Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013. Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013 Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

Borderterrierikerho JTO 2007-2011 2 (35) JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Borderterrierien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Borderterrierikerhon yleiskokouksessa 30.3.2008 ja 2.11.2008 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 7.4.2009 Sisällys: 1. Yhteenveto...... 4 2. Rodun tausta...... 5 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia...... 7 3.1 Hallitus... 7 3.2 Jalostustoimikunta... 7 3.3 Luolajaos... 8 4. Nykytilanne...... 8 4.1 Populaation koko ja rakenne... 9 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet... 13 4.3 Terveys... 17 4.3.2 Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet... 18 4.4 Ulkomuoto... 23 5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta...... 26 6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat...... 27 6.1 Visio... 27 6.2 Rotujärjestön tavoitteet... 28 6.3 Rotujärjestön strategia... 28 6.3.1 Kennelliiton määräykset... 28 6.3.2 Kasvattajan vastuu... 28 6.3.3 Lyhyen aikavälin strategiat... 29 6.3.4 Pitkän aikavälin strategiat... 29 6.3.5 Jalostusohjeet (eli vaatimukset pentulistalle pääsemiseksi)... 30 6.4 Mahdollisuudet ja uhat... 31 6.5 Varautuminen ongelmiin... 31 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi... 32 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 5 vuotta...... 33 8. Lähteet... 33 9.Liitteet...... 33

3 1. Yhteenveto Rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodusta, sen taustoista sekä jalostuksen suunnittelusta ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Sen avulla ohjataan rodun kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoiteohjelman tunteminen on erityisen tärkeää rodun kasvattajille. Tavoiteohjelma vastaa kysymyksiin: missä olemme? mihin pyrimme? ja miten saavutamme tavoitteemme? sekä mitä sääntöjä noudatetaan. Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna 1982. Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Borderterrierikerhossa oli vuonna 2006 1 098 jäsentä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunnan yhtenä keskeisenä tehtävänä on laatia JTO ja ylläpitää sitä. Borderterrieri on ennen kaikkea rohkea metsästysterrieri ja sen koko olemus on sen mukainen. Sen tulee vielä nykyisinkin kyetä tekemään sitä työtä, jota varten se on aikoinaan kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen mutta kyetä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nämä rotuominaisuudet ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi myös nykypäivän koiraurheilumuodoissa. Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin 2 300. Vuonna 1998 rekisteröitiin 198 borderterrieriä ja vuonna 2007 niitä rekisteröitiin 285. Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Jalostuksessa tulee turvata borderterrierin perinnöllinen monimuotoisuus, minkä vuoksi borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus). Luolakoirien taipumuskoe toimii parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittarina. Luonnetestituloksia vuoden 2007 lokakuuhun mennessä on 113 koiralla. Luonnetestikäyntien lisääntyminen johtuu todennäköisesti borderterrierikerhon järjestämästä omasta luonnetestistä, jossa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestituloksia seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Nykyään borderterrieri on enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa useita eri koiraharrastelajeja. Harrastelajeista suosituin borderterrieriväen keskuudessa on ehdottomasti agility, jossa borderterrierit ovat saavuttaneet useita kansallisia ja kansainvälisiä valion arvoja ja mestaruuksia. Myös koirien tottelevaisuudessa ovat borderterrierit saavuttaneet valion arvoja (2kpl) ja BHkokeen on suorittanut tähän mennessä kuusi borderterrieriä. Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistuilla kyselylomakkeilla. Sairauksien tilastoinnissa käytetään vain vapaaehtoinen kirjallinen tieto.

4 Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia ja silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä näiden vikojen esiintymistiheydestä rodussa. Rotujärjestön tavoitteisiin kuuluvat Suomen kennelliiton määräysten toteuttaminen, kasvattajan vastuu, lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen strategiat, jalostusohjeet, tilanteen kartoittaminen nelikenttäanalyysin avulla sekä varautuminen ongelmiin. Jalostuksen tavoiteohjelmaa seurataan 5-vuotiskaudella ja myös sen toteutumista seurataan tämän ohjelman mukaisesti. Rodun suosio on kasvanut huimasti rodun kotimaassa Englannissa ja suosio on kasvussa myös Ruotsissa ja Suomessa. Rotujärjestö suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen ja ottaa rodun suosion kasvun vastaan haasteena ja mahdollisuutena. 2. Rodun tausta Borderterrieri on kotoisin Skotlannin ja Englannin rajamailta Cheviot-vuorten alueelta, jossa se pysyi muuttumattomana seudun eristyneen sijainnin vuoksi. Kirjallisuudessa esiintyi jo 1300- luvulla pieniä koiria, jotka hakivat ketut ulos luolistaan. Jo keskiajalla on Britanniassa ollut terriereitä. Luolatyöskentelystä on ensimmäiset maininnat 1700-luvulta. Seuraavalta vuosisadalta löytyy maininta koirasta, jolla on kaksinkertainen karvapeite. Tällöin myös korostettiin, että hieman korkeampijalkainen terrieri oli parempi kuin matalajalkainen, sillä se saattoi seurata helpommin ratsukkoa ja ajokoiralaumaa usein vaikeakulkuisessa maastossa. Koirien ulkonäöllä ei ollut niinkään merkitystä. Tärkeintä oli koirien erinomainen metsästyskelpoisuus. Skotlannin ja Englannin rajan molemmin puolin Cheviot-vuorten ylätasangoilla elivät muutamien nykyisten terrierien esi-isät. Niistä kehittyi dandiedinmontin-, bedlingtonin- ja borderterrieri, jotka kaikki osoittautuivat erinomaisiksi metsästyskoiriksi älykkyytensä ja rohkeutensa ansiosta. Hieman etäämmällä lounaassa kehittyi lakelandinterrieri, joka sekin voidaan laskea rajaseudun terrierien jälkeläiseksi. Koiria esittävissä vanhoissa maalauksissa on mainittujen terrierirotujen sukulaisuus selvemmin tunnistettavissa. Nykyään niiden välillä on vain vähän yhtäläisyyksiä. Joillakin bordereilla saattaa olla päälaellaan pehmeää karvaa, mikä on tyypillistä bedlingtoneille ja dandiedinmonteille. Rodun tarina alkaa yleisesti tunnetusta lammasvarkaasta ja säkkipillisoittajasta Piper Jamie Allenista (s.1704), joka eli Holystonen Coquet-laaksossa. Hänellä oli tummia, karkeakarvaisia terriereitä, jotka olivat tulleet kuuluisiksi erinomaisina saukonmetsästäjinä. Alueella oli tuohon aikaan monenlaisia terriereitä, jotka tunnettiin mikä milläkin nimellä. Viime vuosisadan alkuun saakka nykyinen borderterrieri tunnettiin nimellä coquetdalenterrieri, North-Humberlandissa olevan laakson mukaan, jossa rodun väitetään saaneen alkunsa. On miltei mahdotonta yksiselitteisesti löytää ensimmäistä "alkuborderia". Muistiinpanoja ei ole olemassa ja suullinen perimätieto on levinnyt hyvin vaihtelevina versioina. Terrierijalostus oli alussa suunnattu vain työominaisuuksiin. Todennäköisesti tehtiin useita risteytyksiä, jotta metsästysominaisuuksia saatiin vahvistettua. Liekö tästä johtuvaa, että

