Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 38,84 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 955,60 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 149 53,99% 2. nainen 127 46,01% Yhteensä 276 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 206 76,01% 2. naimaton 27 9,96% 3. muu (leski/eronnut) 38 14,02% Yhteensä 271 100% 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Kansa-/peruskoulu 8 2,90% Ammattikoulu/kurssi 28 10,14% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 6 2,17% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 71 25,72% Sivu 1
. 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 59 21,38% 6. 7. Ylempi korkeakoulututkinto 98 35,51% Muu, mikä 6 2,17% Yhteensä 276 100% 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 37 13,50% 2. Ylempi toimihenkilö 48 17,52% 3. Alempi toimihenkilö 33 12,04% 4. Työntekijä 31 11,31% 5. Yrittäjä 26 9,49% 6. Maatalousyrittäjä 0 0,00% 7. Opiskelija 8 2,92% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 4 1,46% 9. Työtön/lomautettu 6 2,19% 10. Eläkeläinen 76 27,74% 11. Muu, mikä 5 1,82% Yhteensä 274 100% 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 86 31,50% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 6 2,20% 3. Valtio/ muu julkinen 6 2,20% 4. Järjestö/yhdistys 11 4,03% 5. Yritys 51 18,68% Sivu 2
6. Oma yritys/itse työllistynyt 22 8,06% 7. Ei työelämässä 87 31,87% 8. Muu, mikä 4 1,47% Yhteensä 273 100% 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 51 18,61% 2. 3. 4. Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 145 52,92% 67 24,45% 9 3,28% 5. Muu, mikä 2 0,73% Yhteensä 274 100% 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 13 4,80% 2. 2 55 20,30% 3. 3 71 26,20% 4. 4 89 32,84% 5. Oikeisto 43 15,87% Yhteensä 271 100% 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3
Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) 2 3 4 (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,00) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,66) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,17) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,92) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 2,90) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 3 % 8 % 23 % 42 % 23 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 1 0,36% 2. Etelä-Suomen Sanomat 251 90,94% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 204 73,91% 4. Käytän vain internettiä 15 5,43% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 38 13,77% 142 51,45% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4
Lähin naapurusto (avg: 3,06) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,22) Seurakunta (avg: 2,32) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,79) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,84) 100 % Lääni (avg: 2,19) 100 % Suomi (avg: 4,31) 100 % Pohjola (avg: 3,27) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,89) 100 % Yhteensä 13 % 19 % 26 % 29 % 13 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 80 29,52% 2. Kyllä 191 70,48% Yhteensä 271 100% 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 96 34,78% 176 63,77% 3. Kylän keskustassa 3 1,09% 4. Haja-asutusalueella 1 0,36% Yhteensä 276 100% 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 118 42,75% 2. 2 71 25,72% Sivu 5
3. 3 41 14,86% 4. 4 20 7,25% 5. Erittäin epätodennäköistä 26 9,42% Yhteensä 276 100% 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 3 1,11% 2. 2 15 5,54% 3. 3 43 15,87% 4. 4 120 44,28% 5. Erittäin hyvin 90 33,21% Yhteensä 271 100% 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,35) 100 % turvallinen (avg: 3,60) tunnettu (avg: 4,11) läheinen (avg: 3,57) välittävä (avg: 2,78) auttava (avg: 2,78) yhteisöllinen (avg: 2,88) urheilullinen (avg: 4,46) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6
(avg: 4,04) avoin (avg: 2,92) 100 % Yhteensä 3 % 14 % 29 % 33 % 21 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 206 76,01% 2. Kyllä 65 23,99% Yhteensä 271 100% 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 179 66,54% 2. Kyllä 90 33,46% Yhteensä 269 100% 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 18 6,72% 2. Kyllä 250 93,28% Yhteensä 268 100% 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 231 84,62% 2. rakennuksista 160 58,61% 3. ihmisistä 106 38,83% 4. historiasta 131 47,99% 5. saavutuksista 106 38,83% 6. muusta, mistä 131 47,99% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7
1. On 147 55,89% 2. Ei 116 44,11% Yhteensä 263 100% 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 11 4,06% 2. 2 101 37,27% 3. 3 115 42,44% 4. 4 39 14,39% 5. En koskaan 5 1,85% Yhteensä 271 100% 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 41 20,00% 2. Kotiseutuyhdistys 16 7,80% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 15 7,32% 4. Liikunta- tai urheiluseura 71 34,63% 5. Kulttuurijärjestö 59 28,78% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 6 2,93% 7. 8. 9. Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 90 43,90% 10 4,88% 47 22,93% 10. Eläkeläisjärjestö 31 15,12% 11. Ympäristöjärjestö 9 4,39% 12. Vapaaehtoisjärjestö 52 25,37% 13. Maanpuolustusjärjestö 32 15,61% Sivu 8
Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 26 12,68% 35 17,07% 39 19,02% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 236 86,76% 2. Ei 36 13,24% Yhteensä 272 100% Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 187 80,26% 2. Ei 46 19,74% Yhteensä 233 100% 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 248 92,88% 2. Ei 19 7,12% Yhteensä 267 100% 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,50) 100 % tansseja (avg: 1,89) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,41) 100 % kuvataidetta (avg: 1,31) 100 % Yhteensä 48 % 52 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9
Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 51 18,75% 2. Ei 221 81,25% Yhteensä 272 100% 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 63 24,32% 2. Ei 196 75,68% Yhteensä 259 100% 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä 74 100,00% Yhteensä 74 100% 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 103 39,31% 2. En 159 60,69% Yhteensä 262 100% Sivu 10
Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 56 vuotta 47 vuotta 40 vuotta 37 vuotta 32 vuotta 42 vuotta 9 vuotta 11 vuotta 22 vuotta 18 vuotta 25 vuotta 8 vuotta 58 vuotta 15 vuotta 42 Sivu 1
vuotta 62 vuotta 31 vuotta 24 vuotta 11 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 63 vuotta 3 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 63 vuotta 53 vuotta 9 vuotta 20 vuotta 5 vuotta 4,5 vuotta 4 vuotta 4 vuotta 19 vuotta 17 Sivu 2
vuotta 43 vuotta 65 vuotta 25 vuotta 37 vuotta 37 vuotta 45 vuotta 1 vuotta 43 vuotta 56 vuotta 40 vuotta 34 vuotta 0,5 vuotta 20 vuotta 11 vuotta 4 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 35 Sivu 3
vuotta 13 vuotta 22 vuotta 3 vuotta 20 vuotta 40 vuotta 50 vuotta 73 vuotta 26 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 50 vuotta 27 vuotta 41 vuotta 34 vuotta 26 vuotta 21 vuotta 35 vuotta 27 vuotta 61 vuotta 17 Sivu 4
vuotta 43 vuotta 4 vuotta 10 vuotta 68 vuotta 68 vuotta 24 vuotta 32 vuotta 16 vuotta 57 vuotta 47 vuotta 5 vuotta 43 vuotta 26 vuotta 5 vuotta 21 vuotta 14 vuotta 52 vuotta 42 vuotta 46 vuotta 35 Sivu 5
vuotta 40 vuotta 55 vuotta 64 vuotta 47 vuotta 51 vuotta 20 vuotta 68 vuotta 17 vuotta 17 vuotta 43 vuotta 10 vuotta 35 vuotta 61 vuotta 54 vuotta 22 vuotta 55 vuotta 18 vuotta 46 vuotta 69 vuotta 38 Sivu 6
vuotta 6 vuotta 35 vuotta 4 vuotta 35 vuotta 33 vuotta 43 vuotta 39 vuotta 18 vuotta 46 vuotta 27 vuotta 40 vuotta 1941 vuotta 35 vuotta 27 vuotta 23 vuotta 40 vuotta 45 vuotta 57 vuotta 38 vuotta 45 Sivu 7
vuotta 32 vuotta 4 vuotta 9 vuotta 67 vuotta 30 vuotta 2 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 5 vuotta 46 vuotta 20 vuotta 64 vuotta 54 vuotta 34 vuotta 14 vuotta 69 vuotta 57 vuotta 1 Sivu 8
vuotta 25 vuotta 24 vuotta 40 vuotta 43 vuotta 14 vuotta 26 vuotta 27 vuotta 9 vuotta 54 vuotta 47 vuotta 6 vuotta 3 vuotta 60 vuotta 49 vuotta 45 vuotta 3 vuotta 40 vuotta 34 vuotta 53 vuotta 20 Sivu 9
vuotta 30 vuotta 48 vuotta 25 vuotta 47 vuotta 7 vuotta 61 vuotta 40 vuotta 50 vuotta 19 vuotta 64 vuotta 21 vuotta 59 vuotta 33 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 29 vuotta 20 vuotta 56 vuotta 30 Sivu 10
vuotta 51 vuotta 12 vuotta 8 vuotta 48 vuotta 61 vuotta 46 vuotta 23 vuotta 64 vuotta 20 vuotta 43 vuotta 42 vuotta 49 vuotta 48 vuotta 46 vuotta 47 vuotta 16 vuotta 5 vuotta 51 vuotta 33 vuotta 35 Sivu 11
vuotta 35 vuotta 50 vuotta 33 vuotta 33 vuotta 22 vuotta 43 vuotta 5 vuotta 17 vuotta 18 vuotta 19 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 26 vuotta 1,5 vuotta 35 vuotta 11 vuotta 52 Sivu 12
vuotta 42 vuotta 60 vuotta 5 vuotta 35 vuotta 42 vuotta 28 vuotta 20 vuotta 35 vuotta 35 vuotta 13 vuotta 27 vuotta 16 vuotta 24 vuotta 40 vuotta 25 vuotta 10 vuotta 36,5 vuotta 25 vuotta 38 vuotta 45 Sivu 13
vuotta 38 vuotta 38 vuotta 25 vuotta 3 vuotta 40 vuotta 29 vuotta 3 vuotta 3,5 vuotta 6 vuotta 25 vuotta 55 vuotta 31 vuotta 35 vuotta 40 vuotta 10 vuotta 43 vuotta 73 vuotta 39 vuotta 48 Sivu 14
2. Minä vuonna olette syntynyt 1953 1950 1946 1946 1973 1946 1979 1975 1982 1984 1962 1971 1951 1984 1967 1947 1942 1966 1945 1957 Sivu 15
1963 1946 1943 1979 1943 1946 1948 1938 1973 1975 1950 1957 1964 1955 1949 1945 1944 1963 1951 1972 1963 1984 Sivu 16
1966 1953 1942 1970 1980 1981 1977 1984 1956 1958 1949 1949 1968 1959 1967 1970 1959 1938 1932 1937 1931 1965 Sivu 17
1949 1938 1957 1967 1948 1947 1963 1945 1941 1948 1958 1953 1980 1941 1941 1948 1949 1965 1951 1951 1951 1944 Sivu 18
1939 1946 1933 1988 1957 1946 1940 1942 1954 1952 1936 1962 1936 1969 1941 1963 1940 1938 1961 1941 1948 1932 Sivu 19
1983 1954 1948 1945 1936 1943 1978 1938 1971 1944 1945 1966 1947 1957 1950 1945 1963 1971 1966 1941 1968 1941 Sivu 20
1949 1936 1937 1945 1971 1962 1941 1971 1984 1945 1937 1961 1951 1946 1939 1946 1939 1955 1945 1962 1940 1947 Sivu 21
1973 1955 1962 1944 1942 1963 1946 1956 1940 1951 1938 1963 1941 1939 1935 1939 1968 1948 1948 1956 1954 1974 Sivu 22
1933 1948 1947 1961 1948 1942 1955 1937 1935 1957 1928 1959 1963 1949 1946 1980 1969 1953 1944 1955 1947 1970 Sivu 23
1948 1947 1929 1956 1944 1956 1953 1967 1960 1957 1963 1961 1981 1983 1958 1950 1952 1948 1959 1943 1976 1949 Sivu 24
1946 1959 1991 1973 1965 1957 1975 1960 1969 1954 1950 1970 1933 1962 1949 1986 1972 1963 1957 1965 1974 1974 Sivu 25
1970 1977 1967 1979 1948 1951 1977 1950 1948 1940 1964 1971 1942 1984 1956 1950 1947 1966 1967 1979 1984 1954 Sivu 26
1974 1955 1951 1961 1967 1934 1956 1961 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä et-psykoterapeutti lääketieteen tohtori ay-opisto tutkijakoulutus vanha keskikoulu 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä kansanedustaja lehtori asiantuntija opettaja Sivu 27
7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä säätiö kotiäiti srk Eläkkeellä 8. Nykyinen perhemuotonne? Muu, mikä Yhden aikuisen ja täysi-ikäisen lapsen talous kaksi aikuista, ei lapsia 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Viikko-Häme Keski-Häme, Viikko-Häme Kuhmoisten Sanomat, Oriveden Sanomat Kotiseudun sanomat Orimattilan Sanomat puolueen lehti Viikko-Häme Padasjoen Sanomat Orimattilan Sanomat Sivu 28
Lähi-, Orimattilan Sanomat, Hollolan seutu jne Viikko-Häme Sampo Kauhajoen kunnallislehti Sunnuntai Hesari, joka päivä Ilta-Sanomat Orimattilan Sanomat Vakka-Suomen Sanomat Savon Sanomat Joutsan Seutu Koiviston Viesti Etelä-Hämeen Sanomat kaikki maakunnan tilattavat sanomalehdet Iitin seutu Viikko-Häme Omalähiö Kuhmoisten Sanomat Lapuan Sanomat viikko-häme ViikkoHäme Koillis-Savo Kuhmolainen Iitin Seutu Sivu 29
www.lahenlehti.net Kuhmoisten Sanomat Viikko-Häme Uusi, Hollolan sanomat 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Hesari hs Hesari Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat, Demari Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsinin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Sivu 30
