Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1
ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys Tarvitaan toimien tasapainoa Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa Uusiutuvat Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Uusiutuvien ohjauskeinot mahdollisimman markkinaehtoisia Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino Hinnalla on väliä Kustannustehokkaat ratkaisut Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa (Luxemburgin jälkeen) 2
Energian loppukäyttö Suomessa 2006 Muut 13 % Rakennusten lämmitys 20 % Teollisuus 51 % Liikenne 16 % Lähde: Tilastokeskus 3
Energian loppukulutus Suomessa 2006 (Energiatilasto 2007, Tilastokeskus) Kaukolämpö 11 % Hiili 3 % Sähkö 27 % Öljytuotteet 34 % Maakaasu 5 % Puu ja kierrätyspolttoaineet 18 % Energiaturve 2 % 4
Sähkö on merkittävä osa ratkaisua Sähkön avulla voidaan korvata polttoaineiden käyttöä teolliset prosessit liikenne lämmitys Sähkö on käyttökelpoinen ratkaisu monissa energiatehokkaissa ratkaisuissa matalaenergiarakentaminen lämpöpumput valaistus Esimerkiksi visio päästöttömästä Norjasta 2030 perustuu pitkälti sähkön käytön lisäämiseen 5
Sähkön tuotanto energialähteittäin 2007 Kivihiili 17 % Öljy 0,5 % Vesivoima 18 % Maakaasu 13 % Turv e 8 % Ydinvoima 29 % Tuuli 0,2 % Biomassa 13 % Jäte 0,8 % Uusiutuvat: 32 % Hiilidioksidivapaat: 61 % 6
Kaukolämmön Kaukolämmön ja ja siihen siihen liittyvän liittyvän sähkön tuotantoon sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet v. 2006 Suomessa 2006 turve 19,1 % puu 11,5 % muu 3,5 % öljy 4,4 % maakaasu 34,4 % kivihiili 27,1 % polttoaine-energia yhteensä 55,0 TWh 7
Kaukolämmön tuotanto - yhteistuotanto 30 25 20 TWh/vuosi 15 10 Suomi Ruotsi 5 0 2001 2002 2003 2004 Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Svensk fjärrvärme: Statistik 2003, Statistik 2004 8
Sähköntuotanto - yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto (yhteensä) 30 25 TWh/vuosi 20 15 10 Suomi Ruotsi 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005* Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Energiläget i siffror 2006 9
Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiantuotannon toimenpideohjelma energiakatselmukset yrityskohtaiset energiantuotannon tehostamistavoitteet energiatehokkuus osaksi johtamisjärjestelmää Energiapalveluiden toimenpideohjelma energiatehokkuuspalvelut asiakkaille edesauttaa asiakkaiden energiansäästö- ja - tehokkuustavoitteiden toteuttamisessa oman toiminnan tehostaminen energian siirrossa ja käytössä 10
Käytössä oleva tuotantokapasiteetti, yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty 22000 Tuulivoima 6% 20000 MW e 18000 16000 14000 12000 10000 8000 Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima 6000 4000 Vesivoima 2000 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Tarve 11
Eri tuotantomuodoilla erilainen rooli - kaikkia tarvitaan Uusiutuva Sähköteho & toimitusvarmuus Säädettävyys Kasvihuonekaasupäästöt Kustannustehokkuus Lisäysmahdollisuus + 0 + (+) + (+) Ydinvoima ++ 0 ++ 0 + ++ ++ + 0 0 0 ++ Vesivoima ++ ++ ++ ++ + + Tuulivoima 0 - ++ ++ - ++ Yhteistuotanto Lauhdevoima Energiansäästö + (+) ++ + + + 12
Energiainvestointeja tarvitaan kattamaan kysyntää ja vastaamaan energiapoliittisiin tavoitteisiin Kaikkien tuotantomuotojen oltava avoimina investoinneille Investointien esteitä purettava Toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus pääomaintensiivisin teollisuudenala pitkäjänteinen ja johdonmukainen energiapolitiikka sitoutuminen avointen sähkömarkkinoiden kehittämiseen päällekkäisen ohjauksen purkaminen ja välttäminen ympäristölupaprosessin kehittäminen 13
