Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta/purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Nuasjärveen sekä Kalliojokeen johdettavan puhdistetun jäteveden määrän tilapäinen lisääminen vuoden 2015 aikana H 13 (Valmistelijat: ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen ja terveystarkastaja Päivi Parikka) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisen (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus) lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 19.1.2015 mennessä, mutta kokousaikataulun vuoksi lisäaikaa on saatu 30.1.2015 saakka. Lupahakemus koskee Talvivaaran kaivoksen toiminnan olennaista muuttamista siten, että käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin uutta purkuputkilinjaa pitkin Nuasjärven Juurikkalahden edustalle, ja tarvittavien käyttöoikeuksien myöntämistä purkuputken sijoittamiseen toisen maalle ja vesialueelle. Vesilain mukaista lupaa haetaan purkuputken sijoittamiselle Jormasjoen ja Nuasjärven pohjaan. Lisäksi purkuputken kanssa samaan kaivantoon on tarkoitus sijoittaa 110 mm:n talousvesiputki. Lupaa haetaan siten, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen (nro 52/2013/1), sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä välipäätöksellään (nro 13/0297/1) muuttanut, lupamääräykset vesien johtamiselle nykyisiä purkureittejä pitkin Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueille pysyvät voimassa. Samalla haetaan lupaa johtaa osa purkuputkelle annettavasta kiintiöstä (1,5 Mm 3 käsiteltyä jätevettä) vuoden 2015 aikana ennen uuden purkuputken valmistumista Oulujoen vesistön suuntaan nykyisten purkupisteiden kautta. Lupaa haetaan myös vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (VNa 1022/2006) määritetylle sekoittumisvyöhykkeelle purkupaikan ympärille elohopean, kadmiumin ja nikkelin osalta. Hakija on pyytänyt määräämän ympäristönsuojelulain 199 :n nojalla, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa. Purkuputkilinja
Purkuputken kokonaispituus on noin 18,4 km. Suunniteltu putkireitti alkaa Latosuon patoaltaan laidalta, josta se viedään kaivospiirin pohjoisosaan Kolmisopen pohjan kautta ja siitä edelleen Nuasjärvelle suoalueiden kautta. Käsiteltyjen jätevesien suunniteltu uusi purkupiste sijaitsee Juurikkalahden edustalla, noin kahden kilometrin etäisyydellä rannasta kahdeksan metrin syvyydessä. Purkupistettä on siirretty alkuperäisestä suunnitelmasta (Tikkalahti) poiketen 1,6 km, johtuen putkilinjalla havaittujen luontoarvojen sekä rakennusteknisten seikkojen vuoksi. Purkupistettä on myös siirretty ulommaksi vesialueelle, että rantakiinteistöille aiheutuva haitta jäisi mahdollisimman pieneksi. Vesi kulkee putkessa painovoimaisesti alkupään pumppauksen jälkeen. Putken alkupään ja purkupisteen välinen lasku on noin 45 m ja putken molempiin päihin asennetaan virtaus- ja painemittaukset, joiden avulla virtaamaa pyritään pitämään mahdollisimman vakiona ympäri vuoden. Putkeen tehdään poikkeustilanteita varten kaksi tyhjennysventtiiliä, joista putkilinjaa voidaan tyhjentää tarvittaessa mm. välttämättömien huoltotoimien vuoksi. Nuasjärven rantaan rakennetaan venttiilikaivo, johon sijoitetaan sähkökäyttöinen kauko-ohjattava säätö- ja sulkuventtiili, jolla voidaan sulkea linjan alapää. Rakentamistöiden on arvioitu kestävän noin kolme kuukautta luvan saamisen jälkeen, mikäli kaikki valmistelevat työt on saatu tehtyä ennen sitä. Hakijan arvion mukaan purkuputki olisi valmis siten, että vesien purkaminen Nuasjärveen voitaisiin