HS Hesari, Demari, Maaseudun Tulevaisuus Helsingin sanomat Helsingin Sanomat HS, IL, IS Helsingin Sanomat Hesari, kaikki päivälehdet Kauppalehti Nykypäivä Helsingin Sanomat HS Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Kotimaa HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat, kesällä aamulehti HS HS HS HS HS Sivu 31
HS HS, useita suom. ja ulkom. lehtiä HS HS HS HS HS HS, joskus iltapäivälehtiä Kanmsan Uutisten Viikkolehti HS HS HS HS Helsingin Sanomat Hesari, Vihreä lanka HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat HS HS HS Helsingin Sanomat Sivu 32
HS HS Helsingin sanomat HS HS Helsingin sanomat hs KU-viikkolehti HS Hesari Hesari HS HS Helsingin Sanomat HS HS Helsingin Sanomat HS HS HS Helsingin sanomat HS Sivu 33
HS HS HS HS HS HS HS, Kansan Uutiset HS HS HS HS HS HS HS, Hufvudstadsbladet Hesari HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat metsälehti HS Hesari HS Sivu 34
Hs HS Kotimaa UutispäiväDemari HS hesari hesari Helsingin sanomat,ku viikkolehti Hesari Helsingin sanomat HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat en paljasta hesari HS Ilta-Sanomat, Iltalehti Hesari HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Sivu 35
Helsingin Sanomat HS, Demari HS; Kansan Uutiset HS HS HS Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Loimaa, Helsinki isä: Orimattila, äiti: Viipuri Viipurin maalaiskunta Kangasala Elimäki Luumäki Lahdessa Kortesjärvi, Loimaa Vehkalahti ja Viipuri ulkomaat, Bialystok/Puola ja Hyvinkää Hyvinkää, Sysmä Pukkila/Pukkila Pello Sivu 36
Viipurissa Keuruu Jalasjärvi ja Asikkala Isä Jyväskylässä Äiti Viipurissa Ilomantsi ja Lammi Askolassa ja Taipalsaarella Pirkkala, Orivesi Sortavalan mlk ja Käkisalmi Padasjoki, Helsinki Viipuri, Askola Helsinki, Rautalampi ja Helsinki Helsinki, Korpilahti Kuusankoski Johannes, Uusikirkko Orivesi, Kurkijoki, Kouvola En tiedä Viipurissa Kirkkonummi ja Jääski Tornio, Kajaani Vuoksela, Lauritsala Sivu 37
Viipuri, Rautu Nokia, Oulu Kirvu, Orimattila Tervola, Luhanka ja Ylistaro Orivesi, Mouhijärvi Porvoo, Tukholma Suojärvi, Kerimäki, Loppi Siuntio, Hausjärvi Jääski, Harjavalta lahti Hämeenlinnassa ja Mikkelissä siuntio ja nummi-pusula Ylistaro Sievi Sysmä Hiitolassa (Karjalassa, jäi Venäjän puolelle) Mäntsälässä, Hämeenlinna Äiti Lahdessa, isä Iitissä Perho, Kivijärvi Utajärvi, Parkano Sivu 38
Pyhäjoki Jääski, Hiitola Mikkelin mlk Käkisalmi Hollola, Sysmä Karuna, Pertteli Hollola, Nastola Kauhajoki, Helsinki Rautjärvi, Saari Sysmä Kanneljärvi, Hanko Jyväskylä, Kurkijoki Halsua Asikkala, Sysmä Antrea, Savonranta Asikkala, Viipurin mlk Alavus, Honkajoki Kirvu, Sulkava Kuusamo, Kuopio, Lapinlahti Hollola, Viipuri Sivu 39
Hartola, Asikkala Alahärmä, Ylihärmä Hausjärvi, Ruovesi, Koivisto, Mikkeli Viipuri, Riihimäki Kuortane, Vihti Lappee, Savitaipale Kuorevesi, Orivesi Lapua Iitti Äiti Pielisjärvellä (liitetty Lieksan kaupunkiin), isä Lapualla Iitti, Metsäpirtti Kortesjärvi, Loimaa Äetsä, Sääminki Ruovesi ja Kauhajoki Lemi, Mäntsälä, Mäntyharju Hollola, Jaala, Kitinoja Venäjällä Kalvola Sivu 40
Padasjoki, Sysmä, Valkjärvi (Karjala) Rauma, Pori Uusikirkko, Eesti, Helsinki Kuusankoski, Kauhajoki Kuusankoski, Imatra Orimattila, Jämsänkoski Suonenjoella ja Imatralla Harlu, Viipuri Kauhava, Liperi Mäntyharju, Joutsa Lammi, Asikkala Hollola, Laitila Molemmat ovat syntyneet Rantasalmella. Saarijärvi Multia Vesilahti, Toijala Orivesi, Oulu Pirkkala, Tampere Äänekoski ja Artjärvellä kumpikin. Lieksa, Joensuus Sivu 41
Lammi Jämsä Helsinki, Lieksa Äiti Luumäellä, isä Kuusankoskella., Jämsä Nastolassa ja Hauholla toinen vanhemmistani on syntynyt Impivaaralla, Karjalassa ja toinen Savonrannalla Köyliö, Piippola Jyväskylä, Viitasaari Jämsä (isä) Naantalin mlk (äiti) Heinola mlk, Pyhäjärvi Alastaro, Ruovesi Sysmä, Hartola Hämeenlinna, Helsinki Suolahti, Äänekoski Ähtäri, Rauma Nastola ja Korpilahti Asikkala, Varkaus Vieremä Koski Hl, Pohja Äyräpää, Forssa Sivu 42
Jääski ja Miehikkälä Mouhijärvi/Tampere Rytkönmäki Piikkiö Urjala Helsinki, Myrskylä Helsinki, Tampere Turku, Ruovesi Joutsa, Paltamo Orimattila, Hollola Helsinki, Luopioinen Joensuu, Pitkämäki Helsinki ja Inkoo Kotkassa Turku, Mynämäki Heinävesi, Koivisto Simo, Ylitornio Koivisto (luovutettu) Kangasniemi Kärkölä, Karttula Kuiruvesi, Iisalmi Vierumäki, Jokioinen Mikkeli, Lappajärvi Sivu 43
Suojärvellä (nyk Venäjän karjala) Miehikkälä, Sortavala Iitti Laukaa Mouhijärvi, Karkku Nilsiä Orimattila, Vehkalahti Viipuri, Renko, Teisko Karstula, Kyyjärvi Suonenjoki, Koivisto Kirvu, Muhos Viipuri, Kuhmoinen Kurikka, Antrea Säkkijärvi, Nastola Luopioinen Jämijärvi Säkkijärvi, Parikkala Kärkölä Sommee, Luleå Helsinki Sivu 44
Räisälä, Tampere (Hollola) Hämeenlinna Molemmat Lapualla Kalvola, Hämeenlinna Isäni on Hollolanlahlessa syntynyt ja Äitini syntyi Lopella mutta jo sylivauvana muutti Lahteen.. Isäni Karungissa Tornion kupeessa, äitini Tervolassa Kemin ja Rovaniemen välillä Räisälä, Viipuri Tuusniemi Äiti : Isä: Elimäki Äiti Kärkölä, isä Ylivieska Askola, Taipalsaari Kalanti ja Pernaja Helsinki, Vihti Värtsilä, Kuusankoski Sysmä, Sievi Ylistaro Jääski Sulkava Toivakka ja Lievestuore Nastola Janakkala, Hausjärvi Eura, Joutseno ja Hollola Sivu 45
espoo ja asikkala kaavi ja mäntyharju Iitti helsinki ja pertunmaa Johannes ja Kuolemajärvi luovutetuilla alueilla Kaarina, Asikkala Sysmä, Terijoki Raahe ja Helsinki Nastola, Käkisalmi Suonenjoki Metsäpirtti Isä Anjalassa ja äiti Sippolassa Pudasjärvi, Kuusamo Lahdessa sekä Helsingissä Padasjoki, Sysmä ja Orimattila Karjalassa ja Hämeessä Isä Lapualla, äiti Muhoksella. kalajoki, typpö Liperi, Iisalmi Kuhmo Sivu 46
Hartola Iitti, Asikkala Hartola ja Sysmä Keski-Suomi Anjalankoski ja Imatra Karjalassa Hollolassa ISÄ JA ÄITI LAHDESSA Riihimäki, Lappee Perniössä ja Orimattilassa Kitee Padasjoki Pohjois-Karjala Paltamo, Oulu Perhossa ja Räisälässä, Teisko Elimäki, Säkkijärvi Kuusamo Terijoella, Haapalan kylässä Kuhmoinen Pusula, Nummi Nastola, Orimattila Sivu 47
