEN Sotilasedustaja EU ja NATO JUHA KILPIÄ UNTSO:n komentaja Merivoimat Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Merivoimien komentaja Lippueamiraali VELI-JUKKA PENNALA Merivoimien esikuntapäällikkö Rajavartiolaitos Kenraaliluutnantti JAAKKO KAUKANEN Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali MATTI MÖTTÖNEN Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö MIKKO KIRJAVAINEN Raja- ja meriosaston päällikkö Lippueamiraali ERKKI UITTI Henkilöstöosaston päällikkö ILKKA LAITINEN Euroopan rajaturvallisuusviraston pääjohtaja FRONTEX Ilmavoimat JARMO LINDBERG Ilmavoimien komentaja KARI SALMI Ilmavoimien esikuntapäällikkö

ruotuväki 12/2011 kentällä 11 Hämeenmaa palasi kaukaa palveluksessa Pidemmät koulutuspurjehdukset tarjoavat hyvät harjoittelumahdollisuudet. Omaiset ovat tyytyväisiä monipuolisiin yhteydenpitokanaviin. Ilkka Penttinen Aurinkoinen Suomenlinna oli täynnä tervehtijöitä, kun miinalaiva Hämeenmaa palasi viisi viikkoa kestäneeltä koulutuspurjehdukseltaan. Itäisellä Atlantilla ja Pohjanmerellä vieraillut Hämeenmaa piipahti Corkissa Irlannissa, Norjan pääkaupungissa Oslossa sekä Portugalin Funchalissa. Koulutuspurjehdukseen osallistui kahden eri merikadettikurssin kadetteja, varusmiehiä ja Hämeenmaan palkattua sotilashenkilöstöä. Kadeteille purjehdus oli hyvä mahdollisuus testata osaamistaan kansainvälisillä merillä. Kolmannen vuoden kadetti Eetu Pekanpalo kertoo koulutuksen tarjoavan sopivia haasteita. Tietyllä tapaa on niin paljon koulutettavia asioita, että tarvitaan pidempiä matkoja, jotta niihin saadaan kunnolla ote. Kohokohdaksi Pekanpalo mainitsee paluupäivän, muttei pelkästään paluun johdosta. Oikeastaan tämän aamun koulutustarkastusammunta oli oikein multihuipentuma, mies virnistää. Erilaista ja laajempaa koulutusta 8 000 meripeninkulmaa ja 37 päivää kestäneelle koulutuspurjehdukselle jouduttiin tekemään muutamia muutoksia Hämeenmaa-laivaan. Sitä ei ole alkujaan tehty koulutukseen, toisin kuin ruotuväki 40 vuotta sitten Kahden päihtyneen noin parikymmenvuotiaan rähinöitsijän ja heitä pidättämään saapumeen kahden poliisin välille kehkeytyi käsirysy Hangossa. Rähinöitsijöistä toinen teki erittäin kovaa vastarintaa ja onnistui kaatamaan toisen poliisimiehistä. Poliisit pyysivät apua paikalle kerääntyneiltä useilta kymmeniltä uteliailta, mutta tuloksetta. Russarön linnakkeella palvelevat kersantit Risto Aronpuro ja Matti Ukkonen olivat seuranneet tapahtumien kulkua baarista, josta se oli alkanut. Kolmen miehen Jan Telford Insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti on nimitetty puolustusvoimien sotatalouspäällikon tehtäviin 1. heinäkuuta alkaen. Hän jatkaa edelleen puolustusvoimien pääinsinöörin virassa. Juusti toimii heinäkuuhun asti Pääesikunnassa erityistehtävässä. Hän on toiminut Pääesikunnassa aikaisemmin myös sotavarustepäällikkönä. hieman suurempaa miinalaiva Pohjanmaata. Aluksen merenkulku-upseeri luutnantti Harri Hjulgren kertoo koulutuksen sujuneen hyvin muutoksista hyvin, aluksen pienestä koosta huolimatta. Keli oli paikoitellen alusluokalle hieman kova, varsinkin Irlannin Corkin alueella. Mutta koulutustavoitteet saavutettiin ja reissu meni hyvin. Pidemmät reissut tarjoavat parempia harjoittelumahdollisuuksia ja toimivat koulutuksellisesti. seurue oli saapunut sinne ilmeisesti jonkin verran maistelleena, josta johtuen kahvilahenkilökunta ei suostunut tarjoilemaan heille. Rähinöitsijät eivät olleet henkilökunnan pyynnöstä suostuneet poistumaan, vaan yksi oli aloittanut rähinöinnin käyden häiritsemässä töitä baarin keittiössä. Tämän jälkeen henkilökunta hälytti poliisit paikalle. Baarin ulkopuolella kehkeytyi kahden rähinöitsijän ja poliisin välille ilmitappelu. Ulkoa kuuluvien tappeluäänien vuoksi riensi paikalle myös mainitut kersantit Yhteydenpito kotiin toimii Maissa kadetteja oli vastassa innostunut ryhmä omaisia. Ensimmäisen vuoden kadetin Jere Niemisen äiti, Kirsti Kolehmainen kertoo yhteydenpidon laivalle sujuneen hyvin. Laitettiin joka legillä viestiä internetissä toimivan merivoimien sivuston kautta ja olimme puhelimessa paljon yhteydessä. Ja postiin olemme laittaneet kotipaikkakunnan, Janakkalan, paikallissanomat Varusmieskersantit auttoivat poliisia eteenpäin Hämeenmaan koulutuspurjehduksella osallistui sekä nuorimman, simppukurssin, että vanhimman kadettikurssin kadetteja. Aronpuro ja Ukkonen. Isokokoisina ja rotevina miehinä he saivatkin pian yhdessä poliisien kanssa järjestyksen palautetuksi ja rähinöitsijät poliisiautoon. Pieniltäkään vammoilta ei vältytty, sillä toinen poliisi sekä kersantti Ukkonen saivat vertavuotavat haavat huuliinsa. Varusmieskersanttien esimerkillisen toiminnan vuoksi on linnakkeen päällikkö ehdottanut heille kuntoisuuslomaa. VKAL Ruotuväki 9/1971 14.1.1971 Sotatalousasiat materiaaliekspertille Aiemmat tehtäväni puolustusvoimissa ovat liittyneet kiinteästi materiaalin elinkaareen. Olen ollut Materiaalilaitoksen silloisella elektroniikkaosastolla valmistelemassa hankintoja. Sittemmin toimin Riihimäellä sijainneen materiaalin ylläpidosta vastanneen Elektroniikkakeskuskorjaamon