aloittaa aikaisintaan heinäkuun 2015 alussa. Kaivoksen purkuvesitarve Talvivaaran kaivosalueelle kertyy yhtiön arvion mukaan sadevesiä haihdunta huomioiden 5,5 Mm 3 normaalina vesivuonna ja 8,3 Mm 3 poikkeuksellisen sateisena vuotena, malmiin sitoutuva vesimäärä on noin 1,2 Mm 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan kaivosalueella on tällä hetkellä varastoituneena vettä noin 6,7 Mm3 ja arvion mukaan kesällä 2015 on kaivosalueelle varastoitu yhteensä noin 11 Mm 3 puhdistettuja jätevesiä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt Käsiteltyjä jätevesiä johdetaan kaivosalueelta Nuasjärveen Latosuon kautta, johon vesiä johdetaan Tammalammen vedenkäsittely-yksiköiltä sekä Kuusilammen ja Kuljun patoaltailta. Lisäksi Latosuolle johdetaan käsiteltyjä jätevesiä Kuusilammen avolouhoksesta ja kipsisakka-altailta sekä myös eteläisiltä jälkikäsittely-yksiköiltä. Oulujoen vesistöalueelle johdetaan Torrakkopurolta Kuusijoen kautta Kalliojokeen tulevat käsitellyt jätevedet ja pohjoisilta jälkikäsittely-yk-
siköiltä Salmisen kautta tulevat jätevedet. Vuonna 2015 ja siitä eteenpäin kuormitus tulee olemaan 60 % nykyisen luvan mukaisesta vuosikiintiöstä (1300 t/a), eli 780 tonnia sulfaattia vuodessa. Osa eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä käsiteltävästä vedestä johdetaan Lumijokea pitkin Vuoksen vesistöalueelle. Vuonna 2015 ja siitä eteenpäin sulfaattikuormitus tulee olemaan 40 % nykyisen luvan mukaisesta vuosikiintiöstä (1300 t/a), eli 520 tonnia vuodessa. Hakija perustelee nykyisten purkureittien käyttöä vesienjohtamiselle edelleen sillä, että vuodesta 2015 lähtien vuosittaiset kuormituskiintiöt ovat niin pienet, ettei purkuvedellä ole merkittäviä vaikutuksia nykyisillä purkureiteillä olevien vesistöjen tilaan. Kiintiö nykyisille purkureiteille helpottaa vesienhallintaa erityisesti siinä vaiheessa, kun esim. Kortelammen alue on kokonaisuudessaan puhdistettu ja alueelle kertyy vain sadevesiä. Tällöin voidaan osa padon taakse kertyvistä vesistä johtaa suoraan luontoon, mikäli ne täyttävät luparajat. Pohjoisen suunnassa olevalle Haukilammelle ja Kärsälammelle ei ole enää käytännössä juurikaan johdettu puhdistettuja prosessivesiä sen jälkeen kun käänteisosmoosilaitoksen kolmas linja saatiin käyttöön vuoden 2013 syksyllä. Myös Haukilammen ja Kärsälammen laimeat vedet on järkevää johtaa pois nykyisiä reittejä pitkin vuosittaisen kiintiön puitteissa sen jälkeen, kun Haukilammen pohjasakat on loppusijoitettu. Hankkeen vaikutukset Hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat selvityksen mukaan suurimmin osin purkuputken välittömään läheisyyteen, pitoisuudet kuitenkin laimenevat etäännyttäessä purkuputken suulta järvessä tapahtuvan virtauksen vaikutuksesta. Hankeen vaikutuksia Nuasjärven vedenlaatuun on arvioitu laskentamallilla, jolla on saatu käsitys alkulaimennuksista ja purkupaikan ja - järjestelyjen vaikutuksesta alkulaimennukseen. Lisäksi jätevesien kulkeutumista on arvioitu vesistömallilla. Näiden laskelmien perusteella päästövesien vaikutukset kohdistuvat lähinnä Nuasjärven eteläosiin. Hakemuksen mukaan kaivosalueelta johdettaisiin käsiteltyjä jätevesiä Nuasjärveen kolmen vuoden ajan purkuputken valmistumisesta vuosittain 7,5 Mm 3 ja tämän jälkeen 5 Mm 3 /v. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana sulfaattikuormitus Nuasjärveen on arvioitu 30 000 t/v laskentapitoisuudella 4 000 mg/l. Jälkimmäisen kolmen vuoden sulfaattikuormitukseksi on arvioitu 10 000 t/v sulfaattipitoisuudella 2 000 4 000 mg/l.