Nastola ja Iitti Sysmä, Mäntsälä Haapajärvi, Varpaisjärvi Urjala,Valkjärvi Merijärvi, Pyhäntä Jäppilä, Valkeala Mikkeli ja Vaasa Sysmä/Hartola Nivala, Iitti Viipuri Orimattila, Kannonkoski Impilahti, Joutsa Pielisjärvi Tampere ja Hämeenlinna Äiti Orimattilassa Isä Sahalahdessa (nyk. Kangasala) Kurkijoki, Karjala Lahdessa ja isä Karjalassa, 14. Mikä on syntymäkuntanne? Sivu 48
Jyväskylä Kouvola Tampere Vehkalahti Bialystok, Puola Jyväskylä Hyvinkää Pukkila Rovaniemi Keuruu Helsinki Orivesi Pihtipudas Helsinki Rautalampi Sivu 49
Helsinki Kuusankoski Nastola Käkisalmi Tampere Hollola Helsinki Kemi Lauritsala Savitaipale Nokia Helsinki Orimattila Tervola Järvenpää Helsinki Hausjärvi Hämeenlinna Sivu 50
nastola asikkala siuntio Kalajoki Hollola Jyväskylän mlk Vaala Pyhäjoki Joutseno Mikkelin mlk. Käkisalmi Jääski Vaasa Rautjärvi Säynätsalo Sivu 51
Tammisaari Jyväskylä Leppavirta Sysmä Kurikka Seinäjoki Parikkala Orimattila Kuopio Ylihärmä Hollola Hollola Lappee Tampere Lapua Iitti Sivu 52
Tampere Kiikoinen Viiala nykyään Akaa Tuusula Elimäki Tuutari Venäjällä Hämeenlinna Oulu Kajaani Viipuri Nastola Kauhajoki Orimattila Janakkala Kauhava Sivu 53
Mäntyharju Lammi Riihimäki Rantasalmi Saarijärvi Toijala Juupajoki Nokia Artjärvi Helsinki Lammi Jämsä Helsinki Kuusankoski Hämeenlinna Joensuu Pori Kuopio Helsinki Sivu 54
Mietoinen Sysmä Hämeenlinna Kuopio Helsinki Helsinki Asikkala Vieremä Viipuri Tampere Rytkönmäki Tampere Helsinki Joutsa Kajaani Sivu 55
Helsinki kotka Turku Viipuri Simo Hamina Kangasniemi Kärkölä Joensuu Ruoholahti Sonkajärvi Suistamo Iitti Laukaa Kankaanpää Nilsiä Nastola Hattula Karttula Sivu 56
Helsinki Kuhmoinen Loimaa Nastola Jämijärvi Viipuri Kärkölä Viipurin mlk Oulu Rauma Lapua Hämeenlinna Porvoo Nastola Tuusniemi Kuhmo Kärkölä Sivu 57
Vihti Kuusankoski Helsinki Kalajoki Parikkala kärkölä mäntyharju posio Maaria Helsinki Helsinki Nastola Sivu 58
Suonenjoki Kouvola Pudasjärvi Hollola ent.viipurinlääni (kouvola ) Tampere rovaniemi lahti Liperi Kuhmo Hartola Iitti Anjalankoski LAHTI Hyvinkää Orimattila Sivu 59
lahti Uusimaa Kokemäki Elimäki Trollhättan, Ruotsi Tornio Kuhmoinen Pusula Kuorevesi lahti Haapajärvi Urjala Oulainen Kouvola Helsinki Hartola Sivu 60
Tampere Joutsa Pielisjärvi Tampere 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Kouvola Lahtea Tampere Vehkalahti Bialystok, Puola Sivu 61
asun Lahdessa joten se olkoon kotikuntani, oli tunnesidettä tai ei Lahtea Kuhmoinen, (Padasjoki) ja Rautalampi, tasaveroisia Lahtea Vaasa Sivu 62
Jyväskylä kulloistakin asuinkuntaani / Orimattila Helsinki lahti lahti Lahtea lahti Lahtea Sivu 63
En oikeastaan mitään, vaikkakin konkreettisesti se on toki Lahtea ja Pyhäjokea "en ole mistään kotoisin" Tammisaari /Hollola Sivu 64
Orimattila (asuin 25 v.) Lahtea, osittain Kuopiota, voisi olla Hollola Hollola lahti Sivu 65
(ja Oulu) + Kauhajoki (=lomamökkikunta) Pirkkala Sivu 66
Artjärveä Lahtea Lahtea Mietoinen (siis teknisesti) Lahtea lahti Asikkala Sivu 67
Lahtea Suomen kansalainen Helsinki Rovaniemi henkisesti Kotka.maantieteellisesti (Mynämäki, jossa kesämökki) Kangasniemi Kärkölä Sivu 68
Hollola Nastola, Tampere Kärkölä Sivu 69
Nyt Lahtea Lahtea Lahtea Kuusankoski Lahtea Sivu 70
Lahtea lahti lahti lahti Nastola, Lahtea Pudasjärvi Hollola espoo Sivu 71
lahti, Iitti LAHTI Lahtea lahti En mitään Lahtea Sivu 72
Kuhmoinen lahti Haapajärvi Helsinki Kannonkoski Lahtea Lahtea Sivu 73
16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Juuret Tutut paikat, elämän historia, sukulaiset, ystävät, muistot, turvallinen paikka, Lähisukulaiset ja tutut Pitkä yhteinen historia, kodin ympäristön ja koulun vaikutukset, ensimmäiset ihmissuhteet ja ystävät Juuret, ystävät, paikallistuntemus, rakkaat paikat, muistot, samaistuminen, viihtyisyys, tuttuus Asuinpaikka, mutta myös sukulaiset, ilmapiiri, rakkaat rakennukset, nähtävyydet Itselläni vahvoin side tuntuu olevan lapsuuden ja nuoruuden kotiseutuun. Tuttu kieli on merkittävä osa tätä tuttuuden tunnetta. perhe 22 vuoden asuminen Asuinpaikka, ystävät, lapset, työpaikka Oman suvun juuret ovat tärkeät. paikallinen kulttuuri, murre, suku, kyllä myös yhteisöllisyys on tärkeä. Tunne kuulumisesta tiettyyn paikkaan.. tuttuus, perhe, ystävät tunne syntyy vuosien mittaan jos asuinseutu pysyy samana Juuret, oma historia. Tärkeät paikat, jotka liittyvät merkittäviin hetkiin omassa elämässä. Myös arkinen, jokapäiväinen liikkuminen tutussa maisemassa rakentaa kotiseutukäsitystäni. Ihmiset, joilla on samankaltaisia, tai tyystin erilaisia kokemuksia kunnasta. Ihmisten yhteinen tai ristiriitainen ymmärrys kotiseudun "hengestä". syntyä ja elää samassa kunnassa Asuin- ja työympäristö, muu elämän piiri lapsuudessa vietetty aika, vanhemmat, sukulaiset Juuret ja lapsuuden asuminen Sivu 74
Kotiseutu tarkoittaa minulle lapsuuden seutua, varsinkin kun on asunut lapsuuden samalla paikkakunnalla (ei nykyisellä). - tutut ulkoilu/urheilumahdollisuudet - työskentelyn kautta tulleet ystävä-tuttavasuhteet - kulttuuripalvelut (konsertit, museot) - kaupunkimaisemat - vanhat rakennukset, miljööt Kadut, talot, harjut, järvet, IHMISET, kulttuuri Sosiaalinen ympäristö, luonnonympäristö ja palvelut Kunnan tunetmus -paikat, kaupunginosat, päätöksen teko ja -tekijät. Ystävät, sukulaiset. Historian tuntemus. Asunto, työ, sosiaaliset suhteen Juurtuminen henkisesti ja fyysisesti omaan paikkakuntaan seutulippu Koti, ystävät, tuttavat, harrastuskaverit, infra, erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri Viihtyvyys. Se että asuu siellä suurimman osan ajastaan. Asunnut suuremman ajan elämästään paikkakunnalla ja lähisukulaiset ovat myös samalla paikkakunnalla Kokonaisuus, tunne sosiaaliset suhteet Ympäristö, olosuhteet, työpaikka, perhe, ystävät ja sukulaiset Asuminen, työ, kulttuuri tutut paikat, ihmiset, muistot MM:ssa juuret lapsuus, nuoruus, koulut Siellä vietetty lapsuus, on ikäänkuin juurtunut kotiseudulle. Sivu 75