johtajana. Vuosina 2008 2010 toimin Suomen NATO-edustustossa ja Euroopan Puolustusviraston (EDA) Materiaalijohtajana EU-virassa. Tehtävänä oli eurooppalaisen materiaaliyhteistyön edistäminen ja yhteisprojektien muodostaminen. Tehtävä oli erittäin mielenkiintoinen ja parasta siinä oli hyvähenkinen monikansallinen osastoni, joka koostui kaikkiaan 11 EU-maan asiantuntijoista Tärkeimmät asiat, joista tulen tulevassa sotatalouspäällikön tehtävässäni vastaamaan ovat logistiikan suorituskyky, materiaalihankkeet ja puolustusvoimien kehittämisohjelmien hankeohjaus. Suurimpia haasteita lienevät puolustusvoimien tarve uudistua ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön sekä toimeen tuleminen määrärahatason puitteissa. Tulevassa asemassani tärkeintä on rakentava yhteistyö eli verkottuminen eri puolustushaarojen sekä Puolustusministeriön kanssa. Lisäksi tehtävä edellyttää jatkuvaa yhteistoimintaa puolustusvoimien muun ylimmän johdon kanssa, joten oma aktiivisuus on tehtävän hoidon kannalta välttämätöntä. kulkemaan, poikaansa vastaan tullut Kolehmainen kertoo hymyillen. Myös Pekanpalon äiti Marie Stigzelius kertoo viestinnän hoituneen erinomaisen hyvin. Hieman se viisi viikkoa jännitti, mutta sivuilla oli mukava käydä katsomassa, miten on mennyt. Vaikka yhteydenpito on onnistunutkin ja joka paikasta on tullut kortti, niin kyllähän tämä kotiinpaluu aina herkistää. Kersantit Aronpuro ja Ukkonen palvelivat Hangon Rannikkopatteriston Russarön linnakkeella. Jukka Juusti tulee vastaamaan esimerkiksi puolustusvoimien materiaalihankinnoista. Kuva: Esa Ylijääskö Kuva: Ruotuväki Kuva: Esa Ylijääskö NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Riku Toivola, upseerikokelas. 26 TOIMENKUVA tutkijakokelas, varusmiespappi PALVELUSPAIKKA Maasotakoulu KOULUTUS Filologi (MA) Petri Ruohio JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kuntoa vieläkin on Karjalassa. Lappeenrannan Maasotakoululla on pitkät perinteet tutkijakokelaille.tavallisesti heidän tehtävänään on tutkia erilaisia tietojärjestelmiä ja kouluttaa niiden käyttöä. Upseerikokelas Riku Toivolan tehtäväkenttä on kuitenkin hieman erilainen. Toivola on puolustusvoimien kirkollisen työn ensimmäinen tutkijakokelas. Kaksi päivää ennen palvelukseen astumista Venäjältä Suomeen palannut Toivola ei alussa arvellut päätyvänsä tutkijatehtäviin. Kaikki tuntui olevan sattumaa. Aloitin Pohjois-Karjalan Prikaatin Sissikomppaniassa ja hakeuduin teologian ylioppilaana varusmiespappien koulutukseen. Joku sotilaspapeista sai sitten idean, että tätä minun muuta koulutusta voisi hyödyntää jotenkin. Toivolalla on takataskussaan venäjän kielen ja kirjallisuuden alalta spesialistin tutkinto. Se vastaa ylempää korkeakoulututkintoa. Opintonsa hän on suorittanut Pietarissa Venäjällä. Tietotaitoaan Toivola on päässyt hyödyntämään laajojen arkistopinojen parissa. Tutkimuksen teemakin on ehtinyt kuukausien aikana vaihtumaan. Alunperin minun piti tutkia venäläisten sotilasasiakirjojen pohjalta ortodoksisen sotilaspapiston työtä Suomessa tsaarin aikana. Sitten suuntaus siirtyi nykypäivään, koska idästä kantautui uutisia, että siellä nousee uudestaan sotilaspapistoa eli tsaarin aikainen järjestelmä kokee renessanssia, Toivola taustoittaa. Lopulta tutkimuksen aiheeksi muotoutui henkisen kunnon järjestelyt ja menetelmät Venäjän armeijassa. Toivolan tutkimus on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissäkin ympyröissä. Ilmeisesti tällaisella henkisen alan tutkimuksella olisi enemmänkin kysyntää, hän pohtii. ASUINPAIKKA Havumetsä vaihtui arkistoon Kaipuu kuusikkoon Liperi Toimistotilat ja arkistot ovat syöneet leijonanosan miehen palvelusajasta. Sissi-ruk:n käyneen miehen sielussa herääkin silloin tällöin kaipuu takaisin metsään. Varsinkin tuolla toimistossa, kun on hikisesti istunut ja tutkimus ei ole tuntunut edistyvän. Sellaisissa tilanteissa on tullut fiilis, että kunpa olisin siellä metsässä taas havujen alla piilossa, Toivola hymyilee. On Toivola toki silloin tällöin uloskin päässyt. Sain osallistua Maasotakoulun edustajana SM-hiihtoihin. Kaksi viikkoa parasta palvelusaikaa keväthangilla, Toivola summaa Kontiolahdella käytyjä kisoja. Varusmiespapin ja tutkijakokelaan rooleja ei ole hänen mukaansa ollut hankala sovittaa yhteen. Varusmiehet ovat uskaltaneet lähestyä häntä johtaja-asemasta huolimatta. Enimmäkseen se on ollut sellaista käytäväjutustelua. Puhutaan ongelmista ja jos joku tarvitsee jossain apua. Jotakin taas helpottaa se, että hänen puolestaan rukoillaan, Toivola kertoo. Runoilijat inspiraationa Armeijaan lähtö ei ollut Toivolalle itsestäänselvyys. Päätyminen palvelukseen myöhäisellä iällä oli sattumien summa. Toivolan suvussa on vahvat siteet puolustusvoimiin, joten mies arveli saavansa palvelusaikana tarvitsemansa tuen kotijoukoiltaan. Lisäksi suurin osa suosikkirunoilijoistani on ollut sotilaita, Toivola lisää. Palveluksen jälkeen miestä odottavat ainakin opettajantyöt Pietarin alueella. Poissuljettu ei ole myöskään tulevaisuus puolustusvoimissa. Saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan.

