Valakia Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti 2/2012 60 -vuotias liitto juhli Vinkkejä yhdistystoimintaan Uhkatilanteet työpaikalla Uintitekniikan 1 opissa Tankar tutuksi
Valakia 2/2012 Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan vanhan n läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä, kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa. SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan kouluttaja entisen n läänin alueella. Sen kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen varautumisen asiantuntija. Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Sepänkyläntie 14 16 65100 Puh. 06 325 1498 Faksi 06 312 8266 pohjanmaa@spek.fi www.popeli.fi Sisällys: Puheenjohtajalta 3 Toiminnanjohtajan kynästä 4 Ystävyyspalokunta ulkomailta 5 Palokuntien uutisia Alavuden palokuntanaiset 20 vuotta 6 Palvattua hirveä kiitokseksi 7 Kauhavan palomieskerho juhli 8 Liiton uutisia Liitto juhli 60-vuotista taivalta 9 Juhlien kuvasatoa 12 63 o 57,0N22 o 51,0E missä olimme? 14 SKYDD-messuilla SÖR:n kanssa 16 Ui, poika, ui 17 Turhat palohälytykset vähemmäksi 18 Vinkkejä yhdistystoimintaan 20 Uhkatilanteet työpaikalla 22 Kurssin suorittaneet 24 Mitalisadetta ja huomionosoituksia 26 Puheenjohtaja: Janne Sankelo Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki Valakia Julkaisija: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Päätoimittaja: Reijo Malkamäki Ulkoasu ja taitto: Luminar Solar / Terhi Kannisto Painopaikka: Tammerprint, Tampere 2012 Kannen kuvat: PoPeLin 60-vuotisjuhla / Egon Saar 2
Puheenjohtajalta Tulva testasi pelastusalaa Pohjanmaalla syksy oli säiden suhteen hyvin poikkeuksellinen. Vettä satoi ja jokien vesi virtasi yli äyräiden. Alueen pelastustoimi joutui tositoimiin tulvatuhojen kanssa ja hoiti tehtävänsä mallikkaasti. Viranomaisten hyvä toiminta sai myös valtakunnallista huomiota. Koulutus, ennakointi ja suorituskyky olivat kohdallaan. Tämän syksyn kokemukset osoittivat, että tarvitaan lisää panostusta tulvasuojeluun. Poikkeukselliset sääolosuhteet voivat jatkossa lisääntyä. Vesisateiden keskellä ehdittiin käydä kuntavaalit. Oli ilo havaita, että valtuustoihin nousi myös monia pelastusalaa lähellä olevia ehdokkaita. Monilla pohjalaispaikkakunnilla neuvotellaan paraikaa erilaisten luottamustehtävien täyttämisestä. Nämä luottamushenkilöt tulevat seuraavat neljä vuotta pitämään omalta osaltaan huolta kuntansa turvallisuudesta. Pelastusalan tuntemus on hyvä pohja ponnistaa tärkeisiin tehtäviin. Kokonaisturvallisuus tärkeää Kunnat ovat tekemisissä turvallisuuden kanssa monin tavoin. Tehtäviin kuuluu pelastustoimen lisäksi mm. onnettomuuksien ehkäiseminen sekä kuntalaisten varoittaminen vaara- ja onnettomuustilanteissa. Myös valmiussuunnittelu ja paloturvallisuuden varmistaminen ovat tärkeitä kuntien turvallisuuden osia. Kokonaisturvallisuuteen kuuluu kuitenkin paljon muutakin. Kunnilla on olennainen rooli kuntalaistensa keskeisten palveluiden järjestämisessä. Niin kaavoitus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja vesi- ja jätehuolto ovat kaikki osa jokapäiväistä turvallisuuttamme. Haasteita riittää. Väestön ikärakenteen muutos, elinkeinorakenteiden muutokset ja maailmanlaajuisen talouskriisin heijastumat edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä. Palveluiden saatavuus ja yhdyskuntarakenteen toiminta on oltava varmaa olosuhteista riippumatta. Kunnat eivät ole irrallisia saarekkeita. Varautumisessa tärkeää on myös yhteistyö alueen muiden toimijoiden sekä valtion viranomaisten kanssa. Hätäkeskuslaitosta on uudistettu ja valtion aluehallintoa on kehitetty muutenkin voimakkaasti kohtaamaan tulevaisuuden haasteita. Seuraavan neljän vuoden aikana edessä ovat myös kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus. Suuressa kuvassa näillä kaikilla on merkittävä vaikutus kokonaisturvallisuutemme tasoon tulevaisuudessa. Rohkeutta uudistua Ajat muuttuvat ja haasteet niiden mukana. Toivonkin valituilta kuntapäättäjiltä rohkeutta uudistaa sekä luoda uusia käytäntöjä ja menettelytapoja. Toivon myös, että kuntalaiset jaksavat haastaa luottamushenkilönsä tähän myös vaalien välillä. Kunnallisturvallisuus on osa kokonaisturvallisuuttamme. Siitä meidän kaikkien on pidettävä huolta. Ensimmäinen vuosi Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtajana alkaa olla päätöksessä. Siihen on mahtunut paljon uutta ja mielenkiintoista turvallisuuden saralta. Parasta on ollut tutustuminen alueemme aktiivisiin ihmisiin. Hyvää oppia oli myös syksyllä järjestetty valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, jossa moniin asioihin sai valtakunnallista näkökulmaa. Jatketaan yhdessä turvallisuuden parantamista alueellamme. Hyvää joulunodotusta! Janne Sankelo puheenjohtaja 3
Toiminnanjohtajan kynästä Juhlavuosi vierähti Liiton 60-vuotistaivalta juhlittiin mukavissa merkeissä 7.9.2012 alkuun päiväjuhlassa n kaupungintalolla ja myöhemmin illalla vapaimmissa vetimissä Ravintola Strampenilla. Palaute juhlien toteuttamisesta on ollut ylitsevuotavan positiivista. Kiitos vain kaikille juhlatoimikunnan jäsenille ja tietenkin juhliin osallistuneille! Seuraava tiedossa oleva isompi tapahtuma liiton alueella on Yleiset Palokuntalaispäivät, jotka pidetään ssa 2018. Samana ajankohtana vietetään myös n VPK:n 150-vuotisjuhlia, joten erilaisten juhlaorganisaatioiden palveluita tarvitaan jatkossakin. Sisäisen turvallisuuden III toimeenpanoohjelma on ollut monessa yhteydessä, jos ei varsinaisena aiheena, niin ainakin jollain tavalla keskusteluissa. Kolmannen sektorin mahdollisuudet osallistua ohjelman toteuttamisen suunnitteluun ovat vaihdelleet aluehallintoviranomaisen näkemysten mukaisesti. Oman työreviirini laajennuttua tänä vuonna myös Oulun alueyksikön alueelle olen päässyt tutustumaan lähemmin myös pohjoisen suunnan AVI:en suunnitelmasisältöihin. Hienoa on, että järjestöjen roolia on paikoitellen korostettu ja nostettu esille erilaisten tehtävien hoitamisessa. Olemmehan me kuitenkin tärkeitä osaajia yhteiskuntamme turvallisuuden rakentamisessa. Palokuntakoulutus on hyvää vauhtia uudistumassa. Liittomme ja alueen pelastuslaitokset ovat olleet mukana lausuntojen muodossa kehittämässä sen sisältöä. Palomestari Veikko Alanko Kannuksesta on lisäksi ollut edustamassa aluettamme koulutussisältöä valmistelevassa työryhmässä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että uuden koulutuksen jalkauttaminen toteutunee vuoden 2014 puolella. Yhteistoimintasopimusten valmistelutyö aluelaitosten kanssa on parhaillaan menossa, jonka maalina toivottavasti on kaikkia kolmea aluelaitostamme koskeva palokuntakoulutus. Varautumiskoulutus on ottanut mukavasti askelia eteenpäin vanhan Talon turvallisuuspäällikkökoulutuksen ottaessa harteilleen uuden koulutussisällön yhteydessä myös uuden nimen, Asuinkiinteistön turvallisuus. Uuteen koulutusmateriaaliin on annettu ensimmäiset kouluttajakoulutukset ja sisällön vastaanotto on ollut hyvä. Tulevan vuoden aikana on suunnitelmissa vielä Väestösuojan hoitajan koulutusmateriaalia koskeva uudistus, ja aivan uutena kuviona toimintaamme on suunnittelussa väestösuojien tarkastustoiminta ja sitä koskeva koulutussisältö. Onnettomuuksien ehkäisyn tulosalue ja sitä koskeva omarahoitteinen toimintamme näyttää ottavan jatkuvasti isompaa osaa palvelutarjonnastamme. Syytä siihen ei ole vaikea hakea. Yleisavustukset talouslaskelmassamme pienenevät joka vuosi. Myös tärkeimmät asiakkaamme, alueelliset pelastuslaitokset tuskailevat omien budjettiensa kanssa, mikä luonnollisesti heijastuu sekin toimintaamme. Yrityksiin suuntautuva kumppanuus ja verkostoituminen luo mahdollisuuksia kertoa osaamisestamme ja siitä, miten voimme olla apuna yritysten turvallisuuden kehittäjänä. Palokunta-aate on kuitenkin vahvana perustana kaikelle toiminnallemme, eikä sitä ole kukaan muuksi muuttamassa. Toivottavasti toimintamme ydinjoukot, laajan alueemme vapaaehtoistoimintaan vihkiytyneet, jaksavat jatkossakin puurtaa 4
tässä tärkeässä yhteisessä asiassamme. Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäiseminen on tärkeä aihe, joka sisältyykin monen toimijan suunnitelmiin. Meille aihe on tärkeä senkin vuoksi, että liittomme osallistui Yli Hyvä Juttu -pilottihankkeeseen pari vuotta sitten. Hankkeen kautta osoitimme palokuntaharrastuksen olevan hyvä vaihtoehto, kun etsitään sallivaa, hyväksyvää, tervehenkistä ja erilaisia aktiviteetteja sisältävää harrastusta. Tässä kohtaa laatusanoja voisi toki jatkaa pitempäänkin. Hienoa tässä yhteydessä on kuitenkin se, että pilottihanke jatkaa nyt elämäänsä THL:n toimesta. Suunnittelija Brita Somerkoski luotsaa hanketta innokkaasti ja taitavasti eteenpäin. Toivottavasti alueemme nuoriso-, sosiaali- ja sivistystoimen viranomaiset ottavat vastaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien tarjouksen hyvästä harrastusmahdollisuudesta syrjäytymisuhan alla eläville lapsille ja nuorille. Paljon on peruspuurtamista ja kehitystyötä ollut monellakin työpöydällä kuluneen vuoden aikana, mutta joulun ollessa jo lähituntumassa muistakaamme hiljentyä ja rauhoittua hetkeksi sen viettoon! Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle 2013! Reijo Malkamäki toiminnanjohtaja Ystävyyspalokunta ulkomailta? Monella suomalaisella palokunnalla on ulkomainen ystävyyspalokunta. Vuosittain SPEKiin tulee tiedusteluja, löytyisikö Suomesta ystävyyspalokuntia. Nyt ystävyyspalokuntatoimintaan liittyminen on helppoa, lähettäkää vain sähköpostia SPEKiin, järjestöohjaaja Timo Sovaselle (timo. sovanen@spek.fi). Hän kerää listaa innokkaista ystävyyspalokunnista Suomessa ja tiedottaa myös ulkomaisia palokuntia, kun kyselyjä tulee. Ystävyyspalokuntatoiminta tarkoittaa palokuntien yhteydenpitoa puolin ja toisin kilpailujen, tapaamisten ja viestien muodossa. Ystävyyspalokuntatoiminnalla on mahdollista saada uutta näkökulmaa omaan toimintaan ja jakaa omia hyviä käytäntöjä toisille. Lisäksi uusien ihmisten tapaaminen avartaa erityisesti nuorten maailmankuvaa ja kehittää heidän kielitaitoaan. Nykyään yhteydenpito ulkomaisiinkin kavereihin on vaivatonta Facebookin ja erilaisten chatohjelmien avulla. 5
Palokuntien uutisia Alavuden palokuntanaisilla 20 vuotta historiaa takanaan Alavuden palokuntanaiset ovat osallistuneet 20 vuoden toimintansa aikana monenlaiseen muonituksesta ja pihojen pesusta kouluttamiseen ja virkistäytymiseen. Alavuden palokuntanaisissa on toiminut parhaimmillaan kuusitoista naista, tällä hetkellä mukana on yhdeksän aktiivista jäsentä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on ehditty olla mukana monenlaisessa toiminnassa. Muonituksia on tehty lähikuntia myöten niin metsässä, nevalla kuin paloasemallakin. Myös pihojen pesut ja kulotukset ovat naisille tuttua puuhaa. Osaamista on hyödynnetty myös kouluttamalla, järjestämällä leirejä omille nuoriso-osastoille ja osallistumalla liiton leireille. Valitustyötä paloturvallisuudesta on tehty messuilla ja vuosittain päiväkodeissa. Joulun alla lapsia on muistutettu erityisesti varovaisuudesta kynttilöiden ja tulitik- kujen kanssa, ja onpa yhtenä turvallisuusaiheena ollut myös jäiden vaarallisuus. Kaiken työn ja toiminnan ohella myöskään virkistäytymistä ei ole unohdettu. Alavuden palokuntanaiset ovat osallistuneet ahkerasti liiton järjestämiin tapahtumiin ja järjestäneet itse erilaisia teatterimatkoja. 20-vuotista taivalta käytiin juhlistamassa Jyväskylässä. Kaupunginteatterilla naiset pääsivät tutustumaan Myrskyluodon Maijan ensi-iltaesityksen kulisseihin. Kahdenkymmenen vuoden aikana mukana on ollut kaiken kaikkiaan suuri joukko naisia, joille palokuntanaistoiminta tuo elämään paljon sisältöä. Teksti ja kuva: Päivi Potila Alavuden palokuntanaiset pääsivät tutustumaan Myrskyluodon Maijan ensi-iltaesityksen kulisseihin Jyväskylässä. 6
Palvattua hirveä kiitokseksi auttajille Lokakuussa Kauhajoen suurtulvien aikaan monet vapaaehtoiset tahot viettivät useita päiviä auttaen hädässä olevia. Pelastuslaitoksen, Vapepan, Suomen ladun ja metsästäjien lisäksi mukana oli paikallisia yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä. Tästä kiitoksena Kauhajoen VPK ja riistanhoitoyhdistys (RHY) järjestivät Kauhajoen paloasemalla ruokailutilaisuuden 23.11. Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta etupäässä pyrittiin huomioimaan tulvista kärsineitä ja vapaaehtoisesti auttajina olleita. Idea sai alkunsa, kun Kauhajoen RHY Janne Ala-Ikkelän toimesta lahjoitti VPK:lle kokonaisen hirven, jonka Kauhajoen palvaamo valmisti tarjottavaksi. Tämä innoitti VPK:ta pyytämään muiltakin paikallisilta yrityksiltä lahjoituksia tilaisuuteen (mm. mehua, pullaa ja pikkuleipiä). Mukaan saatiin IKH, S-Market, Citymarket, Laatuleipurit, Kahvilaravintola Juulianna sekä POP-pankki. Paloaseman pihalle pystytettiin tilaisuutta varten teltta, jossa paellapannut sauhusivat maukkaasta palvilihasta kolmen tunnin ajan. Iltaa olivat työpanoksellaan toteuttamassa RHY, VPK, Kauhajoen palvaamo, Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos sekä palokuntanaiset. Lihapannujen äärelle saapui reilu 300 ruokailijaa ja vieläkin suurempaan kävijämäärään oltiin varauduttu. Tunnelma oli leppoisa ja ruokailijoita riitti tasaisesti koko illan ajan. Vieraat kehuivat tilaisuutta ainutlaatuiseksi ja hienoksi eleeksi sekä tietysti illan antimia maukkaiksi. Tilaisuudesta jäi siis sekä järjestäjille että vieraille hyvä maku suuhun! Teksti ja kuvat: Kari Uunila Päällikköpalaveri kuka söi eniten? Kuvassa Ahti Yli-Mannila,Kari Uunila ja Tapani Herrala. Olis siihen enempikin mahtunut... Koko komeus pannulla. 7
Palokuntien uutisia Kauhavan palomieskerho juhli pyöreitä vuosia Kauhavan palomieskerho juhli 30-vuotista taivaltaan lauantaina 24.11. Kauhavalla juhlavasti. Pääjuhlassa kuultiin puheita, nähtiin laaja katsaus kerhon historiasta ja jopa kooste siitä, missä elokuvissa kerho on ollut mukana auttamassa. Yksi niistä on Häjyt. Iltaa vietettiinkin sitten kevyin ja iloisin tunnelmin. Vuosia juhlittiin niin kerholaisten kuin kutsuvieraidenkin kesken. Illan aikana tuli selväksi, että Kauhavalla vallitsee hyvä yhteishenki, joka on mahdollistanut tuloksellisen toiminnan asukkaiden hyväksi. Juhlaan tervehdyksensä toivat Suomen Sopimuspalokuntien liitosta hallituksen jäsen Mauno Peltokoski, Kauhavan kaupungilta kaupunginjohtaja Harri Mattila sekä Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä. Juhlapuheen piti SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen. Hän onnitteli päivänsankaria lopuksi ja kiitti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n puolesta liiton aktiivista ja elinvoimaista jäsentä merkittävistä 30 vuosikymmenestä ja toivotti parhainta menestystä tuleviin haasteisiin turvallisuustyössä, jota Kauhavalla tehdään. Juhlassa jaettiin huomionosoituksia seuraaville henkilöille: SPEKin ansiomitali Aro Sami, Erkinheimo Jani, Evälä Jari, Kattelus Antti, Laukkonen Petri, Mäki Tommi, Mäkinen Petri, Salomäki Timo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton pronssinen ansiomitali Hyrsky Timo, Isokangas Vesa, Kallionpää Ari-Pekka, Karling Henrik, Marttila Seppo, Mäkinen Markku, Niskanen Antti, Paavola Pekka, Paukku Juha, Viinikka Jussi, Viinikka Erkki, Yli-Pelkonen Heikki, Yli-Pelkonen Hannu, Ylitalo Erkki Suomen Palopäällystöliitto ansiomitali Aro Vilho, Hautala Teemu, Jouppi Matti, Kankaanpää Jari, Kankaansyrjä Mika, Lamminpää Seppo, Martikkala Harri, Palviala Nuutti Suomen Palopäällystöliitto ansioristi Setälä Harri 8
Liiton uutisia Liitto juhli 60-vuotista taivalta Pohjanmaan Pelastusalan Liitto juhlisti 60-vuotista historiaansa syyskuun alkupuolella. Juhlavat tunnelmat jakautuivat päiväjuhlaan n kaupungintalolla ja iltajuhlaan ravintola Strampenilla. Päiväjuhlassa kuultiin juhlapuheiden lisäksi myös katsaus liiton historiaan mukavaa musiikkia unohtamatta. Päiväjuhlan avasi juhlatoimikunnan puheenjohtaja Sirpa Suomalainen muistuttamalla vieraita siitä, että Pohjanmaan Pelastusalan Liiton edeltäjä, n läänin Palokuntain liitto ry, perustettiin tarkalleen samana päivänä 60 vuotta sitten. Hän esitteli juhlatoimikunnan, johon olivat kuuluneet myös liiton aiempi puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi, entinen pitkäaikainen päätoiminen toiminnanjohtaja Jaakko Pukkinen, varapuheenjohtaja Keijo Kangastie, nykyinen toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki ja pelastusjohtaja Tero Mäki. Koko liiton toiminta perustuu toistaiseksi periaatteellisesti vapaaehtoisuuden pohjalle ja se vaatii jäseniltään uhrautuvaa toimintamieltä toiminta on ollut ja on edelleen ja ketkä sen muodostavat, Suomalainen totesi. Järjestöillä merkittävä rooli Valtiosihteeri Marjo Anttoora piti juhlassa juhlapuheen, jossa hän korosti, että monella maallikolla on varsin epärealistinen kuva siitä, kuinka nopeasti apua hätätilanteessa on mahdollista saada ja millä tavoin voidaan auttaa. Suuret oletukset lisäävät pelastusalan toimijoiden työn haastavuutta, sillä ammatillinen onnistuminenkin voi olla autettavalle pettymys. Suomalainen totesi juhlassa olevan mukana kunniavieraiden lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä jäseniä, hyviä yhteistyökumppaneita, pitkäaikaisia kouluttajia, ohjaajia, hallituksissa ja toimikunnissa vaikuttaneita ihmisiä, kesän palokuntanuorisoleirien väkeä sekä kunniapuheenjohtajia ja entisiä ja nykyisiä toimihenkilöitä. Juuri te olette läpileikkaus siitä, mitä liiton 9
Liiton uutisia Nykyajan uhkiin voidaan vastata tehokkaasti vain tiivistämällä eri viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten tahojen yhteistyötä. Järjestöillä on tässä työssä merkittävä rooli, valtiosihteeri totesi. Anttooran mukaan erityisen tärkeää on taata kolmannen sektorin toimintaedellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien elämänmahdollisuuksien tukijana. Yksi hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta on syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisy. Tälle osa-alueelle Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on osallistunut Yli Hyvä Juttu -projektilla jo ennen nykyistä hallitusohjelmaa. Anttoora kehotti myös pelastusalan järjestöjä pohtimaan, miten ne pystyisivät nykyistä enemmän olemaan mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuuden edistämiseksi tehtävässä valistus- ja neuvontatoiminnassa. Pohjanmaan Pelastusalan Liitolla on merkittävä tehtävä turvallisuustiedon jakamisessa suurelle yleisölle sekä asenteiden muokkaamisessa hyvän turvallisuuskulttuurin suuntaan. Historian havinaa Pohjanmaan sotilassoittokunnan ja solistina toimineen Mirva Malkamäen esittämien musiikkikappaleiden jälkeen ohjelmassa oli liiton historiikin esittely. Sirpa Suomalainen kiittikin välisanoissaan Nurmon VPK:n Teemu Luukkoa valtavasta työstä historiikin eteen. Oman tervehdyksensä juhlaan toi myös kansliapäällikkö Pentti Partanen sisäasiainministeriöstä. Hän muisteli puheensa aluksi ssa viettämäänsä lapsuutta ja nuoruutta, johon kuuluivat n VPK:n hälytyslähdöt naapuritalossa olleesta tallista, VPK:n harjoitukset aurinkoisessa Kalarannassa Rälläkän eli Pelastusarmeijan soittokunnan antaessa niille soitannollisen taustan ja loppukesän palokuntajuhlat kilpailuineen ja tansseineen Hietasaaressa. Partanen totesi, että pelastusala on siinä mielessä poikkeuksellinen julkisen palvelun sektori, että sen tavoitteet voidaan saavuttaa vain päätoimisen ammattihenkilöstön ja vapaaehtoishenkilöstön yhteistyöllä. Lisäksi tarvitaan kaikkien ihmisten ja yhteisöjen vastuunkantoa omasta ja lähipiirinsä turvallisuudesta. Partanen muistutti myös, että ei riitä, että tuotetaan koulutuspalveluja palokunnille. On myös vietävä eteenpäin alan hienoja perinteitä ja henkeä sekä kannettava vastuuta ja edistettävä turvallisuuden kokonaisuutta, sitä muuttuvien riskien ja yhteiskuntarakenteiden myötä uudistaen. Modernin yhteiskunnan keskinäisriippuvuudet ovat synnyttäneet uusia riskejä, joista viime aikojen myrskyt sähkökatkoineen ovat hyvässä muistissa. Aktiivista kehitystyötä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka toi juhlaan SPEKin tervehdyksen. Hän muistutti puheessaan, että vaikka Kansliapäällikkö Pentti Partanen toi juhlaan sisäasiainministeriön tervehdyksen. 10
viranomaiset määrittävät, miten pelastusalan palvelut järjestetään ja kuinka niitä kehitetään, on kuitenkin hyvä pitää mielessä järjestökentän voimavara suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan. Kohvakka korosti, että Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on ollut aina aktiivinen alueensa toiminnan kehittämisessä, mutta halunnut kantaa tärkeää vastuuta myös kansallisessa työssä. Liitto on ollut kantava voima uudentyyppisen yhteistoimintamallin rakentamisessa keskusjärjestöpalvelujen kanssa, ja alueyksikkömallin nimellä kulkenut yhteistyö on kantanut hyvää hedelmää. On pelastustoimen yhteinen etu, että sillä on elinvoimainen ja vahva järjestökenttä tukemassa yhteisiä ponnistuksia turvallisemman huomisen puolesta, Kohvakka totesi ja muistutti samalla, että liitto tekee sitä, mitä jäsenistö sen päättää tekevän. Liiton palvelut ovat juuri niin hyvät kuin jäsenistö edellyttää niiden olevan, ja keskusjärjestössä aktiivisen jäsenen ääni on aina vahvoilla. Huomionosoituksia ja n marssi Puheiden jälkeen olivat juhlassa vuorossa liiton puheenjohtajan, Janne Sankelon päätössanat ja huomionosoitukset. Päiväjuhla päättyi arvolleen ja teemalleen sopivasti yhteislauluun, n marssi kaikui ja johdatti juhlavieraat kahvipöytään. Tekstin koonnut: Terhi Kannisto Kuvat: Egon Saar SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka muistutti järjestökentän voimavarasta, joka on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan. Melko vaatimattomasta idusta on kasvanut mahtava puu, jonka lehvistön alla tämän päivän pelastustoimen harjoittajien on hyvä ja turvallinen toimia. Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. 11
Liiton uutisia Juhlien kuvasatoa Kuvat: Egon Saar ja Reijo Malkamäki 12
13
63 o 57,0N22 o 51,0E missä olimme? Palokuntanaisten vuotuinen virkistäytymispäivä oli 18.8. eteläisellä Perämerellä, Öjan ulkosaaristossa, noin 15 kilometriä Kokkolan satamasta luoteeseen. Tämä maan kohoamisen seurauksena merestä noussut kalliosaari tunnettiin 1500-luvulla nimellä Klippan (Kallio). Nykyinen nimi on Tankar ja se on matkailullisesti yksi Suomen merkittävimpiä majakkasaaria. Ensiapua ensin Ennen Tankaria Oskar Hagström Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta opasti hätäensiavun saloihin. Koulutus pidettiin Kokkolan paloasemalla, jolla myös nautimme aamukahvit sämpylöineen. Virkistäytymispäivään osallistui 24 palokuntanaista ja kaksi pientä palokuntalaisenalkuakin. Oskar kehotti kohtaamaan vieraan ihmisen rohkeasti, jotta hätäensiapu onnistuisi ja kertoi, että jos teemme parhaamme, niin hyvin menee. Oskarin antamat yleisohjeet kuuluivat, että ensin pitää pysähtyä ja rauhoittaa itsensä, jotta voi toimia niin hyvin kuin mahdollista, omaa turvallisuuttaan pitää myös ajatella (esimerkiksi sähkötolpat voivat olla auttajallekin vaarallisia), avuntarvitsija tulee kohdata rohkeasti ja esittäytyä, sitten hälyttää lisäapua ja aloittaa ensiapu. Taideleipomon vohvelit maistuivat mainiosti. 14
Kirkkopakko ja kirkossa paikka tulojen mukaan Majakkasaarelle saavuimme Jenny-laivalla ja siellä opas odotti saarikiertuetta varten. Sää suosi, pieni tuuli sekoitti hiuksia, mutta aurinko paistoi. Tankarilta löytyy vierasvenesatama, vierasmaja, hylkeenpyyntimuseo, hyljevene, Sjöblomin kalamaja, kummeli, majakka ja sen vartijoiden talo, lintuasema, luontopolku sekä kappeli. Siellä on myös saunat ja muitakin palveluja löytyy. Opas kertoi, että kappeli on rakennettu vuonna 1754. Siihen aikaan oli kirkkopakko ja se rakennettiin, ettei kalastajien tarvitsisi joka sunnuntai kulkea pitkää matkaa mantereelle Kaarlelan. Kappelissa on tilaa noin sadalle henkilölle. Jokaisella kirkonmiehellä oli oma istumapaikkansa ja tulot määräsivät paikan mitä paremmat tulot, sitä parempi istumapaikka kappelin etuosassa. Kirkonmiehet kaiversivat penkkeihin omat puumerkkinsä. Kummeli on Kokkolan kaupungin provareiden 1750 seutuvilta asti kustantama merimerkki. Kivikummeli on säilynyt saaren majakkayhdyskunnan pihassa. Se erottaa samalla kaupungin ja valtion alueet toisistaan. Päivän päätteeksi kävimme Vohvelikahvilassa Kokkolan Pitkänsillankadulla. Siellä idyllisessä museokorttelissa, vanhassa Forsnabban leipomossa Kokkolan vanhassa kaupungissa, Neristanin reunalla saimme kokea makunautintoja ja 1800-luvun korttelin tunnelmaa. Taideleipomon erikoinen nimi on syntynyt Vohvelikahvilan korttelin historiasta. 1800-luvulla alkanut kaupungin kasvu vaati lisää leipää ja leivonnaisia, johon tarpeeseen leipurimestari Carl Fredrik Sandqvist perusti kortteliin yhden alueen merkittävimmistä leipomoista. Ihanien vohveliannosten jälkeen jokainen lähti tahoilleen yksi naisista kohti Jäämerta. Ensi vuonna päivä vietetään jossakin n seudulla, kun n VPK:n naisilla on järjestämisvastuu. Teksti: Karita Stenroos Kuvat: Anu Lohikoski Café Tankar Kahvila tarjoilee kahvia ja pikkupurtavaa sekä tilauksesta kalakeittoa. Kalakeitto on tunnettua ja se oli hyvää. Nautimme keiton kahvilan terassilla, koska sää oli aurinkoinen. Syönnin jälkeen osa jäi terassille, osa meni luontopolulle, joka paikoin meni mökkiläisten pihojen kautta. Tankarilla on paljon kesämökkejä, vuokratonteilla. Taideleipomo vohveleineen 15
SÖR:n kanssa SKYDD-messuilla SÖR:n tämän vuoden matka suuntautui SKYDD-messuille Tukholmaan. Messuilla päästiin tutustumaan monenlaiseen tuotteeseen ja kuuntelemaan mielenkiintoisia luentojakin. Matkalla kuultiin tarina jos toinenkin, etenkin kahvinkeittotaidoista. Syyskuun puolen välin paikkeilla järjestetylle Tukholman-matkalle osallistui SÖR:n alueelta noin neljäkymentä henkilöä, pohjoisimmat palokuntalaiset tulivat Oravaisista ja Vöyristä. Matkalaisia oli myös n ja Mustasaaren palokerhoista sekä Maalahdesta ja Tiukasta. Matka Turun satamaan meni mukavasti asiantuntevan matkanjohtajan Tom Lindellin ansiosta. Hän kertoi matkan käytännön asiat ja esitteli matkustajat aakkosjärjestyksessä kertoen jokaisesta jonkin pienen jutun, kuten ammatin, palokuntataustan tai kahvinkeittotaidon. Jokaiselle matkustajalle oli varattu myös oma vitsi. Kahvinkeitosta saatiin paljon juttua, sillä matkustajien joukosta löytyi tarinan mukaan sellaisia poikia, jotka eivät todellakaan osaa keittää kahvia. SKYDD-messut olivat hyvin tekniikkapainotteiset ja keskittyivät aika paljon vartiointiin. Näytillä oli myös suojavaatteita, erilaisia hälyttimiä, paikantamisohjelmia, savu- ja kaasuvaroittimia ja jokunen paloautokin. Messuilla järjestettiin myös luentoja. Yksi mielenkiintoisista aiheista oli Kuinka moni tietää tietokoneohjelmiesi salasanat? Suomalaisten vieraiden iloksi suomalainen tuote, Saferan liesivahti, palkittiin messuilla. Vuoden Turvatuote 2012 -palkinnolla. Messujen lisäksi osallistujat ehtivät pyörähtää katsomassa myös Tukholman kauppojen tarjontaa. Paluumatkalla viihdyttiin yhteisen buffet-illallisen parissa. Teksti: Karita Stenroos Kuvat: Joni Staffas Tekniikkaa ja tietoa 16
Ui poika ui 200 metriä viiteen minuuttiin Pintapelastuskurssille pääseminen ei ole itsestään selvä asia. Uimataito ja kestävyys testataan, mikä on monelle hakijalle korkea kynnys. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos toivoi asiaan muutosta, koska tarve saada uusia pintapelastajia on suuri. Pintapelastuskurssille ei ole viime vuosina ollut tungosta Etelä-Pohjanmaalla. Siksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos päätti järjestää uintivalmennuskurssin. Koulutuksen tavoitteena oli pintapelastuskurssille hakevien uimataidon kehittäminen ja uimataitotestin suorittaminen kurssin aikana (200 metriä alle 5 minuutissa). Oikean uintitekniikan tärkeys korostui Koulutusta järjestettiin neljänä päivänä syys- ja lokakuussa Ilmajoen uimahallissa. Kurssinjohtajana toimi ylipalomies Mikko Koivuluoma ja kouluttajina uintivalmentaja Heidi Savioja sekä palomies Harri Kortesoja. Uintivalmennukseen ilmoittautui 20 oppilasta, joista 18 läpäisi uintivalmennuksen kunnialla. Mikko Koivuluoman mukaan oppilailla oli suurin piirtein sama lähtötaso. Oikea uintitekniikka on tärkeä ja siihen panostettiin paljon koulutuksessa. Myös hapenottokyvyn tärkeyttä uimisessa korostettiin. Mikko ja Heidi toivoivat myös, että oppilaat jatkavat uintiharjoituksia omaehtoisesti koulutuksen jälkeen uimataidon kehittämiseksi ja hapenottokyvyn parantamiseksi. Mikko totesi, että on hyvä, kun pelastuslaitos otti mukaan tämän koulutuksen kuluvan vuoden koulutussuunnitelmaan. Eväitä omaehtoiseen harjoitteluun Kahdeksantoistavuotias Niko Kankaanpää Ylistarosta aloitti palokuntauransa palokuntanuorissa. Hän on hakeutumassa myöhemmin syksyllä järjestettävään pintapelastuskurssiin. Niko toivoi uintivalmennuksen kautta saavansa vinkkejä uintitekniikkaan ja koulutuksen jälkeiseen omaehtoiseen harjoitteluun. Niko totesi, että uintivalmennusta olisi saanut olla muutama kerta lisää, vaikka hän läpäisikin uintitestin ongelmitta. Niko aikoo jatkaa uimista noin kerran viikossa. Pintapelastuskurssi tänään Uudistettu pintapelastuskurssi on nykyisin 16 tunnin pituinen. Oppitunteja on neljä, loput ovat käytännön harjoitusta sekä uimahallissa että avovedessä. Ennen kurssia oppilaitten on suoritettava uintitesti sekä ennakkotehtävänä harjoitella pintapelastusvarusteiden pukemista, pintapelastuspuvun huoltoa ja paalusolmun tekemistä. Teksti ja kuva: Tom Lindell, koulutusohjaaja Koulutuksessa hiottiin oppilaitten uintitekniikkaa. 17
Osaava henkilökunta vähentää turhia palohälytyksiä Automaattiset paloilmoittimet parantavat huomattavasti kiinteistön turvallisuutta, mutta ne aiheuttavat myös runsaasti virhehälytyksiä. Nämä tulevat kalliiksi laitteen omistajalle, koska pelastuslaitos laskuttaa virhehälytyksistä. Palontorjuntalaitteet ovat tärkeitä varsinkin hoitolaitoksissa, joissa asuu liikuntarajoitteisia ihmisiä. Laitteita jätetään asentamatta kustannusten pelossa. Laskuilta voi kuitenkin välttyä kouluttamalla henkilökuntaa paloilmoitinlaitteiden käyttöön. Joka 20. minuutti jossakin päin Suomea pelastuslaitos lähtee hälytykseen turhaan, kun paloilmoittimen kanssa on ongelmia tai henkilökunta ei osaa toimia sen kanssa oikein. Uuteen pelastuslakiin tehtiin muutos, joka antaa pelastuslaitokselle luvan laskuttaa hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvista virhehälytyksistä. Uudistuksella yritetään vähentää turhia hälytyksiä. Paloilmoitinlaitteen haltija vastaa laitteiston toimivuudesta ja siihen liittyvistä sopimuksista. Hän voi ulkoistaa laitteen kunnossapidon ja kuukausittaiset rutiinit toiselle osapuolelle, mutta vastuuta hän ei voi vältellä. Turvallisuudesta ei pitäisi tinkiä Yleensä organisaatiot nimeävät henkilöstöstään paloilmoittimen vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat laitteen kunnossapidosta. Paloilmoittimen hoitajaksi voi kouluttautua kuka tahansa, ja kursseja järjestetään säännöllisesti ympäri Suomea. Kouluttajana toimiva Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Kari Koskela kertoo, että kursseille on tunkua. Laitteiden omistajat ovat selvästi ymmärtäneet koulutuksen myönteiset vaikutukset. Koulutettu henkilökunta osaa pitää paloilmoitinlaitteen toimintakunnossa, virheilmoitukset vähenevät ja kiinteistön turvallisuus paranee, Koskela toteaa. Kiinteistön turvallisuus on ajankohtainen aihe varsinkin väestön ikääntyessä. Heinäkuussa uutisoitiin, että yli 65-vuotiaiden määrä Suomessa ylitti miljoonan ihmisen rajan. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan määrä on kymmenen vuoden kuluttua lähes 1 350 000. Koska he kaikki eivät voi asua kotonaan, hoitolaitosten asiakasmäärä kasvaa. Suurimmassa osassa yksityisistä hoitolaitoksista on paloilmoittimet ja automaattinen sammutuslaitteisto. Joistakin julkisilla varoilla toimivista laitoksista sammutuslaitteet kuitenkin vielä puuttuvat. Syy lienee siinä, että laitteiden pelätään aiheuttavan valtavia kustannuksia, Koskela pohtii. Tilanne on hänen mielestään harmillinen. Kun viidesosa väestöstä on ikääntyneitä, ei ole oikea aika säästää turvallisuudessa. Turvallisuuden tunne on jokaisen ihmisen perusoikeus iästä riippumatta. Palontorjuntalaitteistoja toivotaan hoitolaitoksiin SPEK järjesti kaksipäiväisen paloilmoittimen hoitajakurssin lokakuussa Ylihärmässä. Suurin osa kurssilaisista työskenteli vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksissa hoitajina tai paloilmoitinlaitteiden huollosta vastaavissa yrityksissä. Kolme kurssilaista kertoi työskentelevänsä vaikeasti vammaisten parissa. Esimies oli hiljattain nimennyt hoitajat paloilmoittimen vastuuhenkilöiksi. Heidän mielestään ajatus tuntui aluksi 18
Turvallisuuden tunne on jokaisen ihmisen perusoikeus iästä riippumatta. hieman pelottavalta, mutta pelko hälveni jo ensimmäisen kurssipäivän aikana. Laitteistot eivät olleetkaan niin monimutkaisia kuin miltä ne aluksi vaikuttivat. Hoitajat kertoivat odottavansa innokkaina, että pääsevät tutkailemaan työpaikkansa paloilmoitinlaitteistoa. Kolmikon mielestä palontorjuntalaitteistoja pitäisi ehdottomasti asentaa kaikkiin vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksiin. Varsinkin vaikeasti vammaisia voi olla hankalaa saada ajoissa ulos tulipalosta, vaikka henkilöstöä olisi riittävästi. Esimerkiksi autistinen henkilö saattaa pelästyä tulipaloa ja mennä piiloon, yksi hoitajista kertoi. Kurssilla oli mukana myös ilmoittimien kanssa pitkään toimineita henkilöitä. Jukka Rantanen työskentelee Kuortaneella laitosmiehenä ja vaikuttaa myös kunnallispoliitikkona. Hän on työskennellyt palomiehenä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ja käynyt jo aikaisemmin paloilmoittimen hoitajakurssin. Koulutus ei kuitenkaan tuntunut turhalta. Paloturvallisuusasioiden kertaaminen ei mene koskaan hukkaan. Kurssin jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että palontorjuntalaitteistoja pitäisi asentaa kiinteistöihin. Kalliit laitteet maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin, Rantanen sanoo. Teksti ja kuva: Eevi-Kaisa Yrjölä, tiedottaja, SPEK Osallistujat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että kurssilla sai testata laitteiden toimintaa käytännössä. 19
Vinkkejä palokuntayhdistyksille ja palomieskerhoille Vuosi 2012 lähenee loppuaan. Muutamia käytännön neuvoja yhdistystoimintaan ja ajankohtaisia asioita kertoo Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kirjanpitäjä Kai Kallio. Vuoden 2013 alussa alkaa uusi systeemi työttömyysvakuuttamisessa. Tapaturmavakuutuslaitosten työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirtyy Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR). TVR:ltä on jo saattanut tulla yhdistyksille tiedusteluja ensi vuoden maksuista ja palkkaennakoista. Kokousja luentopalkkioista työttömyysvakuutusta ei makseta. Jos työsuhteen kesto on alle 12 päivää, ei myöskään tarvitse vakuuttaa. Sähköpostiosoitteesta asiakaspalvelu@tvr.fi voi tiedustella tarkempia yksityiskohtia. Nimenkirjoitusoikeudet ajantasalle Syksyn yhdistyskokoukset alkavat olla ohitse ja uusia henkilöitä on valittu hallituksiin. Kaksikymmentä euroa maksavalla muutosilmoituksella on yhdistyslakisääntöjen vaatima nimenkirjoitusoikeus lähetettävä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri-osastolle. Tällä taataan yhdistyksen nimenkirjoittajien oikeustoimikelpoisuus. Tämä koskee esimerkiksi ostotilien avaamista kauppoihin ja muiden yhdistyksen virallisten asiakirjojen, kuten kokouspöytäkirjojen, allekirjoittamista. Joillakin yhdistyksillä on vielä ennakkoperintärekisteriasiat hoitamatta. Kun esimerkiksi laskutetaan kaupunkia tai kuntaa tehdyistä töistä, hankkimalla ennakkoperintärekisteriote eli Y-tunnus voi yhdistys omissa nimissään laskuttaa antamastaan palvelusta. Muussa tapauksessa laskun maksajan velvollisuutena on pidättää maksusta ennakkovero ja vaikkakin pidätetyn veron saa takaisin, rahan odottamiseen voi mennä yli vuosi. Rakennusalan verotunnistejärjestelmä Syyskuun 2012 alusta on ollut voimassa säännöstö, joka velvoittaa rakennusalalla toimivien henkilöiden rekisteröimistä verotunniste-järjestelmään. Jos yhdistys toimii itsenäisenä rakennuttajana tai pienenkin remontin teettäjänä, ja palkkaa työntekijöitä rakentamistehtäviin, on tämä rekisteröinti tehtävä. Jos henkilö ilmoittaa olevansa tässä rekisterissä, se tulee tarkastaa julkisesta veronumerorekisteristä. Jos yhdistys teettää työn ulkopuolisella rakennuttajalla, on tällä tämä vastuu, ja pyydettäessä on osoitettava rakennuksella olevien työntekijöiden olevan rekisterissä. Kun yhdistyksen teettämä työ loppuu, on verotunnistekortti palautettava, ellei kortti ole tehdyn työn jälkeen enää tarpeellinen. 20
Vedenkuljetus tiensä päässä Lopuksi yhdistysten ja palomieskerhojen varainhankinnalle vähän negatiivistakin tietoa. Vedenkuljetus on yhdistyksen tulonlähteenä vanhassa muodossaan tullut tiensä päähän. Jos sitä halutaan jatkaa, on hankittava oma piirturilla varustettu auto ja siihen liikenneluvat, koulutettava vastuuhenkilö, joka on suorittanut tavaraliikennekurssin ja kuljettajina toimivilla on oltava ammattipätevyys. Tämän lisäksi toiminta on jatkossa veronalaista liiketoimintaa. Hyvää vauhtia ollaan menossa siihen, että ainoa toiminta, jolla yhdistys voi saada tuloja, on sammutussopimukset. On vain ajan kysymys, koska myös kaikki muukin toiminta, jolla varoja on kerätty yhteisiin rientoihin, tutustumismatkoihin ja saunailtoihin, vaatii samat luvat ja velvoitteet, jos käytetään kuljetuskalustoa tulon hankkimisessa. Näitä ovat pihojen pesut ja muuttohommat. Ei heitetä tästä huolimatta kirvestä kaivoon, vaan toimitaan niillä ehdoilla, jotka annetaan. Vapaaehtoistoimintamme pelastusalalla on aatteena kantanut jo useita vuosia ja kestänyt koviakin kolhuja. Tehdään niin kuin kouluttajamme opastavat. Ellei heti löydy kätevää työkalua, jolla sammuttaa, niin sovelletaan niillä, jotka käsiin saadaan. Teksti: Kai Kallio, kirjanpitäjä Joulutervehdys yhteistyökumppaneilta: Kyrönmaan Sammutinhuolto Liisantie 1, 65610 Mustasaari Puh. (06) 322 3465 kyronmaan.sammutinh@qnet.fi Hotel Sorsanpesä Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki Puh. 020 741 8181 sorsanpesa@sorsanpesa.fi Foodz corner Kiillekuja 1, 65300, Kivihaka Puh. 044 200 0759 info@foodz.fi 21
Uhkatilanteet työpaikalla Vain vähän aikaa sitten, jopa vielä 90-luvulla, työpaikkojen uhkatilanteet miellettiin erilaisiksi persoonattomiksi tapahtumiksi, jotka aiheutuivat koneista ja laitteista, niiden huonosta suojaamisesta tai virheellisestä käytöstä. Myös onnettomilla olosuhteilla selitettiin tapahtumia, jotka olisi nykytiedolla voitu helpohkosti estää. Esimerkiksi hoitoalalla ei puhuttu uhista, niitä ei välttämättä tilastoitu ainakaan siinä totisessa tarkoituksessa, että uhkia voitaisiin estää tai asialle voitaisiin jatkossa tehdä jotakin. Uhkien katsottiin kuuluvan jonkinlaisena osana työn kuvaan ja sisältöön. Tuolloin uhan aiheuttajana oli lähes poikkeuksetta hoidon kohteena oleva henkilö. Tapahtumien tai lievempien työtapaturmien esille otto kriittisessä tai selvittelyä vaativassa sävyssä saattoi leimata työntekijän pahimmillaan alalle sopimattomaksi herkkänahaksi. Vaatimuksena selkeitä toimia Työelämän ja myös yhteiskunnan muutosprosessi on ollut voimakasta 1990-luvulta asti. Lainsäädäntöä on muutettu, ja työntekijät ovat alkaneet vaatia selkeitä toimia työturvallisuutensa parantamiseksi. Aluksi kehiteltiin uutta teknologiaa hyväksi käyttäen erilaisia suojavälineitä ja asusteita. Niistä saatiinkin melko hyviä kokemuksia ja jonkinlaista turvallisuuskoulutuksen alkuhämärän kajoa oli jo tuolloin näkyvissä. Erilaiset rakennusten passiiviset suojaukset kehittyivät ja valvontakamerat tulivat mukaan kuvaan. Kaupan alalla esimerkiksi myymälähenkilökunnan uhkat ovat lisääntyneet ennen luvattomat oluet ja tupakat haettiin yöllä ikkunan kautta, nykyään juosten kassan kautta ja ohi. Iltasella pienen myymälän yksinäinen hoitaja on melko avuton ja turvaton. Lainsäätäjä teki alalle vielä melkoista talvihallaa poistamalla näpistysrikosten ainoan ennalta estävän elementin eli sakkojen muuntamisen vankeudeksi. Tulokset ovat näkyvissä, vastuuta vain ei kukaan tunnu kantavan. Poliitikoilla olisi tässä oivallinen tilaisuus korjata virheensä. Uhkia kaikilla toimialoilla Tutkimusten mukaan poliisissa sekä hoito- ja sosiaalialalla työskentelevät ovat uhkatilanteiden osalta konkariosastoa. Muutoksen tuulista saavat nauttia nykyään enenevässä määrin myös opettajat sekä pelastus- ja sairaankuljetustehtävissä toimivat. Itse asiassa ei voida osoittaa toimialaa, jolla uhkia ei esiintyisi. Jos uhan aiheutti ennen pelkästään asiakas itse, nykyään on kuvaan tullut tuntuvana lisänä mitä moninaisin sukulaisten ja seuralaisten joukko. Jostakin syystä yhteiskunnan kehityksen seuranta ei ole pystynyt ennakoimaan tilanteita ja 22
Ei voida osoittaa toimialaa, jolla uhkia ei esiintyisi. koulutus on laahannut peräjulkassa. Esimerkiksi poliisin voimankäyttökoulutus uudistettiin, voisi sanoa totaalisesti, 90-luvun puolivälissä ja kehitys on ollut jatkuvaa. Ainoa ja merkittävä uhka tälle toiminnalle on alati huonontuva resurssitilanne säännöllisen ja laadukkaan jatkokoulutuksen järjestäminen on todella vaikea tehtävä. Monella alalla olisikin koulutusohjelmiin liitettävä turvallisuuteen liittyvät kysymykset entistä laajemmin. Koulutus lienee tällä hetkellä melko hajanaista, sitä ei välttämättä valvo kukaan ja yksittäisten koulutusten sisältö saattaa pahimmillaan olla ristiriidassa itse toimialan perusajatuksen ja filosofian kanssa. Voitaisiin kysyä, tarvitseeko pelastajan osata niskalenkki vai pitäisikö hänellä mieluummin olla kyky ennakoida tilanteita ja hallita painin sijasta vaikkapa hieman puhejudoa. Täydennystä työturvallisuuslakiin? Turvallisuuskoulutuksesta kokonaisuutena tulisi kunkin hallinnonalan ylimmän tahon antaa vähintään määräyksen tasoinen lausuma täydentämään työturvallisuuslakia. Pahitteeksi ei olisi myöskään pysyvä, poikkihallinnollinen uhkia ja niiden ilmenemismuotoja seuraava asiantuntijaelin jossakin ministeriössä. Hajanaiset komiteat eivät ole pysyviä, ja niiden hyvätkin tuotteet jäävät infoähkyn kätköön. Selkeys, luettavuus, ymmärrettävyys ja ennen kaikkea helppo sovellettavuus on tuotoksen elinvoimaisuuden tae. Maailma on tietoa täynnä. Ongelmana onkin löytää yksikertaisia ja tehokkaita harjoitteita, mieleen jääviä ja koulutettavien kannalta tärkeitä faktoja, joita voidaan käyttää hyväksi jokapäiväisessä perustyössä, mutta myös erityistilanteissa silloin kun kohdataan hankala asiakas tai yllättäen vaikkapa outo hiippailija työpaikan käytävällä. Paras tieto työpaikan riskikohdista ja uhista on työntekijöillä yhdessä kaikilla. Ulkopuolinen kouluttaja tulee nöyränä innostamaan tämän tiedon keräämisessä, motivoi henkilöstöä käyttämään omaa tietomääräänsä ja antaa tietoa erilaisista toimintatavoista ja faktoista, joilla on saatu tuloksia uhkien poistamisessa ja turvallisuuden lisäämisessä työpaikalla. Tällaisessa toiminnassa Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ja SPEK Pohjanmaa varmasti haluaa olla mukana. Teksti: Martti Korkiavuori, ylikonstaapeli, SPEKin turvallisuuskouluttaja 23
Kurssin suorittaneet Kurssin suorittaneet 1.6. 30.11.2012 Ensivaste/Första delvård Ala-Kujala Tanja Peräseinäjoki Berki Balint Kauhajoki Björkman Mats Kvevlax Björknäs Jimmy Petalax Blomqvist Jesper Petalax Grannas Emil Lappfjärd Hautaviita Jan Lappfjärd Hissa Janne Hjortman Sofia Kvevlax Holkko Jaana Alavus Holtlund Joakim Korsnäs Huuhka Jesse Häggman Johanna Purmo Höstman Tobias Malax Ilomäki Kira Jalasjärvi Kankaanpää Niko Ylistaro Kannisto Henna Lapua Karjalainen Roni Ylistaro Kiviranta Emmi Vähäkyrö Koivusaari Jukka Korpela Tapani Ilmajoki Kuismin Samuel Alavus Latva-Hirvelä Antti Kurikka Latvala Toni Peräseinäjoki Laukkonen Roope Evijärvi Lehtonen Ville-Pekka Vähäkyrö Leppilahti Ville Ilmajoki Loppi Sami Vähäkyrö Lundberg Laura Laihia Luoma Jussi-Pekka Kurikka Lähdekorpi Juhani Teuva Malm Markku Malmivaara Jaakko Ylistaro Mäkinen Niko Ylistaro Nyrhilä Antti Lapua Nyyssölä Mika Ähtäri Ollila Petteri Lappajärvi Pirttimäki Joni Lappfjärd Puronhaara Topi Soini Puskala Juha Koura Rantakangas Taneli Lehtimäki Riddar Thomas Korsnäs Riihimäki Sami Lapua Ritari Jussi Koura Räsänen Mika Salminen Joonas Salmiranta Jalmari Salonen Pasi Sam Jonathan Sorila Joona Stenman Edward Suoraniemi Jukka Tammisto Juha Tuori Jouni Vantaa Minna Westerdahl Alexander Österroos Jens Östman Jonas Isokyrö Lehtimäki Koskenkorva Kauhajoki Kvevlax Teuva Teuva Korsnäs Korsnäs Malax Vauriotuhopuiden raivaus / Röjning av vindfällen Haapamäki Peter Hietanen Antti Kari Sami Keturi Juhani Krooks Jan Laine Esa Lampela Rami Loukasmäki Jouni Lång Johan Pouttu Tomi Rosbacka Katja Sivula Tony Sundqvist Jan-Eric Valta Harri Westerlund Marcus Vähäkyrö Vähäkyrö Vähäkyrö Vähäkyrö Isokyrö Isokyrö Isokyrö Vähäkyrö Pintapelastus/Ytlivräddning Kankaanpää Niko Kuusisto Joni Mikko Jarkko Rantakangas Petri Sallila Petri Sivula Raine Turja Eemil Valli Tomi Ylistaro Kauhajoki Karijoki Alajärvi Soini Alajärvi Alajärvi Ylistaro 24
Pelastustyö / Räddningsarbete Finnilä Sami Nurmo Hakala Marko Kauhajoki Heikkilä Anna-Riikka Koskenkorva Latvala Eetu Koskenkorva Lyly Hannu Karijoki Myllyniemi Juha Karijoki Mäenpää Joonas Ylistaro Mäkinen Niko Ylistaro Peltonen Vesa-Matti Isojoki Ritala Sami Kortesjärvi Saarenpuu Martin Jurva Siltaoja Mikael Isojoki Utanen Jani Vimpeli Virtanen Petri Karijoki Ylitalo Teemu Kortesjärvi Sammutustyö / Släckningsarbete Ekola Jani Töysä Isotalo Aatu Alajärvi Jokela Akseli Evijärvi Latva-Somppi Veli Ylistaro Laukkanen Miko Koskenkorva Mäenpää Santtu Vimpeli Mäki Jani Koskenkorva Mäki Niko Ylihärmä Niemi Joni Ylistaro Paavola Konsta Alajärvi Pajukangas Antti Alajärvi Peltonen Markus Ylihärmä Seppälä Mikko Evijärvi Utanen Sami Vimpeli Värinen Timo Koskenkorva Pintapelastuksen uintivalmennus Alalantela Jani Lappajärvi Hakola Antti Ylihärmä Hyrsky Timo Kauhava Kallionpää Ari-Pekka Kauhava Kankaanpää Niko Ylistaro Korpilahti Sami Kurikka Kuusisto Joni Kauhajoki Kytolä Jorma Kauhajoki Mikkola Jarkko Karijoki Mäkynen Jani Koskenkorva Oksa Jukka Lappajärvi Paakkinen Jouni Koskenkorva Piippo Timo Rantakangas Petri Riihiluoma Jyri Sivula Raine Sivula Rene Tampio Jouni Turja Eemil Valli Tomi Savusukellus/Rökdykning Alanko-Luopa Jussi Jaskari Arttu Karjalainen Roni Keski-Lusa Niila Koivisto Ville Lamminkoski Jaakko Lehtimäki Mikko Lyly Hannu Paavola Sami Rosbacka Sami Virtanen Petri Yli-Villamo Harri Ilmajoki Alajärvi Karijoki Alajärvi Alajärvi Jalasjärvi Alajärvi Ylistaro Kurikka Nurmo Ylistaro Kurikka Nurmo Jalasjärvi Nurmo Karijoki Isojoki Ylistaro Karijoki Kauhajoki Psyykinen ensiapu / Psykisk första hjälp Anderssen Christian Blomström Boris Fredriksson Johan Gammelgård Bror Granholm Daniel Granholm Jens Harvik Ann-Mari Häggman Johanna Johansson Tor Kulla Mats Nyvall Anders Saarela Kaj Sjöberg Kristian Sjöberg Ulf-Johan Staffas Joni Ensiapu / Första hjälp Ahlvik Benny Brason Toby Ede Lukas Envik Jani Fagerholm Dan Pedersöre Oravais Pedersöre Oravais Särkimo Vörå Vörå Purmo Vörå Oravais Vörå Oravais Särkimo Särkimo Vörå Nykarleby Nykarleby Purmo Nykarleby Pedersöre 25
Kurssin suorittaneet Furu Villepekka Haapa-aho Ville Holmbäck Christoffer Kalijärvi Tony Kankaanpää Iisakki Keski-Lusa Elias Korkeakangas Jarkko Latvala Eetu Luoma Jussi-Pekka Löf Kim Löfvik Joakim Löv Johan Mäkelä Tero Nyyssolä Mika Rantakangas Taneli Salimäki Ville-Matti Salonen Pasi Stoor Matts Stråka Filip Turja Eemil Vähäsoini Kimmo Evijärvi Alajärvi Pedersöre Jeppo Kauhava Kurikka Soini Koskenkorva Kurikka Pedersöre Pedersöre Purmo Kuortane Ähtäri Lehtimäki Kuortane Lehtimäki Jeppo Nykarleby Alajärvi Soini Yksikönjohtajan kurssi / Kurs för enhetschefer Anderssén Christian Backlund Erik Blom Christian Bäckström Fredrik Envall Niklas Granholm Jens Granholm Tomas Granlund Michael Hartvik Nichlas Ingves Sebastian Joensuu Bjarne Julin Kenneth Koski Rikhard Lasén Johan Nysten Patrik Nyström Daniel Svahn Anders Thomasfolk Robert Österlund Ronny Pedersöre Maxmo Vörå Kristinestad Korsholm Vörå Korsholm Tjöck Korsnäs Lappfjärd Esse Vasa Lappfjärd Purmo Jakobstad Petalax Korsholm Tjöck Oravais Mitalisadetta ja huomionosoituksia Liiton 60-vuotisjuhlassa myönnettiin: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n viiri: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n kultainen ansiomerkki (numeroitu): Veikko Alanko (29) Reijo Alanko-Luopa (30) Sirkku Alanko-Luopa (31) Christina Aro (32) Keijo Kangastie (33) Veli-Pekka Nurmi (34) Jussi Pajaniemi (35) Päivi Potila (36) Anssi Ranta (37) Harri Setälä (38) Juha Turkulainen (39) Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n hopeinen ansiomerkki: Pasi Jaskari Marko Saari Karoliina Siukola Jouni Pummila Jari Mäki-Teppo Harri Sorri SPEKin ansioristi: Tero Mäki SPEKin ansiomitali: Tero Keskinen Matias Keskinen Jo aiemmin myönnetty: SPEKin ansiomitali: Sten Sunabacka 26
Joulutervehdys yhteistyökumppaneilta: Avis Asemakatu 1, 65100 Puh. 0500 864 835 vaasa@avis.fi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kustaa Aadolfinkatu 76, 67200 Kokkola Puh. 040 8294 111 pelastuslaitos@kokkola.fi Pohjanmaan pelastuslaitos Sepänkyläntie 14 16, 65100 Puh. 06 325 1444 112@vaasa.fi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Nurmontie 7, 60550 Nurmo Puh. 06 416 2111 pelastuslaitos@seinajoki.fi Dafo Oy Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puh. 010 666 5120 info@dafo.fi Hovisepät Alatori Commerce, 65100 Puh. 06 320 3300 info@hovisepat.fi 27
RauhallistaJoulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry Sepänkyläntie 14 16 65100 Puh. 06 325 1498 pohjanmaa@spek.fi