Uusikaupunkilaiset sodissa 1939-1945

Uusikaupunkilaiset sodissa 1939-1945 1

Kansikuva Uudenkaupungin sankaripatsas. Takakansi Veteraanikivi Uuden kirkon puistossa ja kaupungin vaakuna. Kustantaja Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry Toimitus, taitto Matti Jalava. Veteraanitietojen keräys, talkootyöryhmä ks. sivu 544. Kirjoittajat Pentti Ahtiainen, Mauri Caselius, Merja Halinen, Aarne Helminen, Kari Jalava, Matti Jalava, Matti Jussila, Eero Katina, Seppo Koski, Kaija Lehtisalo, Matti Lempiäinen, Kaisa Liukkonen, Erkki Luntamo, Ulla-Maija Paalu, Johanna Pakola, Risto Salonen, Ossi Sandbäck, Pertti Sannola, Olavi Simola, Jukka Uotila, Markku Vainio ja Lauri Väättänen. Painopaikka Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2013 ISBN 978-952-93-1862-9 2

Uusikaupunkilaiset sodissa 1939-1945 3

Sisältö Lukijalle 7 Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin tervehdys 8 Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sankarivainajat 9 Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sankarivainajilta jäi 57 sotaorpoa 15 Uudenkaupungin ja mlk:n miehille myönnettiin yli 370 kunniamerkkiä 16 Sotaveteraanit, Uusikaupunki 23 Miinanraivaajat, Uusikaupunki 194 Työvelvolliset, ly-määräyksellä muihin tehtäviin sijoitetut, Uusikaupunki 195 Sotaveteraanit, miinanraivaajat ym., Uudenkaupungin maalaiskunta 201 Rintamalotat, Uusikaupunki ja maalaiskunta 272 Muita kuin rintamalottia 279 Talvisota ja sen taustoja 282 Summa ja rannikkopuolustus tulivat tutuiksi uusikaupunkilaisille talvisodan puolustustaisteluissa 287 Jatkosota oli jatkoa talvisodalle ja yritys korjata kärsityt vääryydet 288 JR 56:n 10. komppania oli uusikaupunkilaisten oma komppania jatkosodassa 295 Rauhanehtojen mukaan Suomi joutui raivaamaan miinat Suomenlahdelta. Myös Lapissa riitti raivaamista saksalaisten jäljiltä 299 Nuorimmat ikäluokat joutuivat Lapin sotaan saksalaisia vastaan 302 Saariston pojat sodassa, Keijo Hansberg ja Kaarlo Kittamaa 304 Olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo putosi Erkki Lahtisen vauhdista, kun miehet ottivat ritolat Liusvaaran motista 308 Arvi Ahtiainen taisteli Kiestingissä, Maaselällä, Ihantalassa ja Lapissa 312 Eino Grönlundin sotamuisteluita 327 Siviilejä sotavangeiksi Seiskarissa talvisodan syttymispäivänä 331 Talvisodan viimeiset päivät 334 Uudenkaupungin Suojeluskunnan lippu maakuntamuseossa 336 Talvisodan joulu sotasairaalassa ja sairasjunassa 337 Talvisodan Summan sankarivainaja Sulo Stolt löytyi jatkosodan aikana 340 4

Kahvilaiva Navigator Putsaaren matalalla 344 Hevosten lisäksi kahvilastia kuljetettiin kuorma-autolla 349 Pommeja taivaalta Uudenkaupungin ylle 350 Turvaa sirpalesuojista, metsistä ja ojista 352 Rauhanpuiston suuri sirpalesuoja 354 Talvisodan aikaisia tapahtumia ja suojautumispaikkoja Lyökissä 357 Talvisodan alla Uudestakaupungista tuli naisten kaupunki 358 Sotaa päin syksyllä 1939 360 Janhuan miinapaja 361 Miinanraivaajamuistomerkki Uudessakaupungissa 367 Helsinkiläistytön muistoja talvisodan ajoilta Uudestakaupungista 369 Harvialan junaonnettomuudessa helmikuussa 1940 menehtyi yli 20 vakkasuomalaista sotilasta 371 Lottatyöhön rinnastettavaa työtä Uudessakaupungissa jo v. 1919 374 Lotta Svärd yhdistyksen Uudenkaupungin osastosta 376 Lottatyöstä kaikki tekivät kaikkea 382 Satojen lottien kouluttaja kotitalousopettaja Katri Leisio 384 Talvisota Uudessakaupungissa nuoren naisen silmin 386 V. 1922 ikäluokan pojan sotataipaleesta 388 Kollaan taistelut heinäkuussa 1941 394 Sotilaspastori Untamo Koski siunasi rajan taakse v. 1941 jääneet sankarivainajat 56 vuotta myöhemmin 400 Vihollinen ampui Arvi Toukoniityn koneineen mereen 402 Syväsalmi suojeli sankarilaivaa 405 Uudenkaupungin sotasairaalat 407 Kenttäpostissa kulki miljardi lähetystä 410 Stella Polaris -operaatioon liittyvät tapahtumat Uudessakaupungissa 413 Aseiden hajavarastointi Uudessakaupungissa 425 Asekätkentä kirjallisuudessa ja Uudenkaupungin Sanomissa 454 Suomenhevonen sodassa 463 Metsäpirtistä turvaan sodan jaloista 469 5

Uudenkaupungin sota-aika pikkupojan muistelemana 479 Talvitien Jussin haavoittumisesta 483 Rintamalla myös harrastettiin 484 Tuhansia virolaispakolaisia Uudenkaupungin kautta turvaan 489 Filmitähtisadetta sota-ajan Uudenkaupungin yllä 492 Remmelkoorista Rommiksi Vaarallisia vaiheita venäläisten ja myrskyjen uhkaamana 494 Vuosi elämästä natsien keskitysleirillä 498 Pieni korvaus leirikauhuista 500 Uudenkaupungin Suojeluskunta 1917-1944 501 Uudenkaupungin merisuojeluskunta 517 Kansanhuolto kotirintaman osuus taistelussa 524 Lauri Törni haki kyytiä Uudestakaupungista Ruotsiin 527 80 000 lasta siirrettiin länteen sotaa pakoon 532 Paikallisten sotalasten kuvauksia 534 Sotilaspojilla harjoituksia, lähettitehtäviä, kuusenhavujen hakua ym. 540 Tukijoita kiitettävästi 543 Matrikkelitietoja kerättiin talkoovoimin 544 6

Lukijalle Arvoisa lukija, kädessäsi oleva kirja on kunnianosoitus niille uusikaupunkilaisille ja maalaiskuntalaisille miehille ja naisille, jotka viime sotien aikana olivat puolustamassa isänmaamme vapautta niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Kirja on syntynyt lähes kolmen vuoden ja useiden satojen talkootyötuntien tuloksena. Aineiston kerääminen oli valtaisa ja vaativa työ. Mukana oli runsaat parikymmentä kummankin alueen miestä ja naista. He tekivät työnsä loistavasti, sillä matrikkeliosaan saatiin tiedot käytännössä lähes kaikista Uudestakaupungista ja maalaiskunnasta sotaan lähteneistä. Mukana on myös kymmenkunta kalantilaista veteraania, jotka olivat syystä tai toisesta jääneet pois Kalannin matrikkelista. Kirjassa on tiedot myös lotista, työvelvollista ja miinanraivaajista sekä sellaisista, jotka LYmääräyksen perusteella oli osoitettu muuhun palvelukseen. Mukana on myös tiedot alueelle siirtolaisina, evakkoina, tulleista karjalaisveteraaneista ja mahdollisuuksien mukaan muistakin viimeistään 1950-luvulla alueelle muuttaneista. Syksyllä 1944 toteutettiin kautta maan asekätkentä, jonka tarkoituksena oli turvata aseistus siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi tai yrittäisi miehittää Suomen. Aseita kätkettiin myös Uudessakaupungissa. Tästä aiemmin vaietusta aiheesta on kirjassa laaja kirjoitus. Uudenkaupungin Suojeluskunnasta ei juurikaan ole aikaisempia kirjoituksia, mutta kirja korjaa tämänkin puutteen. Kirjaan on saatu kootuksi mukaan lukuisia paikallislehdissä ja muissa julkaisuissa olleita aiheeseen liittyviä kirjoituksia, joista parhaat kiitokset kirjoittajille ja alkuperäisille julkaisijoille. Ilman kotirintaman tukea ei taisteleva rintama olisi kestänyt. Kotirintaman elämään liittyviä kirjoituksia on myös mukana. Kirja antaa pääpiirteisen kuvan sotien kulusta ja siitä, miksi viime sotiin jouduttiin. Alueen talvisodan miehistä taisteli suurin osa Karjalan kannaksella Summassa JR 13:n riveissä. Laivastossa ja rannikkopuolustuksessa oli myös suuri joukko uusikaupunkilaisia. Jatkosotaan miehet lähtivät Vakka-Suomen miehistä muodostetun JR 56:n kolmannen pataljoonan mukana. Muissakin joukkoosastoissa oli uusikaupunkilaisia miehiä, mutta nämä kaksi rykmenttiä olivat joukot, joissa suurin osa uusikaupunkilaisista sotilaista taisteli. Paljon oli miehiä myös mm. 252. Ilmatorjuntakonekiväärikomppaniassa ja Äänisen Rannikkoprikaatissa Miesten sotilasarvo kirjassa on se, mikä heillä oli jatkosodan päättyessä. Sodan jälkeen saatuja ylennyksiä ei ole otettu mukaan henkilötietoihin. Kunniamerkeistä on mainittu ne, jotka miehille on myönnetty sodanajan ansioista. Talvisodan ja jatkosodan muistomitalin sai lunastaa itselleen jokainen, joka täytti mitalin myöntöperusteet. Samalla tavalla sai jokainen halukas lunastaa esimerkiksi Summan muistoristin tai jatkosodan 1. Divisioonan muistoristin. Muistomitalit ja muistoristit on jätetty pois henkilötiedoista siksi, että ne eivät alun perin olleet virallisia kunniamerkkejä, eikä niitä myönnetty yksittäisistä taisteluansioista. Siviiliansioista myönnettyjä kunnia- tai ansiomerkkejä ei ole otettu mukaan matrikkelitietoihin. Ajatus tämän kirjan tekemisestä heräsi itsenäisyyspäivänä 2009 ja varsinaiseen työhön päästiin käsiksi 2010, kun perustettiin Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry. Yhdistyksessä ovat mukana Lokalahden, Taivassalon, Vehmaan, Pyhärannan-Pyhämaan sekä Uudenkaupungin ja sen entisen maalaiskunnan edustajat. Matrikkeliteoksia valmistuu siten yhteensä viisi - tämän jälkeen vielä kaksi. Kirjan kokoamistyössä mukana olleet uusikaupunkilaiset ovat tehneet pyyteettömästi satoja ja taas satoja talkootunteja, jotta tarvittavat tiedot saatiin talteen. Jokainen talkoolainen ja jokainen, joka on antanut tietoja ja valokuvia kirjaan, ansaitsee vilpittömät kiitokset työstään. Työ on ollut osin hyvinkin vaikeaa, mutta väsymättömällä uutteruudella on kaikki vaikeudet pystytty selvittämään. Kirjassa on myös sotaveteraanien ja lottien haastatteluja. Nyt oli korkea aika saada talteen veteraanien kokemuksia, sillä kertojien rivit ovat käyneet kovasti harvaksi ja harventuneet myös kirjan tekemisen aikana. Haastatteluilla on paikallishistoriallisesti pysyvä arvo. Uudessakaupungissa helmikuussa 2013 Yhdistyksen hallitus 7

Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin tervehdys Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry:n suurhankkeen kolmas teos on valmis ja projekti kokonaisuudessaan siis kääntymässä loppua kohti. Uudenkaupungin ja sen maalaiskunnan noin 1020 sotiin osallistuneen henkilön tiedot on koottu yhteen kirjaksi meille ja tuleville polville. Tämä on myös paikallista historiaa parhaimmillaan. Onnittelen saavutuksestanne. Veteraanimatrikkeleja on Suomessa julkaistu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana runsaasti. Vielä on kuitenkin nk. valkoisia alueita, joilta tämä arvokas teos puuttuu. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry tekee hienoa työtä maakuntamme saamiseksi tältä osin sellaiseksi, että aukkopaikkoja ei ole. Työ ei tapahdu hetkeäkään liian aikaisin, vaan muistitiedon kannalta viimeisillä hetkillä. Suomen Sotaveteraaniliiton kehotus näiden teosten tekemiseen ei siis täälläkään ole kaikunut kuuroille korville. Veteraanimatrikkeli on meille nykyisin eläville ja meidän jälkeemme tuleville sukupolville kertomus kansakuntamme vaikeista vuosista, jolloin yhteinen etu ajoi omien pyrkimysten ja etujen edelle. Tämä on hyvä tässä ajassa muistaa. Nykyinen hyvinvointimme ei ole tullut lahjana, vaan on vaatinut kehittyäkseen myös taistelun vuosia. Siksi on tärkeää, että veteraaniemme teot elävät sittenkin, kun heitä ei enää ole. Tämä kirja osaltaan edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Lämmin kiitos kaikille tämän kirjan toteuttamiseen osallistuneille. Toivon, että kirja kuluu lukijoiden käsissä ja välittäköön samalla veteraanisukupolven arvoja arvoja joiden varassa on hyvä elää nykyisessä ja tulevassakin ajassa. Tuukka Alhonen Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Everstiluutnantti evp. 8

Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sankarivainajat Talvisota Aaltonen Johannes Armas s. 29.1.1901 Kustavi Kuoli haavoittuneena 6.9.1940 27.SotaS Appelblom Karl Åke s. 11.10.1914 Maarianhamina Kuoli haavoittuneena 22.3.1940 1.SotaS Elomaa Viljo Adam Adolf s. 24.12.1911 Uusikaupunki Kaatui 23.12.1939 Kuolemajärvi Ertman Georg s. 3.1.1919 Pori Katosi 23.12.1939 Muolaa Grönvall Gösta Helge Aatos s. 28.10.1913 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 24.2.1940 43.SotaS Haavisto Einar Severi s. 27.3.1911 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 14.2.1940 Summa Hellström Taavetti Kaarlo s. 16.1.1916 Kustavi Katosi 13.1.1940 Ahvenanmerellä Härmä Ahti Olavi s. 7.5.1914 Helsinki Kaatui 20.2.1940 Taipale 9

Junttila Oskar Reino s. 25.10.1916 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 6.3.1940 Kärstilä Kanerva Keijo Pentti s. 21.2.1916 Uusikaupunki Kaatui 20.2.1940 Taipale Kaukiainen Väinö s. 23.5.1900 Säkkijärvi Katosi 8.3.1940 Tali Koski Kaino Hjalmar s. 7.4.1909 Uusikirkko Tl. Kaatui 22.2.1940 Honkaniemi Koski Paavo Yrjö s. 22.4.1912 Uusikaupunki Kaatui 26.2.1940 Salmenkaita Lahtinen Arvo Mikael s. 19.9.1904 Uusikirkko Tl. Kuoli 23.1.1940 Salmenkaita Laine Kaarlo Nikolai s. 23.12.1903 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 26.2.1940 Pien-Pero Lehtimäki Gunnar Veli Vilho s. 8.1.1917 Uusikaupunki Katosi 13.1.1940 Ahvenanmerellä H/l Aura II:n upotessa Lehtinen Kaino August s. 13.11.1916 Västanfjärd Katosi helmikuussa 1940 Lehtonen Einar Matias s. 17.3.1909 Lokalahti Kuoli haavoittuneena 28.2.1940 25.KS Lempinen Lauri Reinhord Nikolai s. 12.12.1915 Uusikirkko Tl. Katosi 24.2.1940 Kuolemanjärvi Lähteenmäki Yrjö Ilmari s. 7.7.1904 Kalvola Kaatui 11.2.1940 Honkaniemi Niemi Lauri Konsta s. 20.5.1907 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 12.3.1940 Näätälä Paldan Viljo Ilmari s. 3.7.1907 Uusikaupunki Kaatui 13.2.1940 Summa Palmu Knut Vieno s. 29.6.1903 Uusikaupunki Kuoli 12.3.1940 junaonnettomuudessa Turenki Randelin Yrjö Aleksander s. 28.3.1908 Pyhämaa Kuoli haavoittuneena 4.3.1940 25.KS Rautu Sulo Frithiof s. 1.11.1915 Turku Kaatui 10.3.1940 Tali Siivonen Aimo Antero s. 22.2.1915 Uusikirkko Tl. Katosi 27.2.1940 Honkaniemi Silén Emil Hemmo Jalmari s. 25.1.1912 Uusikirkko Tl. Kaatui 3.3.1940 Kärstilä Silén Erkki Arvo Nikolai s. 28.6.1910 Uusikirkko Tl. Kaatui 2.3.1940 Tuppurassa Sjöroos Kaino Aleksander s. 14.8.1917 Uusikaupunki Kaatui 5.2.1940 Leipäsuo Stolt Sulho (Sulo) Vilhelm Antero s. 14.12.1914 Uusikaupunki Kaatui 13.2.1940 Summa 10

Tanhuanpää Toivo Martti Aleksi s. 5.10.1910 Uusikirkko Tl. Kaatui 11.3.1940 Kärstilä Tuominen Sulho Mikael s. 17.1.1908 Mietoinen Kaatui 8.3.1940 Kärstilä Tuomisto Onni Valdemar s. 16.4.1908 Laitila Kaatui 13.2.1940 Summa Vaahtokoski ent. Vahlberg Vieno Viktor s. 16.5.1912 Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena 11.3.1940 1.SotaS Varjonen Eero Artturi s. 24.10.1913 Uudenkaupungin mlk. Katosi 26.2.1940 Honkaniemi Vuorinen Gösta Ensio s. 27.6.1900 Uusikirkko Tl. Kaatui 29.2.1940 Taipale Jatkosota Aaltonen Adolf Viljam s. 14.11.1906 Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena 26.8.1941 25.SotaS Aaltonen Paavo Aleksanteri s. 29.1.1913 Pyhämaa Katosi 21.7.1941 Kollaa Aarnio Paavo Aleksanteri s. 17.3.1922 Pyhämaa Kaatui 9.6.1943 Hiisjärvi Andersson Alku Emil Ensio s. 6.4.1908 Uusikaupunki Kaatui 10.9.1941 Kaskesniemi Arinlahti Taisto Kalevi s. 18.7.1922 Uusikaupunki Kaatui 5.8.1944 Louhivaara Blomvall Paul Olavi s. 13.1.1922 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 5.9.1943 27.KS Ertman Lloyd Erhard s. 28.12.1915 San Fransisco Kuoli 2.7.1941 53.SotaS Hamnström Erkki Antero s. 3.11.1903 Uusikaupunki Kaatui 26.8.1941 Kämärä as. Haranko Uuno Ilmari s. 15.6.1919 Uusikaupunki Kaatui 16.4.1942 Perkjärvi Heimo Gunnar Yrjö s. 30.4.1914 Uusikirkko Tl. Kaatui 18.7.1941 Näätäoja Heimo Paavo Kasper s. 2.8.1917 Uusikirkko Tl. Kuoli 2.12.1945 Sotav.S Henriksson Hans Herman s. 26.3.1903 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 17.8.1941 Kirvesjärvi Herttuainen Eino Emil s. 24.11.1922 Uusikaupunki Kaatui 21.2.1942 Vansjärvi Hurme Eero Rafael s. 15.9.1911 Turku Katosi 16.9.1943 sota-aluksen upottua Hyrsky Paavo Anselm s. 15.1.1915 Uusikirkko Tl. Kaatui 3.10.1941 Lehtiniemi 11

Kaisku Frans Erkki s. 7.12.1925 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 8.10.1944 VI/5. SotaS Kantonen Tauno Johannes Sakari s. 11.11.1919 Kustavi Kuoli haavoittuneena 11.6.1944 18.KS Kari Veikko Aulis s. 11.5.1921 Uusikaupunki Kaatui 8.7.1942 Someri Koskinen Oskar Nikolai s. 26.12.1900 Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena 28.12.1941 47.SotaS Kurikka Lauri s. 11.8.1923 Metsäpirtti Kaatui 28.6.1944 Kärstilänjärvi Lahtinen Arvi Allan s. 9.4.1909 Uusikaupunki Kaatui 18.7.1941 Näätäoja Laine Gunnar Edvard s. 8.1.1910 Lokalahti Kaatui 14.8.1941 Kalastajasaarento Lehtisalo Pauli Niilo Daniel s. 26.10.1907 Lokalahti Kuoli sodassa saatuun sairauteen 15.8. 1943 Lehtola Martti Johannes s. 24.10.1917 Uusikaupunki Kaatui 19.9.1942 Poventsa Leisio Arvo Olavi s. 15.10.1919 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 25.1.1942 47.SotaS Leisiö Maks Väinö s. 17.2.1918 Uusikaupunki Kaatui 17.8.1941 Kirvesjärvi Lindberg Yrjö Antero s. 24.3.1905 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 17.7.1941 Kollaa Lindgren Armas Untamo s. 26.9.1917 Uusikaupunki Kaatui 22.7.1944 Tolvajärvi Marttila Heikki Vilhelm s. 11.2.1919 Uusikaupunki Kuoli sotavamman takia 15.4.1961 Mattsson Toivo Johannes s. 1.1.1918 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 21.7.1941 21.KS Mecklin Emil Kristian s. 12.9.1888 Uusikaupunki Kuoli 16.4.1942 Meritalo Eero Johannes s. 19.7.1917 Masku Kaatui 20.7.1941 Kolatselkä Miekkavaara Kauko s. 1.9.1909 Helsinki Kaatui 5.7.1944 Teikarsaari Männistö Toivo Valdemar s. 20.1.1907 Uusikaupunki Kaatui 20.7.1941 Kolatselkä Nordling Aarre Emil s. 3.8.1903 Uusikaupunki Kaatui 20.7.1941 Kolatselkä Nygård Rolf Aleksander s. 23.9.1923 Helsinki Kuoli 11.12.1944 5.Sotav.S 12

Ojanperä Erkki s. 7.5.1896 Alavus Kuoli työvelvollisena Aunuksessa 11.5.1942 Pajula Into Aleksi s. 6.3.1914 Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena 20.7.1941 matkalla 21.KS:aan Palo Tuure Eevert s. 9.9.1912 Uusikaupunki Kaatui 20.7.1941 Kolatselkä Päiviö Into Alvar s. 15.8.1920 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 20.7.1941 matkalla 21.KS:aan Rannikko Unto Ensio s. 14.7.1917 Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena 28.7.1942 25.KS. Reivonen Jukka Aappo s. 18.12.1925 Uusikaupunki Kuoli 27.5.1944 71.SotaS Reivonen Ossi Kalevi s. s. 6.6.1923 Uusikaupunki Kaatui 23.6.1944 Vuosmajärvi Rintanen Jarl Einar Johannes s. 24.1.1908 Pyhäranta Kaatui 9.9.1941 Kaskesniemi Roslöf Vieno Armas s. 22.10.1916 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 26.7.1941 26.KS Saari Lauri Vihtor s. 1.8.1901 Lokalahti Kaatui 27.7.1941 Näätäoja Saarinen Henrik Viljo Antero s. 13.9.1922 Uusikirkko Tl. Katosi 18.7.1944 Nurmasjärvi Saarinen Lauri Johannes s. 10.1.1924 Uusikirkko Tl. Kaatui 7.8.1944 Leppävaara Sahala Heikki Veikko s. 8.1.1921 Viipurin mlk. Kaatui 28.6.1944 Äyräpää Sainio Viljo Valdemar s. 11.4.1913 Uusikirkko Tl. Kuoli 23.3.1943 66.SotaS Salminen Kaino Mikael s. 17.9.1908 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 29.7.1941 Kollaanjoki Santanen Erkko Feliks s. 30.7.1922 Lokalahti Kaatui 4.9.1942 Poventsa Siren Ervo Kalervo s. 27.8.1920 Laitila Kuoli 3.12.1942 Pogosta Sjölund Boris Frans Sigvard s. 30.9.1923 Saltvik Katosi 12.6.1944 Kivennapa Sjöros Eilo Aleksanteri s. 3.1.1922 Uusikaupunki Kaatui 21.2.1942 Vansjärvi Telén Merkki Liitto Eligius s. 22.8.1920 Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena 19.2.1944 40.KS Tuominen Eero Holger s. 2.8.1925 Turku Kuoli 23.1.1946 1.SotaS Turve Keijo Onni Oskar s. 2.12.1917 Uusikaupunki Kaatui 4.8.1944 Ihantala 13

Tötterman Lars Ture s. 27.2.1912 Björkö Vl. Kaatui 18.7.1941 Korpiselkä Vainio Kaarlo Armas s. 27.3.1923 Uusikirkko Tl. Katosi 13.9.1941 P/L Ilmarisen upottua Valle Usko Armas Kalervo s. 10.5.1919 Uusikaupunki Katosi 5.9.1943 Kuorsalossa Valmunen Aarne Olavi s. 9.12.1922 Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena 2.3.1943 54.SotaS Valmunen Aarne Rudolf Vilhelm s. 6.3.1914 Uusikaupunki Kaatui 25.7.1944 Träskö Valmunen Frans Eero s. 15.5.1925 Taivassalo Kuoli haavoittuneena 20.4.1944 71.SotaS Valtonen Frans Niilo s. 27.10.1911 Uusikirkko Tl. Kaatui 20.6.1944 Tali Valtonen Heikki Vihtori s. 4.4.1923 Uusikaupunki Kaatui 28.6.1944 Ontajoki Varjo Aarre Oskari s. 1.6.1922 Uusikaupunki Kaatui 24.7.1944 Korentovaara Varjo Koitto Antero s. 20.2.1919 Uusikaupunki Kuoli 10.10.1943 sairastuttuaan rintamalla Vehman Esko Joel s. 10.7.1910 Uusikaupunki Kuoli 1.1.1943 25.KS. Wessman Kaiku Frans Ensio s. 5.4.1917 Uudenkaupungin mlk. Kaatui 17.7.1941 Kollaa Virtanen Helge Helmer s. 30.9.1918 Uusikirkko Tl. Kuoli 4.11.1944 vankileirillä Tseherepovetsa NL Virtanen Keijo Ossian s. 3.12.1919 Mynämäki Kuoli haavoittuneena 19.7.1941 22.KS Antti Marvolan albumi Kaatuneiden muistopäivän ti lai suus välirauhan aikana 19.5.1940 Uudenkaupungin sankarihautausmaalla. Puhumassa pastori Antti Marvola. 14

Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sankarivainajilta jäi 57 sotaorpoa Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli 90.000 sotilasta ja rintamatehtävissä ollutta miestä ja naista. Heidän jälkeensä jäi n. 30.000 sotaleskeä ja yli 55.000 sotaorpoa. Uudessakaupungissa ja Uudenkaupungin maalaiskunnan alueella 34 sankarivainajan jälkeen jäi 57 sotaorpoa. Vuonna 2001 Pyhärannan Santtiossa perustetun ja edelleen vireästi toimivan Vakka-Suomen Sotaorvot ry:n julkaisemassa kirjassa Hän lähti on mm. kuvat Kalannin, Kodisjoen, Kustavin, Laitilan, Lokalahden, Mietoisten, Pyhämaan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sekä Vehmaan sankaripatsaista ja haudoista sekä luettelot sankarivainajista. Tiedot ovat teoksen julkaisemisen jälkeen vielä jonkin verran täsmentyneet. Veteraani: Aaltonen, Adolf Viljam Andersson, Alku Emil Ensio Appelblom, Karl Åke Elomaa, Viljo Adam Adolf Heikkilä, Usko Samuli Heimo, Paavo Kasper Hurme, Eero Rafael Hyrsky, Paavo Anselm Junttila, Oskar Reino Koski, Paavo Yrjö Lahtinen, Arvo Mikael Laine, Kaarlo Nikolai Lehtisalo, Paavo Niilo Daniel Lindberg, Yrjö Antero Mattsson, Toivo Johannes Meklin, Emil Kristian Miekkavaara, Kauko Niemi, Lauri Konsta Nordling, Aarre Emil Palmu, Knut Vieno Palo, Tuure Edvart Rintanen, Jarl Einar Johannes Saari, Lauri Vihtor Sainio, Viljo Valdemar Silen, Emil Hemmo Jalmari Telén, Merkki Liitto Eligius Tuominen, Sulho Mikael Tuomisto, Onni Valdemar Turve, Keijo Onni Oskar Tötterman, Lars Ture Valtonen Frans Niilo Vehman, Esko Joel Virtanen, Helge Helmer Vuorinen, Gösta Ensio Sotaorvot: Anelma, Airi, Aila, Asko Reijo Eija Anja, Aira Taisto, Sirpa Sirpa, Matti, Seija Jukka Tuula Sakari Leila Ritva, Jukka, Mirja Tapio Anja Anja Mirja, Sinikka Liisa Martti, Kari Raimo Kalevi, Mauno Matti, Pekka Pirjo, Soile Sirpa, Markku Aili, Pekka, Raili, Soili Juhani Matti Kielo, Lilja, Orvokki Sinikka Mirkka Keijo Unn Catharina, Lars-Thomas Ritva, Raija Keijo, Esko Reijo Aino 15

Uudenkaupungin ja mlk:n miehille myönnettiin yli 370 kunniamerkkiä Yllä tavallisimmat uusikaupunkilaisille myönnetyt Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit. Vas. 2. luokan Vapaudenmitali (Vm 2), 229 kpl., 1. luokan Vapaudenmitali (Vm 1), 66 kpl, 4. luokan Vapaudenristi (VR 4), 56 kpl ja 3. luokan Vapaudenristi (VR 3), 8 kpl. Vieressä oikealla korkein uusikaupunkilaisten saama kunniamerkki 2. luokan Vapaudenristi. Sellaisen sai kaksi veteraania. Talvisodan alkaessa voitiin suomalaisia sotilaita palkita Vapaudenristin ritarikunnan tai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeillä. Vapaudenristin Ritarikunta oli perustettu kevättalvella 1918. Ylipäällikkö Mannerheim oli kutsunut kunniamerkkien suunnittelijaksi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan. Vapaussodan jälkeen näitten kunniamerkkien myöntäminen lopetettiin, mutta talvisodan sytyttyä Vapaudenristin Ritarikunta herätettiin eloon. Vain pieni osa talvisodan kunniamerkeistä ehdittiin jakaa sodan aikana. VR:n Ritarikunta otettiin käyttöön jatkosodan syttyessä. Vapaudenristin kunniamerkkien myöntöperusteet ovat sidoksissa saajan sotilasarvoon. Poikkeuksen tekee Mannerheim-risti. Vapaudenmitalit on tarkoitettu miehistölle ja aliupseereille jaettaviksi. Miehistöön kuuluvien peruspalkitsemismerkki on 2. luokan pronssista lyöty vapaudenmitali eli Vm 2. Hopeasta tai hopeoidusta metallista lyöty 1. luokan mitali eli Vm 1 on tarkoitettu aliupseerien palkitsemiseen. Vapaudenristin 4. luokan risti on tarkoitettu vänrikkien ja luutnanttien 16

Kuvassa vasemmalta Talvisodan muistomitali, Summan risti, Rannikkojoukkojen risti ja Kotijoukkojen risti. Vas. Vapaudenristin Sururisti, Jatkosodan muistomitali ja Laivaston muistoristi. Näistä periaatteista tehtiin runsaasti poikkeuksia. palkitsemiseen. Kolmannen luokan Vapaudenristi eli VR 3 on tarkoitettu kapteenien palkitsemiseen ja toisen luokan risti eli VR 2 esiupseerien, majurien ja everstiluutnanttien palkitsemiseen. Kaikkia näitä luokkia kannetaan nauhassa rinnassa vasemmalla puolella. Everstien ja kenraalien palkitsemiseen oli varattu 1. luokan Vapaudenristi, jota kannetaan kaulassa. Muistomitalin sai lunastaa jokainen taistelija Talvisodan jälkeen perustettiin sodan muistomitali ja useita eri taistelulohkojen muistoristejä heti sodan päätyttyä keväällä ja kesällä 1940. Talvisodan muis tomitali annettiin sotaan osallistuneelle tai välittömästi maanpuolustusta sodan aikana innokkaasti ja merkittä- 17

västi muuten tukeneelle miehelle tai naiselle. Rintamalla kenttäarmeijaan kuulunut taistelutoimintaan vihollisen tulen alaisena osallistunut taistelija sai kiinnittää muistomitalin nauhaan soljen, johon on merkitty taistelualueen (lohkon) nimi. Kannaksella taistelleet saivat mitalinsa KARJALAN KANNAS -soljella tai SUMMA -tunnuksella. Kenttäarmeijaan kuulunut sotilas, joka ei toiminut vihollisen tulen alaisena, saa kiinnittää muistomitalin nauhaan soljen, jossa on teksti KENTTÄAR- MEIJA. Kotijoukkoihin sodan aikana kuulunut henkilö saa kantaa mitalin nauhassa solkea, jossa on teksti KOTIJOU- KOT. Ilmavoimien ja ilmatorjunnan henkilöstön soljessa on merkintä IL- MAPUOLUSTUS. Rannikkopuolustukseen osallistuneiden henkilöiden soljessa on teksti RANNIKKOPUOLUSTUS. Muistoristejä Talvisodan Summan risti perustettiin Tampereella v. 1940. Kuparista lyödyn ristin suunnitteli Summassa taistellut luutnantti, arkkitehti Matti Lampén. Ristin jaosta huolehti alun perin Tampereen kokouksessa valittu Summan ristin toimikunta, mutta myöhemmin jaosta on huolehtinut Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkitoimisto. Kotijoukkojen muistoristi perustettiin pian talvisodan jälkeen. Sen oli oikeutettu saamaan jokainen mies tai nainen, joka oli talvisodassa palvellut vähintään kuukauden ajan kotijoukoissa. Ristin oli oikeutettu saamaan myös kotialueella väestön- ja ilmansuojelutehtävissä tai niihin verrattavissa tehtävissä palvellut henkilö. Kotijoukkojen muistoristiä jaettiin myös jatkosodan palveluksista, jolloin myöntämisen perusteena oli vähintään kahden kuukauden palvelu isänmaan puolustustehtävissä kotialueella. Ilmavoimien muistoristin voi saada jokainen ilmavoimiin kuuluneissa lento-, ilmatorjunta-, viesti- ja ilmavalvontajoukoissa palvellut mies tai nainen. Ristin nauhaan kiinnitettiin palvelushaaran osoittava solki. Ilmavalvontaan osallistuneet lotat saivat lunastaa tämän ristin. Muistoristin nauhaan he saivat kiinnittää ILMAVALVONTA -soljen. Rannikkojoukkojen muistoristin oli oikeutettu saamaan jokainen vuosina 1939 1945 rannikkotykistön tai rannikkojoukkojen taistelutehtäviin osallistunut. Raudasta lyödyn ristin päällikkeenä ovat ristikkäiset tykinputket. Jatkosodan muistomitalia saatiin odottaa 12 vuotta Talvisodan jälkeen sodan muistomitali ja muistoristit perustettiin nopeassa tahdissa heti sodan päättymisen jälkeen. Toisin oli jatkosodan jälkeen. Tilanne maassa oli niin herkkä, että valtiovalta ei uskaltanut perustaa sodan muistomitalia ja ensimmäistä muistoristiäkin saatiin odottaa aina vuoteen 1953 saakka, jolloin Rukajärven suunnalla taistelleet 14. divisioonan veteraanit perustivat oman muistoristinsä, Rukajärven ristinsä. 1. Divisioonan muistoristin olivat oikeutetut lunastamaan mm. JR 56:n riveissä taistelleet. Muistoristi tuli jakoon vuonna 1956. Jatkosodan muistomitali voitiin perustaa vasta vuonna 1957, kun jatkosodasta oli aikaa kulunut jo 12 vuotta. Ensimmäiset jakotilaisuudet kautta maan pidettiin marraskuussa 1957. Jatkosodan muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä, jääkärikapteeni Lauri Leppänen. Pronssisessa mitalissa on vaakasuorassa oleva tammenlehvä- 18

JR 56:n rähinäremmimerkki. kimpun lävistänyt miekka sekä teksti Isänmaa 1941-1945. Muistomitalin jako lopetettiin 31.12.1992. Lapin sotaan osallistuneet saavat kiinnittää mitalin nauhaan LAPIN SOTA -soljen. Ensimmäisen divisioonan muistoristin saivat lunastaa kaikki divisioonaan elimellisesti kuuluneiden joukkojen tai divisioonalle alistettujen joukkojen sotilaat. Ristin nauhaan kuuluu hopeanvärinen solki, joka osoittaa ristin kantajan joukko-osaston. Uusikaupunkilaisten soljessa on yleisimmin merkintä JR 56. Erilaisia jatkosodan muistoristejä on 27 kappaletta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen virallisti ne ja talvisodan sekä talvi- ja jatkosodan yhteiset muistoristit 3.12.1957 antamallaan asetuksella. Viime sotien muistoristit ja -mitalit ovat siis olleet virallisia kunniamerkkejä vuodesta 1957 alkaen ja niiden kantamisesta on annettu tarkat määräykset. Rähinäremmimerkit ja muut asevelimerkit Erilaiset asevelimerkit olivat suosittuja jatkosodan aikana, mutta ensimmäiset tällaiset merkit tehtiin jo heti talvisodan jälkeen. Asevelimerkkejä valmistuttivat pienetkin joukot, suuremmista yhtymistä puhumattakaan. Nämä merkit eivät ole palkitsemismerkkejä, mutta ne olivat yhteenkuuluvuuden ja aseveljeyden kannalta hyvin tärkeitä me-hengen luojia. 1. Divisioonaan kuului luonnollisesti elimellisesti eri aselajeja, joten yhden ja yhteisen asevelimerkin perustaminen oli vaikeaa, mutta ratkaisu löytyi. Merkin pohjaksi otettiin taiteilija Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920 suunnittelema Itä-Karjalan lippu, jota käytettiin heimosotien aikana 1920-1922 ja myös jatkosodan aikana. Lippu on vihreäpohjainen ristilippu Suomen lipun tapaan. Risti on kahden ohuen punaisen reunaosan rajoittama musta risti. Lipun vihreä pohjaväri kuvaa Itä-Karjalan metsiä. Punainen ja musta ovat vanhoja karjalaisten kansallisvärejä. JR 56:n jalkaväkimiesten merkissä on keskellä ristikkäiset kiväärit ja niiden alla numeroluku 56. Upseerit käyttivät merkkiä komentovyönsä olkahihnassa, mistä tulee nimi rähinäremmimerkki. Muut joilla ei ollut rähinäremmiä käyttivät merkkiä esimerkiksi lompakkoon kiinnitettynä tai puukon tupen koristeena. Talvisodan jälkeen tuli ajankohtaiseksi myös sodan invalidimerkin perustaminen. Invalidimerkki annettiin 1939 1940 sodassa haavoittuneelle tai muuten välittömästi sodan aiheut- 19

taman vamman saaneelle henkilölle, jonka oli täytettävä ehdot. Talvisodan invalidimerkin jakaminen lopetettiin keväällä 1962, jolloin perustettiin uusi sotavammaismerkki. Sururisti kaatuneen lähimmälle naispuoliselle sukulaiselle Helmikuussa 1940 annetun ohjeen mukaan jokaisen taistelussa kaatuneen lähimmälle omaiselle annetaan 4. luokan Vapaudenristi kannettavaksi mustassa nauhassa. Myös maanpuolustuksen hyväksi tehdyssä työssä surmansa saaneen lähin omainen sai Surumitalin eli 1. luokan Vapaudenmitalin mustassa nauhassa. Nämä kunniamerkit kannetaan muitten kunniamerkkien yläpuolella. Kanto-oikeus oli vain naispuolisille omaisille järjestyksessä vaimo, vanhin tytär tai äiti. Uudenkaupungin ja mlk:n miehille yli 370 kunniamerkkiä Talvi- ja jatkosodan aikana myönnettiin Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sotilaille yli 370 Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkiä. Tarkkaa lukua on mahdotonta tietää, sillä kaikista myönnetyistä kunniamerkeistä ei ole tehty merkintää sotilaiden kantakorttiin. Suurin osa sodissa mukana olleista uusikaupunkilaisista kuului miehistöön, ja niinpä on luonnollista, että uusikaupunkilaisille myönnettiin eniten toisen luokan vapaudenmitaleita. Toisen luokan vapaudenmitali eli Vm 2 on tarkoitettu nimenomaan miehistöön kuuluvien palkitsemiseen. Toisen luokan vapaudenmitaleja myönnettiin Uudenkaupungin ja maalaiskunnan miehille 229 kappaletta. Aliupseereille tarkoitettuja ensimmäisen luokan vapaudenmitaleita saivat Uudenkaupungin alueen miehet 66 kappaletta. Vapaudenristejä saivat uusikaupunkilaiset seuraavasti: 44 kappaletta 4. luokan Vapaudenristiä, ja 12 kappaletta samaa ristiä tammenlehvän kera. Kolmannen luokan Vapaudenristejä myönnettiin uusikaupunkilaisille kahdeksan. Saman kunniamerkin tammenlehvän kera sai yksi uusikaupunkilainen. VR 2 kahdelle uusikaupunkilaiselle Esiupseereille tarkoitetun korkean toisen luokan Vapaudenristin eli VR:n sai kaksi uusikaupunkilaista: everstiluutnantti Paul Cederberg ja majuri Eino Saari. Cederberg toimi talvisodassa Utön linnakkeen päällikkönä ja jatkosodassa 1. Rannikkoprikaatin ja RTR 11:n linnakkeiston komentajana sekä 7. Rannikkoprikaatin komentajana. Hänelle oli myönnetty myös VR 3 ja VR 4. Majuri Eino Saari toimi talvisodassa Karjalan kannaksella JR 14:n viestiupseerina ja jatkosodassa komppanian päällikkönä JR 5:ssä Karjalan kannaksella sekä 11. Divisioonan viestikomentajana Syvärillä vuosina 1942-44. Syvärillä saksalaiset palkitsivat Saaren toisen luokan Rautaristillä. VR 2:n lisäksi Saari oli saanut VR 3:n ja VR 4:n. Saksalaisen kunniamerkin sai myös Saksan itärintamalla sotineessa SSpataljoonassa palvellut Toivo Tervanen, joka palkittiin toisen luokan Rautaristillä. Erkki Luntamo palkittiin neljällä VR:llä Talvisodassa vänrikki Erkki Luntamo soti Karjalan kannaksella JR 14:n ja 2. Prikaatin riveissä. Jatkosodassa hän palveli JR 56:ssa ja 21. Prikaatis- 20

Paul Cederbergin kunniamerkit. Vieressä 2. luokan Vapaudenristin myöntökirja ja ko. merkki yläkuvassa vasemmalla. Cederbergin muut kunniamerkit vasemmalta VR 3, VR 4, Valkoisen Ruusun ritakikunnan 1. luokan ritarimerkki (SVR R I), Talvisodan muistomitali soljella Rannikkopuolustus, Jatkosodan muistomitali, Sininen Risti miekkatunnuksilla ja Rannikkojoukkojen risti sa. Kapteeni Erkki Luntamo palkittiin neljä kertaa Vapaudenristillä. Hänelle myönnettiin VR 3 tammenlehvän kera, VR 3, VR 4 tammenlehvän kera sekä VR 4. Luntamo toimi jatkosodassa kaasusuojelu-upseerina, komppanian päällikkönä, adjutanttina ja valistusupseerina. Kolmella Vapaudenristil- lä palkittiin kapteeni Toivo Hiiterä ja lääkintäkapteeni Pentti Hautera. Talvisodassa Hiiterä palveli JR 13:ssa konekiväärikomppanian päällikkönä ja jatkosodassa eri tehtävissä JR 56:ssa. Hänelle myönnettiin VR 3 ja kaksi kertaa VR 4. Pentti Hautera palveli talvisodassa Karjalan 21

kannaksella Erillinen Pataljoona 3:ssa ja JR 62:ssa sekä 5. Lääkintäkomppaniassa. Jatksosodassa hän toimi lääkärinä JR 56:ssa, JR 35:ssä, Raskas Patteristo 22:ssa, 27. Kenttäsairaalassa ja 32. Sotasairaalassa. Hänelle myönnettiin kolme 4. luokan Vapaudenristiä, yksi niistä tammenlehvän kera. Kolme Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkiä sai vajaa kymmenen uusikaupunkilaista. Luutnantti Martti Heinonen palkittiin VR 4:llä tammenlehvän kera, VR 4:llä ja 1.luokan Vapaudenmitalilla. Kersantti Eino Lotsarille myönnettiin VR 4 sekä ensimmäisen ja toisen luokan Vapaudenmitali. Alikersantti Pauli Kemppi palkittiin kahdella ensimmäisen luokan Vapaudenmitalilla ja yhdellä toisen luokan Vapaudenmitalilla. Alikersantti Einar Lustola palkittiin kerran Vm 1:llä ja kahdesti Vm 2:lla. Samoin kunniamerkein palkittiin myös sotamies Onni Ruokonen. Maalaiskuntaan yksi VR 4 tammenlehvän kera Maalaiskunnan miehistä korkeimman kunniamerkin eli VR 4:n tammenlehvän kera sai luutnantti Veikko Nurmikko. Hänelle oli myönnetty myös VR 4. Nurmikko toimi jatkosodassa kranaatinheittimistön tulenjohtajana. Luutnantti Aake Jermo sain yhden VR 4:n. Hän palveli talvisodassa JR 24:n mukana ja jatkosodassa JR 32:ssa jääkärijoukkueen johtajana. Sotamies Väinö Salminen sai yhden neljästä maalaiskunnan miehille myönnetystä Vapaudenrististä. Hänelle myönnettiin VR 4, minkä lisäksi hän oli saanut myös toisen luokan Vapaudenmitalin. Salminen taisteli kiväärimiehenä ensin JR 56:ssa ja joulukuusta 1943 21. Prikaatissa. Markku Vainio Matti Jalava Uusikaupunkilainen sotaveteraani Erkki Luntamo kunniamerkkeineen. Kuva vuodelta 2004. 22

Sotaveteraanit, Uusikaupunki Aalto Eino Arvo Olavi s. 6.5.1921 Lappi Tl. Sekatyömies. Puoliso Aili Siviä. Lapsi: Tuula. Astui vakinaiseen palvelukseen 3.4.1941, josta jatkoi sotapalvelusta jatkosodassa. Joukko-osastot: 6./3. Pr., 7./JR 3, 7./3.Pr., 66.SotaS, 54.SotaS, 35.SotaS, 5.SotaS, 21.SotaS. Toimi kiv. miehenä. Taistelupaikat: Miehikkälä, Nuijamaa, Kämärä, Porlampi, Koivisto, Huumola, Näykkijärvi, Rajajoki, Krivi. Haavoittui 11.4.1942 ja 15.9.1942 Krivillä. Kotiutettiin 30.11.1944. Sot. arvo stm. Kunniamerkit: Vm 1, Vm 2. Kuoli 16.5.1954. Muuttanut v. 1941 Uudestakaupungista. Aalto Lauri Olavi Engelbert s. 27.4. 1919 Kauppias. Puoliso Elma Annikki o.s. Silvennoinen. Lapset: Hannu, Ilkka, Marja-Sisko, Timo, Leila-Liisa. Talvisota: Astui palvelukseen 16.1.1940. Joukko-osastot: Huolto Koul.K. Toimi RAUK:ssa, talousau:na. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 20.3.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: 28.Tal.K, ETp. Toimi varastoryhm. au:na, ETp:n kirjurina. Taistelupaikat: Sortavala, Aunus, Ylä-Syväri. Sot.arvo kers. Kotiutettiin 16.11.1944. Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli 29.11.1994. Hautauspaikka Aalto Åke Edvard s. 13.1.1924 Kemi. Rakennustarkastaja. Puoliso Pirkko- Leena o.s. Kettunen. Lapset: Salla, Kirsi. Jatkosota: Astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen 25.7.1941, josta AUK:n jälkeen siirtyi sotapalvelukseen. Joukko-osastot: Esik.K/Vienan HTK, 1./Er.P 8, Ohj.K 7./LeSK, Os.Sarko. Toimi kivääriryhmänjohtajana ja lentosotakoulun oppilaana. Taistelupaikat: Kuutamalahti, Nurmasjärvi, Porajärvi, Kumsvaara, Juustjärvi, Jyvälahti, Uhtuan suunnan taistelut. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 24.1.1945. Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli 9.5.1978. Hautauspaikka Aaltonen Aarre Väinämö s. 27.8.1918 Lokalahti. Autoilija. Puoliso Ester Vilhelmiina o.s. Valovuo. Lapset: Maarit, Hannele. Jatkosota: Astui palvelukseen 15.6.1941. Joukko-osastot: 24.Er.Tyk. Psto, Lke 70./RTR 5. Toimi ammusmiehenä. Loukkaantui 14.2.1942 Äänisjärvellä. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 23

27.11.1944. Kuoli 10.9.1990. Hautauspaikka Rauma. Aaltonen Adiel Taavetti s. 20.3.1912 Laitosmies. Puoliso Lahja Impi Maria o.s. Vuorio. Lapset: Seija, Ari. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: 10./III/JR 56, 1.D Asevarikko, EK/JR 56,. Toimi keittäjänä ja aseseppänä. Taistelupaikat: Kollaa, Näätäoja, Tsokkila, Kirvesjärvi, Nuosjärvi, Matkospuro, Solomanni, Karhumäki, Hiisjärvi, Voljärvi, Krivi, Maaselkä, Vuosmajärvi, Sotjärvi, Loimola. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 19.11.1944. Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli 19.11.1969. Hautauspaikka Turku. Aaltonen Aimo Aleksander s. 23.11. 1897 Puoliso Senja o.s. Pajunen. Lapset: Heikki, Pekka. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: EK/II/JR 15, EK/I/JR 57. Toimi kengitysau:na. Taistelupaikat Koitsansalo, Änkilänsalo, Piste 103, Alho, Paksujalka, Tiurala, Vaalimo, Viisjoki. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 15.1.1942. Kuoli 30.3.1988. Hautauspaikka Harjavalta. 26.AutoK. Toimi autonkuljettajana. Taistelupaikat: Suomussalmi, Kuhmo. Kotiutettiin 30.4.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 21.6.1941. Joukko-osastot: 3./MeP/Tur.LA, Ly-määräyksellä 20.12.1941 alkaen Janhuan Paja Ry:llä. Toimi autonkuljettajana. Sot.arvo korpr. Kuoli 22.12.1986. Hautauspaikka Aaltonen Alpo Aarne s. 8.4.1910 Rovasti. Puoliso Anna- Liisa o.s. Reinvall. Lapset: Aulis, Jouni, Marja-Liisa. Talvisota: Astui palvelukseen 18.1.1940. Joukko-osastot: 16.KS. Toimi pastorina. Sot.arvo res. vänr. Kotiutettiin 24.5.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukkoosastot: E/III/JR 33, Hel.LA, Tur.LA, Tyk.Koul.K 5. Toimi pastorina. Taistelupaikat: Paanajärvi, Oulanka, Sonkelo, Varholampi, Niska, Kuusijärvi, Maaselkä, Perälahti, Krivi, Äänisenniemi. Sot.arvo luutn. Kotiutettiin 22.11.1944. Kunniamerkit: VR 4 tl k, VR 4, VR 4. Kuoli 2.3.1989. Hautauspaikka Aaltonen Aino Armas Svante s. 19.1. 1907 Autonkuljettaja. Puoliso Ida Sanelma o.s. Airisto. Lapset: Raili, Raimo. Talvisota: Astui palvelukseen 13.10.1939. Joukko-osastot: 24

Kunniamerkit: VR 4. Kuoli 18.7.2005. Hautauspaikka Rauma. Aaltonen Alpo Matti Johan s. 24.2. 1921 Poliisi. Puoliso Lea o.s. Österman. Lapset: Marita, Marika. Jatkosota: Astui palvelukseen 1.9.1941. Joukko-osastot: 5./JR 49. Toimi aseau:na ja joukkueen varajohtajana. Taistelupaikat: Kannaksen asemasota, Vuosalmi. Sot.arvo kers. Kotiutettiin 28.11.1944. Kuoli 26.6.2010. Hautauspaikka Viljakkala. Aaltonen Toivo Rafael s. 24.8.1912 Naantali. Puoliso Tyyne o.s. Kumpulainen. Jatkosota: Astui palvelukseen 16.8.1941. Joukko-osastot: 1./ Rad.P/Viestikoul.K, 1.VP 33, 2./Rad.P/ Viestikoul.K, 2.VP 1, 1.VP 1. Toimi ryhmänjohtajana. Taistelupaikat: Palolahti, Vieljärvi, Nuosjärvi, Pyhäjärvi, Äänislinna, Kontupohja, Karhumäki. Sot.arvo kers. Kotiutettiin 27.11.1944. Kuoli 20.5.1970. Hautauspaikka Helsinki. Aaltonen Risto Paavo Herman s. 7.12.1923 Taivassalo. Osastopäällikkö. Puoliso Liisa Helena o.s. Äärilä. Lapset: Leena, Sinikka, Helena. Jatkosota: Astui palvelukseen 27.7.1941. Joukkoosastot: 252.It.KKK, 304.Kev.It.Ptri, 171.Kev.It.Ptri, 252.It.KKK, 6.It.Koulu, 105.Kev.It.Ptri, 46.Kev.It.Ptri, It.Tsto/ Maa.RE, E/It.R 13, 49.Kev.It.Ptri, 24.Kev.It.Ptri, 19.Kev.It.Ptri. Toimi jaosupseerina, erikoishuoltoupseerina, lähettiupseerina ja jaosjohtajana. Taistelupaikat: Vieljärvi, Vuosjärvi, Äänislinna, Pintuinen, Poventsa, Malu, Krivi, Paatene, Liistepohja, Karhumäki, Porajärvi, Kuolismaa, Tolvajärvi, Loimola. Sot.arvo luutn. Kotiutettiin 18.11.1944. Aaltonen Urpo Antti Paavali s. 4.9. 1925 Taivassalo. Merivartija. Naimaton. Jatkosota: Astui palvelukseen 26.2.1943. Joukko-osastot: 252.It.KKK, It.asekoulu, E/Kev.It.Psto 16, 48.Kev. It.Ptri, 41.Kev.It.Ptri, 5./ITR 2, 3./ITR 1. Toimi moottoripyörälähettinä ja aseseppä au:na. Taistelupaikat: Maaselän lohko, Karjalan kannas, Pohjois-Suomi. Haavoittui 28.7.1944 Karjalan kannaksella. Kotiutettiin 1.8.1945. Sot.arvo kers. Kuoli 15.1.2004. Hautauspaikka Taivassalo. Aaltonen Veikko Armas s. 15.5.1903 Rautatieläinen. Naimaton. Talvisota: Astui palvelukseen 10.10.1939. Joukko-osastot: 70.Km.K, Jv.Koul.K 10. Toimi ajomiehenä ja 25

lähettinä. Kotiutettiin 24.5.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: 252.It.KKK, 32.Vh. Jaos, 5.Vh.Ptri, 14.Rask./Vh.Jaos. Toimi It.vh-suuntaajana. Taistelupaikat: Kolatselkä, Vieljärvi, Nuosjärvi, Äänislinna, Kontupohja, Karhumäki, Helsingin ilmapuolustus. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin 5.10.1944. Kuoli 21.1.1977. Hautauspaikka Aarnio Jorma Aappo Kalervo s. 1.8.1920 Uusikirkko TL. Levyseppä. Puoliso Sirkka Siviä o.s. Lauttila. Lapset: Jukka, Pirkko. Astui vakinaiseen palvelukseen 31.3.1940, josta jatkoi sotapalvelusta jatkosodassa. Joukkoosastot: 2.KKK/13.Pr., 3.KKK/JR 13, 38.Tal.K, 27. SotaS, 38./Er.ar.K., 35.SotaS. Toimi kk-ryhmän johtajana ja varastonhoitajana. Taistelupaikat: Syväri, Hangon lohko, Varloi, Viipuri. Haavoittui Varloissa 13.8.1941. Sot. arvo alik. Kotiutettiin 20.11.1944. Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli 2.10.2000. Hautauspaikka Aartolampi ent. Damberg Reino Viktor s. 2.7.1910 Uudenkaupungin mlk. Autonkuljettaja. Puoliso Maili o.s. Maisila. Lapset: Maili, Atso, Aino, Aatos, Atte, Anitta, Anja. Talvisota: Astui palvelukseen 9.10.1939. Joukkoosastot: 2.KKK/JR 13. Toimi patruunan kantajana. Taistelupaikat: Summa, Lampeistenoja, Honkaniemi, Kärstilänjärvi. Kotiutettiin 19.5.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 16.6.1941 ja 15.8.1942. Joukko-osastot: 24.Er.Kev.Ptri/5.RPr., 9.Kev.Psto/HR 8, 7.RPr., 5.Rask.Ptri/ RTR 4. Toimi ajo- ja keittiömiehenä. Taistelupaikat: Hangon rintama, Äänisen rannan puolustus. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin 22.12.1941 ja 9.11.1944. Kuoli 2.3.1985. Hautauspaikka Ahlgren Lauri Volmar ks. Ankelo Lauri Volmar Ahlgren Martti Viktor ks. Ankelo Martti Viktor Ahlgren Vieno Verner ks. Ankelo Vieno Verner 26

Ahlstedt Lauri Johannes s. 1.11.1907 Mynämäki. Haudankaivaja, kivityömies. Puoliso Taimi Edith o.s. Helin. Lapsi: Hannu. Talvisota: Astui palvelukseen 9.12.1939. Joukko-osastot: VakkaSuo.skp t-komp. Toimi muonittajana työkomennuksella keskusvarastolla Turussa. Kotiutettiin 22.4.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 24.3.1942 ja 16.6.1944. Joukko-osastot: 1./Lin.RP 462, 3.Täyd.P 13, 2./Lin.RP 255, 9./20. Pr., 10./JR 56, 32.SotaS, 5.SotaS. Toimi kiv.miehenä. Taistelupaikat: Juustila. Haavoittui 6.7.1944 Juustilassa. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 5.6.1942 ja 20.11.1944. Kuoli 9.5.1993. Hautauspaikka Airisto Alpo Asser s. 1.3.1920 Lokalahti. Sorvari. Puoliso Ester Maria Johanna o.s. Jalonen. Lapset: Juhani, Jaakko, Kai. Talvisota: Astui vakinaiseen palvelukseen 18.2. 1940. Joukkoosastot: Pp.Koul.K 2. Toimi varusmiehenä. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: JR 5, SotaS. Toimi kivääriryhmän johtajana. Taistelupaikat Karjalan kannas. Haavoittui 27.8.1941 Perossa. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 30.1.1943. Kunniamerkit: Vm 1, Vm 2. Asuu Uudessakaupungissa. Airikka Jouko Allan s. 11.2.1916 Uuras. Ylikonduktööri. Talvisota: Astui palvelukseen 10.9.1939. Joukko-osastot: MIK RT 2. Toimi miinamiehenä. Lomautettiin rautateille 16.11.1939. Jatkosota: Astui palvelukseen 19.6.1941. Joukko-osastot: Pion.K/Keskus, 4.Raut. Liik.K. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin 24.10.1944. Kunniamerkit: Vm 2, Vm 2. Aitta Reino Matti s. 23.2.1926 Korjausammattimies. Puoli so Laila Dagmar o.s. Lehtonen. Jatkosota: Astui palvelukseen 22.2.1944. Joukkoosastot: 5./Jv.Koul.K 28. Toimi kiv. miehenä ja pk-amp. apulaisena. Sot. arvo tkm. Kotiutettiin 31.10.1944. Kuoli 3.10.2005. Hautauspaikka Ala-Pietilä Veikko Oskari s. 13.1.1925 Aura. Kirvesmies. Puoliso Ritva o.s. Pelkonen. Lapsi Lasse. Jatkosota: Astui 27

palvelukseen 13.4.1943. Joukko-osastot: 7./Jv.Koul.K 1, Os.2841, Täyd.P 3, 9./JR 2, 8.SotaS. Toimi kiv.- ja keittiömiehenä. Taistelupaikat: Aunuksen kannas. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 31.12.1944. Kuoli 24.2.1953. Hautapaikka Alvio Arttur Alvar Aleksanteri s. 9.6.1916 Kirjaltaja, yrittäjä. Naimaton. Talvisota: Astui palvelukseen 11.10.1939. Joukkoosastot: s/s Rautu, Hel.LA. Toimi konemiehenä. Sot.arvo ylimatr. Kotiutettiin 15.6.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 16.6.1941. Joukko-osastot: El.Rautu, LaivaK/os.V, 3.Raiv.Lv, Kev. Los, Tur.LA. Toimi konematruusina ja koneau:na. Taistelupaikat: miinoituksessa ja it-taisteluissa Suomenlahdella. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 17.11.1944. Kuoli 24.11.1999. Hautauspaikka Ala-Pietilä Vesa Olavi s. 28.7.1923 Loimaa. Kirvesimies. Puoliso Kyllikki Matilda o.s. Puukari. Lapset: Jorma, Jarkko, Pirkko. Jatkosota: Astui palvelukseen 15.1.1942. Joukko-osastot: 10./ Jv.Koul.K 1, Täyd.P 9, 8.SotaS, 5./JR 56, 30.SotaS, 52.SotaS. Toimi kiv.miehenä. Taistelupaikat: Hiisjärvi, Voljärvi. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 8.11.1944. Kuoli 11.2.1988. Hautauspaikka Alpini Karl Kalevi s. 9.9.1922 Viilaaja, matkustajakotiyrittäjä. Naimaton. Jatkosota: Astui palvelukseen 1.8.1941. Joukko-osastot: 5./ JR 23, 26.KS, 2./JR 44, Er.P 15. Toimi kiv.miehenä, tarkka-ampujana ja ryhmänjohtajana. Taistelupaikat: Syväri, Pirkinitsa, Lotinanpelto, Tuuloksen sillanpää, Vitele, Suurmäki, Tulemajärvi, Honkajoki, Pitkäranta, Lemetti, Mursala. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 13.11.1944. Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli 9.5.1969. Hautauspaikka Ampuja Yrjö s. 23.4.1924 Viipurin mlk. Metallimies. Puoliso Hilkka Leena o.s. Pelkonen. Jatkosota: Astui vakinaiseen palvelukseen 27.10.1942. Joukko-osastot: It.Koul.K, 302.It.Ptri, 7.Rask.It.Ptri, Ilmav. V-koulu, 7.Rask. It.Ptri, E/ITR 1.Toimi puhelinmiehenä ja polttoaineau:na. Taistelupaikat: Helsingin ilmataistelut. Sot.arvo alik. Kotiutettiin 3.3.1945. Kuoli 14.9.2001. Hautauspaikka 28