12 kentällä ruotuväki 12/2011 Hellemaiharit hengittävät aavikolla Helleasun maihinnousukengät kestävät hyvin kuumuutta. Jalkineet on suunniteltu suomalaiselle jalalle. Tuomas Hämäläinen Kuumat aavikko-olosuhteet vaativat sen mukaiset varusteet. Suomalaiset rauhanturvaajat pukevat tällaisissa oloissa jalkaansa "hellemaihareiksi" kutsuttavat erikoismaihinnousukengät. Työ- ja turvajalkinevalmistaja Laitosjalkine Oy:n valmistamat helleasun maihinnousukengät ovat ominaisuuksiltaan juuri puolustusvoimien kansainvälisiä operaatioita varten räätälöidyt. Jalkineiden vahvuus on siinä, että ne ovat hyvin hengittävät ja kevyen tuntuiset. Siksi ne toimivat aavikolla. Ne kestävät kuumissa olosuhteissa sekä eristävät hyvin kuumuutta. Ne tuntuvat jaloissa normaaleja kenkiä huomattavasti vilpoisimmilta, Laitosjalkineen toimitusjohtaja Sakari Anttila kuvailee. Helleasun kengät on suunniteltu suomalaiseen jalkaan, ja niissä on erityisen tilava lesti. Suomalainen jalka on laajempi, leveämpi ja rintavampi kuin vaikkapa italialaisilla, ranskalaisilla ja saksalaisilla. Jos jalkine ei ole oikeankokoinen, astumiseen tulee tyhjäkäyntiä tai jalkine puristaa tai hiertää vääristä paikoista. Siksi puolustusvoimat suosii pitkälti kotimaisten valmistajien kenkiä, Anttila summaa. Ulkopohja on luonnonkumia Helleasun maihinnousukengät on valmistettu suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Kuva: Laitosjalkine Oy Malliltaan jalkine on korkeavartinen nauhallinen varsikenkä, jossa päällismateriaalina on vettä hylkivää hiekan väristä haljasnahkaa. Jalkineet pitävät vettä jopa kolme tuntia. Hengittävyyttä on lisätty erikoislujalla, kestävällä ja kevyellä polyamidikankaalla, jolla on korvattu osa varresta. Kuumankestävästä luonnonkumista valmistettu jalkineen ulkopohja on erityisen pitävä uuden INNOBITE-pitopohjamuotoilun ansiosta. Kumipohja toimii eristeenä samalla lailla pakkasella ja helteellä, Anttila kertoo. Maihareiden mukavuuden viimeistelee anatomisesti muotoiltu, kosteutta hyvin imevä sisäpohjallinen. Se voidaan tarvittaessa pestä koneessa. Iskua vaimentaa antistaattinen ja kuumaa eristävä polyuretaanieriste. Laatu ratkaisi Laitosjalkine Oy voitti toukokuussa puolustusvoimien jalkinetarjouskilpailut sekä kaupunkitaistelijan maihinnousukengistä että helleasun maihinnousukengistä. Tilaus on kummankin mallin osalta toinen. Puolustusvoimien tilaukset toimitetaan elo- ja syyskuussa 2011. Kaupunkitaistelijan maihareiden osuus siitä on muutamia kymmeniä, Hellamaihareiden noin tuhat paria. Anttila korostaa, etteivät Laitosjalkineen kengät olleet halvimmasta päästä. Niiden valtti oli laadussa. Siinä hellemaiharit myös eroavat perustavimmin verrattuna tavallisiin maihinnousukenkiin. Nämä ovat ihan erityyppiset tuotteet. Kun kanssavalmistajat kinaavat perusmaihareista ja asiakas tilaa, niin halvin voittaa. Sen tietää, ettei tuossa hommassa saa halvalla parasta tulosta. Me emme ole tinkineet tuotannosta, vaan olemme tehneet kenkiä muita kalliimpaan hintaan. huomio! verkossa Sosiaalinen media piti Pyörremyrskyn kontrollissa Kymppitonnin isänmaallinen spin-off: Vemppatonni. Lähetä meille osoitteeseen viikonkuva@ruotuvaki.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Föger Nakmann Kalle Mäkelä Puolustusvoimilla oli mahdollisuus harjoitella Pyörremyrsky-sotaharjoituksen aikana sosiaalisen median hyödyntämistä sekä sen edellyttämää operaatioturvallisuutta. Perinteisen verkkosivusisällön lisäksi Pyörremyrsky sai laajaa näkyvyyttä Facebookissa, Twitterissä sekä YouTubessa. Puolustusvoimien viestintäjohtajan, eversti Jyrki Heinosen mukaan sotaharjoitus on myös oiva tilaisuus kartoittaa, mitä resursseja sosiaaliseen mediaan panostaminen puolustusvoimilta todella vaatii. Ajatuksena on se, että kun todella menemme mukaan sosiaaliseen mediaan, on meillä oltava selkeä ymmärrys, miten siellä toimitaan. Silloin ei enää harjoitella, Heinonen toteaa. Sotaharjoitukseen liittyvää sosiaalisen median sisältöä tuottivat sekä varusmiehet, reserviläiset että puolustusvoimien henkilökunta. Onnistunut kokeilu Sotaharjoitus Pyörremyrskyn aikana tehdystä kokeilusta saadut tulokset olivat hyviä. Sosiaalisen median etu on integroitavuus. Kaikki sisältö on olemassa yhtä aikaa eri jakelukanavissa. Kertyneet kokemukset ovat positiivisia. Sosiaalisen median kanavamme tavoittaa nyt niin monta eri tahoa, että voimme sanoa olevamme ihan oikeasti siellä mukana, Heinonen iloitsee. Pääesikunnan Viestintäosastolla kertausharjoituksessa oleva Teemu Arina huomauttaa, että etenkin Facebookissa Pyörremyrskyllä oli hyvä mahdollisuus saada näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa tyypillinen aaltovaikutus voi saada tietyn ilmiön leviämään kulovalkean tavoin. Sotaharjoituksen puolivälissä sen Facebook-sivulla oli yli 1 300 fania. Vaikka määrä ei tunnu kovin suurelta esimerkiksi television keräämiin katsojamääriin verrattuna, tässä on kyse verkostovaikutuksista, Arina kertoo. Aina kun käyttäjä tekee sosiaalisessa mediassa jotain, näkyy se myös tämän ystävillä ja niin edelleen, hän jatkaa. Grafiikka: Tuukka Hettula Pyörremyrsky lähemmäs yleisöä Yksi painopiste Pyörremyrskyn aikana oli luoda autenttista kuvaa sotaharjoituksen arjesta. Pääesikunnan Viestintäosaston tiedottaja, Pyörremyrskyn sosiaalisen median kanavapäällikkönä toiminut Anna Leena Lind toteaa, että he ovat halunneet harjoitella myös kaksisuuntaista viestintää. Kun yhdistämme sosiaalisen median eri kanavia, voimme tehdä sotaharjoituksesta lähestyttävämmän. Läpinäkyvyys lisää avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta, Lind uskoo. Lindin mukaan on tärkeää, että sosiaalinen media Pyörremyrskyssä tarjoaa käyttäjille ihmisläheistä sisältöä. Sosiaalinen media välittää hyvin inhimillisiä kokemuksia. Sellaisia asioita, joihin voi helposti samaistua, Lind näkee. Yllätyin, kun yksi harjoituksen alkuvaiheen eniten kommentoiduista asioista oli se, kun kirjoitin olevani väsynyt ja vetäytyväni hetekalleni nukkumaan. Se tavallaan avasi minulle sen, että sosiaalinen media kaipaa inhimillistä kosketusta, hän summaa.

ruotuväki 12/2011 vapaalla 13 Kuvat: Pekka Söderlund/Kankaanpään Seutu Jouni Itävalon edustama Kankaanpään Maila on aloittanut kautensa sarjanousijaksi erittäin hyvin. Päivällä kersantti, illalla polttaja Pesäpalloilija Jouni Itävalo taistelee kotiseurassaan Kankaanpään Mailassa. Jan Telford Tykistöaliupseerin virassa oleva kersantti Jouni Itävalo pelaa toisena ammattinaan pesäpalloa korkeimmalla sarjatasolla. Kotikaupungin joukkue Kankaanpään Maila nousi viime kauden päätteeksi takaisin Superpesikseen, jonka myötä Itävalo palasi juniorivuosien seuraansa. Itävalo aloitti pelin pelaamisen 6-vuotiaana, joten lajin parissa on vierähtänyt jo reilut 20 vuotta. Innostus lajiin sai alkunsa kotiympyröistä. Isäni pelasi tuolloin Kankaanpään Mailassa Superpesistä ja sitä kautta pesäpallokentät tulivat tutuiksi, Itävalo kertoo. Harrastin nuorena monia lajeja kuten jalkapalloa ja yleisurheilua, mutta aikanaan päätin raa'asti keskittyä pesäpalloon. Se oli ehkä lähinnä sydäntäkin. Kersantti on pelannut uransa aikana Superia myös Imatralla ja Oulussa, mutta KaMan sarjanousun myötä avautui mahdollisuus palata takaisin synnyinseuduille. Kankaanpäässä elettiin syksyllä varsinaista pesäpallobuumia. Pesäpallo on iso asia kaupunkilaisille, ja kaikesta kuvastuu, että he ovat odottaneet pitkään seuran menestymistä. Kaiken takana pitkä ja raskas harjoittelu Pesäpallokausi alkaa toukokuussa ja finaalit tahkotaan syyskuussa. Jouni Itävalon mielestä pesäpallo on otollinen sotilasurheilulaji. Kuva: Esa Ylijääskö Neljän kuukauden ottelurupeamaa edeltää kuitenkin lähes ympärivuotinen harjoittelujakso. Syksyllä pelien loputtua huilataan hieman, ja silloinkin pidetään yleiskuntoa yllä. Taitoa, kestävyyttä ja nopeutta vaativaa lajia varten on harjoiteltava monipuolisesti. Fyysisten harjoitteiden lisäksi aikaa vievät myös lyönti- ja heittoharjoitteet. Myös taktisella harjoittelulla on iso osa varsinkin kauden alla. Joukkueelle luodaan tietty pelikirja, jonka mukaan pelataan koko kausi, Itävalo selventää. Työt sopivat hyvin yhteen Itävalolla ei ole ollut vaikeuksia sovittaa työtään puolustusvoimissa yhteen pesäpallouransa kanssa. Töiden ohella Itävalo on ehtinyt käymään harjoituksissa ja pelissä. Koko prikaatissa on suhtauduttu todella myönteisesti ja asioista on voinut aina sopia. Totta kai ensin omat työt pitää hoitaa kunnialla, Itävalo sanoo. Esimerkiksi KaMan kotipelipäivänä Itävalo saapuu aamulla normaalisti töihin. Aamupäivän viimeisten harjoitusten jälkeen mies siirtyy kotiin valmistautumaan illan mittelöön. Pesäpallo sopii sotilaalle Muun kaupungin tavoin myös Niinisalon varuskunnassa pesäpalloa pelataan ja seurataan aktiivisesti. Henkilökunnalla on oma joukkuekin, joka pelaa muita lähialueen joukkueita vastaan. Itävalon mukaan pesäpallosta on tulossa osa varusmiesten liikuntakoulutusta Tykistöprikaatissa. Myös sotilasurheiluliitto järjestää Tykistöprikaatissa pesäpallon mestaruusturnauksen, jonka toivotaan lisäävän pesäpallon suosiota puolustusvoimissa. Pesäpallo parantaa yleiskuntoa ja liikkuvuutta. Laji on myös hyvä yhteishengen kohottaja ja kehittää pelisilmää, Itävalo sanoo. Sotilaille peli on kehitettykin, joten sotilaalle se sopii erinomaisesti, hän muistuttaa. tupavisa 1. Mikä on Suomen kansalliskala? 2. Minkälainen kalastusväline on jerkki? 3. Mikä on ammattikalastajien yleisin pyyntimuoto kun kalastetaan silakkaa? 4. Millaista kalastusmuotoa voidaan pitää historiallisesti vanhimpana? 5. Mikä on Savon maakuntakala? 6. Kuuluuko tokko kalalajeihin? 7. Mikä kala tunnetaan maailman suurimpana? 8. Kuka presidenteistämme lanseerasi nimen kirjolohi? 9. Mitä kalaa voidaan pitää yleisimpänä onkikalastuksessa? 10. Millainen kalastusväline esiintyy kyseisessä kuvassa? vastaukset 1. Ahven 2. Vaappu-uistin 3. Troolaus 4. Perhokalastusta 5. Muikku 6. Kyllä 7. Valashai 8. Kekkonen 9. Särkeä 10. Jigi

14 vapaalla ruotuväki 12/2011 elokuvat näyttely Priest Ohjaus Scott Steward Pääosissa Paul Bettany, Cam Gigandet, Maggie Q, Karl Urban, Lily Collins Ensi-ilta 10.6. Vampyyreita tulee ovista ja ikkunoista. Myös Scott Stewardin tuore ohjaus Priest on täynnä tuttuja verenimijöitä. Korealaiseen sarjakuvaan pohjautuvan elokuvan vampyyrit eivät onneksi muistuta Twilight-sarjan glitter-vampyyreja, mikä lienee ainoa positiivinen asia koko elokuvassa. Elokuvan maailma on synkkä sekoitus teollisen vallankumouksen, villin lännen ja fantasian sekoitusta. Ihmisen luonnolliset viholliset, eläimelliset ja väkivaltaiset vampyyrit, on saatu kukistettua pitkän sodan päätteeksi. Ihmiset elävät totalitaarisen kirkon alaisuudessa keskellä saastetta. Aiemmin mainittu sota on tehnyt kaupunkeja ympäröivästä maailmasta pelkkää aavikkoa. Kaiken keskiössä ovat vampyyrien pahimmat viholliset, papit. Nämä papit eivät tosin pidä iltahartauksia, vaan vetivät vampyyreja turpaan aikaisemmassa sodassa ja muistuttavat erehdyttävästi jedejä. Sodan jälkeen papit ovat kuitenkin hajautettu, eikä heillä ole enää sijaa yhteiskunnassa. Tästä alkaa perinteinen efektiseikkailu, jossa vampyyrien kidnappaamaa tytärtään etsivä yksittäinen pappi (Paul Bettany) pelastaa puolivahingossa ihmiskunnan. Ulkoasultaan elokuva yrittää näyttää Sin Cityltä aavikolla. Visuaalisesti pätkä on tyylikäs ja sieluton. Se on ahdettu liian täyteen mäiskettä, jotta yksinkertaisesta juonesta saisi mitään irti. Ilkka Penttinen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n sotilaan paljastamaton katse. Taustalla kuulusteluhuone, jossa Mossadin agentit hiillostavat palestiinalaista. Kuva: Jan Telford Unknown Ohjaus Jaume Collet-Serra Pääosissa Liam Neeson, January Jones, Diane Kruger, Aidan Quinn Ensi-ilta 17.6. Salaisuudet on tehty vakoiltaviksi Liam Neesonin näyttelemä tohtori Martin Harris herää muistinsa osittain menettäneenä berliiniläisestä sairaalasta auto-onnettomuuden jälkeen. Edes hänen vaimonsa ei muista miestään, eikä mikään muukaan ole enää ennallaan. Ajojahti alkaa ja Berliinin kadut saavat tuntea tohtori Harrisin raivon. Mutta kuka jahtaa ja ketä? Onko kyseessä harha vai alamaailman katala salajuoni? Tohtorin johdolla näiden kysymysten ympärillä pyöritään vajaa pari tuntia ja ainakaan mikään ei ole sitä, miltä näyttää. Ohjaaja Jaume Collet-Serra luottaa samaan mystisyyden varjoon kuin edellisessä tekeleessään Orphan. Lopun jännityksen kannalta on kuitenkin hölmöä, että vaihtoehdot vähenevät nopeasti. Lisäksi alusta asti on selvää, mistä ei ainakaan ole kysymys. Juoni olisi voinut olla vielä paljon rosoisempi ja monimutkaisempi. Lopuksi myös hieman harmittaa, kun kaiken takana kummittelee vain paha raha. Onneksi rempseä tekemisen meininki pelastaa paljon. Tahattoman komiikan rajoja koetellaan, kun tohtori kolkkaa pahiksia kuin Jet Li konsanaan. Takaa-ajossakin tuntuu, että olisi pikemminkin Ayrton Sennan kyydissä. Mutta mitäpä ei siemeniä tutkiva tohtori osaisi. Elokuva toimii myös hyvänä mainoksena kansainväliselle hotelliketjulle. Jan Hellman Vakoilun historia lienee yhtä pitkä kuin ihmisyhteisöjenkin. Silti historiankirjat keskittyvät usein käsittelemään poliittisia ja taloudellisia syitä eri tapahtumien selittämiseksi, vakoilun jäädessä lähes olemattomalle huomiolle. Vakoilumuseon näyttelypäällikkö, Pirkka Turja painottaa, että on erityisen tärkeää kerätä tietoa vakoilusta yhteen paikkaan, koska näistä asioista ei opita mistään muualta. Tampereen keskustassa entisessä Finlaysonin tehtaassa sijaitseva Vakoilumuseo on lajissaan maailman ensimmäinen. Sinne on kerätty laajasti tietoa historian kuuluisista agenteista sekä välineitä ja teknisiä laitteita, joita vakoojat ovat hyödyntäneet urkkiessaan tarvitsemiaan tietoja. Vakoojat historian kirjoittajina Vakoilumuseoon on kerätty tietoiskuja kovimman luokan agenteista, jotka paljastavat kävijälle kuinka suuri kädenjälki heillä on ollut eilisen ja tämän päivän maailmassa. Yksittäiset vakoojat ovat muokanneet jopa maailman historiaa enemmän kuin monet kuninkaat tai hallitukset, Turja sivaltaa. Ehkä parhaimpana esimerkkinä voidaan pitää Richard Sorgea, joka toimi neuvostoliittolaisen sotilastiedustelupalvelun GRU:n vakoojana toisen maailmansodan aikana Saksassa ja Japanissa. Hän välitti Stalinille tiedon, ettei Japanilla ollut aikomuksia hyökätä Neuvostoliittoon, vaan maa suunnitteli hyökkäystä Yhdysvaltoihin. Sorge yritti kertoa asiasta henkensä uhalla kolmesti. Viimein Stalin suostui uskomaan häntä saatuaan samat tiedot koodinmurtajiltaan. Puolitoista miljoonaa sotilasta siirrettiin länsirintamalle, ja lienee selvää, miten tämä vaikutti sodan kulkuun, Turja sanoo. Tutustumisen arvoisina voidaan pitää myös James Bondin esikuvana pidettyä Sidney Reillya, hiljattain paljastunutta venäläistä vakoojaa Anna Chapmania sekä kylmän sodan aikaan FBI:lle kenties vahingollisinta agenttia, Robert Hansenia. Vakoilijan työkaluja Museo pyrkii tuomaan esille, minkälainen merkitys vakoilulla on ollut politiikan, talouden ja sodankäynnin lisäksi myös yritysten ja aatteiden välisessä kilpailussa. Kävijä pääsee tutustumaan muun muassa salakirjoituslaitteisiin ja toisessa maailmansodassa käytettyihin viestintälaitteisiin. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, kuinka monta elämää on virrannut pois kävelykepin sisään piilotetun miekan kautta. Monet laitteista ovat vitriinien takana ulottumattomissa, mutta kävijän on mahdollista myös itse testata muun muassa pimeänäkölaitteita sekä hakkeroida sähköposteja. Kävijä pääsee myös kulkemaan salakuuntelulaittein varustetun pimeän vakoilutunnelin läpi. Erityisen kiehtovana voi pitää monipuolista naamioitujen teräaseiden kokoelmaa. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, kuinka monta elämää on virrannut pois kävelykepin sisään piilotetun miekan kautta. Parhaat vakoojat pimennossa Museo keskittyy pitkälti historiaan, vaikka myös nykypäivänä vaikuttavista vakoojista sekä heidän käyttämistään menetelmistä on pyritty kokoamaan tietoa; siinä määrin kuin sitä julkisuuteen tihkuu. Parhaimmat vakoojat eivät päädy vakoilumuseon seinälle eikä tiedustelupalveluiden tekemisistä ole paljoa varmennettua tietoa, Turja selventää. Näyttelypäällikkö tekee selväksi, että modernin teknologian myötä vakoileminen on vain lisääntynyt. Lienee turhaa kuvitella, että mikään tieto olisi koskaan täysin suojeltavissa. Jan Telford levyt Hugh Laurie: Let Them Talk Warner Music Kaikki mihin Hugh Laurie koskee tuntuu muuttuvan kullaksi. Tällä kertaa näyttelijä-kirjailija-käsikirjoittaja on päättänyt ryhtyä muusikoksi. Esikoislevyllään suosikkinäyttelijä ottaa käsittelyynsä 1900 -luvun alun blues-klassikoita, jotka vievät kuulijan mennessään New Orleansin sumuisiin kuppiloihin. Heti ensimmäisestä kappaleesta