MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2007 28.12.2007 1(17) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2008 Verohallitus on antanut päätöksen vuoden 2008 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä. Luontoisetujen arvostuksissa on otettu huomioon etukohtainen kustannustason nousu. Puhelinetujen arvo säilyy ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on 20,00 euroa. Ravintoedun arvo on 5,20 (eli nousee 20 senttiä). Asuntoetujen arvot nousevat. Autoedun arvostukseen on tullut rakenteellinen muutos. VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2008 Kirjeen liitteenä lähetämme verohallituksen antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2008. Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvauksen määrä nousee, mutta osapäiväraha pysyy viime vuoden tasolla - kokopäiväraha 32,00 euroa - osapäiväraha 14,00 euroa - ateriakorvaus 8,00 euroa. Korvaus oman auton käytöstä nousee sentin viime vuodesta ja on 44 senttiä kilometriltä. Päätökset löytyvät myös sivulta www.vero.fi. Maaseutuelinkeinojen, viheralan ja puutarha-alan työehtosopimuksissa sovituista matkakustannusten korvauksista tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Veli-Matti Rekola Annankatu/Annegatan 31-33 C 48 Puhelin/Telefon (09) 725 04 500 E-mail: info@tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer 00100 HELSINKI/HELSINGFORS Faksi/Fax (09) 725 04 511 Internet: www.tyonantajat.fi 0215193-7
2(17) Verohallituksen päätös vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1626/32/2007 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 :n ja 76 :n sellaisena kuin se on laissa 1549/1995, nojalla määrännyt: Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: 1 Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus 2 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk ennen vuotta 1961 vuosina 1961-1983 vuonna 1984 tai myöhemmin 131,00 e + 8,20 e neliömetriltä 121,00 e + 6,60 e neliömetriltä 131,00 e + 7,20 e neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk ennen vuotta 1984 vuosina 1984 1991 vuonna 1992 tai myöhemmin 86,00 e + 4,90 e neliömetriltä 88,00 e + 5,70 e neliömetriltä 90,00 e + 6,70 e neliömetriltä Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (1549/95) 76 :n 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m 2 :n mukaan.
3(17) Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. 3 4 Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,22 e neliömetriltä kuukaudessa. 5 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,39 e neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,31 e neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,53 e neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. 6 Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 97,00 e kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 35,00 e kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista. 7 8 9 Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 10 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 60,00 e ja muun Suomen alueella 39,00 e kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 39,00 e ja muun Suomen alueella 31,00 e kuukaudessa.
4(17) Ravintoetu 11 Ravintoedun arvo on 5,20 e ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,20 e ja enintään 8,70 e. Jos tämä määrä alittaa 5,20 e tai ylittää 8,70 e, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 12 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 13 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,90 e ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,12 e ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,42 e ateriaa kohden 14 Enintään 8,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,20 e. Nimellisarvoltaan yli 8,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 395,00 e kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 380,00 e kuukaudessa yhteishuoneessa. 15
5(17) 16 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 10,40 e päivää kohden tai enintään 234,00 e kuukaudessa. Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2006-2008 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2003-2005 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 2003 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.
6(17) Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) Kuukausikohtainen arvo euro/kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/ kk + kilometrikohtainen arvo euro/km - vapaa autoetu - auton käyttöetu 729,00 459,00 264,00 264,00 0,32 0,14 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. 18 Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 :ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 :n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla. 19 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 20 Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 e. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. 21 Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.
7(17) Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. 22 23 Autoedun raha-arvoa on korotettava 405 eurolla kuukaudessa tai 27 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 24 Edellä 17 :ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. Puhelinetu 25 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyvän arvon soveltaminen 26 Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2008 ja vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa. 27 Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Tomi Peltomäki http://www.vero.fi/artikkeli/5841 Verohallinto 27.11.2007
8(17) Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2008 Päätös Dnro 1788/32/2007, 11.12.2007 Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 73 on osaksi muutettuna laissa 896/2001, päättänyt: Vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. 1 2 3 Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 :ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 :ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 4 Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 :n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 :n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.
