ristijärvi tiedottaa 3/2005

ristijärvi tiedottaa 3/2005 Miksei koskaan tehdä mitään nuorille? Miksi aina vain senioreille? Otsikko on Ristijärvellä hyvin aiheellinen. Se johtuu paljolti siitä, että kunnan tiedottaminen ei ole ollut tarpeeksi selkeää. Tunnetuksi on tullut, että täällä tehdään asioita senioreita varten. Kehitetään Seniorpolista ja rakennetaan Seniorikylää, toteutetaan senioristrategiaa. Sen sijaan ei ole tullut tunnetuksi, miksi seniorialaa kehitetään ja miksi senioristrategia näkyy ja kuuluu niin voimakkaasti. Senioristrategia on elinkeinopoliittinen kehittämisohjelma. Sen tarkoituksena on saada aikaan työpaikkoja. Kun ihmisillä on töitä, riittävät varat palveluiden ja hyvän asuinympäristön tuottamiseen kaiken ikäisille, myös nuorille. Samalla kun syntyy ihanteellinen elinympäristö senioreille, syntyvät hyvät olosuhteet myös nuorille, perheille, keski-ikäisille eli kaikille. Miksi kunnan tiedotuksessa korostuu vain senioreille suunnattu kehittämistoiminta ja miksi senioriasia on niin voimakkaasti esillä? Eikö mitään muuta kehitetä? - Kyllä kehitetään, mutta menestyäksemme päätavoitteessa eli työpaikkojen syntymisessä, on tärkeää, että leimaudumme johdonmukaisesti päästrategian mukaan. Silloin siitä syntyy ja on jo syntynyt tuotemerkki, jonka perusteella Ristijärvi tunnetaan. Vasta sitten kun Ristijärvi tunnetaan nimenä ja paikkakuntana, sillä on mahdollisuus menestyä kilpailussa yrityksistä, asiakkaista, asukkaista ja hyvistä yhteistyökumppaneista. Tunnetuksi tulemista ja kiinnostuksen syntymistä edistää, kun meillä on asia, joka toistuvasti huomataan. Kiinnostuksen säilymisen kannalta on välttämätöntä, että Ristijärvi on uskottava siinä asiassa, josta se tunnetaan. Tämän vuoksi Ristijärvi kulkee seniorikylki edellä, ja sen vuoksi on päässyt syntymään sellainen kuva kuin muut asiat olisi jätetty syrjään ja kehittämättä. Emme ole puhuneet ja tiedottaneet riittävästi toisesta kyljestä, joka seuraa mukana. Elämä ei ole niin mustavalkoista, että asiat, jotka palvelevat hyvin aikuisia ja ikääntyneitä, eivät palvelisi myös nuoria ja päinvastoin. Useimmiten ne tukevat toisiaan erinomaisesti. Seuraavana on muutama esimerkki Ristijärvellä jo toteutuneista tai vireillä olevista Seniorikylän asioista, jotka parantavat kaikenikäisten ihmisten elämää: 1) Monitoimikeskus Virtaala ja sen toiminnot palvelevat yhtä hyvin lapsia, nuoria ja aikuisia kuin senioreitakin, ja tuo parannusta elinympäristöön 2) Kalliopellon senioriasunnot ovat hyvälaatuisia perheasuntoja, joita voivat ostaa kaikenikäiset 3) Ikääntyneiden liikenne- ja liikkumisturvallisuussuunnitelma parantaa toteutuessaan kaikkien ja erityisesti lapsiperheiden liikkumisturvallisuutta Kirkonkylällä 4) Veisuuvestivaalit tarjosi musiikkia kaikenikäisille myös nuorille, mm. Kavala Salakka 5) Tähän mennessä senioristrategian tuloksena on syntynyt noin 20 uutta työpaikkaa 6) Senioristrategian kautta syntynyt julkisuuskuva on lisännyt kaikenikäisten kiinnostusta Ristijärveen asuinpaikkana, josta on osoituksena ennätysmäärä uusia asuntohankkeita 7) Ristijärven uskottavuus yritysja liikepaikkana on parantunut, mm. uusi S-Market 8) Saukkovaaran puitteiden parantaminen saa uutta potkua, jos se voidaan rahoittaa ja toteuttaa osana Seniorpolis-suunnitelmaa. Elinkeinotoiminnan ja työpaikkojen kannalta vielä merkityksellisempää kuin Seniorikylän kehittäminen on Seniorpolis-liiketoiminnan syntyminen. Sen kehittämistyön ytimenä on laaja jopa kansainvälinen tuotekehitys-konsortio. Yhteenliittymä, joka kokoaa hyvinkin erilaisilla toimialoilla toimivat tuotekehitykseen liittyvät tahot toimimaan yhteisen sateenvarjon alla ja kehittämään tuotteita erityisesti seniori-ikäisten ihmisten tarpeiden pohjalta. Tuotekehitys kohdistuu, paitsi esineisiin kuten huonekaluihin, välineisiin, viihdelaitteisiin jne. myös palveluihin, asuntoihin, toimintaympäristöihin ja yleensä mitä erilaisimpiin ns. kolmannen ikävaiheen saavuttaneiden ihmisten elämän piiriin kuuluviin asioihin. Yhteenliittymä kokoaa yhteiseen suunnitteluprosessiin monenlaisten osaamisalojen asiantuntijoita hyödyntämään toistensa tietämystä yhdessä tuotteiden käyttäjien, tarjoajien, tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten kanssa. Suunnittelun tuloksena syntyy valmistajille ja palveluiden sekä toimintaympäristöjen tuottajille valmiita tuotteita, jotka sopivat erityisesti seniorivaiheen ihmisille ja joita he haluavat käyttää. Miksi Ristijärvellä on tartuttu juuri seniorialaan? Ristijärven kehittyminen ja säilyminen elinvoimaisena asuinseutuna edellyttää, että paikkakunnalla on selkeä näköala kehittämisen suunnasta ja strategia sen toteuttamiseksi. Periaatteessa kehittäminen, kehittämisperspektiivi, voi perustua, melkeinpä mille tahansa teemalle, kunhan sitä toteutetaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti. Jotkut teemat ovat jo puhki kilpailtuja ja joillakin aloilla kehityksen voidaan ennustaa menevän alaspäin. Joihinkin on paikkakunnalla paremmat tai heikommat edellytykset, ja joissakin on enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksia kuin toisissa. Perusteluiksi Ristijärven valinnalle on nähty seuraavaa: 1) Suuret ikäluokat ovat syntymisestään 1940-luvulta lähtien muuttaneet radikaalisti oman aikakautensa elämänmenoa. Ne ovat tehneet sen tullessaan neuvolaikään, kouluikään, nuorisoikään, työikään, ja ne tulevat tekemään sen myös tullessaan seniori-ikään ja vielä tullessaan vanhuksiksikin. 2) Suuret ikäluokat ovat ensimmäinen ikäpolvi, jolla eläkkeelle jäädessään on vaurautta ja hyvät eläkkeet verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Se on kasvanut kuluttamiseen ja se on oppinut satsaamaan omaan hyvinvointiinsa ja elämänsä laatuun. 3) Niiden kulutuskysyntä ja rahankäyttö tulee poikkeamaan suhteessa aikaisempiin sukupolviin niin, että tarvitaan erityisesti tälle ikäpolvelle suunnitellut palvelut ja tuotteet. Tästä syntyy valtavasti mahdollisuuksia mitä erilaisimmille bisneksille paikallisesti ja kansainvälisesti. 4) Suuret ikäluokat ovat kansainvälinen ilmiö. 5) Tässä asiassa on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema (tosin kilpailu kiristyy nopeasti), joka auttaa menestymään. 6) Ristijärvellä on valmiiksi opittu kokemaan ikääntyneet ihmiset voimavarana toisin kuin monella muulla paikkakunnalla, jossa ne on nähty yhteiskunnallisena rasituksena. 7) Ristijärven Kirkonkylän yhdyskuntarakenne, ympäröivät luontoarvot sekä metsien ja vesien käyttömahdollisuudet muodostavat hyvät puitteet seniori-ikäisten ihmisten asumiselle, ja sen myötä senioreille suunnattujen palveluiden, tuotteiden sekä muun liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiselle. 8) Kainuusta 1950 1970 luvuilla muuttanut väestö muodostaa vahvan paluumuuttajapotentiaalin, joka antaa koko Kainuulle pohjaa kehittää seniorialan osaamista Onnistumisemme edellyttää näkyvää tunnusomaisuutta, profiloitumista ja tuotemerkkiä, seniorialalla. Sen vuoksi kuljemme seniorikylki edellä. Julkisuuskuvan lisäksi se tarkoittaa, että varmistamme tehtyjen ratkaisujen sopivan seniori-ikäisille ja huolehdimme, että he viihtyvät ja saavat tarvitsemansa palvelut asuessaan tai vieraillessaan Ristijärvellä. Toinen kylki seuraa mukana tarkoittaa, että 1) pitääksemme ja saadaksemme tarvittavan työvoiman ja asukkaita kehitämme ja tuotamme hyviä palveluita aikuisille, nuorille ja lapsille 2) ennen kaikkea sivistyneen moraalin, mutta myös hyvään seniorituotteeseen kuuluen, pidämme huolta siitä, että vanhuksiksi (n. 75-80+) tultuaankin ristijärveläisillä on ihmisarvoinen loppuelämä 3) lähes kaikki asiat, joilla parannetaan senioreiden palveluita, toimintaympäristöä ja viihtyisyyttä, parantavat vastaavasti myös muun ikäisten kuntalaisten ja vierailijoiden elinolosuhteita Reijo Fredriksson kunnanjohtaja Pääjuhla pidettiin uuden Monitoimikeskus Virtaalan salissa, jonne juhlavieraita saapui n.300 henkeä. Kuva: Antti Kärkkäinen. Kainuun maanpuolustusjuhlaa vietettiin Ristijärvellä Kainuun maanpuolustusjuhla on perinteinen vuorovuosina Kainuun kunnissa kiertävä juhla, jota vietettiin 18.9.2005 Ristijärvellä. Maanpuolustusjuhliin osallistui yli 300 juhlavierasta. Maanpuolustusjuhla on maanpuolustusväen suurin Kainuussa tapahtuva vuosittainen kokoontuminen. Lisää mielenkiintoa tämänkertaiseen juhlaan antoi juhlapuhuja joka oli Kainuun Prikaatin uusi komentaja eversti Vesa Tynkkynen. Aikaisemmin hän ei olekaan tavannut Kainuun maapuolustusväkeä näin laajasti. Ristijärven kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen. Juhlaa vietettiin perinteiseen tapaan, päivän alkoi Jumalanpalveluksella Ristijärven kirkossa ja seppelten laskulla sankarihaudoille. Pääjuhla pidettiin Monitoimikeskus Virtaalassa. Kainuun Prikaati ja Kainuun Rajavartiosto esittelivät toimintaansa ja kalustoaan keskuskoulun kentällä. Asekeräilijä Heikki Väisänen esitteli vanhoja aseita keskuskoululla. Juhlan musiikkipuolesta vastasi Lapin sotilassoittokunta. Lippulinna marssi sankarihaudoilta pääjuhlapaikalle Suomen lipun johdolla. Mukana oli 25 Kainuun veteraani- ja maapuolustujärjestöjen lippua.