Mallinnuksen mukaan vähäsateisena vuonna Nuasjärven pintakerroksen sulfaattipitoisuus nousee keskimäärin 14-15 mg/l ja alusvedessä 40-50 mg/l. Oulujärven Paltaselällä vastaavasti pintaveden sulfaattipitoisuus nousee 5-10 mg/l, Ärjänselällä 5 mg/l ja Niskanselällä 3-4 mg/l. Alivirtaama-aikoina Nuasjärven pintavesissä saattaa esiintyä ajoittain 30-40 mg/l pitoisuusnousuja ja alusvedessä pitoisuusnousut voivat olla ajoittain n. 100 mg/l. Nuasjärven sulfaattipitoisuus on Jormasjoen suistoalueen läheisyydessä vaihdellut tyypillisesti välillä 2-60 mg/l. Virtausnopeudesta ja sulfaattipitoisuudesta riippuen, mallinnuksessa saadaan laimennussuhde 1:50 noin 600 m:n (1 cm/s; 2 000 mg/l) ja 1500 m:n (3 cm/s; 4 000 mg/l) päässä purkuputkesta. Kesällä ollessa tyyni samoin kuin talvella jääpeitteen estäessä tuulen vaikutuksen, virtausnopeudet ovat vielä edellä mainittua alhaisempia (0,3-0,5 cm/s), jolloin jätevettä konsentroituu vielä voimakkaammin purkupaikan lähialueen pohjanläheisiin kerroksiin. Tällöin sulfaattipitoisuudet voivat olla alusvedessä muutamia satoja mg/l ja metallipitoisuudet korkeahkoja ollen tasoa kymmenesosa lähtöpitoisuudesta. Metallipitoisuudet nousevat purkualueella selvästi luonnontasoista. Laimennuslaskelmien perusteella on ympäristölaatunormien ylityksiä odotettavissa purkupaikan läheisyydessä ainakin kadmiumin ja elohopean osalta ja nikkelin osalta viimeistään uuden asetuksen tultua Suomessa voimaan vuoden 2015 aikana. Päästövesien nikkelipitoisuus laskee purkualueella nopeasti sille asetettua ympäristölaatunormia alhaisemmalle tasolle. Kadmiumin osalta syntyvän purkupluumin keskilinjan kadmiumpitoisuus alittaa sille asetetun ympäristölaatunormin vasta noin kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Lyijyn osalta ympäristölaatunormin ylityksiä ei ole odotettavissa. Purkupluumin keskiosan elohopeapitoisuus alittaa elohopealle asetetun laatunormin laskennoissa käytetyllä pitoisuustasolla noin kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Vuoden 2014 tammi-elokuun tarkkailutietojen perusteella päästövesien elohopeapitoisuus on ollut tasolla 0,1 ug/l (EU:n laatunormi 0,05 ug/l). Purkupluumin keskilinjan mangaanipitoisuus ylittää talousveden mangaanin suosituspitoisuuden 50 ug/l vielä 2,5 kilometrin etäisyydellä purkupisteestä. Purkualueen vettä ei näin suositella talousvesikäyttöön, kuten ei järvi- ja jokivesiä muutoinkaan suositella käytettäväksi juomavetenä. Sulfaatille asetettu talousveden suosituspitoisuus 250 mg/l ylittyy ainoastaan ihan purkupisteen tuntumassa. Hakemuksessa on arvioitu, että käsiteltyjen jätevesien johtaminen ei aiheuta veden suolapitoisuudesta johtuvaa pysyvää kerrostumista Nuasjärvessä. Purkupaikan siirtymisen vuoksi vesistömallilaskelmia on päivitetty hydrologisilta olosuhteiltaan kuivan vuoden osalta sulfaattikuormituksen ollessa 30 000 t/v.