Ankelo Keijo Martti s. 15.4.1926 Uusikirkko Tl. Ilmakompressorin hoitaja. Puoliso Hanna Serafia o.s. Viherlampi. Lapset: Timo, Tiina. Jatkosota: Astui palvelukseen 22.2.1944. Joukko-osastot: Jv.Koul.K 28. Toimi pk.ampujanapulaisena ja kiv.miehenä. Suoritti sodanaikaista nostomiespalvelusta. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin 3.10.1944. Asuu Turussa. Ankelo ent. Ahlgren Martti Viktor s. 28.9.1902 Uusikirkko Tl. Autoilija. Puoliso Saimi Elviira o.s. Valtonen. Lapset: Keijo, Anja, Pentti, Pekka, Paula, Hannu. Talvisota: Astui palvelukseen 9.10.1939. Joukko-osastot: 1.Ase Var. os. Toimi autonkuljettajana. Kotiutettiin 24.4.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 28.6.1941. Joukko-osastot: Lin.RP 573, 16.Er.Lin.RK, Lin.RP 571. Toimi autonkuljettajana. Sot.arvo stm. Toimi Ly-määräyksellä Ammus Oy:n palveluksessa 16.6.1944 4.10.1944. Kotiutettiin 6.10.1944. Kuoli 1.10.1974. Hautauspaikka Ankelo ent. Ahlgren Lauri Volmar s. 10.8.1907 Uusikirkko Tl. Autoilija. 1. puoliso Aino Orvokki o.s. Vuotila, 2. puoliso Ilmi Kyllikki ent. Varjonen o.s. Raitio. Lapset: Eila, Seppo. Talvisota: Sotilassairaalan palveluksessa Uudessakaupungissa. Jatkosota: Astui palvelukseen 18.6.1941. Joukko-osastot: 252.It.KKK, VakkaSuo.skp. Toimi autonkuljettajana ja patruunankantajana. Taistelupaikat: Kolatselkä, Vieljärvi, Nuosjärvi, Äänislinna, Karhumäki. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin 27.11.1944. Kuoli 19.8.1978. Hautauspaikka Ankelo ent. Ahlgren Vieno Verner s. 17.8.1911 Uusikirkko Tl. Kivityömies, autonkuljettaja, levyseppä. Puoliso Helmi o.s. Hurme. Lapset: Leila, Aila, Asko. Jatkosota: Astui palvelukseen 16.6.1941. Joukko-osastot: 3.Koul.P/ Tur.LA, 2./MeriP/ Tur.LA, Hel.LA. Toimi kokkina, syvyyspommimiehenä ja it-ampujana. Taistelupaikat: Suomenlahti, Viipurinlahti. Haavoittui v. 1941 Tavastilassa. Sot.arvo ylimatr. Kotiu- 29

tettiin 11.11.1944. Kuoli 12.8.1987. Hautauspaikka Appelblom Allan Henrik s. 29.5.1916 Merimies. Puoliso Jenny. Jatkosota: Astui palvelukseen 10.6.1944. Joukko-osastot: Jv.Koul.K 1, Turun skp. Toimi pst.kiv.miehenä. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 15.11.1944. Muuttanut v. 1944 Turkuun. Appelblom Karl Åke s. 11.10.1914 Maarianhamina. Kivenhioja. Puoliso Signe Matilda o.s. Saarinen. Lapsi: Eija- Sinikka. Talvisota: Astui palvelukseen 9.10.1939. Joukko-osastot: 2.KKK/JR 13, 1.SotaS. Taistelupaikat: Summa, Lampeistenoja, Honkaniemi, Kärstilä. Haavoittui Kärstilässä 8.3.1940 ja kuoli sotasairaalassa Helsingissä 22.3.1940. Sot.arvo stm. Hautauspaikka sankarihauta Arinlahti Taisto Kalevi katso tiedot Uudenkaupungin mlk:n matrikkeliosasta. Artama Paavo Antero s. 19.11.1916 Kajaani. Maalari. Puoliso Aino o.s. Rintala. Lapsi: Esa. Astui palvelukseen 17.6.1941. Joukko-osastot: 143.Kev. It.Ptri. Toimi puhelinmiehenä. Taistelupaikat: Nurmes, Pälkjärvi, Rytty, Sortavala, Rautjärvi, Vuoksela, Kiviniemi, Latvalan- ja Suojun kylät. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 7.9.1942 sairauden takia. Kuoli 23.8.1966. Hautauspaikka Artiola Tauno Armas s. 24.5.1924 Sähköasentaja. Puoliso Lempi Onerva o.s. Vahtera. Lapset: Jarmo, Matti, Juha. Jatkosota: Astui palvelukseen 27.10.1942. Joukko-osastot: 301.It.Ptri, 302.It.Ptri, 9.Rask.It.Ptri, ITR 1. Toimi tykkimiehenä ja it.tyk. lataajana. Taistelupaikat: Helsingin it.torjuntataistelut. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin 31.12.1943. Kuoli 9.2.1984. Hautauspaikka Uusikaupunki. 30

Artiola Toivo Villiam s. 25.9.1922 Uusikirkko Tl. Sähköasentaja. Puoliso Kyllikki Liisa o.s. Santanen. Lapsi: Ritva-Liisa. Jatkosota: Astui palvelukseen 24.9.1941. Joukko-osastot: 2./ Jv.Koul.K 7, 12./JR 56, 27.SotaS. Toimi tst.lähettinä. Taistelupaikat: Vansjärvi, Hiisjärvi, Salmijoki, Pirttilampi, Soutjärvi, Porajärvi, Liusvaara, Möhkö. Haavoittui 30.7.1944 Möhkössä. Sot. arvo korpr. Kotiutettiin 19.11.1944. Kuoli 4.12.1984. Hautauspaikka Björkman Karl Arvid s. 31.8.1904 Lohja. Dipl.ekonomi. Puoliso Saga Ingeborg o.s. Ertman. Lapset: Inga-Lill, Birgitta. Jatkosota: Astui palvelukseen 20.6.1941. Joukko-osastot: 5.AutoK. Toimi kirjurina. Taistelupaikat: Karjalan kannas. Sot.arvo korpr. Ly-määräyksellä 2.1.1942 Zachariaksen sahalle. Kuoli 20.9.1977. Hautauspaikka Lapsi: Anita. Talvisota: Astui palvelukseen 7.3.1940. Joukko-osastot: III/ Koul.K 2, Hel.Vart.Patl., Sot.It.Tsto. Toimi laskijana ja kiv.,miehenä. Sot. arvo stm. Kotiutettiin 12.8.1940. Jatkosota: Astui palvelukseen 20.6.1941. Joukko-osastot: 5.R Puh.Lenn.J. Sot. arvo alik. Kotiutettiin 21.11.1944. Kuoli 31.8.1994. Hautauspaikka Blomberg Reino Ilmari s.14.6.1914 Kirvesmies. Puoliso Alli o.s. Hurme. Lapset: Ritva, Pirkka, Pertti. Talvisota: Astui palvelukseen 10.10.1939. Joukko-osastot: JR13, 5.SotaS. Toimi kiväärimiehenä. Taistelupaikat: Summa. Haavoittui joulukuussa 1939 Summassa. Hoidettu sotasairaalassa Turussa. Jatkosota: Toimi Raumalla 7.SotaS:ssa avustusryhmän johtajana. Sot.arvo korpr. Kuoli 10.12.1947. Hautauspaikka Blomvall Abraham Olavi ks. Kartimo Abraham Olavi Blom Carl Friljof Axel s. 31.3.1908 Puoliso Elly o.s. Zeidler. 31