2 Ristijärvi tiedottaa Sotainvalidit kiittävät Sotainvalidien valtakunnallinen syyskeräys suoritettiin viimeisen kerran. Viime sodissamme sai pysyvän vamman 94.000 suomalaista. Sotainvalidejaon nyt noin 16.000 ja heidän keski-ikänsä on 84 vuotta. Heidän arkensa onerilainen kuin muilla suomalaisilla, sillä sotavamma merkitsee elämään rajoituksia, kipuja ja särkyjä. Ristijärveläisiä sotainvalideja on 19. Heidän rinnallaan on 11 puolisoa ja18 sotainvalidien leskeä. Suoritettu syyskeräys käytetään näiden ryhmien kuntoutukseen. Vaikeavammaiset sotainvalidit ovat oikeutettuja valtion korvaamiin kotipalveluihin ja kuntoutukseen, mutta lievemmin vammautuneet ovat heikommassa asemassa. Heille vuosittainen syyskeräyksen kautta saama apu on ollut korvaamaton. Sotainvalidien Veljesliiton Ristijärven osaston johtokunta kiittää lämpimästi keräyksen suorittaneita Kainuun Rajavartioston varusmiehiä, heidän ristijärveläisiä kyyditsijöitään ja kaikkia keräykseen osallistuneita sekä kuntaa ja seurakuntaa vuosien aikana saamastaan tuesta. Olemme kiitollisia Elämästä ja vapaasta Isänmaasta. " SUOMI on hyvä maa, maailman paras maa asua!" Talkootyöllä kylätalo Hiisijärvellä Hiisijärven kylätalon pystytys aloitettiin perjantaiaamuna 9.9. klo 7.00. Kolmessa päivässä kohosi talo harjakorkeuteen. Talkoissa oli mukana noin neljäkymmentä henkilöä. Talo saatiin säältä suojaan ja rakentamista on tarkoitus jatkaa syksyn ja talven mittaan. Kylätalo on kaikkien kyläläisten käytössä. Talossa mahtuu kokoontumaan isompikin porukka koska pirtin koko on 9 x 9 metriä. Talon kokonais huoneistoala on 206 m2 ja se soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Talon varusteisiin kuuluvat sähkö, vesijohto ja viemäri. Talo valmistuu lopullisesti ensi kesänä. Marja Palo Vuoden Sijaisomainen 2005 KainuunHoiva palkitsi ensimmäistä kertaa Vuoden Sijaisomaisen keskiviikkona 6.7.2005 Raatihuoneentorilla Kajaanin Markkinakadun yhteydessä. Tunnustuksen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä sijaisomaisena sai ristijärveläinen Marja Palo. Marja Palo on toiminut sijaisomaisena kuusi vuotta, sijaisomaistoiminnan alusta alkaen. Halu auttaa toista ihmistä veti hänet mukaan sijaisomaistoimintaan. Marjan aktiivisuus ja ruohonjuuritason havainnot ovat vieneet sijaisomaistoimintaa eteenpäin erityisesti Ristijärvellä, jossa Marja tällä hetkellä työskentelee. Päivittäiseen työhön kuuluu seuranpitoa, ulkoilua, siivousta ja asiointia. Työssään Marja on vanhuksen arjessa mukana suurella sydämellä. Aitous ja ihmisestä välittäminen näkyvät hänen työskentelyssään siitä kertoo tyytyväisten asiakkaiden kasvava määrä. Lähellä Sinua koko Kainuussa KainuunHoiva välittää paitsi sijaisomaisten myös muiden kainuulaisten koti- ja hoivapalvelutuottajien palveluja. Portaalista löytyy yli sadan palveluntuottajan yhteystiedot esittelysivuineen. Palvelut löytyvät KainuunHoivan sivuilta www.kainuunhoiva.com tai puhelimitse numerosta 044 7159 234. Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry järjestää ELOKUVARETKEN Kajaanin Biorexiin 14.10.2005 katsomaan elokuvaa ÄIDEISTÄ PARHAIN. Kirkonkylän kyläyhdistys tarjoaa kyläläisille kyydin, liput osallistujat maksavat itse. HUOM! Vuonna 2005 Ristijärven Ristijärven kirkonkylälle muuttaneille kyläyhdistys tarjoaa matkan ja lipun näytökseen ilmaiseksi. Komea kylätalo sijaitsee Hiisijärven metsästysseuran majan vierellä. Ilmoittautumiset mukaan 12.10.05 mennessä Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen puh. 08-6155 431. Näytös alkaa klo 18, lähtö Yhteispalvelupisteen edestä klo 17.15. Tervetuloa joukolla mukaan! Maakuntajuhlaa vietettiin Kanervanpäivänä 14.8.2005 Ristijärvellä Perinteisesti Kanervanpäivänä järjestetty Kainuun maakuntajuhla pidettiin tänä vuonna Ristijärvellä. Seitsemännet maakuntajuhlat kokosivat juhlaväkeä n.300 henkeä aina ministeri Paula Lehtomäkeä ja kansanedustaja Anne Huotaria Dosentti Reijo Heikkinen, kultamitalisti Minna Leinonen ja näyttelijä Leena Suomu saivat Pro Kainuu -palkinnot myöten uuteen Monitoimikeskus Virtaalaan. Juhlapuhujana oli kainuulaissyntyinen Heinävedeltä Valamon luostarin munkki Andreas. Juhlassa esiintyi mm. Unicefin Hyvän tahdon lähettiläs Anna Hanski ja viulutaiteilija Minna Tuhkala-Kärppä Laura Ronimuksen säestyksellä sekä Ristijärven Puhallinorkesteri. Juhlan juonsivat Ristijärven Nuori Teatterista Essi Kymäläinen, Suvi Pyykkönen ja Sara Tolonen. Juhlassa jaettiin kolme Pro Kainuu palkintoa, tällä kertaa tieteen, taiteen ja urheilun edustajille. Kainuun maakuntahallitus oli valinnut palkittaviksi paralympialaisten kultamitalistin Minna Leinosen Ristijärveltä, näyttelijä Leena Suomun sekä dosentti Reijo Heikkisen Kajaanista. Minna Leinonen voitti kultaa Ateenan paralympialaisissa ilmakivääriammunnassa v. 2004. Reijo Heikkinen palkittiin arvokkaasta Kainuun kulttuurihistorian tallentamistyöstä., Leena Suomu sai palkinnon pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta näyttelijätyöstä. Viime vuonna eläkkeelle jäänyt pitkäaikainen maakuntajohtaja Hannes Kemppainen sai juhlassa Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin. Ensivuonna juhla vietetään Hyrynsalmella.

Ristijärvi tiedottaa 3 Kirkonkelloista Vuonna 1807 rakennettuun kirkkoon hankittiin kirkonkello v1831. Se valettiin Tukholmassa : Keisari Nikolauksen I sen hallituxen aikana on tämä Kello vuonna 1831 Stockholmisa valettu S.C.Grönwallilda. Uudelleen valanut vuonna 1949 veljekset Friis O.Y. Ykspihlaja Näin on luettavissa kellon kyljestä. Kelloon tuli myös Raamatun sana psalmista 100:2,4: Palvelkat HERraa ilolla: tulkat, Hänen kasvoinsa eteen riemulla, megät. Hänen porttiinsa kiitoxella, Hänen esihuoneisiinsa veisulla; kittäkät. Händä ja ylistäkät Hänen nimeänsä. Psalm Davidin 100sa, 2sa ja 4sä versyisä. Nykyraamatussa psalmin jakeet kuuluvat: Palvelkaa Herraa iloiten, tulkaa Hänen eteensä riemuiten. Tulkaa Hänen porteilleen kiittäen, Hänen esipihoilleen ylistystä laulaen. Kiittäkää Häntä, ylistäkää Hänen nimeään. Kirkonkello tuotiin laivalla Ouluun, josta Onnenniemen isäntä Antti Oikarinen haki sen Ristijärvelle. Kello nostettiin aluksi kirkon keskustorniin. Vuonna 1840 tunne- Seurakunta tiedottaa tun kirkonrakentaja Jaakko Kuorikosken johdolla rakennettiin kellotapuli samaan aikaan Hyrynsalmen tapulin kanssa, koska kirkontorni ei kestänyt raskasta n. 360 kiloa painavaa kelloa. Kun Kuorikoski poikkesi tapulin piirustuksista erityisesti katon osalta, syntyi uskomus, että Ristijärven ja Hyrynsalmen tapulien piirustukset olivat vahingossa vaihtuneet. Hyrynsalmen emäseurakunnan piispantarkastuksessa v. 1843 arkkipiispa Erik Melartin toivoi, että Ristijärvelle hankittaisiin toinen kirkonkello, ns. pikkukello. Näin kauan, 160 vuotta, on siis kulunut arkkipiispan kehotuksesta tilata toinen kirkonkello! Nyt hankinta on vireillä, jos saamme rahoituksen järjestettyä. N.180 kiloa painava pikkukello tulee Suomesta tilattuna maksamaan n.4000 euroa. Summasta on puolet saatu lahjoituksina. Kiitos lahjoittajille! Vielä kuitenkin pitäisi toinen puoli kerätä. (Tiedot kirkonkellosta kokosi Kaarlo Arffmannin Seurakunnan historiasta Matti Mäkelä) Kiitos seurakunnan 200- vuotisjuhlasta! Seurakuntamme sai viettää kappeliseurakunnan perustamisen 200-vuotisjuhlaa iloiten ja kiittäen Jumalan armotöistä Ristijärvellä sukupolvien vuosisataisessa kilvoituksessa. Suuri joukko palveli vapaaehtoisesti juhlakansaa niin lauantaina kuin sunnuntaina. Sydämelliset kiitokset teille, vastuunkantajat ja talkoolaiset! Lämmin kiitos myös teille, jotka runsaslukuisana seurakuntana olitte juhlassa mukana! Veisuu oli mahtavaa! Kirkonkellorahastoon kertyi n. 1600 euroa. Matti -pappi Seurakunnan tapahtumia: 16.10 vietämme perinteistä Naisten Päivää klo 10 Ehtoolliskirkko, saarnaa lehtori Raija Väyrynen Kajaanista, liturgina pastori Helena Kujakanto Sotkamosta ja Pisarat lauluryhmä laulaa kanttori Heli Niemisen johdolla klo 11.30 ruokailu srk-kodilla klo 12.30 Pisarat lauluryhmä konsertoi, Helena Kujakanto ja Raija Väyrynen puhuvat Päätöskahvit ruoka + kahvit yhteensä 7 e, lähetyksen mattoarpajaiset. Tervetuloa! Israel-ilta 2.9.2005 Seurakuntakodilla Ilkka ja Anni Peteri ilahduttivat Israel-ystäviä suomen- ja saamenkielisillä lauluilla. Su 9.10 (21. su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa,saarnaa pastori Kirsti Mauranen, lähetyksen pyhä, Jokikylän kirkkopyhä kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla Klo 19 seurakunta 200 v, Katekismuksen äärellä, musikkia Anni ja Ilkka Peteri Ti 11.10 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 12.10 klo 10.30 keskiviikkokerho srk-kodilla 14-15.10 Raamattu ja seurakunnan usko seminaari Mieslahden Opistolla Su 16.10 (Uskonpuhdistuksenp.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa,saarnaa lehtori Raija Väyrynen, liturgina Helena Kuja- Kanto, Pisarat-lauluryhmä, naisten päivä, lounas ja päivätilaisuus srk-kodilla (lounas ja kahvit yht. 7euroa) Ti 18.10 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Mirja Heikkinen, Veikko Järvin Ke 19.10 klo 13.30 Ehtoollinen Kotokunnaalla Su 23.10 (23. su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Jukka Näkki SLEY, Keninan lähetyksen pyhä, Hiisijärven kirkkopyhä Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla Ti 25.10 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 26.10 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Su 30.10 (24. su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa,kuopion virsikuoro kirkkokahvit ja Kuopion virsikuoron konkertti srk-kodilla Ma 31.10 klo 19 kirkkovaltuuston kokous srk-kodilla Ti 1.11 klo 19 rukousilta srk-kodilla, Mirja Heikkinen, Veikko Järvin Ke 2.11 klo 13.30 hartaus Kotokunnaalla La 5.11 klo 10 pyhäinpäivän eht.jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro klo 19 poisnukkuneiden muistoilta Kappelissa Su 6.11 (25. su helluntaista) klo 10 perinnejumalanpalvelus kirkossa Ti 8.11 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 9.11 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Su 13.11 (Valvomisen su) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, Karhulankylän-Pihlajavaaran kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla klo 19 Seurakunta 200 v, Matti Mikkonen herätyssaarnaajana srkkodilla, luento pastori Matti Malinen Ti 15.11 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Mirja Heikkinen, Veikko Järvin Ke 16.11 klo 13.30 Ehtoollinen Kotokunnaalla Su 20.11 (Tuomiosunnuntai) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen klo 18.30 konsertti srk-kodilla, ohjelma 5 euroa Ti 22.11 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 23.11 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Su 27.11 (1.adventtis.) klo 10 perhejumalanpalvelus ja Ehtoollinen kirkossa, Hoosianna, kirkkokuoro, kirkonkylän pyhä Lähetyslounas (hirvikeitto) srk-kodilla Klo 19 Seurakunta 200 v, Katekismuksen äärellä srk-kodilla Ti 29.11 klo 19 rukousilta srk-kodilla, Mirja Heikkinen, Veikko Järvin Ke 30.11 klo 13.30 hartaus Kotokunnaalla Su 4.12 (2. adventtis.) klo jumalanpalvelus kirkossa klo 19 Esa Ruuttusen konsertti kirkossa Itsenäisyyspäivänä 6.12 klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, kunniakäynti sankarihaudoilla, kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla klo 17.30 partiolaisten soihtukulkue sankarihaudoille La 10.12 klo 11- Kuin mies miehelle miesten päivä Kainuun Opistolla, mukana mm. piispa Wille Riekkinen Su 11.12 (3. adventtis.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa klo 14 Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 19 joululauluja Uvan kyläyhdistyksen talolla Su 18.12 (4. adventtis.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa klo 19 Kauneimmat joululaulut kirkossa La 24.12 klo 14 jouluaaton hartaus kirkossa klo 15 kynttilät syttyvät ja aattohartaus Kappelissa Su 25.12 klo 8 joulukirkko, kirkkokuoro Ma 26.12 (Toinen joulupäivä) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa

4 Ristijärvi tiedottaa Keskuskoulun terveiset Liisa Joensuu aloitti keskuskoulun vs.rehtorina Liisa vastaa koululaisten; Tiina Hietalan, Marju Malisen ja Ari Keräsen kysymyksiin: 1.Miten on alkanut uusi lukuvuosi rehtorin virassa? - Hyvin, tosi mielenkiintoista. On toki ollut haastavia asioita mitä pitää ottaa selville. Luulin ja surin, että etäännyn oppilaista, mutta olenkin erittäin läheisesti oppilaiden kanssa yhteistyössä heidän ongelmissaan. 2. Milloin olet aloittanut opettajan urasi? - Uvan kansakoululla aloitin vuonna 1970 ja vuonna 1973 tulin kirkonkylälle opettajaksi. 3. Oletko tehnyt mitään merkittäviä muutoksia kouluumme sen jälkeen, kun Eino Kymäläinen lähti koulustamme? - Ei näin lyhyessä ajassa. Kaikki on sujut niin hyvin, ettei muutoksia ole tarvinnut tehdä. Jatkossa varmaankin. Oppilaiden mielipiteitä uudesta rehtorista Riikka Ritola 9 lk. - Ihan ok opettaja. Opettanut minulle musiikkia. Tunnit eivät olleet ainakaan tylsiä. Toivotaan, että hän jatkaa rehtorina täällä pitempäänkin vaikka lähdenkin jo pois. Teemu Inkinen 7lk. - Kiva opettaja. Musiikkia minulle opettaa. Rehtorina hän on löysempi kuin Eikka. Johanna Pyykkönen 6 lk. - Opettanut minua 2 vuotta. Musiikkitunnilla ei tehty muuta, kuin laulettu. Opettajana hän on yleensäkin mukava. Tuomas Möttönen 8 lk. - Ihan mukava. Musiikkia minulle opettaa. Rehtorina Liisa on mukava. Opettajien mielipiteitä Liisasta: Anna-Leea Väisänen: - Hyvä organisaatiokyky, asiat hoituvat hyvin. Kaikki hoituvat ajallaan. Täsmällinen. Siisti ja järjestyksellinen. Raili Myllynen: - Hän on tehokas, tarkka, mukava ja erittäin tyylikäs. Juha Salo: - Mukava. Toisaalta hyvä että rehtori vaihtui. Tulee mahdollisia uudistuksia. Hyvä kuva tulevaisuudesta. 4. Oletko mieluummin rehtori kuin luokan opettaja? - Pidin liikunnan opettamisesta, musiikkia opetan onneksi vieläkin. Rehtorin virka on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Nyt ainakin pidän uudesta työstäni. 5. Minkälaista vastuuta rehtorin työ toi tullessaan? - Yleisestä käyttäytymisestä pitää enemmän vastata. Myös taloudenja hallinnon asioista. 6. Minkälaista kuria tulet pitämään? - Tällä hetkellä meidän koulun oppilaat ovat varsin rauhallisia ja kilttejä. Toivon, että muistutukset käyttäytymisestä riittäisivät. Uskon, että kun asioista puhutaan niin se riittää, useimmille oppilaille. 7. Onko oppilaiden käytös parantunut viime vuoteen verrattuna? - Tällä hetkellä meillä on mukavia ja rauhallisia oppilaita. 8. Ikävä osa työssäsi? - Puuttua jatkuvasti ikäviin käyttäytymisongelmiin. 9. Minkälainen koulumme on? - Täällä on hyvä ja turvallinen oppimisympäristö kaikille koululaisille. Se on tärkeää myös, että päättäjät ja virkamiehet ovat samaa mieltä. 10. Mistä aikaisemmista tehtävistä on hyötyä rehtorin tehtävässä? - Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnassa olen saanut paljon tietoa lapsista ja nuorista, yleensä vuorovaikutustietoa. Olen myös ollut 10 vuotta yhteensä Ristijärven kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa ja perehtynyt näin kunnallishallintoon. Helli Kemppainen 5lk. - Luokanopettajana oli viime vuonna. Kiva opettaja ja rehtorina tosi mukava. Nuorille Syyslomakerho 1-6-luokkalaisille järjestetään syysloman aikana kerhotoimintaa. Kerho kokoontuu maanantaista torstaihin klo 11-13. Tiedossa on askartelua, leivontaa, musiikkia, liikuntaa ja elokuvia. Kerhoon ilmoittautumisesta ja tarkemmasta ohjelmasta jaetaan tietoa koulun kautta. Kerhotoimintaa on järjestämässä yhteistyössä; Ristijärven 4H, Seurakunta ja Käsityökeskus. Viherkasveja koululle Koululle ottaisimme ilomielin vastaan ruukkukukkia. Jos teillä on ylimääräisiä viherkasveja tai kotiin liian suuria ruukkukukkia voimme ottaa niitä kaunistamaan koulun käytäviä ja auloja. Niitä voi tuoda koululle siivoojille tai ottaa yhteyttä Liisa-rehtoriin. Puh: 6155 4350 Koulun työ- ja loma-ajat Koulun työaika Syyslukukausi ti 16.08.2005 -to 22.12.2005 la 03.9.2005 Kevätlukukausi ma 02.01.2006 la 03.06.2006 Lomat Syysloma ma 10.10.2005- pe 16.10.2005 Vapaapäivä ma 5.12.2005 Itsenäisyyspäivä ti 06.12.2005 Joululoma pe 23.12.2005- su 01.01.2006 Loppiainen pe 06.01.2006 Talviloma ma 06.03.2006- pe 12.03.2006 Pääsiäisloma pe 14.04.2006- ma 17.04.2006 Helatorstai to 25.05.2006-pe 26.05.2006

Ristijärvi tiedottaa 5 Ristijärven Pyry tiedottaa Juha Kurkinen pallonheiton mestariksi Ristijärven Pyryllä on takana vilkas kesäkausi. Alkukesästä Pyry osallistui runsaalla talkooporukalla uuden senioriliikuntatalon pihatalkoisiin. Kiitokset kaikille talkoissa mukana olleille, erityiskiitokset Tirkkosen Sepolle. Ilman Sepon apua vieläkin levittelisimme multia senioriliikuntatalon pihalla. Kesäkiitosten ja - onnitteluiden aika Hiisijärven hiekoilla järjestettiin jo perinteeksi muodostuneet Hiisipiitsi ja Hiisijuoksu 18.6. Hiisipiitsi toimi tänä vuonna esikarsintaturnauksena Kajaanin Mont2 beachturnaukseen. Tuulisesta ja hieman vilpoisesta säästä huolimatta Hiisipiitsiin osallistui 18 paria. Miesten sarjan voittajapariksi selviytyi sotkamolaiset Heikki Korhonen Jani Moilanen ja naisten sarjan parhaana palkittiin kajaanilaispari Katja Heikkinen Tanja Karjalainen. Hiisijuoksuun osallistui jälleen mukava määrä juoksijoita kiertämään Hiisijärven hiekkojen ympäristöä. Hiisijuoksun järjestelyistä vastasi Pyryn hiihtojaosto. Vilkas tapahtumakesä huipentui liikenneohjaustalkoisiin suofutiksen MM kisoissa heinäkuun puolivälissä. Yhdessä Ristijärven metsästysseuran kanssa hoidettu suurtapahtuman liikenneohjaus sai niin järjestäjäorganisaatiolta kuin suofutistapahtumassa vierailleilta katsojilta erityiskiitokset. Onnistumisen edellytyksenä oli suuri iloisten ja palveluhenkisten talkoolaisten määrä sekä ennen kaikkea ammattitaitoinen työnjohto, josta huolehtivat Kimmo Väisänen ja Arto Tolonen rautaisella osaamisellaan. Kiitokset kaikille. Kesä on siis pikkuhiljaa taittu- massa syksyksi ja koulujen alkaessa koululaisten liikkaritoiminta jatkaa toimintaa. Heinäkuun aikana pidetty kesäliikkari kokosi mukavan määrä lapsia ja nuoria liikunnan pariin. Kesän tapaan, luvassa on syksyn ja talven aikana monipuolista ja hauskaa liikunta sekä retkiä muualle Kainuuseen. Liikunnallisen iltapäivätoiminnassa tehdään tulevan vuoden aikana yhteistyötä Paltamon ja Vuolijoen kanssa edellisen vuoden malliin. Yhteistyö on tuonut uusia ideoida ja mahdollisuuksia kehittää Ristijärven liikuntapalveluja kuntalaisille. Yhteistyön tuloksena Pyryllä on tällä hetkellä yhteiset nettisivut Otanmäen-Vuolijoen seuraunionin kanssa osoitteessa www.hyvaseura.net. Käykää tutustumassa ja seuraamassa, mitä ajankohtaisia asioita liikunnan parissa on tarjolla Ristijärvellä. Ruskaista syksyä toivottaen, Sami Leinonen PS: Lämpimät onnittelut Tolosen Mikolle, joka voitti Oulun Lipon A-poikien joukkueessa SM kultaa. Urheilukentältä alkanut pesisinnostus ja kova harjoittelu tuottavat tulosta. Ristijärven kehitysvammaisten tukiyhdistys yhdessä Ryhmäkodin ja kehitysvammaisten kanssa teki syysretken Savoon. Matkan yhteydessä osallistuttiin Kiuruvedellä Savon ja Kainuun kehitysvammaisten urheilukilpailuihin Kiuruvedellä. Jokainen mukana ollut osallistui kahteen lajiin. Kilpailulajeina olivat 100 metrin juoksu, saappaan heitto, kuulan työntö, 400 metrin kävely ja pallonheitto. Pallonheitto oli suosituin laji. Niinpä tyttöjen ja poikien sarjoissa kummassakin oli yli 50 kilpailijaa. Parhaiten ristijärveläisistä menestyivät Pirjo Karppinen 100 metrillä ( 4 ) ja kävelyssä ( 5 ). Juha Kurkinen oli kuulantyönnössä kuudes ja mielilajissaan pallonheitossa tuli kultamitali. Juha teki kuin Tero Pitkämäki eli paransi joka heitolla tulosta ja kolmannella heitolla pallo lensi yli 39 metriä ja sillä irtosi kultamitali. Jokainen mukana ollut sai mitalin kaulaansa muistoksi. Kultamitalisti Juha Kurkinen Mikko Tolonen toi kultaa Ristijärvelle SM kultaa Ristijärvelle toi Mikko Tolonen, joka pelasi A-poikien Oulun Lipon kulta- joukkueessa. Loppuottelussa kaatui Sotkamon Jymy puhtaasti 2 0. Mikon tie mestaruuteen on lähtenyt Pyryn D junnuista, jolloin Mikko pelasi 82 83 syntyneiden poikien kanssa ja pojat voittivat Kainuun piirin mestaruuden. KPK:ssa Mikko aloitti pelaamisensa 1999, C- junnuissa joukkue saavutti 5. sijan Porin SM leirillä. Kajaanissa Mikko pelasi A junnuissa ja miesten ykkösporukassa aina vuoteen 2004 saakka. Armeijassa Mikko tutustui Lipon A- junnuihin, joita siellä oli 6 Power Cup Seinäjoella Perinteinen juniorilentopalloturnaus Power Cup pelattiin tänä kesänä Seinäjoella 9.-12.6. Turnauksessa oli mukana ennätykselliset 935 joukkuetta. Ristijärveltä turnaukseen osallistuivat Pyryn B- ja C poikaa. Lähemmän tuttavuuden, houkuttelun ja opiskelupaikan saatuaan hän suuntasi matkan vuoden 2005 alusta Ouluun. Kesä 2005 oli joukkueelle huikea! 10 ottelua ja vain yksi tappio. Mikolle kesä on ollut vaikea johtuen sitkeästä olkapäävammasta. Tärkein kruunu oli kuitenkin se kun Unski (Väisänen) ripusti kultamitalin hänen ja joukkuekavereidensa kaulaan Sotkamossa. 27.08.2005. Jatkossa Mikko todennäköisesti jatkaa pelaamistaan Oulussa. ONNEA JA HYVÄÄ JATKOA MIKOLLE! -poikien joukkueet, jotka menestyivät erittäin hyvin omissa sarjoissaan. Molemmat joukkueet sijoittuivat NuoriSuomi -sarjoissaan hopealle. Hieno suoritus pojilta. Ensi vuonna Power Cup pelataan Loimaalla.