5 borderterrierin ulkonäkö on liioittelematon. Se on arkinen peruskoira jonka jalostuksessa kaikki muut ominaisuudet ajoivat ulkomuodon edelle. Borderin suosio metsästysväen keskuudessa alkoi noin sata vuotta sitten. Robsonin ja Doddin perheillä oli erinomaiset kettukoira-ajueet "Border Foxhounds". Perheiden yhteistyö alkoi vuonna 1869 ja kesti aina vuoteen 1951 asti. Ne antoivat borderterrierin metsästää ajueensa kanssa ja tästä alkoi rodun nykyhistoria. Se tosiasia, että borderterrierit työskentelivät metsällä toisten koirien kanssa, on vaikuttanut paljon myös rodun myöhäisempään kehitykseen mm. luonteen osalta. Ei syyttä sanota, että rodun nimen pitäisi olla robsoninterrieri, sillä niin paljon tämä perhe teki borderterrierin hyväksi. Englannin Kennelklubi rekisteröi muutamia borderterriereitä alkaen vuodesta 1913, mutta rotu hyväksyttiin virallisesti vasta vuonna 1921, vaikka metsästäjät vastustivat virallistamista. He olivat sitä mieltä, että koiranäyttelyissä esiintyminen pilaa hyvän metsästyskoirarodun. Harrastajat olivat viisaita ja kaukonäköisiä. Nykyisin rodun kotimaassa on huolenaiheena borderterrierin valtava suosio. Jatkuvasti kasvavat rekisteröintimäärät tuovat mukanaan myös haittoja. Amerikan Kennelklubi hyväksyi vuonna 1930 oman rotumääritelmänsä borderterriereille. FCI vahvisti rotumääritelmän vuonna 1987. Käytössä oleva rotumääritelmä on sama kuin Englannin Kennelklubilla ja se alkaa sanoilla: Ensisijaisesti työterrieri. Borderterrierin koko olemus on sen mukainen. Borderterrierin on yhä kyettävä tekemään sitä työtä, jota varten se on kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Se ei voi olla liian matalajalkainen, koska sen on pystyttävä juoksemaan hankalakulkuisessa maastossa eikä liian raskasrakenteinen, koska sen on mahduttava luolaan. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen, mutta samalla sen on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nykypäivänä borderterrieri on monipuolinen seura- ja harrastuskoira, jonka kanssa harrastetaan eri lajeja laidasta laitaan. 1990-luku ja agilityn suosion räjähdysmäinen kasvu toi borderterrierin myös suuren yleisön tietoisuuteen. Suomeen ensimmäiset borderterrierit tulivat Ruotsista 1950-luvun alussa. 1960- ja 1970- luvuilla Ruotsista tuotiin useita koiria eri kenneleistä ja 70-luvun alussa ensimmäiset jalostuskoirat Englannista. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana (1988 2007) on eri maista tuotu Suomeen 200 koiraa. Borderterrieri osallistui Suomessa ensimmäisen kerran luolakoirien taipumuskokeisiin vuonna 1955. Jostakin syystä rotu putosi pois SKL:n luolakokeisiin oikeutettujen listalta, jolle se kuitenkin palautettiin 1980-luvun alussa, lähinnä ruotsalaisten painostuksesta. Ruotsalaisten pennunmyyntiehtoihin kuului, että koira oli vietävä taipumuskokeisiin. Ensimmäiset suomalaiset kasvattajat eivät olleet metsästyksen harrastajia eivätkä halunneet myydä pentuja metsästäjille. Niinpä borderterrierillä Suomessa ei ole niin voimakasta luolametsästyshistoriaa kuin Ruotsissa. Ensimmäinen käyttövalio luolilta saatiin vuonna 1982. Kerhon perustamisesta vierähti aikaa 23 vuotta, ennen kuin oma luolajaos aloitti toimintansa.

6 Nykyään luolakoirien taipumuskokeet kiinnostavat yhä enemmän, vaikka koirien omistajat eivät itse metsästystä harrastaisikaan. Luolakokeisiin on osallistunut 2000-luvulla 15 67 koiraa vuodesta riippuen. 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna 1982. Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Rotujärjestön jäsenmäärän kehitys vuosina 1995-2006 1995 1996 1997 1998 1999 2000 539 579 599 599 632 738 2001 2002 2003 2004 2005 2006 822 856 856 929 1006 1098 2007 2008 Kasvattajien määrän kehitys 1995-2008 (Borderi-lehden/kerhon kotisivujen luettelo) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 21 24 26 17 20 26 2001 2002 2003 2004 2005 2006 30 25 29 31 39 41 2007 2008 45 44 3.1 Hallitus Rotuyhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Jäsenen toimikausi on kolmivuotinen. Jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi jäsentä. Jos hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimintakauttaan, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimintakaudeksi. 3.2 Jalostustoimikunta Yhdistyksessä toimii syyskokouksen valitsema viisijäseninen jalostustoimikunta, jonka toimikausi on kolme vuotta. Jäsenistä vähintään kolmen tulee olla kasvattaja- ja kahden harrastavaa jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jalostustoimikunta tekee päätöksensä kollegiaalisesti ja on päätösvaltainen kolmen, joista vähintään kaksi on kasvattajajäsentä, ollessa läsnä. Jalostustoimikunta nauttii yhdistyksen jäsenistön luottamusta. Tämä perustuu siihen, että toimikunnan jäsenet - ovat kiinnostuneita rodun jalostuksesta - ovat osoittaneet käytännössä tuntevansa rodun ja pystyvät ryhmätyöskentelyyn - kykenevät käsittelemään asioita luottamuksellisesti - ovat riittävän objektiivisia - ovat saaneet tarpeellisen koulutuksen - ovat Suomen Kennelliiton ja Borderterrierikerhon jäseniä

7 - pystyvät tarvittaessa käyttämään ulkopuolista asiantuntija-apua. Jalostustoimikunnan tehtävät: 1. Terveystietojen kerääminen ja analysointi sekä ajantasaisen tiedon jakaminen kasvattajille ja harrastajille 2. Terveystietojen ylläpito 3. Koirien jalostus- ja jälkeläistarkastukset suoritetaan Nuori border -päivän muodossa 4. Koulutustarjonta (mm. rotupäivät) ja tiedottaminen (Borderi-lehti ja Borderterrierikerhon kotisivut) 5. Ulkomuototuomareiden koulutus yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa 6. Jalostusyksilöiden maahantuonnin neuvonta tarvittaessa 7. Tiedottaminen jalostusohjeen täyttävistä yhdistelmistä jalostustoimikunnan alaisuudessa toimivalle pentuvälitykselle 8. Toimintasuunnitelman laatiminen kerhon syyskokoukselle sekä toimintakertomuksen laatiminen kerhon kevätkokoukselle vuosittain 9. Vuosikirjan toimittaminen ja julkaiseminen 10. JTO:n (Jalostuksen Tavoiteohjelma) laatiminen ja ylläpito. 3.3 Luolajaos Luolajaos on perustettu vuonna 2005 ja se koostuu neljästä jäsenestä. Jaoksen tehtävänä on aktivoida ja ylläpitää luolaharrastustoimintaa sekä järjestää vuosittain luoliin tutustumistilaisuuksia ja luolakoirien taipumuskoe. 3.4 Agilityjaos Agilityjaos perustettiin vuonna 1998 ja sen tarkoituksena tarjota harrastajille korkeatasoista agility-ohjausta, mutta vuonna 2006 se eriytyi omaksi yhdistykseksi Border Agility Teamiksi (BAT). Border Agility Team on Borderterrierikerhon jäsen. 4. Nykytilanne Borderterrierien rekisteröinnit Suomessa vuosina 1998-2008 1998 1999 2000 2001 2002 2003 118 122 186 181 161 203 2004 2005 2006 2007 2008 202 262 231 285 269 Englannin Kennelklubin rekisteröinnit vuosina 1920-2008 1920 111 1939 267 1958 805 1977 340 1996 3276 1921 202 1940 69 1959 802 1978 868 1997 3338 1922 208 1941 52 1960 907 1979 1196 1998 3479 1923 203 1942 103 1961 866 1980 1227 1999 3829 1924 235 1943 114 1962 810 1981 1152 2000 4312 1925 262 1944 260 1963 911 1982 1291 2001 4484 1926 237 1945 376 1964 871 1983 1330 2002 5339

