Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Answer time 11-04-2012 10:16:58 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0 283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0
109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari - Kimitoön 0
244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 1 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0 422 Lieksa 0
423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0
890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0 2. Maakunta
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kaupunginjohtaja Nimi Markus Ojakoski Sähköposti markus.ojakoski@kokemaki.fi Puhelin 0500459009 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kaupunginjohtaja Nimi Markus Ojakoski Sähköposti markus.ojakoski@kokemaki.fi Puhelin
0500459009 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntien palveluihin kohdistuu tulevaisuudessa paineita, koska palveluiden määrällinen tarve erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa merkittävästi ja hyvin mahdollisesti yleistä talouden kasvua nopeammin. Kuntien määrään tällä asialla ei ole suoranaista yhteyttä, vaan tarve kasvaa kuntarajoista riippumatta. Kuntien määrän perusteluna asiointi- ja työssäkäyntisuunnilla sekä yhdyskuntarakenteen yhtenäisyydellä voi olla merkitystä, mikäli kyseessä on merkittävä työssäkäynti tai muu toiminnallinen tai rakenteellinen yhteys. Kriteerit eivät kuitenkaan koske osaa Suomen kuntakentästä merkittävässä määrin. Erityisesti vaara maan eri osien eriarvoistumisesta edellyttää sitä, että peruspalvelujen tasapuolisiin rahoitusmahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Pelkillä kuntaliitoksilla ei tätä asiaa voida ratkaista. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tältä osin työryhmän analyysi vaikuttaa oikeansuuntaiselta. Kokemäelläkin huoltosuhde ja väestörakenne heikkenevät merkittävästi lähivuosikymmeninä. Tuleva huoltosuhde paranisi esitetyssä selvitysalueessa itsenäiseen Kokemäkeen verrattuna vähäisessä määrin. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelu on sinänsä perusteltua palvelutarpeen kasvaessa. Kokemäellä on kohtuulliset asukaslukukohtaiset verotulot sekä valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaa. Taloustarkastelu ei perustele Kokemäen osalta kokonaistarkastelun johtopäätöksenä syntynyttä aluetta, joka heikentää asukaslukukohtaista verotulokertymää ja lisää valtionosuusriippuvuutta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kokemäen osalta yhdyskuntarakenne puoltaisi pikemminkin itsenäisenä säilymistä kuin liittymistä, sillä Kokemäki on oma työssäkäyntialueensa ja suurin asiointikohde on Kokemäki. Yhdyskuntarakenne heijastaa näitä tosiasioita. Kokemäeltä käy reilu kolmannes muualla töissä, mutta työpaikkaomavaraisuus on 85,9, joka kuvastaa sitä, etteivät työssäkäyntivirrat ole yksisuuntaisia. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kokemäen työssäkäynti suuntautuu eniten Harjavaltaan (n. 300 työssäkävijää). Huittisiin kulkee noin 100 työssäkävijää. Harjavallasta käy Kokemäellä n. 130 henkeä töissä ja Huittisista n. 70. Nämä työssäkäyntivirrat eivät vielä ylitä sellaista kynnystä, että niistä saisi vahvoja perusteita kuntaliitoksille. Kokemäki on kokemäkeläisten suurin yksittäinen asioinnin kohde. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kokemäen perusterveydenhuollon palvelut järjestetään yhteistyössä Harjavallan kaupungin ja Eurajoen ja Nakkilan kuntien kanssa. Välitöntä muutostarvetta ei ole. Sosiaalitoimen tehtävien siirto kyseiselle alueelle on kesken. Kokemäen kaupungin nykyään suoraan hoitamien palvelujen osalta uudet yhteistyötarpeet ovat mittakaavaltaan vähäisiä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kokemäen elinkeinoelämä kytkeytyy ympäröivään maakuntaan ja muuhun Suomeen mm. alihankintaverkostojen kautta eikä ole suoraviivaisesti kytköksissä työssäkäyntiin, työpaikkaomavaraisuuteen tai asiointitilanteeseen. Pendelöintiin liittyvät kriteerit viittaavat ensisijaisesti Harjavaltaan. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden arviointi ja muu kokonaisarviointi eivät vaikuttaneet onnistuneilta, sillä perustelut viittaavat muihin yhteistyösuuntiin kuin ehdotettuun. Erityisesti kiinnitti huomioita historiallisten syiden - Kauvatsan historiallinen kuuleminen Huittisiin - käyttäminen perusteluna, kun samalla tavoin historiallisesti Harjavalta ja Kokemäki ovat olleet samaa kuntaa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Total Average Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? 1 0 1 1 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? 0 1 1 2 Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? 0 1 1 2 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 0 1 1 2 Total 1 6 7 1.86 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Esitetty analyysi puoltaisi yhteistyötä Harjavallan kanssa enemmän kuin esitetyn vaihtoehdon mukaisesti tai joiltain osin ei puoltaisi kuntaliitoksia lainkaan. Elinkeinotoimen osalta raportti näkee yhteyden yhdyskuntarakenteeseen, työssäkäyntiin ja asiointiin, joten näin työryhmän johtopäätöksenä syntynyt alue ei vaikuta johdonmukaiselta perusteista katsoen. Talouskysymyksiin analyysillä ei ole kyetty vastaamaan.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Olennainen perustelu pohtia kuntien tilannetta on talous. Tärkeää on myös kuntien kyky tuottaa palveluja edulliseen yksikköhintaan. Kuntien liittäminen yhteen on varsin rajallinen keino edesauttaa kansantalouden kehitystä ja on vaikutuksiltaan neutraali yksittäisen palvelun hintaan nähden. Kolmas olennainen vaikuttamisen kohde olisi palvelujen tarve, johon ei myöskään kuntaliitoksilla ole nähtävissä vaikutuksia. Kuntien tulevaisuuden pohtiminen kuntarakenteesta aloittaen ja sitä taloudella perustellen ei näin vaikuta olevan talouden näkökulmasta erityisen onnistunut ratkaisu. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Kokemäki pitää mahdollisena omaehtoisen selvityksen toteuttamista Eurajoen, Harjavallan ja Nakkilan kesken. Kyseiset kunnat ovat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia. Kuntien yhteenlaskettu väestöpohja on n. 27 200 asukasta. KSTHKY:n jäsenkuntiin pohjautuvan alueen laajentaminen muilla Kokemäen lähellä sijaitsevilla kunnilla ei Kokemäen osalta ole poissuljettua. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? No answers. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? No answers. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Olennaista on, että selvitysalueet muodostuvat vapaaehtoisesti
Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Olennaista on, että selvitysalueet muodostuvat vapaaehtoisesti Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitokset aiheuttavat ylimääräistä kuormitusta prosessina sekä voivat aiheuttaa palvelutuotannolle tilapäisesti ylimääräisiä kustannuksia, joten taloudellinen tukeminen on aiheellista. Myös palvelurakenteiden kehittäminen edellyttää yleensä sijoittamista kehittämistyöhön ja liitokset tuovat erityisen suurta kehittämistarvetta mukanaan. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Tämä ei ole valtionosuusjärjestelmän tehtävä. Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on valtion kunnille määräämien tehtävien rahoittaminen. Mahdollisia esteitä kuntaliitoksille voidaan tietysti ajatella poistettavan edellyttäen, että tämä ei johda liittymisiin haluttomien kuntien epäedulliseen kohteluun yleisesti. Raportissa todetaan (s. 173 174), ettei esteiden poistamisesta ole nähty mahdollisena. On yksittäistä kuntaa paljon laajemman yhteiskunnallisen rakennemuutoksen seurausta, että osa kunnista kantaa isomman vastuun esimerkiksi iäkkään väestön hoidosta, joka on kuitenkin yhteiskunnan vastuulla yleisesti. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ei ole verotusjärjestelmän tehtävä ohjata kuntaliitoksiin sinänsä. Mahdollisia esteitä kuntaliitoksille voidaan tietysti ajatella poistettavan edellyttäen, että tämä ei johda liittymisiin haluttomien kuntien epäedulliseen kohteluun yleisesti. On yksittäistä kuntaa paljon laajemman yhteiskunnallisen rakennemuutoksen seurausta, että osa kunnista kantaa isomman vastuun esimerkiksi iäkkään väestön hoidosta, joka on kuitenkin yhteiskunnan vastuulla yleisesti. Myös tasausjärjestelmä on osa tätä kokonaisuutta. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien tehtävä ei ole kuntaliitosten aikaansaaminen. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kokemäen osalta ei ole nähtävissä sellaista tilannetta, jossa jonkin laajemman alueen etu edellyttäisi Kokemäen liittämistä velvoittavalla lainsäädännöllä. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? No answers. 18. 3. Perustelunne aikataululle Ei sovellu vastattavaksi. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Erityisesti strategisissa valinnoissa auttaisi kokonaisuuden hahmottuminen. Lähtökohtaisen palvelutarpeiden ja talouskehityksen problematiikan ratkaiseminen, kuntien tehtävät kokonaisuudessa ja rahoituksen järjestyminen ovat osa tätä kokonaisuutta. Ensimmäisten askelten ottaminen hyppynä tuntemattomaan ei ole omiaan rohkaisemaan niihin hyppyihin. Resurssi- tai säädösohjauksen yleensä pitäisi tähdätä palvelujen tehokkaampaan tai parempaan järjestämiseen, ei niinkään kuntaliitoksiin sinänsä. Taloudellinen tuki on erityisen tärkeää, koska muutokset edellyttävät kehittämispanostuksia. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakenteen uudistustarpeen hahmottaminen edellyttäisi, että käytössä olisi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämistä koskevia tulevaisuuden hahmotelmia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain on oltava hallinnon ja talouden hoidon järjestämistä koskeva yleislaki ja sellaisena yleispiirteinen. Lisää yksityiskohtaista toiminnan sääntelyä kuntiin ei kaivata. Kuntien keskeisten luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen ja työskentelyn turvaaminen sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ovat tärkeitä teemoja. Kuntien pitää saada ensisijaisesti itse kehittää toimivia valtuuston toimivaltaa, kunnan johtamista, johtajasopimusten roolia tai kunnanosahallinnollisia ratkaisuja. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Hallinnollisten lisätasojen perustelemiseen suhtaudutaan kriittisesti. Hallintoa ei ole syytä mutkistaa nykyisestään. Asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa ja keinoja selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa on pyrittävä kuitenkin lisäämään. Kuntien pitää saada ensisijaisesti itse kehittää soveltuvia ratkaisuja ja lainsäädännön oltava tässä mahdollistava. Edustuksellisen demokratian perusperiaatteista ei pidä myöskään luopua, vaan aktiivisuuden tasosta riippumatta kuntalaisten on voitava vaikuttaa riittävällä painoarvolla.
23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoituksen turvaaminen, eikä sitä voida rajoituksetta käyttää muiden yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen. Entisestään korostuvien huoltosuhde- ja väestörakenne-erojen vuoksi tärkeää on julkisten varojen käytön tasapuolisuuden varmistaminen suhteessa erilaisiin palvelutarvekuormituksiin. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien tehtäviä ei pidä lisätä. Uudistuksissa pitää ottaa yhdeksi tavoitteeksi palvelujen järjestäminen mahdollisimman lähellä kuntalaista. Erikoissairaanhoidon osalta on syytä miettiä vaihtoehtoa, jossa nämä toiminnot ovat valtion rahoitusvastuulla. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. On toivottavaa, että kunnilla varataan riittävä mahdollisuus antaa lausuntoja kuntalain uudistuksesta sekä rahoitusjärjestelmämuutoksista myös siinä vaiheessa, kun valmistelusta on sellaiset pohjatiedot, että lausuntoja voidaan antaa rajatumpiin kohteisiin kuin tässä lausuntopyynnössä. Toteutettu Webropolin avulla Tulosta Edit answers Finish