koti Sosiaaliset verkostot ja paikkojen henkilökohtaiset merkitykset. Kunnassa eläminen ja toimiminen Koska siellä on leirini ja asumiseni Pitkä osa elämästä Se, että siellä tuntee olonsa tietyllä tavalla turvalliseksi. palveluiden saatavuus, tuttu ympäristö rekisteri Suku, perhe, ystävät, koti viihtyisä ja mukava paikka elää, hyvät yhteydet muualle Olin nuoruudessa asunut Lahdessa ja käynyt suurimman osan koulusta täällä. Neljä polvea lahtelaisia itseni mukaan lukien Viihtyvyys, myönteisyys kutakin omaa elämäntilannetta kohtaan, kuin myös myönteisyys kaikkea muutakin elämää kohtaan, oli kyse sitten liikunnasta, terveydenhuollosta, kulttuurista, lapsista, vanhuksista, tai mistä tahansa näiden kaiken väliltä. Minulle oma talo, joka on asunto, jossa olen asunut yhtäjaksoisesti kauimmin kuin koskaan muualla. Ympäristö on viihtyisä ja tukee sitä, että kotini on sellaisessa lähiympäristössä, jossa viihdyn. Oma perhe ja ystävät ja suku ja myös oma koti sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja muistot juuret, perinteet ensisijaisesti. Jonkin verran tuttuus, rakkat paikat, muistot Asunto, ympäristö, palvelut Olen asunut ja työskennellyt täällä yli 50 vuoden ajan. Ihmiset Sivu 76
Tuntee olevansa osa siitä, voi ylpeänä sanoa olevansa Lahesta Juuret, koulut, työt, sukulaiset Yhteydet muihin ihmisiin ja ympäristöön Pitkä asumisaika Tuttuus, turvallisuus Hyvät harrastusmahdollisuudet, vesistöt, ystävät Olen juurtunut tänne puolison myötä. Pidän kaupungista ja sen sijainnista Sijainti Tuttu ympäristö, sukulaiset, ystävät Asuinpaikka, vahvat "juuret". Asuminen, henkinen yhteenkuuluvuus, paikallistuntemus, palvelut, sosiaalinen ympäristö, ihmisten tunteminen, työpaikka alueella Pitkä asuminen Omaan historiaan liittyvät tapahtumat linkittyneet sinne. Ystävät, harrastukset, pitkäaikainen asuminen, seutuun kiinnittyminen Hyvä toimivuus! Muistot, ystävät, tutut paikat Asuinpaikka Henk. koht. historia Juuret, olen lahtelainen monen, monen sukupolven ajalta. Olen ollut monien hollolalaisten ja lahtelaisten yhteisöjen täysjäsen. Elämä Perhe, ystävät Sivu 77
Ympäristö Kun muualta muuttanutta paikalliset (mm. lehdistö) puhutella lahtelaiseksi usein vasta kymmenien vuosien kuluttua. Pitkäaikainen asuminen v. 2009-2012 kaupunginvaltuutettu Muistojen ja elämän monien käänteiden liittyminen asuinympäristöön. Lapsuusmuistot lienevät vahvimmat tekijät tässä yhteydessä. Myöhemmällä iällä eräänlainen paikallistietous vahvistaa kotiseudun tunnetta. Syntymäseutu, verkostot, ihmiset, paljasjalkainen lahtelainen, juuret Asuminen, työ Perhe, ystävät, tutut palvelut, kulttuuri sen eri muodoissa Asunto, asuntoalue, naapuristo, luonto, kulttuuri ja urheilu alueen palvelut, koska useita palveluita saa vain kotikunnassa, tietyt tunnetut henkilöt elävät ja historialliset henkilöt, kunnan historia ja kunnan julkiset rakennukset Eletty elämä lapsuudesta tähän päivään. Asunut ensimmäiset 15 vuotta. Tutut/tuttavuus, vaikutusmahdollisuus Siellä koti missä sydän Lapsuus- ja nuoruusvuodet Kieli, ihmiset Asuinpaikka, elinpiiri, sidosryhmät, tuttuus, tottumus, kaupunki lähellä maaseutua, ennen oli sukulaisiakin. Kauan asutttu Koti, sukulaiset Pitkä asuminen samalla paikkakunnalla ja/tai syntymäpaikka, jossa on juuret. Sivu 78
Tuttu, turvallinen, asioihin voi vaikuttaa, jos haluaa. Asunto, ystävät, palvelut, järjestötoiminta, seurakunta Historia ja tunnesiteet Riittävän syvälle ulottuvat juuret, vilpitön henkilökohtainen kiinnostus seudun luontoon, luonnon tilaan, poliittisiin, taloudellisiin ja esteettisiin rakenteisiin, riittävä eri tasojen ihmissuhdeverkosto Työ ja viihtyvyys Koti ja perhe Pitkä n. 70 vuoden asuminen Asunto, työpaikka, sukulaiset, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, esi-isien juuret. Oma elämä on kotiseudulla: Koti, työ, ystävät, harrastukset Infra, verkostot Asuinpaikka, ystävät Asuinpaikka ja siihen liittyvä monipuolinen ympäristö Selkeä alueellinen kokonaisuus (talousalue), mutta Lahden ongelma on epämääräiset aluerajat joka suuntaan. Syntymäpaikka muodostaa kotikunnan ja kotikunnan. Juuret säilyvät siellä aina asuinpaikasta tai maasta riippumatta. Kotiseudun tiedostaminen ja sen elämän seuraaminen ja osallistuminen sen toimintaan on tärkeää, vaikka asuisikin muualla. Jokaisen pitäisi palata kotiseudulleen viimeistään eläkepäiviksi. Asunto Hyvä asua Koulunkäyntikunta, työssäolokunta, lasten koulunkäyntikunta Miltei koko ikäni täällä asuneena olen myös tänne juurtunut. Perhe ja valtaosa ystävistä on täällä. Asuinkunta, koulunkäyntikunta Asuinpaikka ja ystävät. Sivu 79
Asunto ja ystävät sekä harrastukset ja järjestötoiminta Tuttuus, turvallinen katu, rakennus, ihmiset ja pienet lähiöpalvelut, ei marketit ja ostoshelvetit. on siis kotikuntani ei kotiseutu Tuttu ympäristö ja ihmiset Tutut ihmiset ja muistot Yhteenkuuluvuus, sen palvelut, tuttavuussuhteet, harrastukset Pysyvä asunto Muistot, elämäntilanteet ja kuntaan liittyvät positiiviset asiat Ystävät TUnne lapsuuden jalansijoista, kotiseudun maiseman tuttuus, tottumus Pitkäaikainen asuminen, mielipaikat, ystävät Perhe ja ystävät Asuminen paikkakunnalla, työ, perhe, ystävät On asuttu n. vuodesta 1955, välillä 15 vuotta Hollolassa Juurtuminen, tuttuus, kiintyminen omaan kasvuympäristöön, koulut, tuttavat Se, että siellä asuu. Kiintymys kunnan ympäristöarvoihin, Sosiaaliset suhteet. Sos. siteet ja tavanomaiset vuorovaikutustahot. Kotiseutuylpeys Pitkäaikainen asuminen Perhe, ystävät, työ, koti, seurakunta Pitkäaikainen asuminen, kolmannen polven lahtelainen Lapsuus Eletty lapsuus, nuoruus, tärkeät ihmiset Sivu 80
Tuttuus Tuttu, juuret Lahdessa, koulu Lahdessa Tuttu = keskusta, kaupat, palvelut, ympäristö Oma asunto ja ystävät Asun, työskentelen ja vietän viikot siellä sekä lapseni on syntynyt tässä kunnassa historia,lapsuus-ja nuoruusaika,muistot,tutut paikat Ystävät ja asuinkuntaan liittyvät muistot Lapsuuden muistot, kouluaika, työ, harrastukset, ystävät monipuolinen/antoisa elämä, koti ja perhe Pitkähkö oleskelu Suku, perinteet, elämäntyyli Syntymäpaikka, lapsuuden koti ja sukuhaudat Tuttavat, sukulaiset, tutut paikat Kokonaisuus, ystävät, viihtyisyys, turvallisuus. Viihdyn täällä Monet asiat - suureksi osaksi myönteiset. Toimiminen kotiseudun hyväksi tehdystä työstä avartaa näkemystä. Ihmiset ja luonto Pitkä asuminen, hyvät ihmissuhdeverkostot, työ ja toiminta kotiseudun hyväski Harrastukset, ystävät, lähipiiri Koti Koti, ystävät, työ Sivu 81