8 1927 187 1946 571 1965 827 1984 1362 2003 6447 1928 178 1947 650 1966 799 1985 1502 2004 7355 1929 182 1948 674 1967 788 1986 1449 2005 8338 1930 207 1949 815 1968 803 1987 1534 2006 8916 1931 178 1950 659 1969 918 1988 1411 2007 8814 1932 196 1951 718 1970 953 1989 2510 2008 9145 1933 231 1952 645 1971 902 1990 2434 1934 232 1953 564 1972 1026 1991 2249 1935 253 1954 644 1973 1029 1992 2488 1936 260 1955 643 1974 1051 1993 2474 1937 290 1956 746 1975 1111 1994 2766 1938 365 1957 849 1976 477 1995 3038 Ruotsin rekisteröinnit vuosina 1996-2008 (sulkeissa tuonnit) 1996 1997 1998 1999 2000 394 380 392 486 529 2001 2002 2003 2004 2005 534 613 642 (9) 613 (15) 716 (2) 2006 2007 2008 803 (7) 620 (4) 675 (8) 4.1 Populaation koko ja rakenne Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin 2 300. Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Tehollisen populaation koko on kasvanut viiden viime vuoden aikana 69:stä 107:ään Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan. Food And Agriculture Organisation of the United Nations (FAO) määrittelee lajin uhanalaiseksi, kun tehollinen populaatiokoko on alle 100. Tehollinen populaatiokoko kuvaa populaation jalostuspohjan laajuutta. Se on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se sukupuoli, jota on vähemmän. Alhainen tehollinen populaatio (Ne) johtaa keskimääräisen sukulaisuuden ja sukusiitosasteen kasvuun. Kaavan avulla laskettaessa populaatiokoosta saadaan todellisuutta suurempi, sillä kaava ei huomioi mm. sukulaisuussuhteita. 4 x (käytetyt urokset/vuosi x käytetyt nartut/vuosi) Tehollinen populaatiokoko (N e )= ---------------------------------------------------------------------------------- (käytetyt urokset/vuosi+käytetyt nartut/vuosi) Sukupolven pituus on koirilla kirjallisuuden mukaan noin 4 vuotta. Suomen borderterriereillä se on 3 vuotta 2 kuukautta (laskettu vuoden 2007 mukaan). Sukupolven pituus on jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen keskimääräinen ikä pentujen syntyessä.

9 Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan lukea yli viiden prosentin osuudet sukupolvesta eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli kymmenen prosentin osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista. Sukupolven pituuden ja vuosien 2005 2007 rekisteröintien perusteella laskettuna viisi prosenttia jälkeläisistä on borderterrierillä 39. Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan siis laskea 39 jälkeläistä koiran koko eliniän aikana. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta määrittelee uroksen liikakäytöksi yli 40 jälkeläistä sen eliniän aikana. Alla olevaan taulukkoon on listattuna vuosina 1987 2007 eniten pentuja tuottaneet urokset. Sukupolvensa aikana liikaa käytetyt urokset on merkitty tähdellä (*). Uros syntymävuosi *Brackenhills Flagman -87 (Cheltorian Midnight Brackenhills Flora) *Mel Arctic Aftereight Beau -01 (Rockamore Rockport Hansarin Karolina) *Conundrum Carpe Diem -97 (Otterkin Lyricist Otterkin Mystery Within Conundrum) Borderhouse Quincy -00 (Steffex Lei Borderhouse Gimmik) Grindstones Home-Brew -00 (Glenbucket Scot s Sodger Plushcourt Pleasure) Rabalder Nyfiken I En Strut -99 (Orenberg Night Hawk Rabalder Hålligång) Fehmarn King Creole -03 (Otterkin Blue Bayou Conundrum Fehmarn Kiss n Run) Double Scotch -90 (Scots Gaurdsman Pontbeck Bonny Hinny) Grindstones Bridgeman -95 (Glenbucket Scot s Sodger Terras Sinitimantti) Barsetta English Nobleman 03 (Stineval Razamadaz Barsetta Burning Mists) Glenbucket Scot's Sodger -94 (Scots Gaurdsman Jean s Brain) Hjelme Believe It Or Not -03 (Borderhouse Revolution Hjelme Xsara) Orenberg Finger Print -01 (Blue Print at Brumberhill Orenberg Starry Night) Foxforest Light The Sky -92 (Double Scotch Digbrack Candy Tuft) Ashbrae Guilder -97 (Holcombe Jack Daniels Irton Hogmanay at Ashbrae) Pentueita kpl eliniän aikana Pentuja kpl eliniän aikana Toisessa polvessa kpl 27 90 239 9 47 31 10 44 128 13 40 102 9 39 96 9 38 81 6 33 31 9 32 109 7 31 63 9 31 66 7 30 98 7 30 12 7 30 54 6 28 56 5 27 28

10 Badgerbeck Smuggler -00 (Dunnspitts Lightening Badgerbeck Sapphire) Bogenweg Gremlin -97 (Foxforest Little Hiawatha Bogenweg Eirene) Braelair Green and Gold -02 (Rhozzum Macbeth Foxfoe Fx Files) Ashbrae Archie -93 (Beenaben Bertie Ashbrae Young Fay) 7 27 34 6 27 54 7 26 14 7 26 94 Suomessa eniten pentuja saaneet nartut vuosina 1988 2007. Pentueita Pentuja Toisessa Narttu - syntymävuosi kpl eliniän kpl eliniän polvessa kpl aikana aikana Klettermusens Eliza Doolittle -91 5 28 29 (Ljungeldens Lawbreaker Mingas Raindrop) Ykkösturva Loviisa -00 5 24 15 (Rabalder Nyfiken i en Strut Ykkösturva Riverdance) Ykkösturva Riverdance -98 4 23 30 (Dragonlyn s Dances With Woofs Ykkösturva Centaury) Grindstones Second Actress -93 5 22 61 (Kelgram Owen Tudor Terras Sinitimantti) Herttualan Bettina -97 4 20 41 (Hansarin Teodori Borderott Alexandra) Irades Aina-Ilona -97 4 20 24 (Grindstones Birdgeman - Kletters Blue Lilian) Rabalder Milda Makter -88 (Farmway Southern Hawk Tallarnas Låtoss Gissa) 4 20 83 Flatts Upsy Daisy -01 4 20 3 (Little Duck s Domingo Kletters Phantasy) Kletters Phantasy -97 4 20 23 (Kletters Merry Mercurius Mingas Pina Colada) Mel Arctic Summery Cheer -01 4 20 6 (Rockamore Rockport - Hansarin Karolina) Flagstones Made in Finland -03 3 19 11 (Rhozzum Emlyn Flagstones Email To Me) Miracle -88 5 19 14 (Kletters Chevalier Redrob M Lady Joyce Irade s Direk-Tiivi -97 4 19 27 (Grindstones Bridgeman- Irade s Åsa Åström) Tullymurrayn Tehmina Bell -96 5 19 31 (Kletters Blue Bellman Kletters Milda Matilda) Grindstones Europolitan -01 4 18 35 (Conundrum Sorcerer Grindstones Kick-off) Brumberhill Beneficial -01 3 18 6

11 (Orenberg Nightfreight Brumberhill Be Solo) Foxforest Over The Moon -01 (Conundrum Carpe Diem Foxforest Rise And Shine) 4 18 7 Sukusiitosasteen pienentyminen viime vuosien aikana on näennäistä, koska Kennelliiton Koiranet ei tunne tuontikoirien sukutaulua kolmea polvea pidemmälle. Kasvattajat mielellään käyttävät tuonti- tai lainauroksia jalostukseen, mikä näkyy yllä olevasta taulukosta. Vuosina 1987 2007 19 eniten jalostukseen käytetyn uroksen joukossa on vain 5 suomalaista koiraa ja niistäkin neljä on joko ulkomaisen tai tuontikoiran jälkeläisiä. Suosituimpien urosten listalta löytyvät Englannista tuodut puoliveljekset (Double Scotch ja Glenbucket Scot s Sodger) sekä kolme heidän jälkeläistään (Grindstones Home-Brew, Grindstones Bridgeman ja Foxforest Light The Sky). Vuosina 1988 2007 eniten jalostukseen käytetyistä 17 nartusta taas 15 oli Suomessa syntyneitä, mutta niistäkin vain viiden nartun molemmat vanhemmat olivat Suomessa syntyneitä. Tietyn koiran jälkeläisten jalostuskäyttöä toisessa polvessa (isovanhempien esiintymistä sukupuussa) on syytä tarkkailla, ettei yhden koiran ja/tai suvun vaikutus populaatiossa kasvaisi yllättäen liian suureksi. Suositus toisen polven jälkeläisten lukumäärärajoitukseksi on kaksi kertaa niin suuri kuin ensimmäisen polven jälkeläisraja eli 80 toisen polven jälkeläistä. Borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus) seitsemällä sukupolvella laskettuna. Sukusiitosaste ilmoittaa koiran sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (geenin eri ilmenemismuodot) ovat alkuperältään samoja ja peräisin samalta yksilöltä. Yksilön sukusiitosaste on puolet vanhempien sukulaisuudesta ja nolla, kun vanhemmat eivät ole sukua toisilleen. Sukusiitosasteeseen vaikuttaa laskemiseen käytettyjen sukupolvien määrä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta toimittaa kasvattajille pyynnöstä yhdistelmäsukutaulut seitsemällä sukupolvella laskettuna. Yhteenveto populaatiorakenteesta Suomessa vuosina 2003-2007 2003 2004 2005 2006 2007 Pennut (kotimaiset) 188 193 246 214 262 Tuontikoirat 12 10 16 17 23 Rekisteröinnit yhteensä 200 203 262 231 285 Pentueet 42 46 61 48 66 Pentuekoko 4,5 4,2 4 4,5 4,0 Kasvattajat 29 31 39 33 41 UROKSET Jalostukseen käytetyt 29 37 38 38 45 yhteensä Kotimaiset 22 13 19 22 26 Tuonnit 5 10 14 13 16 Keskimääräinen jalostusikä 2v 7kk 2v 11kk 3v 3v 5kk 3v 1kk NARTUT Jalostukseen käytetyt yhteensä 42 46 60 48 66 Kotimaiset 37 39 53 41 51 Tuonnit 5 7 7 7 15 Keskimääräinen jalostusikä 3v 5kk 3 v 4 kk 3v 5 kk 3v 4kk 3v 3kk

12 Isoisät 61 65 82 76 101 Isoäidit 78 80 101 89 130 Tehollinen populaatiokoko 69 68 93 85 107 Sukusiitosprosentti koko populaatiossa 1,70 1,64 1,42 1,78 1,07 Borderterrierien populaatiotilastot perustuvat Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän mukaan borderterrieri on ensisijaisesti työterrieri. Luonteeltaan se on toimelias ja rohkea kuten terrierit yleensä, mutta se ei saa olla tappelunhaluinen. Sen tulee sopeutua laumaan ja kyetä tekemään yhteistyötä. Suurin osa tämän päivän borderterriereistä on edelleen luonteeltaan toivotunlaisia. Vaikuttaisi kuitenkin, että joukossa on entistä enemmän rähiseviä, epäsosiaalisia ja ylivilkkaita yksilöitä. Nykyään borderterrieri on kuitenkin enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa lähes lajia kuin lajia. Suosituin harrastus on ehdottomasti agility. Vuosittain agilitykilpailuihin osallistuu noin 150 koirakkoa. Vuonna 2007 alle 31 virhepisteen startteja oli 1 856, jossa oli lisäystä edellisvuoteen 197 kpl. Tottelevaisuuskokeessa vuosina 2000 2005 oli 15 20 tulosta vuodessa. Vuonna 2006 45 ja vuonna 2007 oli 41 tulosta. Yhteensä tottelevaisuuskoetuloksia oli vuosina 2000 2007 193 kpl. Palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen (BH) on osallistunut 12 koirakkoa vuosina 2000 2007. Pelastuskoiratoimintaan osallistuu vuosittain muutamia koirakkoja. Metsästyskoirien jäljestämiskokeessa on vuosilta 2000 2007 42 tulosta. Luolakoirien taipumuskoe ja metsästyskoe toimivat parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittareina. Kokeet voi suorittaa toisistaan riippumatta. LUT - luolakoirien taipumuskoe

13 Rotujärjestö kannustaa borderterrierien omistajia ja kasvattajia viemään koiriansa taipumuskokeisiin, jotta luonteiden kehitystä ja metsästysominaisuuksien säilymistä rodussa voitaisiin paremmin seurata. Taipumuskoe järjestetään vanerista valmistetussa ahtaassa keinoluolastossa. Koe alkaa tyhjän luolan tarkastamisella, joka tulee suorittaa lähes äänettömäsi. Kokeessa seurataan koiran kykyä työskennellä riistan kanssa. Koiran on tarkoitus seurata ja painostaa kettua haukkumalla. Koe päättyy, kun tuomari on vakuuttunut koiran taipumuksista. Valioituakseen koiran on hyväksytysti tarkastettava luonnonluola. Borderterrierien koekäynnit 2000-luvulla. 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 LUTA 13 8 5 6 8 3 2 LUTB 36 23 13 6 7 14 7 4 LUTC 17 9 4 1 5 4 3 5 LUTD 8 2 1 5 4 3 1 LUTE LUT - 11 10 1 4 2 4 3 4 LUT0 6 10 2 2 1 1 Koekäynnit yhteensä 91 62 25 18 18 33 18 17 Kehitysaste LUT E Koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen kun kettu on siirretty jompaankumpaan päätepesään reikäpeltien taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika 10 min. Kehitysaste LUT D-B Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT D Koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta. Kehitysaste LUT C Koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta. Kehitysaste LUT B Koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.