6 Ristijärvi tiedottaa Koululaisten yleisurheilukilpailut 03.09.2005 Nappulakisat 29.08.2005 Tulokset: Esikoulu tytöt 40 m: 1) Natalia Koskela 9,7 2) Jenni Huusko 10,1 3) Minna Heikkinen 10,5 Esikoulu pojat 40 m: 1) Eero Heikkinen 9,0 2) Lauri Kemppainen 9,1 3) Oskari Oikarinen 9,4 4) Arttu Pulkkinen 10,4 5) Santeri Karjalainen 11,1 1 lk pojat 40 m: 1) Visa Laakso 8,2 2) Olli Kemppainen 8,8 3) Antti Huusko 9,5 4) Samu Peräjärvi 9,6 5) Jere Juntunen 10,3 2 lk tytöt 40 m: 1)Enni Tolonen 7,8 2) Pauliina Oikarinen 7,9 3) Taija Heikkinen 8,3 4) Roosa Koskela 8,4 5) Taina Savikko 8,9 6) Silja Hutri 8,9 7) Tiia Niskanen 9,1 2 lk pojat 40 m: 1) Eetu Heikkinen 7,8 2) Antti Karjalainen 7,9 3) Severi Kurkinen 8,2 4) Alpo Kemppainen 9,1 5) Aleksi Härkönen 9,2 3 4 lk tytöt 60 m: 1) Tytti Tolonen 10,4 2) Elina Karhu 10,6 3) Ruut Heikkinen 10,7 4) Kirsi Kemppainen 10,9 5) Anne Valtanen 11,0 6) Heidi Kemppainen 11,0 7) Tinja Leinonen 11,2 8) Raija Kemppainen 11,3 9) Maiju Suutari 12,0 10) Sonja Kemppainen 12,9 11) Ira Mäkäräinen 13,4 3 4 lk pojat 60 m: 1) Nikke Kemppainen 10,6 2) Pyry Laakso 10,7 3) Ville Mähönen 10,9 4) Markus Oikarinen 11,0 5) Hannu Kemppainen 11,0 6) Johannes Koskela 11,3 7) Tommi Mikkonen 12,3 8) Janne Härkönen 13,0 9) Henri Tolonen 15,1 5 5 lk tytöt 60 m: 1)Petra Torvinen 9,8 2) Eveliina karppinen 10,1 3) Jaana Kaltygina 10,2 4) Suvi Kurkinen 10,3 5) Helli Kemppainen 10,5 6) Silja Haapaluoma 10,7 7) Meri Heikkinen 11,1 8) Enni Trumf 11,2 9) Heli Pyykkönen 11,3 10) Kirsi Tolonen 11,4 11) Piia Mikkonen 12,0 12) Johanna Pyykkönen 12,2 5 6 lk pojat 60 m: 19 Aki Valtanen 9,2 2) Aleksi Karppinen 9,9 3) Esko Karjalainen 10,3 4) Risto Kemppainen 10,8 7 lk tytöt 100 m: 1) Heli Karhu 15,4 2) Noora Mikkonen 16,2 3) Laura Kemppainen 17,1 4) Kirsi Kemppainen 19,5 7 kl pojat 100 m: 1) Atte I Leinonen 14,9 2) Simo Niskanen 15,2 3) Juha Oikarinen 15,9 4) Atte E Leinonen 16,4 8 lk pojat 100 m: 1) Juha Oikarinen 14,5 2) Miika Keränen 15,2 3) Mikko Kemppainen 15,5 4) Petri Torvinen 16,0 9 lk tytöt 100 m: 1)Anna-Leena Härkönen 15,9 9 lk pojat 100 m: 1) Jaakko Mäkäräinen 13,5 2) Jyrki Nurminen 14,9 3) Mikko Oikarinen 16,0 4) Pasi Heikkinen 16,7 Esikoulu tytöt pituus: 1) Natalia Koskela 200 2) Jenni Huusko 190 39 Minna Heikkinen 170 Esikoulu pojat pituus: 1) Lauri Kemppainen 192 2) Oskari Oikarinen 185 3) Arttu Pulkkinen 180 4) Eero Heikkinen 177 5) Santeri Karjalainen 160 1 lk pojat pituus: 1) Visa Laakso 222 2) Olli Kemppainen 220 3) Samu Peräjärvi 200 4) Antti Huusko 170 5) Janne pääkkö 168 6) Jere Juntunen 130 2 lk tytöt pituus: 1) Eini Tolonen 247 2) Iris Heikkinen 238 3) Pauliina Oikarinen 228 4) Taija Heikkinen 227 5) Rosa Koskela 219 6) Tiia Niskanen 175 7) Silja Hutri 173 8) TAINA Savikko 164 2 lk pojat pituus: 1) Antti Karjalainen 267 2) Eetu Heikkinen 245 3) Jere Peräjärvi 205 4) Severi Kurkinen 190 5) Timo Kinnunen 185 6) Alpo Kemppainen 160 3 4 lk tytöt pituus: 1) 1) Tytti Tolonen 272 ja Minna Torvinen 272 3) Elina Karhu 269 4) Kirsi Kemppainen 268 5) Ruut Heikkinen 253 6) Tinja Leinonen 253 7) Anne Valtanen 247 8) Raija Kemppainen 240 9) Susanna Mertanen 231 10) Heidi Kemppainen 221 11) Salla Kaartinen 213 12) Ira Mäkäräinen 190 3-4 lk pojat pituus: 1) Hannu Kemppainen 315 2) Nikke Kemppainen 280 3) Ville Mähönen 278 4) Pyry laakso 265 5) Johannes Koskela 262 6) Markus Oikarinen 247 7) Tommi Mikkonen 230 8) Janne Härkönen174 9) Henri Tolonen120 5 6 lk tytöt pituus: 1) Jaana Kaltygina 335 2) Suvi Kurkinen 322 3) Aune Halkola 309 4) Noora Härkönen 302 5) Eveliina Karppinen 295 6) Heli Pyykkönen 282 7) Silja Haapaluoma 281 8) Helmi Möttönen 269 9) Riitta-Liisa Hutri 264 10) Kati Mikkonen 262 11) Krista Mäkäräinen 238 12) Johanna Pyykkönen 233 13) Kirsi Tolonen 229 14) Tiina Heikkinen 215 15) Piia Mikkonen 214 16) Marjut Mäkäräinen 204 5 6 lk pojat pituus: 1) Aki Valtanen 390 2) Aleksi Karppinen 330 3) Esko Karjalainen 315 4) Risto Kemppainen 248 5) Arttu Heikkinen 242 6) Tuomas Kemppainen 228 7 lk tytöt pituus: 1) Heli Karhu 342 2) Marja Leinonen 315 3) Laura Kemppainen ja Noora Mikkonen 311 5)Jenni Kilpeläinen 304 6) Marjo Mäkäräinen 215 7 lk pojat pituus: 1) Juha Oikarinen 330 29 Atte E Leinonen 320 3) Simo Niskanen 310 4) Teemu Inkinen 295 5) Henri Kemppainen 295 8 lk tytöt pituus: 1) Milla Leinonen 214 8 lk pojat pituus: 1) Mikko Karhu 417 2) Juha Oikarinen 381 3) Mikko Kemppainen 355 4) Harri Heikkinen 335 5) Petri Torvinen 330 6) Miika Keränen 310 9 lk tytöt pituus: 1) Anna-Leena Härkönen 332 2) Milla Suutari 328 3) Ilona Heikkinen 315 9 lk pojat pituus: 1) Jaakko Mäkäräinen 465 2) Jyrki Nurminen 370 Esikoulu tytöt pallonheitto: 1) Natalia Koskela 11.74 2) Minna Heikkinen 8.20 3) Jenni Huusko 6.10 Esikoulu pallonheitto pojat: 1) Eero Heikkinen 15.47 2) Arttu Pulkkinen 11.83 3) Oskari Oikarinen 11.25 4) Lauri Kemppainen 10.20 5) Santeri Karjalainen 8.95 1 lk pojat pallonheitto: 1) Visa laakso 17.30 2) Jere Juntunen 16.80 3) Janne Pääkkö 14.53 4) Olli Kemppainen 13.05 5) Antti Huusko 10.25 6) Samu Peräjärvi 7.88 2 lk tytöt pallonheitto: 1) Eini Tolonen 18.77 2) Pauliina Oikarinen 13.70 3) Taina Savikko 10.95 4) Roosa Koskela 10.54 5) Iris Heikkinen 8.90 6) Tiia Niskanen 8.40 7) Taija Heikkinen 5.55 8) Silja Hutri 5.34 2 lk pojat pallonheitto: 1) Eetu Heikkinen 24.33 2) Antti Karjalainen 22.10 3) Timo Kinnunen 14.96 4) Aleksi Härkönen 14.60 5) Severi Kurkinen 11.80 6) Alpo Kemppainen 10.13 7) Jere Peräjärvi 8.70 5 6 lk tytöt keihäs: 1) Elsa Mertanen 17.55 2) Riitta-Liisa Hutri 16.35 3) Aune Halkola 14.05 4) Silja Haapaluoma 13.00 5) Piia Mikkonen 12.65 6) Kirsi Tolonen 11.55 7) Johanna Leimu 10.90 8) Petra Torvinen 10.85 9) Johanna Pyykkönen 10.45 10) Meri Heikkinen 10.30 11) Eveliina Karppinen 9.85 12) Helmi Möttönen 8.50 13) Enni Trumf 7.75 14) Kati Mikkonen 7.49 5 6 lk pojat keihäs: 1) Esko Karjalainen 19.55 2) Aleksi Karppinen 18.65 3) Aki Valtanen 18.30 4) Tuomo Leinonen 17.12 5) Eemi Härkönen 16.85 6) Arttu Heikkinen 15.65 7) Janne Torvinen 15.00 8) Risto Kemppainen 13.80 9) Eemeli Heikkinen 12.80 10) Niko Oikarinen 12.50 11) Tuomas Kemppainen 8.90 7 lk tytöt keihäs: 1) Heli Karhu 18.30 2) Marja Leinonen 15.65 3) Henna Kemppainen 13.50 4) Jenni Kilpeläinen 12.35 5) Kirsi Kemppainen 11.85 6) Marjo Mäkäräinen 10.20 7 lk pojat keihäs: 1) Simo Niskanen 32.35 2) Atte I Leinonen 31.98 3) Henri Kemppainen 22.50 4) Teemu Inkinen 22.30 5) Joni Möttönen 18.50 6) Reijo Leinonen 18.00 7) Mikko Heikkinen 15.95 8) Reijo Kemppainen15.50 3 4 lk tytöt kuula: Tytti Tolonen 6.62 2) Ruut Heikkinen 5.00 3) Susanna Mertanen 4.69 4) Kirsi Kemppainen 4.53 5) Salla Kaartinen 4.35 6) Elina Karhu 4.22 7) Heidi Kemppainen 3.61 8) Tiina hyyryläinen 3.15 9) Raija Kemppainen2.94 10) Inka Kähkönen 2.84 11) Ira Mäkäräinen 2.40 3 4 lk pojat kuula: Nikke Kemppainen 7.07 2) Joel Juntunen 6.88 3) Markus Oikarinen 6.27 4) Hannu Kemppainen 5.54 5) Ali Härkönen 5.24 6) Taneli Heikkinen 5.23 7) Johannes Koskela 5.15 8) Janne Härkönen 4.87 9) Henri Tolonen 3.98 8 lk tytöt kuula: 1) Marja Suutari 5.86 8 lk pojat kuula: 1) Mikko Karhu 10.45 2) Aki Härkönen 9.62 3) Miika Keränen 9.40 4) Juha Oikarinen 9.03 5) Tuomas Möttönen 8.13 6) Mikko Kemppainen 7.27 7) Santeri Kurkinen 6.97 8) Harri Heikkinen 6.70 9) Antti Möttönen 5.21 9 lk tytöt kuula: 1) Anna-Leena Härkönen 8.47 2) Milla Suutari 8.13 3) Marju Malinen 6.13 4) Riikka Ritola 6.12 9 lk pojat kuula: 1) Jaakko mäkäräinen 10.85 2) Ahti Kemppainen 10.11 3) Jyrki Nurminen 9.81 4) Joonas Möttönen 8.61 1 lk pojat 300 m: 1) Visa Laakso 1.11 2) Antti Huusko 1.23 3) Janne Pääkkö 1.25 4) Samu Peräjärvi 1.37 2 lk tytöt 300 m: 1) Pauliina Oikarinen 1.08 2) Eini Tolonen 1.10 3) Rosa Koskela 1.14 4) Taija Heikkinen 1.15 5) Iris Heikkinen 1.22 6) Taina Savikko 1.23 2 lk pojat 300 m: 1) Antti Karjalainen 1.08 2) Eetu Heikkinen 1.13 3)Alpo Kemppainen 1.29 49 Severi Kurkinen 1.30 3 4 lk tytöt 600 m: 1) Elina Karhu 2.38 2) Ruut Heikkinen 2.43 3) Raija Kemppainen 2.54 4) Sonja Kemppainen 3.35 3 4 lk pojat 600 m: 1) Markus Oikarinen 2.20 2) Johannes Koskela 2.22 3) Nikke Kemppainen 2.24 4) Ville Mähönen 2.39 5) Pyry Laakso 2.43 6) Tommi Mikkonen 3.00 7) Samuli Kaikkonen 3.14 5 6 lk tytöt 600 m: 1) Petra Torvinen 2.13 2) Noora Härkönen 2.26 3) Silja Haapaluoma 2.33 4) Elsa Mertanen 2.40 5) Riitta-Liisa Hutri 2.44 6) Piia Mikkonen 3.18 5 6 lk pojat 600 m: 1) Aki Valtanen 2.12 2) Esko Karjalainen 2.28 3) Markus Heikkinen 2.30 7 lk tytöt 800 m: 1) Heli Karhu 3.14 2) Jenni Kilpeläinen 3.30 3) Laura Leinonen 3.34 7 lk pojat 800 m: 1) Samu Heikkinen 3.02 2) Atte E Leinonen 3.26 3) Simo Niskanen 3.27 8 lk pojat 800 m: 1) Petri Torvinen 3.01 2) Jussi Pyykkönen 3.24 3) Juha Oikarinen 3.43 9 lk tytöt 800 m: 1) Ilona Heikkinen 3.24 2) Milla Suutari 3.34 9 lk pojat 800 m: 1) Jaakko Mäkäräinen 2.22 2) Jyrki Nurminen 2.57 3) Pasi Heikkinen 3.09 Tulokset: Tytöt 2 v. 40 m: 1) Laura Liljeblad 14,9 Tytöt 3 v. 40 m: 1) Emmi-Lotta Tolonen 13,2 2) Sanni Karjalainen 19,1 Tytöt 4 v. 40 m: 1) Silja Leinonen12,5 2) Katri Määttä 18,1 Tytöt 5 v. 40 m: 1) Eveliina Tolonen 8,3 2) Alisa Korhonen 10,7 Pojat 2 v. 40 m: 1) Joonas Mikkonen 24,1 2) Eetu Oikarinen 26,9 3) Aatu Pulkkinen 29,8 4) Hannes Hoffren 42,8 Pojat 3 v. 40 m: 1) Lenni Keränen 14,2 2) Arttu Hoffren 16,1 3) Aapeli Korpela 16,5 4) Teemu Pääkkö 18,9 Pojat 4 v. 40 m: 1) Sampo Laakso 11,9 Pojat 5 v. 40 m: 1) Teppo Kähkönen 11,4 2) Mikko Moilanen 11,9 Tytöt 2 v. pallonheitto: 1) Laura Liljeblad 2,20 Tytöt 3 v. pallonheitto: 1) Sanni Karjalainen 3,70 2) Emmi-Lotta Tolonen 3,30 Tytöt 4 v. pallonheitto: 1) Silja Leinonen 4,10 2) Katri Määttä 2,80 Tytöt 5 v. pallonheitto: 1) Eveliina Tolonen 7,40 2) Alisa Korhonen 5,35 Pojat 2 v. pallonheitto: 1) Joonas Mikkonen ja Aatu Pulkkinen 2,00 3) Hannes Hoffren 1,50 4) Eetu Oikarinen 1,20 Pojat 3 v. pallonheitto: 1) Arttu Hoffren 3,50 2) Aapeli Korpela 3,30 3) Mika Moilanen 3,10 4) Urho Pyykkönen 3,10 5) Elias Korhonen 2,70 6) Teemu Pääkkö 2,60 7) Lenni Keränen 2,20 Pojat 4 v. pallonheitto: 1) Sampo Laakso 6.40 Pojat 5 v. pallonheitto: 1) Teppo Kähkönen 7,40 2) Mikko Moilanen 5,10 Tytöt 2 v. pituushyppy: 1) Laura Liljeblad 40 cm Tytöt 3 v. pituushyppy: 1) Emmi-Lotta Tolonen 62 cm 2) Sanni Karjalainen 42 cm Tytöt 4 v. pituushyppy: 1) Silja Leinonen 97 cm 2) Katri Määttä 47 cm Tytöt 5 v. pituushyppy: 1) Alisa Korhonen 158 cm 2) Eveliina Tolonen 157 cm Pojat 2 v. pituushyppy: 1) Aatu Pulkkinen 47 cm 2) Hannes Hoffren 45 cm 3) Joonas Mikkonen 33 cm 4) Eetu Oikarinen 20 cm Pojat 3 v. pituushyppy: 1) Arttu Hoffren 100 cm 2) Aapeli Korpela 72 cm 3) Lenni Keränen 70 cm 4) Teemu Pääkkö 70 cm Pojat 4 v. pituushyppy: 1) Sampo Laakso 106 cm Pojat 5 v. pituushyppy: 1) Teppo Kähkönen 98 cm 2) Mikko Moilanen 81 cm.