Mitä investoinnit uusiutuvaan energiaan edellyttävät? Energialähdekohtaiset edellytykset Vesivoima: vesirakentamiseen ja säännöstelyyn liittyvä lainsäädäntö Bioenergia panostukset puupolttoaineen saatavuuden varmistamiseen, toimitusketjuun ja käytönaikaista tukea tuotantoon Kierrätyspolttoaineet lupaprosessin kehittäminen Tuulivoima lupaprosessin kehittäminen, tuulivoimalle osoitettava riittävästi rakentamispaikkoja joilla hyvät tuotantoedellytykset, tukea investoinnille 14
Uusiutuvan energian edistämiskeinot energiantuotannossa Edistämiskeinojen valinnassa huomioitava - kustannustehokkaiden uusiutuvan energian investointien edistäminen - soveltuvuus avoimille sähkömarkkinoille - huomioitava tasapuolisuus lämpömarkkinoilla - säilytettävä mahdollisuus myöhempään ohjauskeinojen harmonisointiin EU:ssa - Suomen erityispiirteet: kaukolämmön suuri osuus, sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuri osuus, kilpailu puupolttoaineista 15
Uusiutuvan energian edistäminen Fossiilipolttoaineiden hintakehitys on edistänyt uusiutuvien kilpailukykyä vastaavasti kasvanut kysyntä ja tuet nostaneet hintoja Päästökauppa on keskeisin ohjauskeino EU:n laajuisesti harmonisoitu Mikäli halutaan vielä merkittävästi edistää investointitukijärjestelmä on kustannustehokkain edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia valtiolta sertifikaattijärjestelmä sähkön osalta mahdollinen räätälöity malli Suomen olosuhteisiin Näköpiirissä on vähintään uusiutuvan energian tukitasojen harmonisointi EU:ssa 16
Investointituet Suomen nykyinen järjestelmä ollut tehokas, mutta vaatimaton uudet tavoitteet edellyttävät huomattavia lisäpanostuksia Nykyjärjestelmän mukaiset maksimitukiprosentit olisivat riittäviä ilmeisesti ei ongelma valtiontukisääntöjen näkökulmasta Investointituen tarve luokkaa 100-200 miljoonaa euroa vuodessa riippuu mm. verotuen jatkosta ja investointien kohdentumisesta Rahoitussääntöjä pitäisi kehittää ja menettelyjä tehostaa EU:n päästökauppa tuo Suomen valtiolle päästökauppasektorin yrityksiltä luokkaa 400-500 miljoonaa euroa vuodessa lisätuloja järkevä sijoittaa osa energiajärjestelmän kehittämiseen 17
Sertifikaatit soveltuvat uusiutuvan sähköntuotannon edistämiseen Suomessa - Markkinalähtöisin tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa - Sertifikaattien hinta määräytyy markkinoilla. Tuen taso reagoi siten muiden kustannustekijöiden hinnanheilahteluihin. - Varmistaa paremmin kuin esimerkiksi syöttötariffit tietyn uusiutuvan energian osuuden sähkönkulutuksesta - Mahdollisuus myöhempään harmonisointiin muiden EUmaiden kanssa tai koko EU:n tasolla - Myöntämällä eri määrä sertifikaatteja eri tuotantoteknologioille voidaan - edistää myös uutta teknologiaa - vähentää ongelmalliseksi muodostuvaa kilpailua puupolttoaineista - vähentää järjestelmän kokonaiskustannuksia 18
Mahdollisen sertifikaattijärjestelmän piirteitä Velvoite kulutuksella (sähkönmyyjä/asiakas) velvoite kasvaa asteittain ja synnyttää kysynnän Sertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian tuotannolle kaikki nykyinen tuen piirissä oleva uusiutuva sähköntuotanto kaikki uusi uusiutuva sähköntuotanto Sertifikaatteja enemmän tuotannolle, jonka tuen tarve suurempi 2-3 tukitasoa investointituki käytössä korkean riskin hankkeille ET haluaa kehittää mahdollista sertifikaattijärjestelmää yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa 19
Uusiutuvan energian edistäminen kaukolämmön tuotannossa - biopolttoaineet Tarvitaan käytönaikaista tukea ja tukea uusiutuvan energian investointiin Kaukolämpö kilpailee paikallisilla markkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa Kaukolämmön suhteellinen kilpailuasema ei saa heikentyä nyt kaukolämpö päästökaupan piirissä, muille lämmitysmuodoille ei vastaavia velvoitteita kaukolämmön hintaa nostavat, asiakkaiden rahoittamat ohjauskeinot uusiutuvan energian edistämiseen ongelmallisia Kaukolämmön tuotannossa merkittävä uusiutuvan energian lisäämispotentiaali, tarvitaan lisäselvityksiä sen hyödyntämisestä 20