14 Kehitysaste LUT A Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste jonka, korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT A Koira, joka kaksi kertaa aikaisemmin on saavuttanut kehitysaste B:n ja läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen ja on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste LUT 0 Koira ei pääse riistakokeeseen, koska haukkuu tyhjässä luolassa tai koira ei ole kiinnostunut riistasta. Kehitysaste LUT- Ohjaaja luopuu kokeesta. Kehitysaste A:n saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-L eikä se enää saa osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen. LUME - Luolakoirien metsästyskoe Luolakoirien metsästyskoe suoritetaan aidossa metsästystilanteessa tuomarin valvonnassa. Kokeessa käyvät lähinnä metsästyksessä käytettävät borderterrierit. 2007 2006 2005 2004 2003 2003 2001 2000 LUME1 2 3 LUME0 LUME- 1 1 koekäynnit yhteensä 1 0 0 3 0 3 0 0 LUME kokeessa arvostellaan seuraavat ominaisuudet: metsästysinto haku tehokkuus kestävyys haukku yhteistyö ohjaajan kanssa koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko hyväksytty (LUME 1), hylätty (LUME 0), luopui tai riistaa ei löytynyt (LUME-). Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-LM. Luonnetesti Vuoden 2005 loppuun mennessä www.dogsports-online.comin mukaan oli luonnetestattu 54 borderterrieriä.

15 Vuoden 2007 lokakuuhun mennessä luonnetestikäyntejä on jo 113. Yksi testi jouduttiin jostain syystä keskeyttämään ja 13 koiran luonnetestipöytäkirjoja ei vielä ole toimitettu rotujärjestölle. Käyntimäärien runsas lisääntyminen johtuu Borderterrierikerhon järjestämistä luonnetestipäivistä, joissa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestikäyntien ja saavutettujen testitulosten kehitystä seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Rodun harrastajien ja kasvattajien parissa ei ole vahvaa näkemystä luonnetestin käytöstä metsästyskoirarodun luonnemittarina. Nykyään borderterrieri on kuitenkin pääsääntöisesti harrastus- ja seurakoira, joten koulutettavuustestinä luonnetestillä on varmasti oma paikkansa rodun luonteen mittarina. Virallinen luonnetestiprofiili on tarkoitus laatia vuoteen 2011 mennessä. Epävirallisesti Borderilehteen on haastateltu vuonna 2004 ongelmakoirakouluttajaa ja vuonna 2006 luonnetestituomaria ja kysytty heidän käsitystään ihannepisteytyksestä borderterrierille luonnetestin eri osa-alueilta. Haastateltujen näkemykset eroavat hiukan toisistaan. Ongelmakoirakouluttaja Pertti Vilanderin näkemys: Toimintakyky saisi olla suurempi kuin +1 metsätyöskentelyä ajatellen, mutta sitten olisi siviilielämässä enemmän ongelmia; terävyys +3; puolustushalu +1; taisteluhalu +3; hermorakenne +2 borderille paras; temperamentti +1; kovuus +3; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Luonnetestituomari Bengt Söderholmin näkemys: Toimintakyky vähintään +1; terävyys +3 tai +1; puolustushalu +3 tai +1; taisteluhalu +3 tai +2; hermorakenne vähintään +1; temperamentti +3, saavat enimmäkseen +1, mutta on vähemmän toivottavaa, häiritsevää; kovuus +3 tai +1; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Yhteenveto 99 koiran luonnetestistä. Osa-alueittain on merkitty tietyn pistemäärän saaneiden koirien lukumäärät. Testattavat ominaisuudet +3 +2 +1-1 -2-3 Toimintakyky 34 57 8 Terävyys 38 2 59 Puolustushalu 44 1 42 12 Taisteluhalu 55 32 4 8 Hermorakenne 16 81 2 Temperamentti 50 10 37 2 Kovuus 48 57 4 Luoksepäästävyys 95 4 Laukauspelottomuus kaikilla testatuilla oli +/++/+++. Testilomakkeissa merkintätapa vaihteli.

16 Luonnetestin arvostelutaulukko I Toimintakyky +3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen -1 pieni -2 riittämätön -3 toimintakyvytön II Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +2 suuri ilman jäljelle jäävää hvökkäyshalua +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua -1 pieni jäljelle jäävin hyökkävshaluin -2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin III Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty +2 suuri, hillitty +1 pieni -1 haluton -2 erittäin suuri -3 hillitsemätön IV Taisteluhalu +3 suuri +2 kohtuullinen +1 erittäin suuri -1 pieni -2 riittämätön -3 haluton V Hermorakenne +3 rauhallinen ja varma +2 suhteellisen rauhallinen +1 hieman rauhaton -1 vähän hermostunut -2 hermostunut -3 erittäin hermostunut VI Temperamentti +3 vilkas +2 kohtuullisen vilkas +1 erittäin vilkas -1 häiritsevän vilkas -2 välinpitämätön -3 apaattinen VII Kovuus +3 kohtuullisen kova +2 kova +1 hieman pehmeä -1 erittäin kova -2 pehmeä -3 erittäin pehmeä VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen +1 mielistelevä -1 selvästi pidättyväinen -2 hyökkäävä -3 salakavala Laukauspelottomuus + laukausvarma + laukauskokematon + paukkuärtyisä - laukausaltis - laukausarka Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa on MH-luonnekuvattu (Mentalbeskrivning hund) 212 borderterrieriä syyskuuhun 2007 mennessä. Ruotsissa on tehty MHluonnekuvausten perusteella yhteenveto borderterriereiden kuvauksista. MHluonnekuvauksen kymmenessä eri testiosiossa kuvaillaan koiran reaktioita havainnoiden sen käyttäytymisen osa-alueita erilaisissa tilanteissa. Ruotsissa on rekisteröintejä vuosittain 300 400 kpl enemmän kuin Suomessa. 4.3 Terveys Borderterrierin käyttötarkoitus ja sen mukainen rakenne, jossa ei ole ylikorostettuja piirteitä auttavat osaltaan terveyden ylläpitoa.

17 Rodun sairaustiedot Suomen osalta perustuvat kasvattajien ja omistajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. Jokaisesta pentueesta lähetetään ns. pentueraportti, kun pennut ovat noin yhden vuoden ikäisiä. Raportteihin kirjataan tiedot vioista (purenta, kivekset, hännät) ja todetuista sairauksista sekä kuolleet pennut. Sairauksista tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan tulevaisuudessa välttää mahdollisten periytyvien ongelmien leviäminen pienessä koirapopulaatiossa. Tämän takia rotuyhdistys ja sen jalostustoimikunta kannustavat tekemään kuolinsyyselvityksiä, keräävät erillisiä terveyskyselyitä ja kannustavat ilmoittamaan sairauksista. On jokaisen edun mukaista, että jalostukseen käytettävät koirat ovat mahdollisimman terveitä. 4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Borderterrierillä ei ole PEVISA-määräyksiin perustuvia rajoituksia. 4.3.2 Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistavilla kyselylomakkeilla. Allergioille ja kohtauksille on omat lomakkeensa. Sairauksien tilastoinnissa voidaan käyttää vain sellaisia tapauksia, joista on saatu vapaaehtoinen mutta kirjallinen tieto. Tämän mukaan esimerkiksi erilaisia allergiatapauksia on 37:llä, erilaisia epilepsiatyyppisiä kohtauksia tai yksi kohtaus 108:lla ja erilaisia sydänvikoja 23 koiralla. Kennelliiton tietokannan mukaan D:n lonkkatuloksia on kahdella koiralla sekä silmäsairauksista kaihia kahdella koiralla. Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia sekä silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida määritellä näiden vikojen esiintymistiheyttä. Sairaustiedoissa ovat mukana kaikki vuoden 1987 jälkeen syntyneet suomalaiset borderterrierit (yhteensä 2 474). Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että niiden ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle. Viralliset terveystulokset vuosien 1988 2008 aikana. Lonkkatutkimustulos A B C D E Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät 40 16 6 3 0 65 Kyynärtutkimustulos 0 1 2 3 Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät 23 3 2 0 28 Polvitutkimustulos 0 1 2 3 Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät 78 4 0 1 83

18 Silmätutkimustulos OK Kat ara kta D is ti c h i a si s P R A P H T V L / P H P V RD multifokaali Kappalemäärät 101 5 3 1 2 1 110 Yhteensä tutkittuja koiria, joillain voi olla kaksi diagnoosia Yhteenvetoja pentueilmoituksista Vuosina 2003 2005 rekisteröidyt pennut Vuoden 2003 alusta kasvattajat ovat lähettäneet oma-aloitteisesti pentueilmoituksen, kun pennut ovat noin yksivuotiaita. Näissä ilmoituksissa oli vuosilta 2003 2005 purentavika tai hammaspuutos 29 kivesvika 10 häntämutka 3 vesipää 3 silmäongelma 1 lonkkasairaus 2 munuaissairaus 2 koiralla. Vuosina 2003 2005 on syntynyt 665 pentua ja raportti on saatu 348 pennusta (52 %) vuoden 2005 loppuun mennessä. Huomattava on, että lopullinen vastausprosentti tulee nousemaan, kun kaikki 2005 syntyneet pennut tulevat yhden vuoden ikään. Näistä pennuista raportit saadaan viimeistään 2006 2007-vaihteessa. Vuosina 2001 2002 rekisteröidyt pennut Kysely on lähetetty 37 nartunomistajalle 58 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 235 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 1/2004. Vuosina 1998 2000 rekisteröidyt pennut Kysely lähetetty 35 nartunomistajalle 93 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 322 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 2/2001. v. 1998 2000 kpl / % raportoiduista pennuista v. 2001 2002 kpl / % raportoiduista pennuista Kivesvika 27/8,5 % 13/5,5 % Hammasvika 20/6,2 % 16/6,8 % Häntämutka 20/6,2 % 14/6,0 % Allergia 5/1,7 % 8/3,4 % Kohtaukset 4/1,2 % 3/1,3 %

19 Borderterriereillä esiintyviä vikoja Hammas- ja purentaviat Hammaspuutokset ovat yleisiä ja yleensä perinnöllisiä, mutta niiden periytymismekanismia ei tunneta. Yleisimmin vika on hampaiden määrässä tai sijainnissa. Borderterrierillä tulee olla leikkaava tai tasapurenta. Ylä- ja alapurenta ovat pahoja virheitä. Yleisimmin puuttuvia hampaita ovat ensimmäiset ja toiset välihampaat sekä kolmannet alaposkihampaat. Hammaspuutokset ovat tavallisempia pysyvissä hampaissa kuin maitohampaissa. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus estää toisinaan pysyvien kulmahampaiden kasvamisen oikeille paikoilleen. Ahtaassa suussa hampaat saattavat kääntyä poikittain. Hammasvioista ei yleensä ole haittaa koiran elämälle. Purentavioista borderterriereillä tavataan ainakin alapurentaa ja hammaspuutoksia. Purentavikaista koiraa ei suositella jalostukseen. Hammaspuutokset ovat borderterrierillä Suomessa yleisiä. Jalostustoimikunta ei ole pitänyt perusteltuna suositella koirien poistamista jalostuksesta hammaspuutosten vuoksi. Kivesviat Kivesviasta tai piilokiveksistä puhutaan, kun uroskoiran kiveksistä toinen tai molemmat jäävät laskeutumatta kivespussiin. Normaalisti kivekset laskeutuvat koiralla pian syntymän jälkeen, viimeistään luovutusikään mennessä. Urosta ei kuitenkaan pitäisi tuomita piilokiveksiseksi, ennen kuin se on puolivuotias. Piilokiveksisyys eli kryptorkismi on toispuoleisena paljon tavallisempaa kuin molemminpuoleisena. Vika on yleensä perinnöllinen, mutta tarkkaa genetiikkaa ei tunneta. Todennäköistä on, että samaa ilmiasua aiheuttavat useat eri mutaatiot eri geeneissä. Koirilla laskeutumaton kives jää yleensä kokonaan vatsaonteloon tai vaihtoehtoisesti nivuskanavaan. Väärästä sijainnista johtuva liian korkea lämpötila kiveksessä johtaa siihen, ettei siittiöitä tuoteta. Laskeutumaton kives on altis kiveskasvaimille sekä kiveskiertymälle. Jälkimmäinen aiheuttaa kovaa vatsakipua; kiveskasvainta sen sijaan on hankala huomata piilokiveksestä. Kuuden ikävuoden jälkeen kiveskasvaimen riski on piilokiveksisellä jo yli kymmenkertainen laskeutuneeseen kivekseen verrattuna. Yleisimmin piilokiveksen kasvaimet ovat sertolinsolukasvaimia ja seminoomia. Piilokivekseen liittyvien terveysriskien takia piilokiveksisille uroksille suositellaan kastraatiota. Kivesvikaisella koiralla ei ole osallistumisoikeutta näyttelyyn. Häntäviat