Ristijärvi tiedottaa 7 Vapaa-aikatoimi tiedottaa Senioritanssi tutuksi (8 x tutustumiskurssi) Senioritanssi on erityisesti ikääntyville suunnattu liikuntamuoto. Osallistuminen ei vaadi omaa tanssipartneria, sillä parit vaihtuvat jokaisessa tanssissa useampaan kertaan. Senioritanssia voi kuvata perinteisen piirileikin ja tanhun välimuodoksi. Senioriliikuntatalo, keskiviikkoisin, 19.10.2005 alkaen, klo 9-10 Järjestäjät: Senioriliikuntatalo ja Kainuun Liikunta Ilmoittautumiset ohjaajalle paikan päällä Hinta: 10, maksetaan paikan päällä Tiedustelut: Liisa Pikkarainen, Kainuun Liikunta, p. 632 5923 Maakunnallinen senioritanssipäivä Jo toisen kerran kokoontuvat kainuulaiset ikäihmiset viettämään liikunnallista päivää senioritanssien merkeissä. Ensimmäisessä kokoontumisessa syksyllä 2004 mukana oli 150 tanssijaa. Kokoontumispaikaksi on tänä vuonna valittu Ristijärven senioriliikuntatalo, 11.11. klo 10 alkaen. Kaikki joukolla mukaan! Tiedustelut: Liisa Pikkarainen, Kainuun Liikunta, p. 632 5923 Perheliikuntatapahtuma Liikunnallista puuhaa ja mukavaa yhdessäoloa koko perheelle senioriliikuntatalolla 30.10. klo 10 alkaen. Päivän ohjelmasta tiedotetaan syksyn aikana. Tiedustelut: Sanna Kilpeläinen, Kainuun Liikunta, p. 632 5921 KIRJASTO Tilaisuus isoille ja pienille runoilijoille, tarinoijille, muusikoille Kirjaston syksyä elävöittää Kipinät luovuuden liekissä ilta, joka toteutetaan yhdessä Tarinaniskennän Suomen mestarin, Janne Ruhan, kanssa. Toivomme kaikkia oman luovuutensa ilmaisemisesta kiinnostuneita mukaan. Jos luovuutesi on teksteinä paperilla, tutki pöytälaatikkosi ja tule sopivaksi katsomasi nipun kanssa iltaamme. Runojasi ja tarinoitasi kaivataan juuri täällä. Myös musiikilliset ohjelmanumerot ovat tervetulleita. Kirjaston pianokin on viritetty tilaisuutta varten. Muuta uutta Kirjastosihteerin täydentäessä Oulussa opintojaan sijaisena toimii merkonomi Sari Juntunen. Allekirjoittanut on työnsä ääressä lokakuun viimeisellä viikolla ja seuraavaksi joululoman aikaan. Syksyiseen tapaan kirjatarjonta on jälleen runsaimmillaan. Kirjailijoista mainittakoon Bo Carpelan, Catherine Cookson, Togrim Eggen, John Grisham, Mirjan Hietala, Jack Higgins, Anna-Leena Härkönen, Riitta Jalonen, Seppo Jokinen, Eila Kostamo, Leena Lehtolainen, Andre Makïne, Raija Oranen, Hannu Raittila, Matti Rönkä, Esa Sirén, Tuula- Liina Varis, Antero Viinikainen ja Minette Walters. Lasten ja nuorten kirjauutuuksien tekijöitä ovat mm. Eva Dahlgren, Harri István Mäki, Sirpa Puskala, Ritva Toivola ja Clive Woodall. Lisäksi tietokirjakokoelmaa on kartutettu etenkin monilla harrastekirjoilla. Tervetuloa! Maritta Karjalainen Kirjasto avoinna 1.9.2005-15.5.2006 ma klo 11-19 ti klo 11-17 ke klo 09-15 to klo 11-17 pe klo 11-19 Puh. (08) 61554 328 NUORTEN KERHOTOIMINTAA RISTIJÄRVELLÄ Ma 14.00 16.30 kokkikerho keskuskoulu 4 H 17.00-18.00 sudenpennut kolo srk 16.30-18.00 lentopallo B-pojat keskuskoulu Pyry 18.00 20.30 sähly keskuskoulu Ti 15.30 17.00 poikavartio kolo srk 16.00 17.30 4 H kerho Uvantalo 4 H 18.00 19.30 tyttövartio kolo srk 16.30 17.30 lentopallo pojat keskuskoulu Pyry 16.00-21.00 nuorten ilta YP - piste kunta/4h Ke 15.30 17.00 4 H kerho Mustavaara Kulju 4 H 16.00 17.30 tyttökerho seurakuntakoti srk 17.00-17.45 lasten liikunta (3-4 v.) keskuskoulu Pyry 17.45-18.30 lasten liikunta (5-6 v.) keskuskoulu Pyry 18.30 19.30 lasten liikunta (7-8 v.) keskuskoulu Pyry 19.30-21.00 sähly keskuskoulu To 16.30 18.00 lentopallo tytöt keskuskoulu Pyry 16.00-21.00 nuorten ilta YP - piste kunta/4h 16.30-18.00 4 H kerho jokikylän koulu 4 H Pe 14.45 16.15 4 H kerho Hiisijärvi Jukola 4 H 14.00 15.30 Heppa- /koirakerho YP liiketila 4 H HUOM! 4 H kerhot ovat parittomina viikkoina Perjantaina 16.9 19.00 21.00 nuorten ilta seurakuntakoti srk 23.9 18.00-22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4h 30.9 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/srk 7.10 19.00 21.00 nuorten ilta seurakuntakoti srk 14.10 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4 H 21.10 19.00 21.00 nuorten ilta seurakuntakoti srk 28.10 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4 H 4.11 19.00 21.00 nuorten ilta seurakuntakoti srk 11.11 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4h 18.11 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4h 25.11 18.00 22.00 nuorten ilta YP piste kunta/4h 1.12 19.00 -. 21.00 nuorten ilta YP piste kunta/4h 16.12 19.00 21.00 nuorten joulujuhla seurakuntakoti seurakunta Kipinät LUOVUUDEN LIEKISSÄ KIRJASTOSSA 27.10. KLO 18.00.-20.00 TARINASEINÄ runoja elämäntarinoita proosaa ESIINTYMISET oman luovuuden ilmentymiä LUOVUUDEN VIRRASSA SEINÄ tarinoita, joita jatketaan omilla tarinoilla KIRJOJEN MYYNTIPÖYTÄ poistettuja kirjoja Elämäntarina-lehtiä KAHVITARJOILU PIHALLA KIPINÄ - TEOS Illan juontajana JANNE RUHA, Tarinaniskennän Suomen Mestari 2005 Tervetuloa!

8 Ristijärvi tiedottaa Kirkonkylälle laaditaan kyläsuunnitelma kysely valmis Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys päätti keväällä lähteä laatimaan kyläsuunnitelmaa. Sitä varten suunniteltiin kyselylomake, joka jaettiin kirkonkylän alueen talouksiin. Kyselyn vastausaikaa jatkettiin kesän aikana ja lopulta saatiin asukkailta 20 vastauslomaketta. Osaan lomakkeista oli vastattu hyvin perusteellisesti ja kehittämisideoita nousi esille runsaasti. Yleisesti ottaen vastaajat vaikuttavat aika tyytyväisiltä ja useasti op- Vastaajien ikäjakauma on seuraavanlainen: timistisilta tulevaisuuden suhteen. Toki vastakkaisiakin näkemyksiä on. Palveluihin samoin kuin yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä kommentteja ei ollut kovin paljon. Huolta kuitenkin selvästi kannetaan nykyisen palveluvarustuksen puolesta. Se ei saisi heiketä. Lähtökohdat Ristijärven kirkonkylän alueen kehittämiselle ovat vastausten perusteella hyvät verrattuna lukuisiin Kainuun maaseutukyliin vastaavien kyselyjen perusteella. Saaduista vastauksista on poimittu idea-aiheita kyläsuunnitelman työstöä varten. Kyläkyselyyn vastanneiden kesken suoritettiin arvontaa. Onni suosi seuraavia: Sievänen Manne, vapaalippuja Senioriliikuntatalolle, Kähkönen Sinikka, vapaalippuja Senioriliikuntatalolle, Härkönen Tarja, panoraamakartta. Kyläyhdistyksen osa työryhmästä; Kaisa Kurkinen, Riitta Leinonen, Sinikka Kähkönen, Matti Heikkinen Arto Tolonen ja Lea Lukkari jatkoivat kyläsuunnitelman laadintatyön merkeissä tiistaina 20.9.2005 kunnanvirastolla. Apuna työssä toimii maakunnallisesta Kylässä hankeesta Kalle Nieminen. SPR:n Ristijärven osasto tiedottaa: Hölöseviikon SILTAVERONKERÄYS tuotti 111 osaston katastrofivalmiuteen. Lämpimät kiitokset kaikille leikkimielisen siltaveron maksajille! Paltamon kansalaisopisto yhdessä SPR:n Paltamon osaston kanssa järjestää syksyn aikana ensiapukurssi 1:n. Seuraa kansalaisopiston tiedotteita, jos olet kiinnostunut ensiaputaitojen lisäämisestä. SPR:n R:ven osaton hallitus Aune Heikkinen, puh.joht. Kainuun Kivikisa 2005: Kivikoulutusta kouluille ja paikallisväestölle Kainuussa käynnistyi elokuussa mittava kivikoulutus maakunnan koululaisille, opettajille ja paikallisväestölle. Koulutuksen rinnalla käynnistyi kesäkuun alussa Kainuun Kivikisa 2005, joka aktivoi ja rohkaisee paikallisväestöä etsimään ja lähettämään tutkijoille kivinäytteitä uusista kiinnostavista kiviesiintymistä. Kivikilpailu kesti neljä kuukautta ajalla 1.6.- 30.9.2005. Kivikisa ratkeaa vuoden vaihteen tienoilla. Pääpalkintona on 3 000 verovapaana. Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteistyökumppaneineen toimii projektin toteuttajana. Kivikoulutuksen ja Kivikisan rahoittajina ovat Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja alueen kunnat sekä Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ja Oulun lääninhallitus. Lisätietoja: Aluejohtaja Kari Pääkkönen, GTK/Kuopio gsm 040-575 2391 ja Hankepäällikkö Jari Nenonen GTK/Kuopio gsm 0400-338 933 Kainuun raviradan 30-vuotisjuhlaravit Kainuun Ravirata Oy vietti 19.7. 30-vuotissyntymäpäiviään työn merkeissä. Ilta oli kerännyt Kuluntalahden kaviouralle yksitoista kovaa lähtöä, jotka ajettiin korotetuin palkinnoin.. Kunnat ostivat juhlaraveissa nä- kyvyyttä lähdön esittelyssä ja muussa raviradan mainonnassa sekä voittajahevosten loimittamisessa. Ristijärven kunnan kuntalähdössä voiton vei INQUIRE DEAN, joka sai 4.ulkoa sopivasti tilaa loppukurvissa ja kiri vauhdikkaasti voittoon. Ristijärven kuntalähdön voittajaa olivat loimittamassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauno Heikkinen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen. Kainuun Kivikisan vastaanottotilaisuus tilaisuus Ristijärven kunnanvirastolla 23.8.05 Äitiverkkotoiminta jatkuu Ristijärvellä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirissä vuonna 2001 kehitetty Äitiverkkotoiminta jatkuu Ristijärvellä. Syyskuussa käynnistyneeseen Äitiverkkoon mahtuu vielä mukaan. Äitiverkko kokoontuu joka kolmas torstai ja seuraava tapaaminen on 29.9. Ristijärven päiväkodilla, Aholantie 18 klo 18.00. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Äitiverkko-ohjaaja Rauni Rouhiainen, puh. 040-8280 297. Äitiverkossa on mukana jo yli 170 kainuulaista äitiä. MLL:n Äitiverkko on äitien ohjattua ryhmätoimintaa, jossa äidit jakavat arkielämän kokemuksia ja rakentavat omaa tulevaisuuden suunnitelmansa lähivuosille vertaisryhmässä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Ristijärven yhdistys Rauni Rouhiainen 040-8280 297