Työ, asuminen Perinteet, lapsuusmuistot Muistot lapsuudesta, elämykset, koti. Kotiseutu on eri asia kuin kotikunta. Kotiseutujani ovat Orimattila, Parikkala, Kotka ja viimeiset 20 vuotta. Asunto, työpaikka ja koulut. Oma koti, perhe, työ Ympäristö, ystävät, tuttavat, harrastukset Lapsuuden ja nuoruuden muistot -> säilyneet hyvät ystävyyssuhteet Ympäristo, ihmiset, opiskelu, kulttuuri Ensimmäinen paikka, jossa olen asunut/saanut asua kauan. Täällä on muistot, perhe, tutut maisemat. Syntymäkoti, työpaikka Kaikki lapsemme perheineen asuvat Lahdessa. Kokemukset, ihmiset, rakennettu ympäristö, luontokohteet Asun täällä Juuret, suku jo neljässä polvessa lahtelaisia. Vaikea erottaa ovatko he olleet Hollolan puolella, mutta nykyrajojen puitteissa Lahtrelaisia Asun täällä niin kauan kuin vaimo pääsee eläkkeelle ja valtuustokausi kestää. Kotikunta on haussa vielä? Missä sydän, siellä koti Missä on sun ihmiset siellä on sun kotisi. Mutta ajansaatossa kaikki entinen tapahtunut paikat ja rakennukset uimarannat jne. alkaa saamaan arvonsa ja tuntee juurensa. En osaa verrata miltä tuntuisi kotipaikka ikävä kun olen koko ikäni ollut täällä kotikulmassa. Kotiseutu on alue jossa on koti, harrastus- ja virikeympäristö, luonto ja sen tarjoamta erikoismahdollisuudet ja kulttuuri Sivu 82
Kunnan kokonaisvaltainen tuttuus sekä sukulaiset ja ystävät Asuminen, perhe Kuntaan kiintyy ajan kanssa. Kodin siitä tekee pikku hiljaa se, että alkaa tuntea kaikki paikat, ja osaa mennä tarvittaessa lähes minne tahansa. Myö se, että oppii, mistä mitkätkin kaupalliset ja yhteiskunnalliset palvelut saa, tekee olon kotoisaksi. Tietenkin myös se, että tuntee paljon ihmisiä kunnassa, ja on siellä työssä. Merkittävästi kotikunnan tunnetta tuo myös se, että lapsi/ lapset käyvät koulua kunnassa, ja identifioituvat kuntaan. Paras nuoruus vietetty Lahdessa Pallasmäellä Oma koti, perhe, työ Muistot, eletyt muutokset, oma kasvu kunnan rinnalla, tuttu yhdyskuntarakenne, "omaksi" koettu, ylpeys ja murhe kotikunnan puolesta, vähän kuin isänmaa pienoiskoossa. Asuinpaikka, ystävät, tuttavat, palvelut Tunne, voi olla useita kotiseutuja Riittävän pitkä asuminen ja tähän liittyvä paikkakunnan, ihmisten, asioiden ym. tuttuus. Koti. Perhe. Pitkään asuminen. Suku. Asunto ja/tai identiteetti Ympäristö,luonto,vesi. Tutut ympyrät. Turvallisuus. Tuttu ympäristö, tuttuja ihmisiä muistot, yhteisöllisyys, mukava asua Peruspalveluiden saatavuus asun siellä täällä on koti, perhe ja työ. tuntuu kodilta Ikänsä asunut täällä, työt, sos suhteet jne Sivu 83
Mummula on aina ollut hämeessä ja äidin sukulaiset myös, sekä suuremman osan elämästäni olen viettänyt / viihtynyt täällä kadut, rakennukset, nähtävyydet; eri paikkoihin liittyvät tapahtumat elämän varrella. Verkostot, työ, asuminen Koti, työpaikka, sosiaaliset suhteet, yhteinen historia ja tuttuus = turvallisuuden tunne Asuminen, lasten koulunkäynti, työssäkäynti, vapaa-ajan erilaiset viettomadollisuudet Ystävät, sukulaiset, oma aktiivisuus Lapsuuden kotikunta Nastola ja koulupaikkakunta oppikoulussa. Nastolassa molempien vamhempien sukulaisia ja kyläilypaikat. Nastolassa nuoruuden metsät joissa liikuin paljon ja joihin olen palannut ja tunnen kuuluvani. Niissä liikkuvat esi-isien henget. koti Läheiset ihmiset ja koti - sydän on siellä, missä lähimmät. Kodin rakentaminen henkisesti omanlaiseksi ei edellytä paikkakunnalta kuin vastaanottavaisuutta ja palveluita. Syntymäkoti, koulunkäynti, suvun haudat, maisemat, muistot Asuminen Tunne ja sukulaiset, ystävät Asuminen pitkään kunnassa Pitkään samalla paikalla asuminen Karjalaisten ulospäin suuntautuminen,toimeliaisuus,vieraanvaraisuus! Osittain Liian hitaat Hämäläiset eivät kerinneet jatkosotaan!? Ei pelkästään se että oma vuokra-asunto sijaitsee kunnassa vaan myös tutut ihmiset, kaupat, kadut, luonto. Tuttu kieli. Viihtyisä asuinympäristö. Itse olen viihtynyt Lahdessa koska saan asua Mukkulan kaupunginosassa, jossa on idyllinen kartanomiljöö sekä venesatama. siellä elänyt kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät vuodet, ja sieltä löytyy "kiintopisteitä". Oma koti, läheiset ihmiset Asuinpaikka ja vakituinen työpaikka. Sivu 84
Kotiseutu voi olla lapsuuden kotiseutu, jossa on viettänyt koko lapsuutensa. Mutta nykyinen kotiseutu on se missä kulloinkin asuu pysyvästi, eli ei esim. sellainen jossa asuu jonkun etukäteen tiedetyn määräajan esim. työsuhteen vuoksi. Asuminen ja työ, sukulaisuus, harrastukset, lapsuus, kaverit, koulu/opiskelu Lahdessa (Iitti = vapaaajan asuinkunta) tuttu ympäristö, kieli, ystävät Koti, työ, ysävät, kaupungin hyvät palvelut, hyvät liikenneyhteydet, viihtyisä kaupunkiympäristö, luonnonläheisyys Tuttuus ja turvallisuus Tutut maisemat, sukujuuret, murre, Kotiseutu on se, missä koti ja läheisimmät ovat. alueellinen sijainti, vesistöt, kaupungin koko, kaupungin palvelut, työpaikka Perhe, suku, ystävät En tiedä kun ei ole sellaista tunnetta Juuret ja perhe lähes koko avioliiton asunut täällä Sosiaaliset verkostot, toimintaympäristö: työ, harrastukset ja muu vapaa aika; Olen syntynyt ja kasvanut täällä. Nähnyt kaupungin kehityksen sekä hyvässä että pahassa. Asumisympäristö, viikoittaiset kaupassakäynnit, harrastuspaikat, menestyvät urheilujoukkueet, viihtyminen paikkakunnalla pidempää Asuinpaikka, läheiset, harrastukset Koti, työ,perhe, ystävät Oma koti pihapiireineen, rantoineen ja metsineen Tutut ihmiset, viihtyisä kuntakeskus tai muu yhteinen "olohuone" ja vaihteleva luontoympäristö Sivu 85
Kun siellä asuu ja osallistuu tarpeeksi kauan, voi aluetta kutsua kotiseuduksi. tutut ympäristöt Asuminen, tutut ihmiset, hyvät palvelut, kulttuuri Juret ja ihmisten toisten huomioon ottaminen, hyväksyntä. Pitkään vietetty aika paikkakunnalla Jossakin on asuttava Siellä, missä sydän, siellä koti. Läheiset ihmiset, ystävät ja perhe. Se että kunnasta löytyy omaan elämäntilanteesen sopivat julkiset palvelut, rakennettu ja rakentamaton ympäristö, miten viihtyisä se on. Ihmissuhteet Ystävät, oma tuttu kaupunginosa jossa kaikki tarvittava. Tuttu ympäristö ja läheiset ihmiset. Ympäristö, ihmiset, samanlaiset arvot Pitkäaikainen tuttu Kaikki nykyiset yhteydet ovat täällä. Hyvät palvelut, kaunis ympäristö Sukulaiset Se että olen syntynyt jaelänyt täällä Juuret Sukulaiset, ystävät Muistot Ehkä se, ettei ole muusta kokemusta. Historia ja koko kunnan ja muun alueella tapahtuvan suurien muutosten kokeminen ja näkeminen sekä hyvässä että pahassa. Omien lasten syntyminen Lahtelaiseksi. 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Oikea kaupunki Sivu 86