20 Borderterriereillä kuten muillakin koiraroduilla esiintyy satunnaisesti töpöhäntiä. Yleisempi häntävika on kuitenkin häntämutka tai koukkuhäntä. Häntäviat ovat synnynnäisiä muutoksia hännän luuston rakenteessa ja mutkat esiintyvät yleisimmin lähellä hännänpäätä. Nikamat voivat kasvaa yhteen suoraan tai eriasteisissa kulmissa. Jokin nikamista saattaa myös olla toisia lyhempi. Pennun kasvun aikana häntämutka saattaa muuttua vaikeammin tai helpommin havaittavaksi. Häntävian yhteydestä muihin luustomuutoksiin ei ole näyttöä. Mutka- tai töpöhäntäinen koira voi elää normaalin terveen elämän kuten mikä tahansa muukin koira, mutta niiden käyttämistä jalostukseen ei suositella. Napatyrä Napatyrä tarkoittaa synnynnäistä vikaa vatsanpeitteiden sulkeutumisessa. Tällöin lievimmillään vähän vatsaontelon rasvaa tukeutuu navan kohdalta ihon alle tyräksi. Vakavammissa tapauksissa jopa suolia pääsee reiän kautta ulos vatsaontelosta. Vatsaontelon seinämään voi jäädä reikä traumaattisen napanuoran katkeamisen tai napatulehduksen seurauksena, mutta usein kyseessä on perinnöllinen vaiva. Napatyrä periytyy todennäköisesti polygeenisesti. Napatyrä voi lievimmillään parantua itsekseen, suuret tyrät vaativat kirurgisen korjauksen. Napatyriä raportoidaan harvoin eikä koiria suositella käytettäväksi jalostukseen. Borderterrierillä raportoituja sairauksia Suomessa borderterriereillä yleisimmin raportoituja sairauksia ovat epilepsia, allergiat/iho- ja korvaongelmat ja sydänviat. Muita raportoituja sairauksia, lähinnä yksittäistapauksia ovat shaking puppy syndrooma, Cushingin tauti, maksashuntti, patellaluksaatio ja polvien ristisideongelmat, lonkkaniveldysplasia, Legg Perthesin tauti, spondyloosi, kasvaimet, kohtutulehdukset, demodikoosi, eturauhasvaivat, IMHA (Immune-mediated hemolytic anemia), kaihi, hypotyreoosi. Allergiat, epilepsia ja sydänviat haittaavat rodun jalostusta, koska sairaaksi todettuja yksilöitä ei pidä käyttää jalostukseen. Riippuu täysin sairauden voimakkuudesta, haittaako se rodun käyttämistä käyttötarkoitukseensa tai koiran jokapäiväistä, normaalia elämää. Voimakkaat, jatkuvat allergiaoireet haittaavat koiran elämää enemmän kuin lievä epilepsiakohtaus joitakin kertoja vuodessa. Lievän sydänvian omaava koira saattaa elää aivan normaalin elämän, vaikkakaan tällaista koiraa ei suositella käytettävän raskaissa koiraurheilumuodoissa tai metsästyksessä. Epilepsia Epilepsia ja epilepsiatyyppiset kohtaukset ovat vaikeasti toisistaan erotettavissa. Kohtaukset voivat olla hyvin erilaisia. Ns. grand mal eli suurista kohtauksista (krampit, tajuttomuus pitkä kestoinen) lyhytkestoisiin tuijottelujaksoihin. Epilepsiadiagnoosiin (nk. idiopaattinen epilepsia tai primaari toiminnallinen epilepsia) päädytään vasta, kun muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus on suljettu pois. Toisaalta kaikkia kohtauksia, myös poissaolokohtauksia, tulisi pitää jonkinlaisena epilepsiana siihen asti, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa on todettu oireiden aiheuttaja.

21 Varsinainen epilepsia voi puhjeta useiden geenien muodostaman lisääntyneen alttiuden vuoksi tai sairaus voi olla seurausta yksittäisestä geenivirheestä. Myös ympäristötekijöillä katsotaan olevan vaikutusta taudin puhkeamiseen. Epilepsian on raportoitu periytyvän autosomaalisesti resessiivisesti useilla eri koiraroduilla. Yhteistyö Borderterrierikerhon ja epilepsiaa tutkivan tutkimusryhmän kanssa on aloitettu vuonna 2006. Tarkoituksena on selvittää borderterriereillä esiintyvien kohtausten taudinkuva sekä periytyvyys. Epileptikkoja tai epilepsiatyyppisiä kohtauksia saavia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Alustavien tutkimusten mukaan borderterriereillä epilepsia puhkeaa muutaman vuoden iässä. Koiria ei tule käyttää jalostukseen kovin nuorina. Mikäli koiran lähisuvussa on epilepsiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Allergiat Allergia on immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen voimistunut ja epänormaali tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Ensisijaisesti vaivat alkavat kutinaoireina ja muodostavat oman selkeän, joskus kuitenkin hankalasti diagnosoitavan sairausryhmän: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia. Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita. Allergioihin on selvä periytyvä alttius. Allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Mikäli koiran lähisuvussa on allergiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Sydänviat Suomessa borderterrierin sydänvikoja on tutkittu vähän. Todettuja sivuäänten aiheuttajia on ollut mitraaliläppävuoto, keuhkovaltimon ahtauma (PS), avoin valtimotiehyt (PDA) sekä avoin eteisväliseinäaukko (PFO). PDA on yleisin synnynnäisistä sydänvioista. Sitä esiintyy yleisimmin nartuilla, periytymismekanismia ei kuitenkaan tunneta. Synnynnäiset sydänviat ovat periytyviä, joten sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös vanhemmalla iällä ilmenevien läppävikojen katsotaan olevan periytyviä, sillä ne liittyvät usein kollageenin rappeumaan tai aminoglykaanien kertymiseen sydänläppiin. Shaking puppy Shaking pupeissa" eli "sheikkareissa" on kyse hermoston sairaudesta, jossa hermoja suojaava myeliini joko puuttuu kokonaan tai on heikosti kehittynyttä. Oireet alkavat tyypillisesti 12-18 päivän ikäisillä pennuilla. Ensin vipattaa häntä, sitten takajalat ja lopuksi etuosa ja pää. Tauti pahenee selvästi, mutta ei varsinaisesti vaikuta elinkykyyn alkuvaiheessa. Tällainen pentu on lopetettava, koska hoitoa sairauteen ei ole. Sairauden periytymistavasta borderterriereillä ei ole varmuutta, mutta autosomaalinen resessiivinen periytymistapa on todennäköisin. Käytännössä shaking puppy -pentujen molemmat vanhemmat ovat sairauden kantajia. Kahden kantajan yhdistäminen tuottaisi