Ristijärvi tiedottaa 9 Tule mukaan Saukon Samoojiin! Partiolippukunta Saukon Samoojat on aloittanut kauden toimintansa intoa puhkuen. Uutta sudenpentulaumaa luotsaa maanantaisin Pauliina Pihlaja-Mikkonen. Pauliina toimi 90-luvulla Saukon Samoojissa ja palaa vuosien tauon jälkeen takaisin toimintaan. Tervetuloa Pauliina! Viime vuoden sudenpennut ovat nyt siirtyneet vartioon. Poikavartiota vetävät entiseen malliin Touko Möttönen ja Juho Pyykkönen, ja tyttövartiota Annika Hyttinen, Suvi Pyykkönen ja Salla-Mari Kemppainen. Lauma- ja vartioillat tarjoavat mukavaa yhdessä olemista ja tekemistä. Partiossa harjoitellaan mm. käden taitoja, erä- ja luonnossa liikkumisen taitoja, ensiapua ja sosiaalista kanssakäymistä pelien ja leikkien avulla. Partiotoimintaan kuuluvat olennaisena osana myös retket ja kisat, jotka ovat erittäin odotettuja tapahtumia. Saukon Samoojien sudenpentulauma kävi toukokuussa Kajaanissa sudenpentukisoissa. Palkinnoksi joukkue sai hienon sahan! Jos olet 7-9 vuotias, ja sinua kiinnostaa tulla partioon, mahdut vielä hyvin mukaan sudenpentulaumaan. Myös vartioon voit liittyä, vaikka et olekaan ollut aikaisemmin partiossa. Vartioon pääsevät kaikki 10-14 vuotiaat partiotoiminnasta kiinnostuneet. Pauliina ottaa vastaan tiedusteluja ja ilmoittautumisia puhelimessa 040-506 9552. Minna Pyykkönen Yksin ja Yhdessä Vahvoina HYVÄ! Toukokuussa 2005 käynnistynyt Yksin ja Yhdessä Vahvoina HY- VÄ! projekti vahvistaa ja kehittää vapaaehtoisjärjestöjen välistä yhteistoimintaa Kainuun alueella. RAY:n varoilla toimiva kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijoiden hanke kattaa potilas- ja vammaisjärjestöt, nuoriso- ja liikuntaseurat, kyläyhdistykset, ikä ihmisten järjestöt sekä muut vapaaehtoistoimijat. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta kolmeksi vuodeksi. Hanketta hallinnoi KAPOVA Kajaanilaisten potilas- ja vammaisjärjestöjen yhteenliittymä. Hankkeen päämääränä on yhteistoiminnan kehittäminen eri muodoin. Järjestöjen aktivointi ja sitä kautta jäsenistön motivoiminen välittämään omasta ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Tiedotuskanavia pyritään tehostamaan järjestörekisterillä, yhteisillä julkaisuilla sekä nettiportaalilla. Järjestöjen välisiä yhteisiä tapahtumia tullaan järjestämään järjestötreffien muodossa pari kertaa vuodessa sekä kannustetaan yhdistyksiä verkottumaan eri tapahtumien järjestämisessä. Tukihenkilöiden koulutusta ja virkistystä pyritään järjestämään yleisellä tasolla. Vapaaehtoistoimijoiden työnohjausta järjestetään koulutettujen ohjaajien voimin. Lisäksi yhtenä projektin tarkoituksista on toimiva yhteistyö Kainuun Maakuntahallinnon kanssa. Alkukuukaudet on hanke edennyt mukavasti. Tiedottamisella ja kontakteja hakemalla on yhteistyötä ja verkottumista eri järjestöjen ja tahojen kanssa saatu rakennettua. Yhteisiä terveys-, liikunta ja markkinatapahtumia on kesän ja syksyn aikana useita. Koulutusyhteistyötä tehdään. Kansalaisvaikuttaminen on nyt nousussa, joten useammalla taholla on erilaisia järjestötoimintaa vahvistavia ja kannustavia hankkeita käynnissä. Näiden hankkeiden kanssa yhteistoiminta on tärkeää päällekkäisyyksien eliminoimiseksi. Maakuntahallinnolta päin on projektille tullut pyyntö toimia hallinnon ja järjestöjen sekä kansalaisten välillä viestikapulana. Tämä on jo konkretisoitunut mm. kansalaisvaikuttamisen työryhmässä sekä terveyden edistämisen työryhmässä projektin välityksellä on järjestöjen edustus järjestötoiminnanohjaaja. Yhteisrintamana saadaan aina paremmin järjestöjen ja kansalaisten tarpeita kuuluviin päätöksiä tehtäessä. Työntekijöitä projektilla on yksi järjestötoiminnanohjaaja Liisa Klemetti. Hanketta seuraa säännöllisesti arviointi- ja asiantuntijaryhmä, joka raportoi projektin etenemisestä RAY:lle. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus ottaa mukaan raportointiin opiskelija oppilastyötä tekemään. Kenttähän on laaja koko Kainuu, jossa kuntia kymmenen, ja järjestöjä satoja niin tehtävää työtä kyllä riittää! Mikäli haluat lisätietoja projektista tai kiinnostuit yhteistyöstä, minut tavoitat; liisa.klemetti@dnainternet. net, Sotkamontie 13 H 38, 87140 KAJAANI tai soittamalla puh. 040-76 20 283. Yhteistyöllä järjestötoiminta vahvaksi! Liisa Klemetti Joukkueessa olivat mukana Janne Härkönen, Maiju Suutari, Hannu Kemppainen, Samuli Kaikkonen ja Henri Tolonen. Joukkueen huoltajana toimi Erkki Tolonen. Mannerheimin lastensuojeluliiton Ristijärven yhdistyksen toimintaa syksyllä 2005 Jäseniltoja: Syyskuun jäsenilta 30.9.05 klo 18.00 alkaen. Kokoonnumme koulun käsityöluokassa, jossa aloitetaan tyynynliinojen valmistus joulumyyjäisiä varten. Tarjolla kahvia ja teetä, pientä purtavaa voi jokainen tuoda tullessaan. Lokakuun jäsenilta on 28.10.05 klo 18.00 alkaen. Jatkamme liinojen valmistusta koulun kä- sityöluokassa. Tarjolla kahvia ja teetä, jokainen voi tuoda pientä purtavaa tullessaan. Marraskuun jäsenilta päivämäärä on vielä auki ja siitä ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. Illan yhteydessä pidetään myös yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Lämpimästi tervetuloa! Koko perheen LIIKUNTA- ILTAPÄIVÄÄ vietetään liikuntahalli Virtaalassa MARRASKUUSSA Alle kouluikäisille lasketaan uimaveden korkeus sopivaksi. Vanhemman toivotaan olevan lapsen mukana altaassa. Kouluikäisille sählyä. Tuothan tulessasi oman mailan. Sählyä pelataan paljain jaloin. Jokaisen liikkujan maksu on 2 euroa. Ilmoitus päivämäärästä ja kellonajasta tarkentuu myöhemmin. Siitä ilmoitetaan ilmoitustaululla. TERVETULOA! MLL:n Ristijärven yhdistys Liisa Klemetti tiedotustilaisuuden pidossa Yksin ja Yhdessä Vahvoina - Hyvä projektista Ristijärven Monitoimikeskus Virtaalassa 23.8.2005.

10 Ristijärvi tiedottaa KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA INFLUENSSAROKOTUKSET SYKSYLLÄ 2005 Kainuun maakunta kuntayhtymä järjestää Ristijärven terveysasemalla Kansanterveyslaitoksen ohjeen mukaan yleiset influenssarokotukset A- ja B-virusten aiheuttamaa influenssaa vastaan. Influenssaepidemiat esiintyvät vuosittain joulu huhtikuun välisenä aikana. Koska rokotteen antama suoja on lyhytaikainen, rokottaminen tulee suorittaa juuri ennen influenssakauden alkua eli loka marraskuun aikana. Influenssarokotukset annetaan seuraavina päivinä: Ristijärven terveysasemalla ke 19.10.2005 klo 8-13 ja ma 14.11. 2005 klo 8-13 Riskiryhmiin kuuluvat työikäiset, jotka kuuluvat kokonaisvaltaisen työterveyshuollon piiriin varaavat ajan työterveyshuollosta puh. 615 65338. KAINUUN PERHENEUVOLAN Kajaanin toimipisteen työntekijät, psykologi Terttu Markkanen ja sosiaalityöntekijä Eila Ojanperä PITÄVÄT VASTAANOTTOA RISTIJÄRVELLÄ JOKA TOINEN TORSTAI Vastaanottotilat ovat entisen taloustoimiston tiloissa, Aholantie 14. Perheneuvola palvelee perheitä ja lapsia kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä aviopareja parisuhdeasioissa. Teemme myös yhteistyötä koulun, päivähoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Ajanvaraus Kajaanin toimistosta puh. 08-61567780 tai Terttu Markkanen 044-7101772 tai Eila Ojanperä 044-7101477 Koululaisten ja opiskelijoiden rokotuksista pyydetään ottamaan yhteys kouluterveydenhoitajaan puh. 615 65336 tai 044 2885218. Huom. KELA-kortti mukaan rokotusta hakiessanne. Kansanterveyslaitoksen ohjeen mukaan rokote annetaan maksuttomana seuraaville henkilöille: 1. 65 vuotta täyttäneet ( v.1940 tai sitä ennen syntyneet) terveydentilasta riippumatta 2. kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden tai diabeteksen vuoksi säännöllisessä lääkärinhoidossa olevat potilaat, KELA-kortissa 103, 201, 203, 206, 207 3. munuaisen vajaatoimintaa sairastavat potilaat, KELA-kortissa 137 4. potilaat, joiden sairastama tauti tai sen hoito heikentää vastustuskykyä (esim. leukemia, muu pahanlaatuinen veri- ja luuydintauti tai pahanlaatuinen imukudostauti) tai joilla on immunosupressiohoito (esim. Trexan-, Imurel-, Azamun- tai Sandimmum-lääkitys). Rokotus annetaan hoidon tauon aikana. Kela-kortissa 117, 127 5. potilaat, jotka saavat kortisonikorvaushoitoa tai sairastavat immuunivajavuutta, Kela-kortissa 105 6. pitkäkestoisessa salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret Ne henkilöt, jotka eivät kuulu em. ryhmiin ja haluavat rokotteen, saavat siihen reseptin terveysasemalta. Tiedote Ristijärven terveysaseman LABORATORION toiminnan muutoksesta Ristijärven terveysaseman laboratorion aukioloajat muuttuvat 1.10.2005 alkaen. Laboratorio on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 7.30 14.00. Laboratorio on suljettu tiistaina ja torstaina. Kainuun maakunta kuntayhtymä Kliininen laboratorio Pekka Ruuska Laboratorion ylilääkäri Ristijärven neuvolan terveydenhoitajien vastaanotot Ajanvaraus ja neuvonta ma pe klo 8.30 9.00 ja 12.00 12.30 - äitiys- ja ehkäisyneuvola, naisten joukkotarkastukset, aikuisten rokotukset puh. 044-2885217, 08-61565335 - lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto puh. 044-2885218, 08-61565336 Kainuun Työterveys/Ristijärvi Työterveyslääkäri Rauno Sutinen Työterveyshoitaja Sari Pyykkönen puh. 044-2885222 08-61565337 Työterveyshuollon ajanvaraus puh. 08-61565338 Ikäihmisten palveluohjaus Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa hankeen (2004-2006) tavoitteena on mm. yhteisen palveluohjausjärjestelmän käyttöönotto Kainuun maakuntakuntayhtymän alueella. Palveluohjauksen tarkoituksena on määritellä ikäihmisen yksilöllinen palvelutarve ja löytää niihin parhaiten sopivat palvelut yhdessä ikäihmisen kanssa. Tähän tehtävään on koulutettu seudullisesti toimivat palveluohjaajat. Ristijärvellä palveluohjaajana toimii Raija Mulari. Jatkossa palveluohjaaja on tavattavissa Monitoimitalo Virtaalassa kuukauden parillisten viikkojen keskiviikkona klo 10.30 13.00. Palveluohjaajan tavoitat virkaaikana myös puhelinnumerosta 044 7159328 (tarvittaessa voit jättää viestin vastaajaan ). Seurakuntakodilla Lapsityö Perhekerho joka toinen maanantai klo 10-12 (19.9, 3.10, 17.10, 31.10, 14.11, 28.11, 12.12) Päiväkerho perjantaisin klo 10-12 Varhaisnuorisotyö Tyttökerho keskiviikkoisin klo 16 Partio Sudenpennut maanantaisin klo 17 Poikavartio tiistaisin klo 15.30 Tyttövartio tiistaisin klo 18 RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELUPISTE Aholantie 25 88400 Ristijärvi. Puh. 08-6155 431. Fax. 08-681 242 yhteispalvelu@ristijarvi.fi. www.ristijarvi.fi Avoinna ma-pe 8.00-16.00 Palvelut yhteispalvelupisteessä: MATKAILUINFO opastus tiedotus yritysten esitteiden jakelu TIEHALLINNON INFOPISTE asiakaspääte esitejakelu KUNNAN LOMAKE JA NEUVONTAPALVELU kunnan eri hallintokuntien lomakkeet, lomakkeiden täyttöopastus, lomakkeiden palautus KELA lomakkeet ja lomakkeiden palautus; mm. asumistuki, kotihoidontuki, opintotuki, palautuskuoret POLIISI lupapalvelut; mm. ajokortit, passihakemukset, henkilökorttihakemukset, huviluvat, aseenkantolupahakemukset, arpajaisluvat, järjestysmiesluvat YLEISÖPÄÄTE internet-yhteydet asiakkaiden käytössä maksuttomasti, tulosteista pieni maksu OSKU NETTIPISTE, NUORISONETTI KOPIOINTIPALVELU, FAX-PALVELU MUITA ASIAKASPALVELUITA mm. yleistiedotus Kunnan julkaisujen myynti Kunnan kokoustilojen varaukset ilmoittautumiset retkille ja tilaisuuksiin venepaikkojen vuokraus Kalastus- ja metsästysluvat LISÄKSI YHTEISPALVELUN TILOISSA: VAPAA-AIKATOIMISTO NUORISO JA SENIORITILAT 4H-TOMISTO KUNNAN PUHELINVAIHDE KAHVIPISTE 4H-yhdistyksen ylläpitämä TERVETULOA!

Ristijärvi tiedottaa 11 4H-TIEDOTTAA 4H-TYÖPALVELU Välitämme nuoria reippaita 4H-laisia avuksesi siivoukseen, ikkunanpesuun, pihan siivoukseen, ym. pieneen askareeseen. Urakka sopimuksen mukaan tai 11euroa/h. 4H-DOGSITTERIT 4H:n koulutetut koiranhoitajat hoitavat ja ulkoiluttavat koiraasi, kun olet esim. lomamatkalla. Lisätietoja hinnoista ja koiranhoitajista saatte 4H-toimistolta. 4H-VIIKKO Kerhoissa avoimet ovat ja 4H-visailu Ke 2.11.05 klo 10-17 S-Marketissa 4H -esittely, 4H -visailu, arvontaa Ke 2.11.05 klo 10.00 Esikoulu ja klo 11.00 Päiväkoti 4H-palapelin luovutus 4H-TOP TEHTÄVÄT Erilaiset TOP tehtävät löytyvät 4H-liiton nettisivuilta. 4H-KERHOT KOKOONTUVAT Ma 24.10.2005 Kokkikerho Keskuskoulu 14.00-16.30 Ti 25.10.2005 4H-kerho Uvantalo 16.00-17.30 Ke 26.10.2005 4H-kerho Mustavaara, Kulju 15.30-17.00 To 27.10.2005 4H-kerho Jokikylä koulu 16.30-18.00 Pe 28.10.2005 4H-kerho Hiisijärvi Jukola 14.45-16.15 Pe 07.10.2005 Koirakerho/Heppakerho YPP:n liiketila 14-15.30 RISTIJÄRVELLÄ tiedustelut ja lippuvaraukset 14.10.2005 mennessä Eeva Mularilta, puh. 0400-212527 tai Raili Lassila, puh. 0468 101448 Kehot kokoontuvat joka toinen viikko Sinä 14-18-vuotias haluaisitko toimia 4H- kerho-ohjaajana, koulutamme sinut tehtävään. Koulutetuille kerho-ohjaajille maksamme palkkion. KERHO-OHJAAJILLE KOULUTUSTA Kerho-ohjaajien peruskurssi Suomussalmella 30.9.-1.10.2005 Kerho-ohjaajien tapaaminen Sotkamo 11.-.12.11.2005 KAINUU 4H-PIIRIN KILPAILUT SOTKAMO 9.6.2005 Ristijärveläisten sijoittuminen kilpailuissa Luontopolku kilpailu:pauliina Oikarinen jaettu 2.sija Heidi Kemppainen 3.sija KAINUUN 4H-PIIRIN KILPAILUT KAJAANI 27.8.2005 Sotkamossa järjestetään seudullinen TUKIHENKILÖKOULUTUS (16 tuntia) la 26.11. - su 27.11.2005 klo 9.00-15.00 Koulutus on osallistujille maksuton ja mukaan ovat tervetulleita kaikki tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet koko Kainuun alueelta. Muut seudulliset tukihenkilökoulutukset toteutetaan Puolangalla 21.- 22.1.2006 ja Kajaanissa 28.- 29.1.2006. Johannan harjoitusasetelma Ristijärvellä Ristijärveläisten sijoittuminen kilpailuissa: Kukkasidonta juhlapöydän asetelma: Johanna Pyykkönen jaettu 6.sija Konetaito:Jani Pyykkönen 4.sija, Juho Pyykkönen 5.sija LISÄTIETOJA: Toiminnanjohtaja EEVA MULARILTA PUH. 681 108 TAI 0400 21 25 27 Tietoa 4H:sta löydät lisää www.4h-liitto.fi ja http://4h-kainuu.fi netti sivuilta Kysy lisää tukihenkilökoulutuksesta ja ilmoittaudu Sotkamon koulutukseen ti 22.11.2005 mennessä puh. 050 357 6455 / Aikku Seppänen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri Kainuun nuorisotoimet Koulutukseen osallistuvalla on mahdollisuus saada korvausta aiheutuneista matkakuluista koulutuspäivien ajalta. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä.

12 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven Senioriakatemian alkutaipaleelle Tietotaitoa, intoa ja uuden pohdintaa senioriakatemiasta Ensimmäisiltä Ristijärven senioriakatemialaisilta kysyttiin, mitä opiskelu voisi antaa. Toivottiin virikkeitä eläkeikään, voimia, yleensä vaihtelua eläkepäiviin. Samalla haluttiin täydentää tiedon aukkoja, etsiä uutta tietotaitoa ja sitä kautta intoa ja uutta pohdintaa nykyaikaan. Samalla tuli esiin myös mielenrauhan, henkisen kasvun ja kehityksen ulottuvuus sekä sosiaalisten suhteiden rakentaminen. Kehittyvässä taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa sen eri opiskelualueet ilmaisevatkin ihmisten elämyksiä, tunteita, maailmankatsomuksellisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä eri tavoin. Jokaisen seniorin täytyy saada kokeilla ilmaisua taiteen ja kulttuurin eri alueilla. Akatemian tehtävänä on eri taideja kulttuuriaineiden yhteisvaikutuksen avulla tukea seniori-ikäisten tietoisuutta ja persoonallisuuden kehittymistä. Eestiläinen runoilija Jaan Kaplinski on kirjoittanut: On hyvin tunnettua, että arkinen elämä etäännyttää jatkuvasti ihmisiä maailman todellisuudesta ja toisistaan. Kukapa ei tietäisi kuinka totuttu muuttuu olemattomaksi: etsimme silmälaseja, jotka ovat nenällämme, kynää joka on kädessämme, naista, joka edelleen on omamme, mutta tottumuksen tähden ei enää se ainoa oikea. Taiteesta välineitä maailman uudenlaiseen hahmottamiseen Toiminta senioriakatemiassa tulee olemaan näkemisen uudelleen koulutusta. Senioriakatemian yhtenä tavoitteena on opettaa ikäihmisten kykyä nähdä ja luoda edellytyksiä, syventää ja laajentaa tietoa maailmasta. Esteettiset ja taiteelliset toiminnot eivät ole vain havaintoja ja mielikuvitusta vaan myös maailman uudenlaista hahmottamista. Senioriakatemiassa kehitettävät tunteet tiedottavat ikäihmiselle, millä kaikesta maailmassa tapahtuvasta on merkitystä hänelle yksilönä. Tunteiden kautta omaksutut asiat opitaankin suoraan ja nopeasti. Tunteella on myös ikäihmiselle merkitystä vain silloin, kun sitä ei aseteta vastakohdaksi käsitteelliselle ajattelulle. Ikäihminenkin käyttää ja tarvitsee molempia tunteakseen ja hallitakseen todellisuuden moninaisia ilmiöitä. Tästä syystä senioriakatemiassa myös kehitetään kulttuurin opiskelua, jota ikäihminen voi käyttää hyväkseen, oppiakseen ja ilmaistakseen käsityksiään todellisuudesta. Sosiaalinen yhteisö mahdollistaa uuden omaksumisen ja tietoisen oppimisen Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa ei tulla osoittelemaan sormella. Siitä tulee pikemminkin tietämisen ja näkemisen mahdollisuus uudelleenkouluttautua. Samalla on ymmärrettävää että taiteellinen ja kulttuurillinen luovuus on hidasta kehittelyä, monimutkaista uusien, vanhojen mielikuvien Yleisöä ensimmäisellä Studia Generalia -luennolla 28.8.2005. Taidepolun suunnittelua kesän ympärisstötaiten kurssilla. vuorovaikutusta. Mutta se tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia. Tarvitaan harkitsevaa ajattelua, teknistä ammattitaitoa, usein myös uudenlaista tahdon ponnistusta, kiteytynyttä maailmankatsomusta, jatkuvaa oppimista ja työtä. Senioriakatemiassa uutta omaksutaan ja tietoisesti opitaan sosiaalisessa yhteisössä. Juuri tällöin taiteesta ja kulttuurista, sen opiskelusta voi tulla hyvin mielenkiintoinen, rikas ja moniulotteinen kohde. Sosiaalisessa yhteydessä kulttuurin ja taiteen kautta pystytään välittämään ihmisten moninaisten tunteiden ja elämysten vivahteet. Samalla toivoisi että kulttuurin ja taiteen opiskelulla saisimme ikäihmisinä liikkua mielikuvituksen ja unelman maailmassa. Samalla kehitämme kykyämme nähdä uusia arvoja näennäisissä arkipäiväisissäkin kokemuksissamme. Voimme jäsentää kokemustamme elähdyttämällä muistoja ja tekemällä meidät tietoisiksi sellaisesta, minkä olemme oppineet sulkemaan katseeltamme. Opiskelu senioriakatemiassa toivottavasti auttaa löytämään uudelleen maailman merkityksen, se kehittää vivahteiden tajuamme ja näyttää unelmana, millainen maailma voisi olla. Tällöin akatemiassa joudutaan esittämään seuraavia olennaisia kysymyksiä: - Miten oppia ymmärtämään kuvallisia muotoja, joilla on esteettistä, ilmaisullista tai tietoa välittävää merkitystä? - Miten oppia arvottamaan ja arvioimaan kuvataiteen tuotteita, joukkotiedotuksen sanomia, rakennettua ympäristöä, ympäristön esineitä ja luontoa? - Miten oppia ymmärtämään kuvallisia ja taiteellisia tuotteita toisaalta yksilöllisen luomistyön ilmauksina ja toisaalta yhteiskunnan henkisen ja aineellisen rakenteen heijastajina? Kaikkien kannattaa tulla mukaan opiskelemaan näitä asioita, kaikilla meillä on valmiudet siihen. Lähivuosina, vuosikymmeninä senioriakatemia omalta osaltaan luo edellytykset taiteen ja kulttuurin Professori Oiva Turpeinen. opiskelulle uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Ilkka Huovio professori Taideteollinen korkeakoulu TAITEEN JA KULTTUURIN SENIORIAKATEMIAN MAKSUTON JA KAIKILLE AVOIN STUDIA GENERALIA LUENTOSARJA Senioriliikuntatalolla - Koulutie 4, Ristijärvi Syyslukukausi 2005 Luennot/keskustelut sunnuntaisin klo 14.00-18.00 28.8. RISTIJÄRVEN HISTORIA Professori Oiva Turpeinen (luento poikkeuksellisesti klo 16.00-20.00) 25.9. RAATTEENTIEN TAPAHTUMAT Erikoistutkija Heikki Rytkölä, Kajaanin yliopistokeskus 30.10. SENIORIAKATEMIAN TULEVAISUUS Professori Ilkka Huovio, Taideteollinen korkeakoulu 4.12. SUOMALAIS-UGRILAINEN TAIDE JA KULTTUURI Apulaisprofessori Kärt Summatavet, Tallinnan taidekorkeakoulu Koko lukuvuoden ohjelma osoitteessa: www.seniorpolis.fi Tiedustelut: Nina Aro-Pilke Koulutussuunnittelija Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia p.044-257 2324 nina.aro-pilke@seniorpolis.com Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Mitä Sinä haluaisit opiskella, mitä portteja avata?