Kaupungin koon ja asukasmäärän aikaansaama vaikutusvalta maakunnan asioissa. Koko Palvelut (muutkin kuin lain edellyttämät peruspalvelut) Lähikunnat ovat maaseutua Koko, kansainvälinen tunnettuus, monipuolinen palvelukirjo, yrittäjyys ja laaja koulutusanti Kaupunkimaisuus, erilaisten ihmisten sietokyky, huumorintaju, jokaiselle jotakin, rempseys, muutos- ja kehityshalukkuus, uudistuminen Palvelujen kirjo ja läheisyys, infrastruktuuri Ympäristön pienemmistä kunnista välittyy paremmin asukkaista välittävä ilmapiiri korkea työtömyys piilorasismi Joidenkin palveluiden heikko saatavuus, pitkät jonot Keskus koko ja näkö. on sopivan kokoinen kaupunki, vaikka isompikin voisi olla:) Kaupunkimaisuus on oikea Kaupunki kaupunkimuotoinen asuminen, kulttuuri- ja liikepalvelut, hyvät liikenneyhteydet kaupunkimaisuus, keskuskaupunki Kaupunkimaisuus, hyvä kultturitarjonta, hyvät palvelut on kaupunki ja toiminnallinen keskus. kaupunkimaisuus (kulttuuri), tiivis yhdyskuntarakenne, monipuoliset palvelut Oikea kaupunki! Toimiva palvelutarjonnaltaan, jokaiselle jotakin on kaupunki! Koko. Sivu 87
Koko, näkyvyys Kaikinpuolinen ylivertaisuus Tiivis rakenne innovatiivisuus, monisärmäisyys, porvarillinen omahyväisyys, byrokratian määrä - virkamiesten valta Koko, palveluiden määrä. Kaupunkimaisuus; selkeä kaupunkikeskusta, kulttuurimaailman ja urheilun keskus. Kaupunkilaisuus pitempään Koko Ainoa todellinen kaupunki maakunnassa Enemmän kulttuuritarjontaa, kattavammat palvelut tuttuus, tunnettavuus, kulttuuri, avoimuus suuri kaupunki Kaupunkilaisuus Koko, kulttuuritarjonta, palveluiden runsaus Kaupunkimainen, kaikki palvelut, elävä Kaupunkimaisuus, historia, valtakunnalliset tunnetut kohteet. on muita suurempi, tarjoaa moninaisemmat harrastukset ja kultturipalvelut suuri kulttuuritarjonta rikollisuus Luonto, maisemat, rakennukset, kulttuuri, tapahtumat palvelut, muualla niitä juurikaan enää ole, liian pitkät välimatkat liikkuvalle ihmiselle kun on lapsiakin Lahdesta löytyy kaikkea mitä tarvitsee (paitsi lentokenttä). Sivu 88
on kaupunki hyvine ja huonoine piirteineen. Lähikunnat ovat vähän kuin nukkumalähiöitä Lahdessa johdolta tuntuu puuttuvan maalaisjärki ja hyvällä tavalla kansanomaisuus, mitä taas esimerkiksi Hollolan ja Sysmän puolelta löytyy. - koko, sijainti eli yhteydet muualle Suomeen (juna, bussiliikenne) Kaupunkimaisuus, paremmat palvelut, elävä keskusta, monet tapahtumat, liikunta ja kulttuuri kotikuntani on moderni kaupunki taajaman monipuolisine palveluineen Enemmän asukkaita. Ei oikein voi verrata, kun muut ovat niin eri tyyppisiä palvelut, vapaa-ajan palvelut Valtakunnallisesti tunnettu keskus, joka tarjoaa monipuolisia tasokkaita palveluja koko maakuntaan. Kaupunkielämän vilkkaus, seurakunnalliset tapahtumat, harrastus- ja kuntoliikuntamahdollisuudet Rautatieasema, Sibeliustalo Kulttuuritarjonta, urheilu, design, yritykset Alueellinen kauppakeskus Suuruus, monipuoliset palvelut Kaupallinen ja alueellinen keskus Urheilu Marketalueita, betonirakennuksia, liikennealueita, melua, saastetta Suuruus, omahyväisyys, itsekeskeisyys "Oikea kaupunki" Väestömäärä Tunnettu urheilukaupunki, lähellä pääkaupunkia, hyvät juna-ja bussiyhteydet Koko/väestömäärä, kaupunkimiljöö Laajat palvelut (kattavat), suuruuden mukanaan tuomat mahdollisuudet, uudistuksellisuus, päättäjien/korkeiden virkamiesten lyhytjänteisyys (valtaosin) Sivu 89
Hyvät peruspalvelut on en keskus, suurin kaikissa muissa paitsi pinta-alassa Maakuntakeskuksen palvelut, paremmat kulkuyhteyden sisäisesti ja Helsinkiin. - riittävä koko - harrastusmahdollisuudet, kulttuuritilaisuudet Iso kaupunki. Holtiton rahankäyttö toisaalla (kulttuuri, urheilu, johtajat) toisaalla pihistely (terveydenhuolto) Kaupunki Kaupunkirakenne Kulttuuriystävällisempi, paljon erilaisia tapahtumia, huonosti hoidettu terveydenhuolto Kulttuuri, urheilu Kaupunki, suuruus, sijainti, VR-asema 1. Koko 2. Alueellinen keskeisyys Iso kunta, joka pyrkii "Uusi kunta" voittajaksi Kehittynyt keskusta ja ikä, muut lähiöitä on maakunnan keskus, joten ulkoisesti eroja on paljon: iso ja vilkas keskusta, liikennemäärät, teollisuus, tapahtumat ym. Toisaalta taas eroaa muista en kunnista historialtaan. Kyseessä on kuitenkin nuori kaupunki, jonka nopea kehitys erottaa sen jopa valtakunnallisesti monesta muusta kunnasta ja kaupungista. on maakunnan veturi, keskiö Ympäristö, infrastruktuuri Monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä kulttuurin että urheilun saralla. Hyvät kaupalliset palvelut. Lahdessa on erilaisia laitoksia, joita kaikki P-H:n kuntien asuk- kaat voivat käyttää, kuten sairaala, teatterit, konserttitalot, urheilulaitokset, erilaiset tavaratalot, joista osa erikoistuneita esimerkiksi autokauppaan, raennustarvikkeisiin, huonekaluihin, koulutuslaitoksia laidasta laitaan, erikoislääkäreitä, liikenteelli- sesti on naapureiden keskustassa Ainoa kaupunki! Sivu 90
Suuri, alueen keskus ja edelläkävijä, "veturi" Voimakas keskus, urbaani, oikea kaupunki, kaikki kattavat palvelut Museotoiminta, teatteri, urheilu Keskuspaikka Kaupunkimaisuus Koko, hyvät palvelut Kaupunki><pikkukunnat, kulttuuripalvelut, kaupan palvelut Kunnon kaupunki! Riittävän suuri moni-ilmeiseksi Kulttuurilaitokset, urheilupalvelut, monipuoliset kaupat Lähikunnat ovat kuntia, on kaupunki Kaupunkimaisuus, monipuoliset palvelut, saastuttavin, syrjäytyneitä eniten, huonovointisia eniten, urheilupainotteisuus päättäjiä myöten Suuruus, tunnettavuus, talviurheilu Kaikki tarpeellinen saatavissa Suurkunta (> 100 000) verrattuna muihin. Kelvollinen infrastruktuuri, kulttuurianti, kaupunkimainen vilkkaus, monipuoliset palvelut ja työpaikat. Kaupungin koko: Suurempi kuin muut kunnat, yksilönä täällä voi olla anonyymi oma itsensä, eivätkä kaikki tunne kaikkia. Urheilu, kulttuuri Iso kaupunki, elinkeinoelämä, kaupan ja vapaa-ajan palvelutarjonta, kansainvälinen kaupunki, kasvava ja uudistuva kaupunki Kulttuurin ja urheilun monipuolinen tarjonta ja mahdollisuudet Sivu 91