Tällöin Juurikkalahden edustan pintaveden sulfaattikuormitus nousee purkualueella tasolle 15 mg/l ja alusvedessä tasolle 50-80 mg/l. Nuasjärven pintaosan keskimääräiset sulfaatin pitoisuusnousut vaihtelevat eri osissa järveä välillä 10-15 mg/l, Kajaaninjoessa pitoisuusnousu on tasolla 13 mg/l ja Oulujärvessä Paltaniemen edustalla luokkaa 5 mg/l. Mallilaskelmien perusteella purkupaikan siirtämisen vaikutus on nähtävissä erityisesti purkupaikan viereisten syvänteiden alusveden sulfaattipitoisuuksissa. Purkupaikan vaihdolla ei kuitenkaan ole hakemuksen mukaan merkittävää vaikutusta päästövesien leviämiseen. Rimpilänsalmesta eteenpäin havaitut sulfaatin pitoisuusnousut Nuasjärvi-Rehjanselällä, Kajaaninjoessa sekä Oulujärvessä ovat aikaisemmin toteutetun mallitarkastelun mukaisia. Hakemuksessa on pyydetty, että johdettaville jätevesille määrätään seuraavat kuormitus- ja pitoisuusrajat: Kuormitus t/v 1.-3. vuosi 4. vuosi Raja-arvo mg/l Nikkeli 0,8 0,5 0,3 Kupari 0,8 0,5 0,3 Sinkki 2 1,3 0,5 Mangaani 45 30 Sulfaatti 30 000 10 000 6 000 Natrium 15 000 5 000 Rauta 10 Kiintoaine 30 Uraani 0,01 Kadmium, 0,003 liukoinen Elohopea, liukoinen 0,0015 Kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin johdettavien käsiteltyjen jätevesien päästöt aluehallintoviraston 31.5.2013 antaman ympäristölupapäätöksen nro 52/2013/1 lupamääräysten mukaan, sellaisina kuin ne on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 13/0297/1 ja aluehallintoviraston päätöksellä nro 137/2013/1, ovat seuraavat: Vuodesta 2015 alkaen kuormitus t/v Raja-arvo mg/l Nikkeli 0,25 0,3 Kupari 0,15 0,3 Sinkki 0,3 0,5 Mangaani 2,6 6,0 Sulfaatti 1 300 6 000 Natrium 650 Rauta 4,0 Kiintoaine 20 Uraani 0,01 Kadmium, 0,01
liukoinen Elohopea, liukoinen 0,005 Ennen purkuputken valmistumista käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin Kalliojokeen nykyisten purkupisteiden kautta siten, että tämän veden aiheuttama sulfaattikuorma olisi enimmillään 6 000 tonnia ja vesimäärä noin 1 500 000 m 3. Johdettu määrä esitetään vähennettäväksi ensimmäisen vuoden kuormituskiintiöstä. Tällä käsiteltyjen jätevesien johtamisella ei arvioida olevan vaikutuksia kaivospiirin alapuolisten vesistöjen käyttöön. Putkilinjan rakentamisvaiheen aikana kevättalvella 2015 ranta-alueiden vedenlaatu heikkenee hetkellisesti vesialueella tapahtuvien linjan ruoppaus- ja kaivutöiden yhteydessä Jormasjoella ja Nuasjärvessä. Rakennustöistä aiheutuva vesistön samentuminen on lyhytaikaista, jolloin vesistö- ja kalatalousvaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Vaikutukset kalastoon Nuasjärven kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin jätevesikuormituksella ei hakemuksen mukaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Alusveden happitilanteen heikkeneminen huonontaa purkualueen lähellä lähinnä syyskutuisten siian ja muikun sekä talvikutuisen mateen elinolosuhteita. Lisäksi jätevesien metallikuormitus heikentää kalaston elinolosuhteita esitetyllä jätevesien sekoittumisvyöhykkeellä. Jätevesien typpikuormitus ei yksistään lisää merkittävästi Nuasjärven rehevyyttä eikä siten lisää pyydysten limoittumista. Sulfaattipitoisuudet eivät Nuasjärvessä kohoa kaloille vaaralliselle tasolle eikä kuormituksella sinänsä arvioida olevan vaikutusta kalojen käyttökelpoisuuteen. Vaikutukset talousveden ottoon ja käyttöön Nuasjärvestä ei oteta vettä talousvedeksi, joten purkuvesillä ei ole vaikutusta Nuasjärven vedenkäyttöön. Kainuun Voima Oy ja Renforsin Ranta ottavat vettä Kajaaninjoesta teollisuusalueella olevien yritysten tarpeisiin. Vedenotto sisältää varaukset mm. jäähdytys-, prosessi- ja palovedeksi. Kulkeutumismallinnusten perusteella sulfaattipitoisuudet nousevat Kajaaninjoessa tasolle 15 20 mg/l, joten Talvivaara Sotkamo Oy:n jätevesien purkamisesta Nuasjärveen ei arvioida olevan vaikutusta teollisuusalueen vedenkäyttöön. Lisäksi Kajaaninjoen vettä käytetään kasteluvetenä Parkinniemen puutarhalla. Myös Nissisen puutarha ja Paltaniemen puutarha saattavat hyödyntää jokivettä kastelussa. Arvio toiminnan riskeistä
Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Merkittävimmät uuteen purkuputkilinjaan liittyvät riskit kohdistuvat pumppaamolla tapahtuviin poikkeustilanteisiin. Käsiteltyjen jätevesien pumppaamisen keskeytyessä on putken sisällä vettä noin 3450 m3, mikä vastaa putkilinjan mitoitusvirtaamalla noin 3,5 tunnin aikana Nuasjärveen pumpattavaa vesimäärää. Vesien hallitsematon purkautuminen Nuasjärveen voidaan estää Nuasjärven rannalle asennettavan sulkukaivon avulla. Purkuputki asennetaan maa-alueille roudattomaan syvyyteen, jolloin routimisen aiheuttama putken rikkoontuminen estetään. Vuotoja voi kuitenkin ilmaantua putkilinjalla, mutta putkessa olevan vesimäärän ja laadun perusteella vuodosta ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta putkilinjan ympäristölle. Tarkkailu ja raportointi Nuasjärveen johdettavan veden määrää ja laatua (ph, sähkönjohtavuus) seurataan jatkuvatoimisella mittarilla Latosuon altaalla. Nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaan päästötarkkailun näytteet otetaan kaivoksen toimesta kerran viikossa ja konsultin toimesta kerran kuukaudessa silloin, kun purkua vesistöön tapahtuu. Nuasjärven pintavesien laatua seurataan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaan neljä kertaa vuodessa kahdella pisteellä. Tarkkailua esitetään täydennettäväksi Nuasjärven-Rehjan alueelta kuusi kertaa vuodessa sekä Kajaaninjoesta ja Paltaselän-Ärjänselän alueelta neljä kertaa vuodessa. Kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu esitetään tehtäväksi neljältä pisteeltä Nuasjärvestä ja Rehjanselältä ja sedimenttitarkkailu kolmelta pisteeltä Nuasjärvestä. Kalataloustarkkailu tehdään kyselytutkimuksena kolmen vuoden välein sekä verkkokoekalastuksena alkuun kahtena peräkkäisenä vuotena ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Esityslistan oheismateriaalina jaetaan kartta purkuputkilinjauksesta ja muutoin kaikki asiakirjat ovat sähköisesti saatavilla osoitteessa: https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id=923028 Lisätietoja asiasta antaa ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen, puh. 044 710 0830 tai terveystarkastaja Päivi Parikka, puh. 044 710 0932, sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus päättää esittää lausuntonaan Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän hakemuksesta seuraavaa:
Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnan jätevesien vaikutus on ollut huomattava alapuolisissa vesistöissä. Terveydensuojeluviranomainen on tuonut useaan otteeseen esille kielteisen suhtautumisensa jätevesien johtamisen lisäämisen vesistöihin, mikäli yhtiö ei pysty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen tila ei huonone entisestään. Terveydensuojeluviranomainen on edelleen sitä mieltä, että kaivosalueen jätevesien käsittelyyn tulisi käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jätevedenpuhdistuslaitosta. Ympäristölupapäätöksen (52/2013/1; määräys 9a) vuosikuormitusrajoilla on haluttu varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön merkittävää pilaantumista. Kuitenkin mallinnetulla vesimäärällä lasketut sulfaattikuormitukset (30 000 t/v ja 10 000 t/v) ovat moninkertaiset edellä mainittuun päätökseen (1 300 t/v) nähden, jolloin merkittävää pilaantumista saattaa aiheutua Nuasjärveen suunnitellun purkuputken vaikutusalueelle. Tämän lisäksi Kalliojoen kautta Oulujoen vesistöalueelle johdettava sulfaattikuorma vuonna 2015 olisi 6 000 t enimmillään. Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupahakemus on puutteellinen seuraavien vaikutusarviointien suhteen: Terveydensuojeluviranomainen huomauttaa, että hakemuksessa on puutteellisesti selvitetty Nuasjärvessä sijaitsevat terveysvalvonnan kohteena olevat pienet yleiset uimarannat (Katinkulta ja Kultaranta). Lisäksi Nuasjärvessä on muita uimapaikkoja, joita ei ole huomioitu (Leirikeskus Vuokatinranta, Naapurivaaran lomakylän leirintäalue, Hotelli Vuokatin Lomaklubi ja Vuokatinmaa Oy loma-asunnot). Hakemuksessa ei ole selvitetty vaikuttaako päästöt veden käyttökelpoisuuteen uimavetenä. Mikäli kemiallisten aineiden päästöt huonontavat veden laatua, on mahdollista, että huonolaatuisessa vedessä on muita sellaisia tekijöitä (levät, mikrobit, happamuus), jotka aiheuttavat esimerkiksi iho-oireita. Hakemuksessa on selvitetty pääosin sulfaatti-, nikkeli- ja kadmiumpäästöjä. Varastoitujen vesien johtamisesta voi vesistöön joutua myös muita päästöjä, joilla voi olla vaikutusta ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Pitkällä aikavälillä jätevesien johtaminen voi aiheuttaa vastaavia vaikutuksia, joten päästöjen vaikutukset Nuasjärven veden yleiseen laatuun tulee selvittää. Vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös päästöjen kertyminen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), jonka tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tätä varten on asetettu myös ympäristölaatunormi, jolla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen ter-
Kuntayhtymän johtajan muutettu ehdotus: veyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Siten aineiden ympäristölaatunormeja kuuluu käyttää lakisääteisesti yhtenä viitearvona arvioitaessa aineiden haitallisuutta pintavesissä. Sekoittumisvyöhykettä määritettäessä tulee terveysvaikutukset selvittää. Kalastovaikutusten osalta on tarkkailussa huomioitava kalojen haittaainepitoisuudet (mm. Hg, Cd ja Pb) ja analysoitava ne ainakin niistä kaloista, joita syödään. Varsinkin elohopea kertyy pintavesissä metyylielohopeana petokaloihin. Riskinarviointi mahdollisten onnettomuuksien varalta on myös tarpeen erityisesti, mikäli talousvesiputki sijoitetaan samaan kaivantoon jätevesiputken kanssa. Yllä olevan johdosta terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupaa jätevesien johtamiselle lupahakemuksen mukaisesti ei tule myöntää. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta hallituksen kokouksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus päättää esittää lausuntonaan Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän hakemuksesta seuraavaa: Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnan jätevesien vaikutus on ollut huomattava alapuolisissa vesistöissä. Terveydensuojeluviranomainen on tuonut useaan otteeseen esille kielteisen suhtautumisensa jätevesien johtamisen lisäämisen vesistöihin, mikäli yhtiö ei pysty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen tila ei huonone entisestään. Terveydensuojeluviranomainen on edelleen sitä mieltä, että kaivosalueen jätevesien käsittelyyn tulee käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jätevedenpuhdistuslaitosta. Ympäristölupapäätöksen (52/2013/1; määräys 9a) vuosikuormitusrajoilla on haluttu varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön merkittävää pilaantumista. Kuitenkin mallinnetulla vesimäärällä lasketut sulfaattikuormitukset (30 000 t/v ja 10 000 t/v) ovat moninkertaiset edellä mainittuun päätökseen (1 300 t/v) nähden, jolloin merkittävää pilaantumista saattaa aiheutua Nuasjärveen suunnitellun purkuputken vaikutusalueelle. Tämän lisäksi Kalliojoen kautta Oulujoen vesistöalueelle johdettava sulfaattikuorma vuonna 2015 olisi 6 000 t enimmillään. Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupahakemus on puutteellinen seuraavien vaikutusarviointien suhteen:
Terveydensuojeluviranomainen huomauttaa, että hakemuksessa on puutteellisesti selvitetty Nuasjärvessä sijaitsevat terveysvalvonnan kohteena olevat pienet yleiset uimarannat (Katinkulta ja Kultaranta). Lisäksi Nuasjärvessä on muita uimapaikkoja, joita ei ole huomioitu (Leirikeskus Vuokatinranta, Naapurivaaran lomakylän leirintäalue, Hotelli Vuokatin Lomaklubi ja Vuokatinmaa Oy loma-asunnot). Hakemuksessa ei ole selvitetty vaikuttaako päästöt veden käyttökelpoisuuteen uimavetenä. Mikäli kemiallisten aineiden päästöt huonontavat veden laatua, on mahdollista, että huonolaatuisessa vedessä on muita sellaisia tekijöitä (levät, mikrobit, happamuus), jotka aiheuttavat esimerkiksi iho-oireita. Hakemuksessa on selvitetty pääosin sulfaatti-, nikkeli- ja kadmiumpäästöjä. Varastoitujen vesien johtamisesta voi vesistöön joutua myös muita päästöjä, joilla voi olla vaikutusta ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Pitkällä aikavälillä jätevesien johtaminen voi aiheuttaa vastaavia vaikutuksia, joten päästöjen vaikutukset Nuasjärven veden yleiseen laatuun tulee selvittää. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös päästöjen kertyminen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), jonka tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tätä varten on asetettu myös ympäristölaatunormi, jolla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Siten aineiden ympäristölaatunormeja kuuluu käyttää lakisääteisesti yhtenä viitearvona arvioitaessa aineiden haitallisuutta pintavesissä. Sekoittumisvyöhykettä määritettäessä tulee terveysvaikutukset selvittää. Kalastovaikutusten osalta on tarkkailussa huomioitava kalojen haittaainepitoisuudet (mm. Hg, Cd ja Pb) ja analysoitava ne ainakin niistä kaloista, joita syödään. Varsinkin elohopea kertyy pintavesissä metyylielohopeana petokaloihin. Riskinarvioinnissa tulee huomioida päästöjen vaikutukset vesistöjen lähistöllä oleviin vedenottamoihin (mm. Kajaanin kaupungin vedenottamo) varsinkin erityistilanteissa, jolloin pintaveden korkeus vesistöissä vaihtelee. Pitkällä aikavälillä on huomioitava lupakäsittelyssä myös Mondo Mineralsin ja UPM-Kymmenen aikaisemmat vaikutukset vesistön tilaan. Riskinarviointi mahdollisten onnettomuuksien varalta on myös tarpeen erityisesti, mikäli talousvesiputki sijoitetaan samaan kaivantoon jätevesiputken kanssa.
Hallitus: Yllä olevan johdosta terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupaa jätevesien johtamiselle lupahakemuksen mukaisesti ei tule myöntää. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta hallituksen kokouksessa. Hyväksyi kuntayhtymän johtajan muutetun ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa. Tämä asia käsiteltiin :n 2 jälkeen. Asiantuntijana asiassa kuultiin ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykästä. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Kajaanissa 23.1.2015 Mari Hiltunen hallintosihteeri
MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 1-6, 8-10, 12, 13 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 7, 14-15 Seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: 11 KvesL 26 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä, kirjaamo Hallitus Urho Kekkosen katu 2-4, 2. kerros 87100 KAJAANI Faksi: 08 6155 4270 Sähköposti: kirjaamo@kainuu.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Faksi: 029 56 42841 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä, kirjaamo käyntiosoite: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. kerros, 87100 Kajaani Postiosoite: PL 400, 87070 Kainuu Faksi: 08 6155 4270 Sähköposti: kirjaamo@kainuu.fi Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan