Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 1 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari - Kimitoön 0

244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0

422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0

445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0

704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0

890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0 2. Maakunta

3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Nimi Kunnanjohtaja Arto Alpia Sähköposti arto.alpia@kaustinen.fi Puhelin 0400 569 401 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Nimi kanslisti-arkistonhoitaja Annika Rauma Sähköposti annika.rauma@kaustinen.fi Puhelin

050 4436 880 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Työryhmä kuvaa raportissaan väestön ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen tuomia ongelmia palvelujen järjestämiseen ja ylläpitoon sekä työvoiman saatavuuteen. Kunta- ja palvelurakennetta on uudistettava. Rakenteisiin liittyvät ongelmat korostuvat raportissa liikaa. Kuntakoko ja rajojen siirtäminen ei pelkästään ongelmaa ratkaise. Yksilön ja yhteiskunnan vatuu palveluissa on otettava mukaan keskusteluun. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestörakenteen osalta Kaustinen kuuluu raportissa parhaaseen kuntaryhmään. Väestökehitykseen voi kunta omilla päätöksillään vaikuttaa. Tulossa on esim. kaivoshanke, joka voi merkittävästi muuttaa v. 2030 asukaslukua. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnan v. 2011 tilinpäätös oli reilusti ylijäämäinen. Kunnallisveron tuoton kasvu oli Manner-Suomen kunnista toiseksi suurin. Tilinpäätöksessä saamme kaikki vanhat tappiot katettua. Raportissa mainitaan, että Kokkolaa lukuun ottamatta alueen kuntien asukaskohtaiset verotulot jäävät selvästi alle 2.700 euron. Kaustisen verotulot olivat v. 2010 2.630 ja v. 2011 2.980 euroa asukasta kohti. Nousua yhdessä vuodessa 350 euroa/asukas. Verotulo- ja talouskehitystä on vaikea pitkällä tähtäyksellä ennustaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kaustisen sijainti Valtatie 13 ja Kantatie 63 risteyksessä on hyvä. Etäisyydet Kaustiselta muualle Keski-Pohjanmaalle eivät ole kohtuuttomia. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kaustinen kuuluu Kokkolan työssäkäyntialueeseen. Raportissa todetaan, että Kaustinen on toinen maakunnan keskus, johon suuntautuu asiointia, mutta Kaustisen työpaikkaomavaraisuus on matala. Onko 92 %:n työpaikkaomavaraisuus matala? Tilastoissa on myös harhaa. Kaustisen kunta kuuluu sote-palveluissa Jokilaaksojen yhteistoiminta-alueeseen, joka toimii sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Sairaanhoitopiirin kotipaikka on Kokkola. Kun yhteistoiminta-alue perustettiin, niin koko Kaustisen kunnan sote-henkilöstön työpaikat siirtyivät tilastoissa Kaustiselta Kokkolaan, vaikke he tietenkin jatkavat entisissä tehtävissään. Tämä lisää pendelöintiä ja vähentää työpaikkaomavaraisuutta runsaalla 2 %-yksiköllä. Kaustiselle asioidaan runsaasti myös etelä-pohjoissuunnassa. Kaustisen keskustasta on vain kolmen kilometrin matka Kruunupyyn Teerijärven puoleiseen kunnan osaan. Kaustisella palvellaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Kaustinen on kuntastrategiansa tavoitteiden mukaisesti kehittynyt alueen kaupan ja palvelujen keskuksena. Vähittäiskaupan liikevaihto oli v. 2009 7.279 euroa asukasta kohti, kun se koko maassa oli 5.828 ja Kaustisen seutukunnassa 4.315 euroa/asukas. Erikoistavarakaupan liikevaihto oli Kaustisella 3.359 ja Kaustisen seutukunnassa 1.714 euroa/asukas. Ostovoimavirtausindeksi oli Kaustisella päivittäistavarakaupassa 172 ja erikoistavarakaupassa 151. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Esitetty n. 75.000 asukkaan alue ei ole riittävän iso vastaamaan raportissa mainitusta laajasta palvelukokonaisuudesta. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus vaatii asiakkaita myös alueen etelä- ja pohjoispuolelta. Kaustinen on tehnyt ja tekee hyvää ja syvää yhteistyötä alueen kuntien kanssa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisesssä. Raportin näkökulmat sivistystoimeen ovat oikeansuuntaiset. Kaustisella sijaitsevat toisen asteen oppilaitokset kansanopisto, raviopisto ja musiikkilukio vetävät oppilaita ympäri Suomen. Perusopetuksessa oppilasmäärät ovat kasvussa. 0-1-vuotiaitten ikäluokka oli viime vuonna 66 lasta. Raportissa mainitaan maakunnan korkea asukaskohtainen nettomeno. Kaustisen kunnan käyttötalouden asukaskohtainen nettomeno on maakunnan pienin j apienempi kuin Suomen keskiarvo. Toimintaa on tehostettu. Rakenteellisia ratkaisuja on tehty. Tässä auttaa myös kunnan pienehkö pinta-ala ja se, että pääosa uudisrakentamisesta on viime vuosina tullut taajama-alueelle. Iso pinta-ala ja haja-asutus ovat väestörakenteen ohella merkittävimpiä palvelujen kustannuksia lisääviä tekijöitä. Kaustinen on alueen kuntiin nähden huonossa asemassa peruspalvelujen järjestämiseen tulevan valtionosuuden määrässä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kunnat ja ainakin pienemmät kunnat ovat merkittäviä alueensa elinvoiman moottoreita. Kaustinen on satsannut elinkienoelämän edistämiseen toimitila- ym. ratkaisuina, mikä näkyy kunnan kehityksessä, mutta toki myös velkamäärässä. Kaustisen yrityksistä viidennes on AAA-luokan yrityksiä. Työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun ajan selvästi valtakunnan keskiarvoa matalampi. Esim. helmikuun työttömyysaste oli Kaustisella 4,9 ja koko maassa 9,6 %. Kunta alueensa kehittäjänä jää raportin tarkastelussa vähälle huomiolle. Oleellista on, miten paikallistason kehittämisen käy kuntakoon kasvaessa. Suomesta löytyy monia pieniäkin kehittyneitä, aktiivisia ja taloudellisesti hyvin toimivia kuntia. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kaustinen järjestää tänä päivänä sosiaalija terveydenhuollon palvelut alueen kuntien kanssa. Näin tulee olemaan myös jatkossa. Nyt kun ei tiedetä, mitä tuleva sosiaalija terveyspalvelujen rakennesuunnitelma tulee sisältämään, mennäänkö kuinka suuriin palvelujen järjestämisalueisiin, niin on todella vaikea ottaa kantaa myöskään kuntarakenteeseen. Kaustinen on peruspalvelujen valtionsouudessa alueellinen "väliinputoaja". Valtionosuusuudistuksen peruslinjaukset tulisi olla tätä lausuntoa annettaessa tiedossa. Nämä kaksi asiaa tulevat ratketessaan ohjaamaan Kaustisen kunnan näkökulmaa kuntarakenteesta hyvin voimakkaasti. Tavoite, että kuntarakenne muodostuisi ihmisten jokapäiväisestä elinpiiristä kuulostaa sinänsä oikealta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Total Average Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? 0 1 1 2 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? 1 0 1 1 Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? 1 0 1 1 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 1 0 1 1

Total 4 3 7 1.43 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ennusteet perustuvat menneeseen historiaan. Uusi ennuste tulee olemaan nykistä parempi. Väestökehitykseen voi kunta omilla päätöksillään vaikuttaa. Tulossa on esim. kaivoshanke, joka voi merkittävästi muuttaa v. 2030 asukaslukua. Lähtötiedot vuodelta 2011 ovat kunnan osalta paremmat ja vaikuttavat tuleviin arvioihin. Kaustinen on asioinnissa ja palveluissa seudullinen keskus. Kunnan rooli elinkeinoelämän edistäjänä jää raportissa liian vähälle huomiolle. Kaustinen kuuluu Kokkolan työssäkäyntialueeseen. Yli kolmasosa työssäkäyvistä käyvät työssä kunnan ulkopuolella. Kuitenkin työpaikkaomavaraisuus kunnassa on 92 % eli lähes saman verran käydään muualta Kaustisella töissä. Työssäkäynti ja asiointi kunnasta suuntautuu pääasiassa rannikon suuntaa, hyvin vähän maakunnan itä- ja pohjoisosiin. Toisaalta Kaustisella asioidaan naapurikunnista laajasti. Kunnat ovat eri kehitysvaiheissa talouden, väestökehityksen, väestörakenteen, työpaikkakehityksen ym. elinvoimatekijöiden suhteen. Kokkolan painoarvo raportin luvuissa on 60 % eli Kokkolan vahvuudet muodostuvat alueen vahvuuksiksi. Kaustisen kunta saa väestörakenteesta ym. elinvoimaisuustekijöistä raportissa hyvät arvosanat. Työllisuusaste on 2000-luvun ollut alueen paras ja 3-5 %-yksikköä vuosittain Suomen kuntien keskiarvoa parempi. Taloudellinen huoltosuhde on parempi kuin maassa keskimäärin. Näitä asioita raportti ei mittaa, vaikka ne kuvaavat erinomaisesti elinvoimaisuutta. Niistä todetaan vain, että niitä on vaikea ennustaa. Kaustinen tuottaa kuntapalvelut alle maan keskiarvon, siitä huolimatta kuntatalous on tiukka vaikka 2011 tilinpäätöksessä luvut paranivatkin. Syytä tähän on esim. valtionosuusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksilla, kuten sairastavuuskertoimella. Tämän kertoimen ja esim. ministeriönkin sivuilta löytyvän ikävakiodun kertoimen erotus vie kunnaltamme lähes veroprosenttiyksin verran euroja vuodessa. Kerroin on ollut käytössä vuodesta 1996, joten rasitus kunnan talouteen on ollut merkittävä. Kunta järjestää jatkossakin sosiaalija terveyspalvelut yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneselvityksen ratkaisut ja valtionosuusuudistuksen periaatteet tulevat painamaan paljon kunnan näkemyksestä kuntarakenteesta. Raportissa kysytään riittääkö yhden kunnan malli pitämään koko maakunnan elinvoimaisena. Etäisyys Kaustiselta Kokkolaan on 45 km. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Edellisissä kysymyksissä on tähän pitkälti vastattu. Kaustisen kunnan on järkevää liittyä isompaan kokonaisuuteen, jos isompi alue parantaa tai mahdollistaa nykyistä paremmin kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisen tulevaisuudessa. Jos isompi alue mahdollistaa paremmin tai ei ainakaan huononna Kaustisen asukkaiden suoria ja välillisiä vaikutusmahdollisuuden Kaustisen alueen asioihin ja isompi alue lisää Kaustisen alueen veto- ja elinvoimaa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?