22 laskennallisesti pentueen, jossa 25 % pennuista on sairaita, 50 % terveitä kantajia ja vastaavasti 25 % pentueesta on geneettisesti puhtaita. Sheikkaripentuja on bordereille syntynyt aiemmin muutamia, mutta vuonna 2003 ilmenneet neljä uutta tapausta lyhyen ajan sisällä antoivat syyn ryhtyä seuraamaan syndroomaa lähemmin. Joillekin pennuille on tehty lopettamisen jälkeen kuolinsyyntutkimus. Jalostustoimikunta on ollut yhteydessä mm. Pohjoismaiden, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen borderterrierikasvattajiin. Heiltä on saatu tietoa yhteensä 14 sairaasta pennusta. Jalostustoimikunta ei suosittele yhdistelmien uusimista eikä etenkään sellaisten yhdistelmien, joista on syntynyt sheikkaripentuja. Jalostustoimikunta pitää listaa shaking puppy pentueista. Jalostuksessa on syytä huomioida, että shaking puppy pentueiden koirat suurella todennäköisyydellä kantavat sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle 4.3.3 Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Muissa maissa raportoiduista borderterrierien sairauksista on niukasti tietoa saatavilla. Ruotsi: Borderterriersällskapetin jalostustoimikunnalle on ilmoitettu epilepsiaa 41, vatsavaivoja 50, kohtutulehduksia 88, sydänvikoja, immuunipuolustuksen ongelmia (allergiat, silmä- ja korvatulehdukset, nielutulehdukset) 30, Cushingin tautia 9 ja ristisidevammoja 18 tapausta sekä muutamia lonkkavikoja. Tanska: epilepsiaa, ei määriä. Norja: lonkkakuvaustuloksia ja silmäpeilaustuloksia löytyy, kaikki tulokset normaaleja. Englanti, The Border Terrier Club: hammasongelmia, kivesvikoja, ei-toivottuja luonteita, kohtauksia, sydänongelmia, vähän silmä- ja lonkkaongelmia ja kaihia. Cambridge University: Munuaisten kehityshäiriöitä. Canine inherited disorders database: kaihi, verkkokalvon kehityshäiriö, PRA (Progressive Retinal Atrophy, verkkokalvon eteneväsurkastuminen), Fanconin syndrooma. 4.4 Ulkomuoto Borderterrieri on käyttökoira ja tätä olemusta pyritään vaalimaan nykyäänkin. Petoeläinten hävittäminen on aina ollut Englannin ja Skotlannin rajaseudulla tärkeä metsästysmuoto ja siksi vuosisataisena jalostusperusteena on ollut kehittää luolakoira, joka toimisi tehokkaasti kaikissa olosuhteissa ja joka kokonsa puolesta mahtuisi ketunluoliin ja tulisi toimeen koiralaumassa ajometsästyksessä. Pyrkimyksenä on säilyttää oikean luonteen ja rotutyypin ohella terve rakenne, terveesti liikkuva ja sopusuhtainen koira, joka edelleen pystyisi helposti suoriutumaan alkuperäisessä

23 metsästystehtävässään, vaikka se Suomessa nykyään toimiikin pääasiassa seura- ja harrastuskoirana. 4.4.1. Rotumääritelmän selvennykseksi YLEISVAIKUTELMA Sopusuhtainen melko korkearaajainen pieni metsästysterrieri, joka on hieman korkeuttaan pitempirunkoinen. Pää on suhteessa koiran kokoon ja muistuttaa saukon päätä, sillä on paksu nahka, karkea kaksinkertainen karvapeite ja porkkananmallinen häntä. Sen rakenteesta tulee ilmetä kestävyys, ketteryys ja kyky liikkua vaivattomasti koko päivän kestävissä työ- tai harrastetehtävissään. PÄÄ, KALLO-OSA, KUONO JA KIRSU Yksi tärkeimmistä borderterrierin erityispiirteistä on sen pää. Juuri päänsä vuoksi se erottuu muista terriereistä. Sanotaan, että sen pää muistuttaa saukon päätä, mutta tätä ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti. Kallo on leveä korvien välistä ja melko litteä, otsapenger on matala ja silmät melko kaukana toisistaan. Kuono on lyhyt ja vahva, eikä koskaan suippo. Kuono-osa on 1/3 ja kallo-osa 2/3 päästä. Pää ei kuitenkaan koskaan saa olla karkea ja sen tulee olla suhteessa koiran kokoon. Kirsu mieluummin musta, mutta maksan- tai lihanvärinen hyväksytään. HAMPAAT JA PURENTA Leikkaava purenta, toisin sanoen yläleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti alaleuan etuhampaiden etupintaa ja hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden. Tasapurenta on hyväksyttävä, ala- tai yläpurenta on vakava virhe. Hampaat ovat suuret koiran kokoon nähden ja leuat ovat voimakkaat. SILMÄT

24 Silmät ovat tummat ja niissä on kiinnostunut ilme. Eivät liian suuret ja pyöreät eivätkä ulkonevat. Liian suuret silmät tekevät ilmeen virheelliseksi ja ennen kaikkea ne vahingoittuvat helpommin. KORVAT Korvat ovat pienet, V:n muotoiset ja kohtalaisen paksut, poskenmyötäisesti eteenpäin taittuneet. Korvat eivät saa nousta päälaen yläpuolelle, eivätkä ne saa olla kovin lähekkäin. Suuret ajokoiran korvat ovat myös virheelliset. Koiran ollessa luolassa kettu vastassaan sen täytyy pystyä vetämään korvat pään taakse suojaan. Liian suuret korvat ovat vain haitaksi ja vahingoittuvat helposti. Korvat vaikuttavat paljon myös koiran ilmeeseen. Aikuisella koiralla korvien väri on yleensä tummempi kuin muu väritys, mikä piristää ilmettä. KAULA Kaula on keskipitkä, ei pitkä eikä lyhyt. Liian lyhyt kaula tekee koirasta pönäkän ja liian pitkä kaula heikon. Kyllin vahva ja lihaksikas kaula antaa sille sen voiman, jota se tarvitsee muun muassa tappaessaan rotan ravistamalla tai tuodessaan ketun ulos luolasta. RUNKO, RINTAKEHÄ, LANNE Runko on syvä, kapea ja melko pitkä. Etuosan leveys on hyvä silloin, kun neljä sormea mahtuu eturaajojen väliin. Kylkiluut ulottuvat taakse, mutta eivät kaarru liikaa, sillä kaksin käsin koeteltaessa sormien tulisi ulottua lapojen takana rintakehän ympäri. Rintakehän tulee siis olla riittävän syvä ja pitkä, mutta kuitenkin kapea, ei liian pyöreä, sillä metsästäjät ja asiansa osaavat ulkomuototuomarit mittaavat vielä nykyäänkin rungon ympäryksen kämmenillä eli spännäävät (span=spannaus). Selkälinja ei saa olla laskeva. Lanne on voimakas ja jäntevä. HÄNTÄ Häntä on verraten lyhyt, tyvestään melko paksu, oheneva, ylös kiinnittynyt; iloisesti ylhäällä, mutta ei selän päälle kaartunut. Borderterrierin häntä on porkkanamainen, alapuolelta litteä. Hännän kanto riippuu melko paljon koiran mielialasta. Mitään ehdotonta hännän asentoa ei ole. Pitkä, kapea häntä on virheellinen. ETURAAJAT Eturaajat ovat suorat, eivät liian raskasluustoiset. Käpälät ovat tiiviit ja polkuanturat paksut ja vahvat kaivamista ja hyppyjen iskunvaimennusta varten. Pienet ja tiiviit käpälät eivät vahingoitu niin helposti kuin löysät, matalat käpälät. Työskentelevällä terrierillä, jonka on liikuttava monenlaisessa maastossa, on oltava kiinteiden käpälien lisäksi paksut päkiät. TAKARAAJAT Takaraajat ovat linjakkaat ja jäntevät, takaraajoilta vaaditaan työntövoimaa, siksi reisien tulee olla lihaksikkaat ja polvikulmausten hyvät. Hyvä polvikulmaus tekee liikkeestä tehokkaan. Pihtikintut tai suorat, niukasti kulmautuneet takaraajat ovat heikot.