Sivu 1/10 P & R EHNROOSIN KOULU PERUSKORJAUS 19.04.2010 TURVALLISUUSASIAKIRJA
Sivu 2/10 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (RakVNa) 205/2009 8. :n mukainen rakennustyön suunnittelua ja toteutusta varten laadittava asiakirja. Tämä asiakirja kertoo hankkeen erityisiä työturvallisuusriskejä ja vaaroja aiheuttavista olosuhteista ja työvaiheista niin, että urakoitsijat voivat varautua niihin asianmukaisesti. Tämä asiakirja täydentää rakennus- ja erikoistyöselityksiä sekä urakkarajaliitettä ja muita urakka-asiakirjoja. 1.2 Vastuu- ja yhteyshenkilöt turvallisuusasioissa Rakennuskohteen päätoteuttaja on pääurakoitsija. Päätoteuttaja nimeää työmaalle vastaavan työnjohtajan. Rakennuttajan taholta turvallisuuskoordinaattorina toimii myöhemmin nimettävä henkilö. Hänelle ilmoitetaan tämän turvallisuusasiakirjan tietoihin liittyvät muutokset ja poikkeavat tiedot. Työmaan turvallisuudesta vastaavista henkilöistä pidetään ajan tasalla olevaa listaa, joka päivitetään työmaakokousten yhteydessä. Jokaisen urakoitsijan tulee ilmoittaa turvallisuudesta vastaavat henkilönsä tähän listaan. Kunkin urakoitsijan on nimettävä työmaalle teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö. Työmaan työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun. 2. RAKENNUSHANKKEEN VAARA- JA HAITTATEKIJÄT 2.1 Rakennuskohde Kyseessä on oppilaitoksen tilojen muutostyöt ja peruskorjaus. Peruskorjattavat tilat ovat nykyisessä käytössään pääasiassa opetustiloja. Ruokasali- ja keittiötilojen käyttötarkoitus muutetaan.
Sivu 3/10 2.2 Toteutus Hanke toteutetaan tilaajan teettämien suunnitelmien mukaan jaettuna urakkana. Urakoitsijat ovat suorassa sopimussuhteessa tilaajaan. Työmaan johtovelvollisuuksista vastaava taho täsmennetään kun toteutusmuodosta on tehty päätös. 2.3 Rakennustyöt Urakkasuorituksen aikana seuraavien työvaiheiden turvallisuusriskit tulee erityisesti huomioida: rakennusalue, osittain käytössä oleva oppilaitos ja viereinen päiväkoti tulityöt käytössä olevassa oppilaitosrakennuksessa purkutyöt, asbestipurku purku- ja työalueiden tekeminen sähköstä jännitteettömäksi sähköteknisten tilojen muutostyöt työmaahan liittyvien, toiminnassa olevien tilojen henkilöstön ja oppilaiden kulku ja työturvallisuus toiminnassa olevien tilojen paloturvallisuus Vähintään edellä esitetyistä turvallisuusriskejä sisältävistä työvaiheista tehdään erillinen toteutussuunnitelma. 2.4 Rakennusalue ja -paikka Rakennusalue sijaitsee osittain käytössä olevassa oppilaitosrakennuksessa. Rakennuksen vieressä toimii päiväkoti. 2.5 Ympäristö Nykyinen oppilaitos on osittain toiminnassa rakentamisen aikana. Viereinen päiväkoti on toiminnassa koko rakentamisen ajan. Tämä tulee huomioida kaikissa turvallisuussuunnitelmissa ja -ohjeissa. Sisääntulo työmaa-alueelle tapahtuu opastetusti. Päiväkodin ja oppilaitoksen liikenteelle tulee tehdä oma sisäänajoreitti, joka on erotettu työmaa-alueesta aidalla. Työmaaliikenteen suunnittelussa tulee huomioida näiden turvallinen toiminta. 2.6 Muut erityiset vaara- ja haittatekijät Nykyistä vesikattoa avataan ja rakennetaan uusi iv-konehuone. Sen rakentamisen aiheuttamat ulkopuolisiin henkilöihin kohdistuvat vaaratekijät on otettava huomioon toteutuksessa. Tehdyissä kuntotutkimuksissa on havaittu kosteusvaurioista aiheutuneita haitallisia mikrobipitoisuuksia. Kohteessa on asbestia asbestikartoituksen mukaisesti.
Sivu 4/10 2.7 Käyttäjän turvavaatimukset Työsuorituksiin liittyviin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin ja työsuorituksiin kuten veden, lämmön ja sähkön jakelukatkoksiin, jotka saattavat aiheuttaa häiriötä rakennuksessa tapahtuville kiinteistön käyttäjän toiminnoille, on saatava työmaanvalvojan ja rakennuttajan lupa ennen toimenpiteitä. Kunkin urakoitsijan on ilmoitettava po. tarpeistaan pääurakoitsijalle, joka sopii valvojan kanssa toimenpiteistä. Saadut luvat, mahdolliset rajoitukset ja varotoimenpiteet merkitään työmaapäiväkirjaan ja kaikista toimenpiteistä ilmoitetaan myös kiinteistön käyttäjille. Pääurakoitsija vastaa kaikesta tarvittavasta tiedottamisesta rakennuttajalle koko työn ajan. Jakelukatkokset on koottava mahdollisimman tiiviiksi kokonaisuuksiksi ja ne on varmisteltava siten, että katkos on mahdollisimman lyhyt. Kovaa ääntä aiheuttavat työt on suoritettava käytössä olevien tilojen käyttöaikojen ulkopuolella. Rakennuksen muissa kuin työmaa-alueena olevissa tiloissa asiaton liikkuminen on kielletty. 3. TYÖMAAHAN LIITTYVÄ TEOLLINEN TOIMINTA Ei ole. 4. TÖIDEN AJOITUS Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että töiden ajoitus on järjestetty niin, ettei ao. työstä aiheudu vaaraa muille työntekijöille, muille osapuolille tai sivullisille. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että työt suoritetaan ao. työvaiheen turvallisuussuunnitelmien tai -ohjeiden mukaisesti, tai muille vaaraa aiheuttavista työvaiheista joko ilmoitetaan asianmukaisesti, haetaan lupa tai ajoitetaan työt ajankohtaan, jolloin muut osapuolet eivät työskentele. 5. ERITYISIÄ TYÖMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Erikseen korostettavia työmenetelmiä, joissa työturvallisuusriski on suuri, ei ole tiedossa. Mikäli tällainen työmenetelmä todetaan, laaditaan siitä päätoteuttajan johdolla muiden kanssa yhteistyössä erillinen turvallisuussuunnitelma tai ohje.
Sivu 5/10 6. ALIURAKOINTI Jokaisen urakoitsijan tulee perehtyä turvallisuussuunnitelmiin ja perehdyttää henkilökuntansa niihin. Päätoteuttaja valvoo, että näin menetellään. 7. TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET Tehdyissä kuntotutkimuksissa on havaittu kosteusvaurioista aiheutuneita haitallisia mikrobipitoisuuksia ja asbestia. Työhygieenisillä mittauksilla selvitetään työoloja mittaamalla kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä tarvittaessa. Tällä työmaalla seurataan työhygienian tasoa silmämääräisellä ja aistinvaraisella tarkastelulla. 8. MENETTELYOJEET 8.1 Purkutyöt ja rakennusjäte 8.1.1 Purkusuunnitelma Purku-urakoitsija laatii purkutyösuunnitelman. Ennen purkutöiden aloitusta suunnitelma annetaan nähtäväksi rakennesuunnittelijalle, Ympäristökeskukselle ja rakennuttajalle sekä vaadittaessa rakennusvalvontaviranomaisille sekä lisäksi tiedoksi pääsuunnittelijalle. Pääurakoitsija säilyttää purkusuunnitelman nähtävillä työmaalla. Pääurakoitsijan johdolla yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa laaditaan erilliset suunnitelmat väliaikaista tuentaa mahdollisesti vaativista kohteista. Tuentasuunnittelun tarpeellisuuden pääurakoitsija varmistaa ennen purkutöiden aloitusta neuvottelussa, johon pääurakoitsija kutsuu purku-urakoitsijan, rakennesuunnittelijan ja rakennuttajan edustajan. 8.1.2 Rakennusjäte Työmaalla syntyvä rakennusjäte tulee lajitella alueen lajittelumääräyksiä noudattaen. Pääurakoitsijan on huolehdittava, että toteutuksessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, toimitaan työmaan ympäristövaikutuksia vähentävästi ja suoritetaan purkutyöt lajittelevana purkuna. 8.1.3 Haitallisten aineiden purkutyöt Muutostyöt sijoittuvat rakennuksen osiin, jotka on osittain peruskorjattu aikaisemmin, jolloin asbestia on poistettu rakennusosista. Kohteessa on asbestia asbestikartoituksen mukaisesti. Pääurakoitsija on velvollinen tekemään rakennustyön aikana havaintoja purkutöiden yhteydessä paljastuvista rakennusosista. Mikäli tehtyjen tutkimusraporttien lisäksi rakennusosien epäillään sisältävän
Sivu 6/10 asbestipitoisia tai haitallisia aineita, tulee pääurakoitsijan lähettää niistä materiaalinäytteet analysoitavaksi ja ilmoittaa asiasta välittömästi rakennuttajalle. Rakennuttaja vastaa jo tehtyjen tutkimusten ja raporttien lisäksi mahdollisesti tarvittavista haitta-ainetutkimuksista, kunnostussuunnitelman teettämisestä, kunnostuksesta ja kenttävalvonnasta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. 8.1.4 Seinä- ja lattiarakenteiden purku, roilotus ja rei itys Putkien ja kanavien läpiviennit kantaviin rakenteisiin tehdään timanttiporalla hyväksytyn purkusuunnitelman ja rakennesuunnittelijan hyväksymässä laajuudessa. Timanttiporauksista syntyvä vesi ei saa johtua vanhoihin rakenteisiin. 8.1.5 Sähköasennuksien purkaminen ja jännitteettömäksi tekeminen Sähköasennuksien purkusuunnittelussa ja purkutyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota purkualueen läpi mahdollisesti kulkeviin jännitteellisiin sähköasennuksiin sekä niiden merkintään. Purettavien sähköasennuksien jännitteettömyys on aina varmistettava ennen purkutyön aloittamista. Sähköurakoitsijan on laadittava pöytäkirja sähkön irtikytkennöistä ja merkittävä työalueella sijaitsevat käytössä olevat kaapelit. 8.1.6 LVI-asennuksien purkaminen LVI-asennuksia purettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkualueilla mahdollisesti sijaitseviin käytössä oleviin LVI-asennuksiin sekä niiden asianmukaiseen merkintään. Poistettavien LVI-asennuksien purusta ei saa johtaa vesiä vanhoihin olemassa oleviin rakenteisiin. 8.2 Kuiluissa tehtävät työt Töiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota putoamissuojauksen järjestämiseen. 8.3 Louhintatyöt Peruskorjauksessa ei tehdä louhintatöitä. 8.4 Rakennustyön suoritusvaatimukset 8.4.1 Työnaikaiset rakenteet ja asennukset Kaikkien työaikaisten rakenteiden ja asennusten tulee olla riittävän lujia ja tarkoitustaan vastaavia ja niiden on täytettävä työturvallisuuden asettamat vaatimukset.
Sivu 7/10 8.4.2 Rakennusvälineet ja suojavarusteet Pääurakoitsija vastaa, että työ- ja suojatelineet toteutetaan työmaalla rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Kukin urakoitsija vastaa urakkaansa kuuluvien teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Tarvittaessa telineistä ja tukirakenteista tulee laatia rakennepiirustukset ja hyväksyttää ne viranomaisilla. Työvälineiden, koneiden ja muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Kukin urakoitsija vastaa siitä, että hänen työntekijänsä käyttävät asianmukaisia henkilökohtaisia suojavarusteita. Työmaalla tulee käyttää kypärää ja silmäsuojaimia. 8.4.3 Liuotinohenteisten maalien ja pinnoitteiden käyttö Kukin urakoitsija toimittaa kaikista työmaalla käytettävistä maalaustuotteista käyttöturvallisuustiedotteen työmaalle pääurakoitsijalle. Pääurakoitsijan tulee työnsuunnittelussa työjärjestelyin pyrkiä minimoimaan liuottimille altistuvien työntekijöiden määrä läheisissä työkohteissa. Tilat on tarvittaessa osastoitava ja ilmastoitava erityisjärjestelyin. 8.4.4 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulopalon vaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavien suojeluohjeita. Tulitöitä tehtäessä on urakoitsijoiden noudatettava Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliiton julkaisemaa Tulityöt, suojeluohje 1/2002-ohjetta. Pääurakoitsijan tulee laatia rakennuttajan hyväksyttäväksi tulitöiden suojeluohjeen edellyttämä pää-, sivu- ja aliurakoitsijoiden tulitöitä koskeva tulitöiden valvontasuunnitelma. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi voimassa oleva tulityökortti. Kukun urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon kaikista tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, käsisammuttimien hankinnasta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Kukin ura-
Sivu 8/10 koitsija huolehtii työkohtaisesta palovartioinnista tulityön aikana ja sen päätyttyä suojeluohjeiden mukaisesta jälkivartioinnista. Tulitöille on haettava kirjallinen tulityölupa. Käytössä olevien alueiden poistumistiet on pidettävä kunnossa. Työmaa-alue on suunniteltava siten, että kaikissa vaiheissa palo- ja ambulanssimiehistöt pääsevät kalustoineen piha-alueelle sekä tiloihin. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen pääurakoitsijan kanssa. Palavien nesteiden ja kaasun säilyttämisessä on noudatettava vakuutusyhtiön ohjeista. Tupakointi on kielletty rakennuksen sisätiloissa ja vesikatolla. 8.4.5 Pölyn leviämisen estäminen Runsaasti pölyäviä työvaiheita ovat piikkaus ja poraus sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta sekä lattiapinnoitteen karhentaminen hiomalla ja siivous. Em. työvaiheissa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja laitteita ja osastointia. Kastelun käyttö sisätiloissa on kielletty. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle ja erityisesti tiloihin, joissa ei ole tarkoitus tehdä rakennustöitä, on tehokkaasti estettävä (esim. ilmahormit on tulpattava). Erityisesti on syytä ottaa huomioon, että käyttäjät jatkavat työskentelyään työmaahan liittyvissä kiinteistön muissa osissa. Jätteiden kuljetuksessa ja siirroissa tulee estää pölyn ja jätteiden leviäminen muihin tiloihin ja ympäristöön. huolehtii ri Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vaiheittaisen valmistumisen ja käyttöönoton asettamiin pölytiiveysvaatimuksiin. Pääurakoitsija ittävästä ja asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä yleissiivouksesta. Sisätiloissa ei saa käyttää polttomoottorikäyttöisiä laitteita. 8.4.6 Melun ja tärinän rajoittaminen Meluavat ja tärinää aiheuttavat työvaiheet tulee ajoittaa siten, että haitta kiinteistön työntekijöille on mahdollisimman vähäinen ja niistä tulee sopia valvojan ja rakennuttajan edustajien kanssa.
Sivu 9/10 8.4.7 Putoamissuojaus Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot on suojattava kansin tai kaitein. Aukot on merkittävä määräysten mukaisesti. Pääurakoitsija vastaa, että putoamissuojaus toteutetaan työmaalla rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. 8.4.8 Poistumistiet Kohteessa työskentelevien henkilöiden poistumistiet on huomioitava työmaasuunnitelmissa. Väliaikaiset kulkutiet on merkittävä selkeästi ja poistumistien on pidettävä vapaana kaikesta rakennusmateriaalista, mikä voi estää tai vaikeuttaa poistumisteiden käyttöä hätä- tai palotilanteessa. 8.5 Rakennusalue ja sen olosuhteet 8.5.1 Rakennusalueen rajoitukset Urakoitsijoiden tulee huolehtia siitä, että peruskorjattavalle kiinteistölle, sen ympäristölle ja ulkopuolisille henkilöille ei aiheudu vaaraa työn suorittamisesta. Työmaajärjestelyistä samoin kuin urakoitsijoiden työmaa- ja varastokäyttöön tulevista alueista on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. 8.5.2 Työmaan aitaus ja kulkutiet Mikäli piha-alueella tehdään rakennustyötä, tulee alue rajata työmaa-aidalla. Pääurakoitsija laatii kohteisiin työmaan aluesuunnitelman. Aluesuunnitelmassa esitetään työmaakuljetusten reitit. 8.6 Sähkötekniset turvamääräykset Pääurakoitsijan tulee laatia työnaikainen sähköistyssuunnitelma. Osana sähköistyssuunnitelmaa tulee olla sähkötöiden turvallisuusohjeet, jotka jaetaan kaikille työmaalla työskenteleville. Sähkön saa ottaa vain vikavirtasuojilla varustetuista ao. määräykset täyttävistä keskuksista ja jakelu on hoidettava siten, että kaapelit eivät kulje lattioilla. Sähkölaitteille tulee suorittaa asianmukaiset käyttöönottotarkastukset ja määräaikaistarkastukset. Pääurakoitsija vastaa, että sähkötilat ovat lukittuja kun laitteistot ovat jännitteellisiä. Sähköurakoitsija vastaa keskeneräisten jännitteisten laitteistojen turvakilvistä.
Sivu 10/10 8.6.1 Sähkökytkennät Kaikki kiinteät ja puolikiinteät sähköliitännät teettää ja niistä vastaa pääurakoitsija yhdessä ko. asennuksen tehneen sähköurakoitsijan kanssa. Ennen kaikkia purkutöitä tulee varmistaa ko. alueella olevien asennusten jännitteettömyys. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota työalueiden läpi mahdollisesti meneviin jännitteellisiin asennuksiin. Sähköurakoitsijan tulee merkitä selkeästi jännitteelliset sähköasennukset varoitusmerkinnöin. Purkutyössä on huolehdittava, että käytössä olevien asennusten käyttöturvallisuus ja määräystenmukaisuus ei purkutöiden aikana heikkene. 8.7 LVI-tekniset turvamääräykset Odottamattomien vesivuotojen sattuessa on välittömästi suljettava ko. verkosto ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vesivahingon minimoimiseksi. Vesijohtojen linjasulkuventtiilien sijainti ja toimivuus on tarkastettava ennen töiden aloitusta. Ilmanvaihto on järjestettävä siten, että työmaa-alueena oleva rakennuksen osa on aina alipaineinen muuhun osaan verrattuna. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmää ei saa käyttää työmaa-aikaiseen alipaineistukseen. Ilmanvaihtokanavat on suojattava työn aikana rakennuspölyltä.