käy selväksi, että Laurie on yhtä kotonaan studiossa kuin kameran edessä. Uravalinta on varmasti ollut vaikea, sillä Laurie olisi myös voinut valita musiikin leipälajikseen. Laulu, piano ja kitara hoituvat kaikki tältä monilahjakkuudelta hillityn tyylikkäästi. Viimeistään nyt voidaan unohtaa epäilyt sijaisnäyttelijän käyttämisestä House-sarjan kohtauksissa, joissa Laurie fiilistelee kitara kourassaan. Toisaalta puitteet levyn tekoon ovat olleet kunnossa. Tuottajavelho Joe Henryltä pitää odottaa vain parasta, sillä yksi Grammy blueslevyn tuottamisesta miehellä on jo takan reunustallaan vuodelta 2003. Oman panoksensa Laurien esikoiseen käy myös antamassa itse Sir Tom Jones kappaleessa Baby Please Make A Change. Suuren yleisön odotukset eivät varmastikaan olleet kovin korkealla tämän projektin suhteen. Sen verran moni näyttelijä on kokeillut epäonnisesti siipiään musiikin saralla. Levyllään Cambridgen yliopiston kasvatti tekee iloisen poikkeuksen ja yllättää jokaisen epäilijänsä. Let Them Talkissa epäilyttää vain se, näytteleekö Laurie ainoastaan blues-muusikkoa. Tosin onko sillä mitään väliä, kun kyseessä on varmasti yksi vuoden kovimmista kiekoista. Jos levyn mukana tulisi pullo viskiä ja pari sikaria, ansaitsisi se kuusi tornia. Jan Hellman Foo Fighters: Wasting Light RCA Foo Fightersin seitsemäs studioalbumi Wasting Light muistuttaa bändin kahta ensimmäistä levyä. Nokkamies Dave Grohlin sooloprojektina syntynyt levy Foo Fighters sekä läpimurtoplatta The Colour and the Shape ovat saaneet tiukan kilpailijan bändin kovimman lätyn asemasta. Parin viimeisimmän levyn epätasaisuus ja kliinisyys ovat vaihtuneet 16 vuoden takaiseen persoonallisempaan soundiin. Tiivistettynä Grohlin autotallissa äänitetyllä albumilla voi kuulla The Colour and the Shapen tyylisiä melodioita esikoislevyn asenteella. Levyn biiseistä löytyy useita viittauksia kuolemaan. Etenkin "I Should Have Known" raottaa Grohlin synkempää puolta ja tekee selväksi, että hän on kantanut Kurt Cobainin itsemurhan synnyttämiä demoneita sisällään pitkään. Biisillä on mukana silloinen Nirvana-basisti Krist Novoselic, mikä vain teroittaa kipaleen sanomaa. Synkistelystä huolimatta kuulijan ei tarvitse pelätä sitä, että Wasting Light yrittäisi selvästi alleviivata käsittelemiään tummia teemoja. Lätyn aloittava Bridge Burning ei jätä arvailujen varaan, minkä orkesterin tuotos on kyseessä. Vaikka Wasting Light on lyriikoiltaan synkintä Foota, päättää"walk" albumin kuitenkin tutummissa tunnelmissa. Biisi palauttaa Grohlin takaisin synkistä viboista siksi lupsakaksi hepuksi, joka skulaa skebaa siinä mukavassa melodista rokkia rypistävässä bändissä. Toisaalta bändi näpäyttää nyt niitä arvostelijoita, jotka ovat pitäneet heitä pelkkänä vesitettynä versiona Nirvanasta. Grohl on päättänyt raottaa yleisölle synkempää puoltaan, joka koostuu henkilökohtaisten luurankojen lisäksi Cobainin kuoleman synnyttämästä taakasta. Kalle Mäkelä

ruotuväki 12/2011 VAPAALLA 15 Maksimit päällä vedetty radioshow päättyy ja suomalaisen viihdetaivaan konkari voi hetken vetää henkeä. Sitten alkaa seuraavan päivän lähetyksen valmistelu. Tässä välissä mies on lupautunut antamaan Ruotuväelle haastattelun. Armeijassa suorapuheinen kirjuri keräsi pahaa silmää. Miehestä on tehty kymmenkunta kantelua Julkisen sanan neuvostolle, kolmesta on seurannut huomautus. Kyseinen rääväsuu on Jussi Heikelä Radio Rockista. Suoraksi huomauttelijaksi itseään tituleeraava Heikelä ei kuitenkaan siviilielämän puolella tykkää painostaa ihmisiä samalla tavalla kuin ohjelmassaan. - Pokerinpelaajaystäväni Ville Wahlbeck on sanonut, että duunissa mä olen ihan v-mäinen ja kaikki maailman ilkeydet tulee esille, mutta siviilissä olen sellainen sovitteleva olisko mitenkään mahdollista diplomaatti, Heikelä kertoo. Heikelä Korporaation suosion mies uskoo perustuvan ristiriitojen luomiseen ja asioiden liioittelemiseen. - Se on sellainen koelaboratorio, jossa katsotaan miten ihminen reagoi painostukseen ja kärjistämiseen. Vaikka Heikelä on saanut muutamia huomautuksiakin JSN:lta, se ei ole vaikuttanut miehen esiintymiseen. - Välillä on tullut ehdottomia ylilyöntejä, mutta jos rupeaa pitämään filtteriä päällä etukäteen, jää ohjelmasta heti hyviä juttuja pois. Viihdepuolella on ja pysyy Seitsemän vuotta radiossa showisäntänä alkaa olla niin pitkä aika, ettei Suomesta löydy montaa vastaavaa. Heikelän sanoin hän alkaa lähestyä alallaan eläkeikää, ja tulevaisuudessa häntä odottavat varmasti uudet haasteet. - Jotenkin se tulee liittymään viihdebisnekseen, en mä ainakaan osaa kuvitella mitä muuta se voisi olla, Heikelä arvioi. - Mutta en mä olisi kyllä ikinä kuvitellut päätyväni esiintyväksi ihmiseksi, ja vielä radioon. Kaikissa mahdollisissa koulun kevätjuhlissa pyrin olemaan ihan minimiroolissa ja mahdollisimman vähän esillä. Ennen helppous, nyt elämys Heikelä suoritti asepalveluksensa Uudenmaan Jääkäripataljoonassa kahdeksan kuukauden palvelusajalla aliupseerikoulun kirjurina. Nuorella miehellä oli sen verran mielikuvitusta, että olisi hyvin voinut viettää aikaansa muuallakin kuin armeijan vihreissä. - Luontaisesti ihminen pyrkii mukavuuteen ja helppouteen. Vähän kuin lohi virtaavassa vedessä pyrkii sellaiseen kivenkoloon, missä vesi virtaa näppärästi kiduksien läpi, showmies analysoi. Myöhemmin Heikelästä on