15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Paras tapa näistä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Pitäisi tukea taloudellisesti. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Järjestelmä pitäisi muuttaa kokonaisuudessaan kannustavaksi. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien asemaa veronsaajina ei saa heikentää. Rahoitusjärjestelmän tulee vastata tulevaisuuden haasteisiin ja palvelutarpeisiin. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Normiohjausta ei saa ainakaa lisätä. Koko Suomessa tulee asukkaita kohdella tasavertaisesti. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kelvoton ratkaisumalli. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 18. 3. Perustelunne aikataululle 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Olemme käyneet aikanaan läpi neljän kunnan yhdistymisen esiselvitysvaiheen ja siinä työssä Kuntaliiton kautta tulleet verkostot olivat hyödyllisiä. Taloudellista tukea tarvittaisiin. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valmistelussa olevat suuret uudistukset palveluissa ja rahoituksessa, joihin aiemmissa vastauksissa on viitattu, estävät selkeän kannanoton tässä vaiheessa. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä?

23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmä tulee saada selkeämmäksi ja kannustavammaksi, jotta kunnat voivat hyötyä toimintansa tehostamisesta ja että tehostamisen vaikutukset ovat helpommin laskettavissa. Kunnat joutuvat esim. maksamaan "sakkomaksua" pitkäaikaistyöttömistä. Jos pitkäaikaistyöttömiä on vähän ja työllistämisessä onnistutaan, niin kunnalta vähennetään valtionosuutta TMT-kompensaation ja työttömyyden osalta. Valtionosuusperusteet pitää saada ajan tasalle. Päivähoitokerroin nakertaa yrittäjävaltaisten kuntien valtionosuutta, vaikka oikeus päivähoitoon on kaikilla. Nykyinen sairastavuuskertoimen peruste ei mittaa sairastavuutta läheskään niin hyvin, kuin esim. ikävakioitu sairastavuusindeksi. Vielä paremmin sitä mittaisi Kelan vuosittain laskema kansantauti-indeksi. Kunnat joutuvat investoimaan paljon kouluihin, terveysasemiin jne. home- ym. ongelmien takia. Nämä peruspalveluinvestoinnit tulisi palauttaa valtionosuusjärjestelmän piiriin. Kunnat järjestävät ja vastaavat pääosasta julkisista palveluista. Valtio osallistuu niiden kustantamiseen omalla osuudellaan, jonka se maksaa kunnille valtionosuutena. Valtionosuuslaskelmissa tulisi selkeästi eriyttää kunnille palvelujen järjestämiseen tuleva valtion rahoitusosuus ja verotulotasaus, joka taas tasaa kuntien verotuloeroja. Näin tulisi selvemmin esille, miten valtio osallistuu esim. terveydenhuollon ja muiden peruspalvelujen kustannuksiin eri kunnissa. Jos verotulotasaus huomioidaan, niin verotulotkin pitäisi huomioida. Nykysysteemillä syyllistetään matalan tulotason kunnat valtionosuusriippuvaisiksi. Valtionosuusriskiä korostetaan raportissa moneen kertaan. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kysymys on asukkaiden peruspalveluista. On selvitettävä onko tehtävä järkevämpää kunnan vai valtion hoitaa. Nykyinen tehtävien jako on melko hyvä. Valtion osallistuminen tehtävien rahoitukseen on taattava. Kansalaisten omavastuuta palveluissa on lisättävä (tulotaso huomioiden). Lainsäädännöllä ei enää voida lisätä subjektiivisia palveluoikeuksia ja laajennuksia. Jos joissakin esim. viranomaisasioissa käytännöt eri puolilla maata asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan, niin tällaisia tehtäviä voi tarvittaessa harkita siirrettäväksi valtiolle. Valtion ja kuntien tehtävänjako Ks. edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Ks. edellinen vastaus. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnille pitää antaa mahdollisuus kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Kunnille pitää antaa työrauha. Vain muutama vuosi sitten meidän oli perustettava vähäintään 20.000 asukkaan yhteistoiminta-alueet ja nämä juuri toimimaan saadut "himmelit" olisi korvattava suurkunnilla. Uudistuksessa menee aina useampi vuosi ennen kuin toiminta saadaan tehokkuudessa edes uudistusta edeltävälle tasolle. Kuntauudistusta ollaan tekemässä kestävyysvajeen, sosiaalija terveyspalvelujen ennustetun nousun takia. Olisiko syytä keskittää koko tarmo ratkaisumallin etsimiseen tähän ongelmaan? Onko tämän takia syytä laittaa esim. päivähoitoa ja perusopetusta jonkin suurkunnan hoidettavaksi? Kaustisella järjestöt tuottavat pääasiassa kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Miten käy suurkunnassa paikallisyhteisöllisyydelle? Toteutettu Webropolin avulla Tulosta Edit answers Finish