9(17) 5 Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen. 6 7 Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan. 8 Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. 9 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Kulkuneuvo auto moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv Korvauksen enimmäismäärä 44 senttiä kilometriltä, jota korotetaan - 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä - 2 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri - 2 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 67 senttiä kilometriltä 99 senttiä kilometriltä
10(17) moottorikelkka 94 senttiä kilometriltä mönkijä 94 senttiä kilometriltä moottoripyörä 31 senttiä kilometriltä mopo 16 senttiä kilometriltä muu 9 senttiä kilometriltä kulkuneuvo Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 2 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä. 10 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. 11 12 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 32,00 Päivärahan enimmäismäärä euro kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 14,00 - yli 6 tunnilla 32,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
11(17) 13 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä euro Afganistan 48,00 Alankomaat 62,00 Alankomaiden Antillit 45,00 Albania 51,00 Algeria 60,00 Andorra 55,00 Angola 89,00 Antiqua ja Barbuda 74,00 Arabiemiirikunnat 63,00 Argentiina 38,00 Armenia 58,00 Aruba 49,00 Australia 64,00 Azerbaidzan 55,00 Azorit 45,00 Bahama 54,00 Bahrain 60,00 Bangladesh 38,00 Barbados 59,00 Belgia 62,00 Belize 39,00 Benin 53,00 Bermuda 63,00 Bhutan 36,00 Bolivia 28,00 Bosnia ja Hertsegovina 43,00 Botswana 42,00 Brasilia 54,00 Britannia 71,00 Lontoo ja Edinburg 77,00 Brunei 39,00 Bulgaria 50,00 Burkina Faso 36,00 Burundi 33,00 Chile 54,00
12(17) Cookinsaaret 61,00 Costa Rica 45,00 Djibouti 47,00 Dominica 46,00 Dominikaaninen tasavalta 48,00 Ecuador 46,00 Egypti 45,00 El Salvador 49,00 Eritrea 32,00 Espanja 63,00 Etelä-Afrikka 50,00 Etiopia 39,00 Fidzi 45,00 Filippiinit 45,00 Färsaaret 53,00 Gabon 60,00 Gambia 39,00 Georgia 44,00 Ghana 47,00 Grenada 57,00 Grönlanti 53,00 Guadeloupe 50,00 Guatemala 37,00 Guinea 34,00 Guinea-Bissau 35,00 Guyana 36,00 Haiti 41,00 Honduras 36,00 Indonesia 53,00 Intia 47,00 Irak 55,00 Iran 36,00 Irlanti 66,00 Islanti 78,00 Israel 62,00 Italia 64,00 Itä-Timor 36,00 Itävalta 60,00 Jamaika 46,00 Japani 72,00
13(17) Jemen 44,00 Jordania 67,00 Kambodzha 57,00 Kamerun 46,00 Kanada 65,00 Kanarian saaret 55,00 Kap Verde 33,00 Kazakstan 59,00 Kenia 50,00 Keski-Afrikan tasavalta 39,00 Kiina 61,00 Hongkong 69,00 Macao 63,00 Kirgisia 41,00 Kolumbia 45,00 Komorit 40,00 Kongo 47,00 Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire) 66,00 Korean kansantasavalta (Pohj.-Korea) 64,00 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 84,00 Kosovo 45,00 Kreikka 63,00 Kroatia 59,00 Kuuba 49,00 Kuwait 68,00 Kypros 61,00 Laos 36,00 Latvia 55,00 Lesotho 42,00 Libanon 68,00 Liberia 35,00 Libya 54,00 Liechtenstein 69,00 Liettua 46,00 Luxemburg 65,00 Madagaskar 44,00 Madeira 50,00 Makedonia 45,00 Malawi 39,00 Malediivit 43,00
14(17) Malesia 47,00 Mali 48,00 Malta 58,00 Marokko 61,00 Marshallinsaaret 39,00 Martinique 51,00 Mauritania 44,00 Mauritius 43,00 Meksiko 58,00 Mikronesia 44,00 Moldova 37,00 Monaco 64,00 Mongolia 43,00 Montenegro 48,00 Mosambik 50,00 Myanmar (Burma) 48,00 Namibia 33,00 Neitsytsaaret (USA) 36,00 Nepal 33,00 Nicaragua 37,00 Niger 39,00 Nigeria 59,00 Norja 67,00 Norsunluurannikko 65,00 Oman 52,00 Pakistan 37,00 Palestiina 48,00 Panama 43,00 Papua-Uusi Guinea 37,00 Paraquay 30,00 Peru 44,00 Portugali 61,00 Puerto Rico 40,00 Puola 58,00 Qatar 57,00 Ranska 66,00 Romania 48,00 Ruanda 42,00 Ruotsi 65,00 Saint Kitts ja Nevis 60,00
15(17) Saint Lucia 71,00 Saint Vincent ja Grenadiinit 57,00 Saksa 63,00 Salomonsaaret 30,00 Sambia 48,00 Samoa 43,00 San Marino 48,00 Sao Tome ja Principe 49,00 Saudi-Arabia 57,00 Senegal 51,00 Serbia 49,00 Seychellit 65,00 Sierra Leone 42,00 Singapore 78,00 Slovakia 57,00 Slovenia 53,00 Somalia 33,00 Sri Lanka 37,00 Sudan 53,00 Surinam 33,00 Swazimaa 42,00 Sveitsi 62,00 Syyria 52,00 Tadzikistan 51,00 Taiwan 70,00 Tansania 40,00 Tanska 67,00 Thaimaa 59,00 Togo 47,00 Tonga 40,00 Trinidad ja Tobago 63,00 Tsad 46,00 Tshekki 55,00 Tunisia 51,00 Turkki 57,00 Istanbul 65,00 Turkmenia 55,00 Uganda 33,00 Ukraina 64,00 Unkari 58,00
16(17) Uruguay 33,00 Uusi-Seelanti 59,00 Uzbekistan 55,00 Valkovenäjä 51,00 Vanuatu 38,00 Venezuela 56,00 Venäjä 42,00 Moskova 72,00 Pietari 56,00 Vietnam 40,00 Viro 49,00 Yhdysvallat 57,00 New York, Los Angeles, Washington DC, San Francisco 63,00 Zimbabwe 68,00 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 40,00 Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 :n mukaan. Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.
17(17) Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 :n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 16,00 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 8,00 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 16,00 euroa. Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä. 14 15 16 Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. 17 Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00-07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10,00 euroa. Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin. 18 19 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2008. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Pääjohtaja Mirjami Laitinen Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula http://www.vero.fi/artikkeli/5890 Verohallinto 11.12.2007