tullut enemmän elämyshakuinen ja mikäli hän lähtisi nyt inttiin, hän aikoisi ottaa siitä kaiken irti. - Varmasti yrittäisin AUKiin ja pyrkisin RUKiin. Brutaaleimmillaan työelämä on suoraviivaista käskynantoa, ja sitä intissä kyllä oppisi. Radio Kipinän aalloille? Puolustusvoimien kanssa Heikelä on ollut vuosien saatossa tekemisissä. Hän on päässyt muun muassa miinalautalle kokeilemaan ilmatorjuntatykkiä ja laskemaan miinoja veteen. Kenties hänen suoria huomautuksiaan kuullaan vielä joskus sotaharjoituksien yhteydessä pyörivässä Radio Kipinässä. - Monta kertaa minua on sinne pyydetty, ja halua olisikin lähteä, kunhan saataisiin aikataulut sopimaan nykyisten töiden kanssa yhteen. Ei arvannut Utin Jääkärirykmentin viestijoukkueen johtaja, luutnantti Heikki Lind, millainen leviää pohjalaasta uhoava sankari hänellä koulutettavanaan oli. Tämä oppilas ei pääosin muista varusmiehistä poikennut. Joskus hän tosin toteutti intohimojaan kouluttajiensa kauhuksi. Kerran hän laskeutui esteradan korkeimmalta kiipeilytelineeltä voltilla kerien. Kauhusta kalpea kouluttaja vannotti, ettei oppilas enää koskaan tekisi sellaisia temppuja. Oppilas on armeijan jälkeen Extreme Duudsoneista tv-yleisölle tutuksi tullut Jukka Hildén. Särmä sotilas Hildén asui palvelusaikansa vanhan sähkötysradion lempinimen mukaan nimetyssä tupa Kyyneleessä. Laskuvarjohyppyjä hän suoritti intissä toistakymmentä.titaamisessa, eli sähköttämisessä, Hildén saavutti toisen luokan. Jo eläkkeelle siirtynyt Lind ei enää nimeltä muista kurssilla numero 39 palvellutta Hildéniä. Kun puhe siirtyy Duudsoneihin, muistuu hyväkuntoinen taistelija myös kouluttajan mieleen. Ai perhana, joo. Olipa hän silloin vielä säntillinen sotilas, Lind tokaisee. Kaikki alkoi MoonTV:stä Hildén oli hurjapää jo pienenä. Naapurista löytyi parhaaksi kaveriksi toinen tuleva Duudsoni, Jarno Jarppi Leppälä. Mustelmat, venähdykset tai murtumatkaan eivät viikarien menoa hillinneet. Lopulta olikin itsestäänselvää, että Ala- Härmän mies pyrkisi juuri laskuvarjojääkäriksi. Samalla kun Hildén kävi armeijaa, suunnittelivat kaverukset taltioivansa pähkähulluja tempauksiaan televisiota varten. Hildénin päästyä Utista vuonna 2001 he panivat toimeksi. Duudsonit perustivat Rabbit Films -tuotantoyhtiön ja saivat temppuhurjastelunsa julkaisijaksi jo edesmenneen MoonTV-kanavan. Katsojat saivat kauhistella uskaliaita temppuja, kuten mäenlaskua pensasaidan läpi ostoskärryillä tai auton perässä vedettävän hetekan päällä tasapainoilua. Menestys tekee kipeää Neljän kaveruksen ja Britney-possun muodostama joukko ponkaisi lopulta ensimmäisten Maailmankiertue-tuotantokausien jälkeen suuren yleisön tietoisuuteen. Kolhuja pelkäämättömien stunttien ympärille rakennetusta ohjelmaideasta poiki menestyvä tuote. Ohjelmia on myyty jo yli 150 maahan. Lisäksi kesäiset livetapahtumat vetävät yleisöä. Veijarien hulluttelun suosio on kuitenkin synnyttänyt jäljittelijöitä, jotka usein päätyvät ensiapuklinikalle. Huolestuneet vanhemmat ovatkin vaatineet esittämisaikojen siirtämistä myöhemmäksi tai jopa Duudsonien vetämistä pois ruudusta. Piiskaniskut ja tikat vatsassa tekevät varmasti kipeää. Tuskan ja irvistysten jälkeen hurjapäät kuitenkin repeävät katsojan kanssa naurunremakkaan. Liekö hurjien pohjalaisten suosion taustalla lasten piirretyistä tuttu väkivallan viihteellistyminen vai tuskan kokeminen jonkun muun kautta?

16 takakansi ruotuväki 12/2011 potretti Markkinaraon metsästäjä Petri Ruohio Hannu Karpo löytyy suolakaivoksena tunnetusta leikkaamosta. Saman videonauhaviidakon keskellä mies on juoninut uusia journalistisia tempauksia 1980-luvulta lähtien eli koko MTV:llä vietetyn ajan. Nyt loppu on lähellä. Kesän Karpon parhaat -sarja on viimeinen mahdollisuus nähdä miehen tekemää uutta materiaalia televisiossa. Nyt alkaa kolmas kesä, luojan kiitos viimeinen, Karpo puuskahtaa. Toimittajan uralle paljasjalkaisen stadilaisen vei aikanaan palava halu kirjoittaa. Kirjoittelin paljon, joka paikkaan mistä sai vähän fyrkkaa, Karpo muistelee. Karpo toteaa aina pitäneensä kirjoittamisesta. Televisiotyöhönkin se liittyy olennaisesti, mutta jotain hän on tv-työssä aina karsastanut. Ainut mitä tässä vierastan on esiintyminen. Mielelläni kuvaan, äänitän, ohjaan ja sen sellaista. Se lauteillenousu on aina vähän tympeää. Tein monta vuotta ohjelmia siten, että en esiintynyt kertaakaan naamallani ohjelmissa, Karpo alleviivaa. Reilut kaksi vuosikymmentä mies viihtyi Yleisradion palveluksessa. Olosuhteiden pakosta tie vei lopulta Pöllölaaksoon. En saanut enää työkaluja Yleisradiosta. Minulle annettiin yksi kuvauspäivä kuukaudessa. Sanoin, että se on sama kuin kirjoittavalle toimittajalle olisi annettu yhdeksi päiväksi kuukaudessa kirjoituskone, Karpo perustelee lähtöään. Aiheista ei pulaa Karpolla on ollut aina selkeä filosofia työssään. Olen aina pyrkinyt löytämään markkinaraon, Karpo toteaa. Yleensä minua on viehättänyt mennä sellaiselle alueelle, joka on ollut jostain syystä aliarvostettu. Tai sitten asiaan on liittynyt paljon vaivannäköä, hän jatkaa. Suomalaiset ovat yllättävän hyviä esiintymään. Toki joskus joutuu tekemään enemmän töitä, Hannu Karpo muistelee. Erään tikkakoskelaisnaisen repliikit jouduttiin jopa kirjoittamaan erillisille muistilapuille. Esimerkkinä mies mainitsee 60- luvun alussa kehittämänsä revolverijournalismin. Siinä