Päättäjien juurettomuus ja kehno kompetenssitaso s.o. pyrkyryys Suuruus ja kaupunkimainen keskusta. Lisäksi ihmisten käyttäytyminen, joka on piittaamattomampaa, ylimielistä ja jurompaa kuin ympäröivissä maalaiskunnissa. Yhteiset hankkeet ovat vähäisiä ihmisten kesken, verrattuna ympäristökuntiin. Palvelutarjonta Koko, palvelut, liikenneyhteydet, kaupunkielämä, tunnettuus, tapahtumat Muita lähikuntia suurempi, maakunnan keskus - veturi. Kunnon kaupunki pienempien kuntien ympäröimänä. Hyvät palvelut ulottuvilla. Kaupunkimaisuus, monipuolisuus -> kulttuuri/urheilu/kaupallinen tarjonta, dynaamisuus Lahdessa asuu eniten oudoti ja huonosti käyttäytyviä ihmisiä. koko ja kaupunkimaisuus laajemmat mahdollisuudet niin urheiluharrastuksissa, kulttuurissa, koulutuksessa kuin ostoksissa ja erilaisissa palveluissa. tunnettuus myös Suomen ulkopuolella Asukasluku suurempi, toimintamahdollisuudet monipuolisemmat, liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle Sen koko ja palvelut - urheilu ja kulttuuri. Lähikuntien kotikutoisuus usein viehättää ajatustasolla. ei tunnu riittävän isolta eikä riittävän pieneltä. on kaupunki, muut ovat kuntia eli ainakin koko. Kotoiset maisemat, tutut kadut ja ihmiset. Väestön määrä ja kaupunkimaisuus Maakunnallinen keskus, kaikkea saatavilla, hyvät liikenneyhteydet on oikea kaupunki, myös lähikuntien "moottori" Alueen suurin kuntakeskus, joka tosin on yhtä junttila kuin muutkin kunnat mutta täällä luullaan muuta. Kaupunkimaisuus Ainoa kunta, jolla ei ole rajaviivaa kaupunkien kanssa maakunnan keskus Sivu 92
Urheilu, kulttuuri Suuruus, vanhusväestöongelmat Koko ennen kaikkea, siis asukasmäärä, selkeästi kaupunkimainen tuntu, palvelutarjonnan määrä, joukkoliikennekeskukset (juna, linja-auto) kaupunkimaisuus, luonnon monimuotoisuus, asukkaiden paljous ja tiheys Suuri koko, keskustaajama, en keskus Koko Henkisesti vireä, mielenkiintoisempi, kaupunkimainen, kaunis mm. luonnonoloiltaan Koulutuspaikat ja mahdollisuudet Kulttuuritarjonta ja puitteet, harrastusmahdollisuudet Luontoympäristö vesistöineen Kulttuuri, urheilu Kaupunkimaisuus Kaupunkimaisuus, identiteetin vähäisyys Koko ja urheilullisuus Enemmän kaupunkimainen, enemmän mahdollisuuksia Suuri koko Kulttuuritarjonta, palvelutarjonta Ympäristökunnat ovat "maalaismaisemaisempia" Kaupunki kaupunkipalveluineen Kaupunkimaisuus, palvelutarjonta sisältäen myös kulttuurin ja urheilun on kaupunki, ympäristö maaseutua Ison kunnan monipuolisempi tarjonta Sivu 93
Välikuvultaan suurimpana ja resursseiltaan vahvemapana tarjoaa naapurikunnilleen merkittävästi eityisesti urheilu ja kulttuurtipalveluja, joiden järjestämiseen naapureilla ei ole mahdollisuuksia. ei kuitenkaan mustasukkaisesti pidä palveluja ominaan. Kulttuuri- ja urheilupalvelut. Sopiva koko, luonto. Kaupunkimaisuus, tietynlainen persoonattomuus, eloisuus, tapahtumat. Kaupunkimaisuus Terveydenhoitoon liittyvät asiat hoituvat ilman kohtuutonta odostusaikaa, mihin laki jo edellyttää. Korkeatasoisia musiikkiesityksiä on myös tarjolla - kiitos Sibeliustalon olemassaolon. "Taiteen taloa" vielä odotan, mikä mahdollistaisi erityyppiset taidenäyttelyt ja nostaisi Lahden imagoa. Urheilutapahtumia riittävästi. Koko ja sijainti Asukaspohja, tunnettuvuus, kansainvälisyys, yrittäjyys Hajanainen Monipuolisuus "Veturi" Tunnettu, urheilullinen, kulttuurinen Huono koulutustaso Kaupunkimaisuus, monipuolisuus. Kaupunki, jossa monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kovuus ja öykkärimäisyys, rahan mahti, jolla myydään vaikka oma äiti. Hävitysvimma (kaiken vanhan ja kauniin). Alueen keskus, palvelut ja kulttuuri eri luokkaa kuin ympäristökunnissa, samoin työpaikat. Halu lisätä valtaa Kaikki, mitä tarvitsen on lähellä: peruspalvelut, kaupalliset palvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut + Oikorata ja moottoriliikenneyhteydet. Sivu 94
Kaupunki Kunnan koko ratkaisee paljon yhdessä yhteiskunnan toimivuuden kanssa. Koko. Asujaimiston moninaisuus: on eri puolilta suome tulleita, on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla lähikunnissa. Suurin, kulttuuripalvelut, kaupalliset palvelut. Isänmaallisia, mukavia ihmisiä. Selkeä kaupunkimaisuus, tiivis rakenne, monipuoliset palvelut, mutta osittain heikko palvelutaso (esim. terveyspalvelut). Suurin, vetovoimaisin. on selkeästi kaupunki hyvine ja huonoine puolineen. Kuitenkin ehdottomasti mainettaan parempi. Lähikunnissa osataan arvostaa omia juuria ja asuinpaikkaa paremmin. Lahtelaisilla on paha tapa valittaa ja aliarvostaa sitä hyvää, mitä täällä on. Mistä lie johtuu? Täällä on asiat huonommin kuin eräässä isossa lähikunnassa suuri työttömyys, koulutusaste, ikärakenne Mielestäni täällä asutaan tiheämmässä, kun naapurikunnissa. Kun on asukkaita enemmän mitä naapureissa niin palveluitakin on eri suhteessa. Lahden hyvä sijainti oikoradan varrella, metropolialueella Monipuoliset palvelut Kunnan koko ja monipuoliset palvelut on oikea kaupunki on teodellinen kaupunki, jossa ainoana lähikunnista on todellista kaupunkikultturria. uusittu kauppakeskus Trio ei joudu häpeämään minkään muun suuren kaupungin katettujen, "fiksujen" kauppakeskusten rinnalla. Triossa on useita kahviloita ja melko tyylikkäitäkin putiikkeja, ja paljon tarjontaa. Se, että kaikki on siististi saman katon alla, ja aivan keskustassa, luo todellista kaupunkitunnetta. Tori on kesäisin melko elävä, ja kuukausittaisen markkinatapahtuman aikaan myös hyvi kansoitettu. Juna- ja linja-autoyhteydet pääkaupunkiin ja lentokentälle ovat erinomaiset. Se, että raideliikennen on erittäin vilkasta, tuo luonnollisesti tunteen elävästä kaupungista, josta lähdetään ja jonne tullaan. Kaunis, kompakti, hyvät yhteydet, liikuntamahdollisuudet hyvät Sivu 95