vastapeluri piti aina pahoinpidellä, jotta hän tunnustaisi esimerkiksi menetelleensä väärin tai käyttäytyneensä kyseenalaisesti. Ne oli hirveitä ohjelmia, Karpo muistelee. Jossain vaiheessa löytyi sitten liikenne. Se oli semmoinen, joka kaikkia kiinnosti, mutta kukaan ei halunnut tehdä siitä ohjelmia, Karpo kertoo. Parhaimmillaan lähes kahden miljoonan katsojakeskiarvoja rohmunneen Karpolla on asiaa -ohjelman idea hahmottui myös nopeasti. Ajattelin, että tehdään sellainen makasiiniohjelma, joka perustuu tositapahtumiin Suomesta. Kyseenalaisiin tai iloisiinkin asioihin. Ei kaikki ole ollut ihan dorkaa. Ideoista ei ainakaan tullut ohjelmanteossa pulaa. Me saatiin sellaiset 9 000-10 000 vihjettä vuosittain, joista tehtiin noin 180. Se käsitti noin puolet ohjelmistosta. Loput oli sitten itse keksittyjä tai löydettyjä, Karpo taustoittaa. Tapausten löytämisessä auttoi myös Karpon kattava Suomen tuntemus. Oikeastaan Ahvenanmaan kunnat ja Hailuoto ovat ainoat kunnat, missä en ole koskaan käynyt. Välillä vaaditaan persettä Karpo on vuosien saatossa laittanut itsensä likoon työtunteja säästämättä. Välillä on yksinkertaisesti vain mentävä pidemmälle. Se vaan vaatii persettä. Kuvatessani tapanilalaista salakauppiasta linnoittauduin orapihlajaaitaan kameran kanssa ja odotin, että ihmiset kävivät hakemassa viinaa häneltä. Ei sinne päivänvalossa olisi voinut kömpiä. Ei kaikki ole ollut ihan dorkaa. Sotkamossa salametsästäjiä huijattiin tekometsäkanalinnuilla. Yksi metsästäjä ampui metsolta pään irti ja muu lintu jäi sitten rautalangalla kiinni puuhun. Silloin jätkää vietiin ja lujaa. Sydän jäi Haminaan Armeijaan Karpo lähti vapaaehtoisena. Palveluspaikaksi valikoitui Kymen Jääkäripataljoona Haminassa. Helsingissä kasvaneelle kaupunki oli eksoottinen kokemus. Siihen aikaan yli puolet väestöstä oli sotilaita, joten sotilas oli asukkaille luonnollinen ilmiö. He osasivat suhtautua kivasti varusmiehiin. Sitä muistelen vieläkin lämpimästi. Palveluksen jälkeen paluu harmaisiin vei kymmenkunta vuotta. Kertausharjoituskutsu alkoi kiinnostaa pian ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Yleisradion johto määräsi minut jonnekin Bomboliaan työmatkalle. Silloin vein kertausharjoituskutsun johtajalle ja sanoin, että katso kun isänmaa kutsuu, Karpo naurahtaa. Sen jälkeen mies kertasi aktiivisesti ja lopulliseksi sotilasarvoksi jäikin reservin majuri. Pidän sitä kyllä tunnustuksena, vaikka en ole koskaan sillä elämöinytkään, Karpo pohtii nimitystään. Hannu Karpo Ikä: 69 Ammatti: Toimittaja Koulutus: Ylioppilas Sotilasarvo: Res. majuri Ohi on. Kuvat: Esa Ylijääskö poiminta 9.7.2011 Merivoimat osana Turun juhlavuotta Henri Ågren Laivaston Soittokunta esiintyy merivoimien vuosipäiväjuhlassa. Kuva: Esa Ylijääskö Merivoimien vuosipäivää vietetään 9. heinäkuuta museokeskus Forum Marinumissa, Turussa. Juhla alkaa kello 8.00 lipunnostotilaisuudella ja katselmuksella, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua merivoimien kalustonäyttelyyn sekä aluksiin. Näyttelyssä ovat esillä merivoimien maakalustoa, ohjuksia ja tutkia. Alukset ovat avoinna yleisölle kello 12.00 17.00 välisenä aikana. Vuosipäivää voidaan pitää merkittävänä tapahtumana vierailijoidan osalta Turun kaupungin saavutettua Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -tittelin. Kun tilaisuus oli Turussa viimeksi vuonna 2008 tapahtuma keräsi noin 12 000 vierasta. Uskon, että samoihin lukemiin pääsemme myös tänäkin vuonna, kapteeniluutnantti Seppo Järvinen Saaristomeren Meripuolustusalueelta kertoo. Tilaisuuden aikana voi tutustua Forum Marinum näyttelyihin sekä opastettuihin museokierroksiin. Tänä vuonna tarjoamme ohjattuja kierroksia ryhmille, jolloin on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua entisaikaisiin sekä nykyisiin merivoimiin, toimitusjohtaja Jaakko Tikka Forum Marinumista kertoo. Juhlan tausta ajoittuu vuoteen 1790, jolloin Ruotsi otti historiansa suuriman merivoiton Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Merivoimien vuosipäivä lauantaina 9. heinäkuuta Turussa > www.puolustusvoimat.fi kalenteri Lentäjien Juhannus 24.6. Kauhava Perinteinen koko perheen juhannusjuhla kokoaa jälleen kansan yhteen Kauhavalle. Luvassa on lentonäytöksiä, tivoli, nimekkäitä esiintyjiä sekä leppoista tunnelmaa. Katso lisää osoitteesta > www.lentajienjuhannus.fi MILjazz 2011 -kiertue 29.6. Rovaniemi Lapin Sotilassoittokunta yhteistyössä Norrbotten Big Bandin ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kanssa valloittavat Suomen pohjoisen ulottuvuuden. Koko perheen konsertti järjestetään kello 18.00 Jutajaisten areenalla. Vapaa pääsy. Katso lisää osoitteesta > www.puolustusvoimat.fi Salpavaellus 1. 3.7. Itä-Suomi Patikoitava vaellus esittelee historiallista Salpa-asemaa perusteellisesti kolmella erilaisella reitillä Itä-Suomessa. Voit patikoida kahden yön kestävän luolareitin taikka yhden päivän kyläkierroksen, jonka varteen osuvat niin Salpalinja-museo kuin Pioneerimuseokin. Katso lisää osoitteesta > www.salpakeskus.fi Konnevesi-päivät 9. 10.7. Konnevesi Kunnan keskustan puistossa pääset tutustumaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön sekä reserviläistoimintaan. Mukana ovat myös Puolustusvoimien aluetoimiston edustaja sekä maakuntajoukot. Vapaa pääsy. Katso lisää osoitteesta > www.mpk.fi