Ristijärvi tiedottaa 13 PALTAMON KANSALAISOPISTO Puh. 615 54638, 615 54623 tai 615 54636 Olemme muuttaneet Paltamon Kunnanviraston tiloihin, käyntija postiosoite on Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo. Ilmoittautua voit joko puhelimitse, suoraan toimistoon, internetin kautta www.paltamo.fi/ ~kansop tai sähköpostitse kansalaisopisto@paltamo.fi tai FirstClass/ Tervetuloa Kainuuseen/Palvelut ja Toiminta/Koulut ja kurssit/kansalaisopistot. RISTIJÄRVI NÄYTTÄMÖTAITEET Sirkuskoulu la-su 26.-27.11.2005 klo 10.00-15.00 Keskuskoulu, sali. Matti Harju. Perehdytään sirkustaiteeseen harjoittelemalla tasapainoilua, jongleerausta ja taikatemppuja eri välineillä. Syvennetään aiemmin opittuja taitoja. Mukaan toivotaan myös uusia temppuilijoita. Enintään 20 opiskelijaa. Ilm. 18.11.2005 mennessä. KUVATAITEET Posliinimaalaus iltapäivä lukuvuosi alkaa viikonloppukurssilla la-su 22.-23.10 klo 10.00-15.00, jonka jälkeen kurssi kokoontuu viikoittain keskiviikkoisin klo 15.00-17.45. Yhteispalvelupisteen nuoriso- ja senioritila. Anja Juntunen. Maalataan erilaisilla posliinimaalaus menetelmillä esineitä, astioita ja laattoja yksilöllisiksi käyttö- ja koriste-esineiksi. Polttomaksu. Enintään 10 opiskelijaa. Ilm.7.10.2005 mennessä. Posliinimaalaus ilta lukuvuosi alkaa viikonloppukurssilla la-su 29.-30.10. klo 10.00-15.00, jonka jälkeen kurssi kokoontuu viikoittain torstaisin klo 18.00-20.30 Yhteispalvelupisteen nuoriso- ja senioritila. Anja Juntunen. Maalataan erilaisilla posliinimaalaus menetelmillä esineitä, astioita ja laattoja yksilöllisiksi käyttö- ja koriste-esineiksi. Polttomaksu. Enintään 10 opiskelijaa. Ilm. 7.10.2005 mennessä. KÄDENTAIDOT Nuket ja tonttuhahmot paperimassasta la-su 26.-27.11. ja 3.-4.12.2005 klo 10.00-15.00 Keskuskoulu, tekstiilityöluokka. Anneli Karhapää. Tehdään nukketai tonttuhahmoja paperimassasta. Kasvot valetaan kipsimuotteihin. Enintään 12 opiskelijaa. Ilm. 18.11.2005 mennessä. HISTORIA, KULTTUURI, KIRJALLISUUS Sukututkimus ti 27.9.2005 alk. klo 18.00-19.30 Keskuskoulu, atkluokka. Eila Tuupanen. Oletko kiinnostunut juuristasi? Lähde mukaan tekemään löytöjä arkistoista atk:n avulla. Ristijärvi tietopaketti kurssi kokoontuu keskiviikkoisin noin kerran kuussa 5.10.2005 alk. klo 18.00-19.30 Keskuskoulu, luokka. Paavo Nuortimo. Kurssin tarkoituksena on kerätä aineistoa Ristijärven kunnasta, jota voidaan hyödyntää esiteltäessä Ristijärveä esimerkiksi matkailijoille. KOTITALOUS Hapankaalin valmistus ke 28.9.2005 klo 17.30-20.45 Keskuskoulu, kotitalousluokka. Anne Karjalainen. Ota kurssille mukaan kaalia, porkkanaa ja halutessasi valkosipulia sekä kaulin, vahva muovipussi, survin ja sanko tai muu astia, johon teet hapankaalin. Enintään 12 opiskelijaa. Ilm. HETI. Puutarha- ja villiyrtit ruuanlaitossa ti 25.10.2005 alk. klo 17.30-20.00 Keskuskoulu, kotitalousluokka. Tarja Kurkinen. Kurssilla opitaan käyttämään ja tuntemaan yrttejä ruuanlaitossa. 25.10. yrtit ja sienet, 1.11. yrtit kalan kaverina, 8.11. yrtit leivonnassa, 15.11. yrtit juomissa ja jälkiruuissa. Raaka-aineista peritään maksu. Enintään 12 opiskelijaa. Ilm. 17.10.2005 mennessä. LIIKUNTA, TERVEYS Senioritanssia ikäihmisille ke 19.10.2005 alk. klo 9.00-9.45 Moimitoimikeskus Virtaala. Liisa Pikkarainen. Kainuun Liikunta järjestää yhteistyössä opiston kanssa kurssin, joka on kaikille avoin ja maksuton. Senioritanssi on musiikin tahdittamaa liikuntaa, joko istuen tai seisten. Luonteeltaan senioritanssia voidaan kuvata perinteisen piirileikin ja tanhun välimuodoksi. PALTAMO Muistathan, että voit osallistua myös Paltamon kursseille KÄDENTAIDOT Villasta tontuksi - viikonloppu la-su 19.-20.11.2005 klo 10.00-15.00 Koulukankaan koulu, kans. op.ompeluluokka. Anneli Karhapää. Valmistetaan kuivahuovuttamalla ilman vettä ja saippuaa tonttuja ym. hahmoja. Enintään 14 opiskelijaa. Ilm. 3.11.2005 mennessä. Joulupaja to 24.11.2005 alk. klo 17.30-20.00 Koulukankaan koulu, kans.op.taideluokka. Anneli Karhapää, Anu Leinonen, Tarja Kurkinen. 24.11. kranssi, 1.12. kaislaenkeli, 8.12. olkikoristeet, 15.12. kukka-asetelma. Kurssista lähetetään esite kurssille ilmoittautuneille. Enintään 12 opiskelijaa. Ilm. 17.11.2005 mennessä. Jouluisia kukka-asetelmia la 17.12.2005 klo 9.00-12.15 Kontiomäki monitoimitalo, iso luokka. Tarja Kurkinen. Opetellaan käyttämään luonnonmateriaaleja kukkakoreissa joulukukkien kanssa. Kurssia varten voit kerätä valmiiksi käpyjä, sammalia, jäkälää, pajua ja tuoda mukanasi korin tai astian asetelmaa varten. Ilm. 8.12.2005 mennessä. Punotaan pajua - Saviranta la-su 12.-13.11. ja 19.-20.11.2005 klo 9.00-15.00 Savirannan kylätalo. Anu Leinonen. Enintään 12 opiskelijaa. TERVEYDENHUOLTO Rentouttava hieronta pe 11.11.2005 klo 17.00-21.00 ja lasu 12.-13.11.2005 klo 9.00-16.00 Koulukankaan koulu, liikuntasali. Pekka Niemi. Tällä lyhyellä, mutta tehokkaalla, kurssilla opettelemme hieromaan päätä, niskaa, selkää, hartioita ja jalkoja pehmeällä rentouttavalla tekniikalla. Lisäksi opimme käyttökelpoisia otteita ja venytyksiä selkävaivojen hoitoon. Ota mukaan tyyny, lakana ja viltti sekä muistiinpanovälineet. Erikoiskurssimaksu 20 euroa. Enintään 20 opiskelijaa. Ilm. 27.10.2005 mennessä. Ensiapu I ti 1.11. ja to 3.11. sekä ti 15.11. ja to 17.11.2005 klo 17.30-20.15 SPR:n tilat, Koulutie 5 C 3, Paltamo. Sari Pyykkönen. Ensiavun peruskurssi antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuus-tilanteissa. EA 1- kurssin todistus on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistus on pätevä kaikissa Euroopan maissa. Enintään 16 opiskelijaa. Ilm. 27.10.2005 mennessä. Joulunäytelmä Ristijärven murteella Keskiajalta periytyvä laulupitoinen Kristuksen syntymä- ja paimennäytelmä on tarkoitus esittää tulevan joulun aikaan Ristijärven murteella. Käännöksen yleiskielestä on tehnyt syntyperäinen ristijärveläinen Paavo Romppainen, joka toimii nykyisin kulttuurisihteerinä Pohjanmaalla. SYDÄMEN KULTTUURIA Näytelmä on peräisin Tonavan unkarinkieliseltä alueelta, jonne 1500-luvulla muutti saksaa puhuvia siirtokuntia. Yksi näistä asettui pieneen Oberuferin saarikylään, lähelle nykyistä Bratislavaa. Irrallaan kotimaansa kehityksestä se eli muiden kansallisuuksien keskellä vaalien entisen kotimaansa perintöä. Kaukana korkeakulttuurista säilyi vanha talonpoikainen sydämen kulttuuri, jonka aarteena on säilynyt kolme joulunäytelmää. Niiden harjoittelu alkoi sadonkorjuun päätyttyä ja esitykset tuvissa kestivät adventista loppiaiseen. Näytelmät toistavat joulun tapahtumat sydämellisen yksinkertaisella runon ja laulun kielellä. Niiden huumori avaa tietä hartaudelle. Täällä Kainuun sydämessä Kainuun murteen piirteet ovat esillä puhtaimmillaan. Sellaisella kielellä, täkäläisten äidinkielellä, joulun sanoman kuuleminen puhuttelee poikkeuksellisella tavalla. YHTEINEN HIILI Murresovitus on tehty ESR-hankkeen turvin ja sen Kristuksen syntymä -osuus on esitetty jouluna 2002 Sotkamon Paakissa. Tarkoitus on nyt tuoda esille myös laulavat paimenet ja esittää näytelmä kokonaisuudessaan siinä muodossa kuin se tuli kielentutkija Schröerin löytämäksi 1856. Nykyajan ihmiselle esitys on tilaisuus kurkistaa aikaan ennen elokuvia ja sähköistä äänentoistoa ja niiden tuomia katsomis- ja kuulemistottumuksia. Paakin Paukkeen kulttuuritahdon ansiosta suurin osa vanhaan aikaan sopivasta puvustuksesta ja rekvisiitasta on jo olemassa ja loput on lupautunut valmistamaan kivikyläläissyntyinen artesaaniopiskelija Riitta Heikkinen. Harjoitukset alkavat Paltamon kansalaisopiston suojissa, sillä Hiisijärven kuorolle varattua harjoitteluaikaa sunnuntai-iltapäivisin voidaan käyttää näytelmän harjoituksiin. Toistaiseksi harjoitukset ovat Jukolan taide-ja hoitoyhteisössä Hiisijärven entisellä koululla. Mukaan ovat tervetulleet kaikenikäiset ja tasoiset laulajat yhtä hyvin kuin laulu-. puhe- tai liikuntakyvyttömät henkilöt. Ohjauksesta huolehtii puhe- ja draamataiteen opettaja Kimmo Koskela. Ensimmäinen harjoituskerta on sunnuntaina 25.9. klo 16-17.30, mutta ajankohta voidaan jatkossa sopia ryhmän tarpeitten mukaan. Yhtäkään roolia ei ole ennalta sovittu, joten jos hyvä lukija tuntee paimensauvan omakseen tai enkelinsiipien pyrkivän esille tai halun syventyä Marian tai Joosepin laatuun niin pyydämme rohkeasti ottamaan yhteyttä. Lisätietoja voi antaa tämän tiedotuksen laatinut näytelmän musiikillinen apuopettaja, taiteen maisteri Merja Koskela puh.664 0003 tai 040-574 8515. YLEISLUENTOJA PALTAMOSSA PSYKOLOGI OLAVI HAATAJAN LUENNOT Koulutusavain Oy ASIAKASLÄHTÖINEN ASIAKASPALVELU ke 19.10.2005 Korpitien koulun auditoriossa klo 17.30-20.30 - asiakkaan psykologisten tarpeiden erot ja niiden tyydyttäminen asiakaspalvelutilanteissa - kuusi eri persoonallisuustyyppiä kommunikoinnin ja asiakaspalvelun kannalta - edellisten soveltaminen erityisen vaativan asiakkaan palvelutilanteessa - sisäisen asiakkaan palvelun heijastuminen ulkoisen asiakkaan palveluun RUNOILTA -LUENTO to 3.11.2005 klo 18.30 Paltamon kirjasto. Teija Anneli Jokipii. Elämänratas -teema. Runoja elämän peruskysymyksistä. Luennoille vapaa pääsy, tervetuloa! SVS:N HYRYNSALMEN, PUOLANGAN JA RISTIJÄRVEN OSASTOJEN YHTEINEN 60 -VUOTISJUHLA pidetään Ristijärven Keskuskoululla 5.11.2005 klo 14.00. Tervehdysten vastaanotto alkaa klo 13.30. Tervetuloa Juhlaan! MATKA AUNUKSEEN 1.-4.12.2005 Kolmen osaston yhteinen matka Aunukseen Joulupukki -festivaaleille 1.- 4.12.2005 Lisää tietoa matkasta saat puh. 0468101448/Raili Lassila

14 Ristijärvi tiedottaa Rantatontteja Ristijärvellä Loistavia Iijärven kaavoitettuja tontteja VAPAA-AJAN RAKENTAMISEEN Lehminiemi, muutama tontti jäljellä, 15.000 /kpl, Varausohje ja muut tiedot, www.ristijarvi.fi (Ristijärven kunta myy) Juurikkaniemi, muutama tontti jäljellä, tarjousten perusteella Tarjouspyyntö ja muut tiedot, www.ristijarvi.fi (Ristijärven kunta myy) VAKITUISEEN ASUMISEEN Hietaniemi, KAIKKI MYYTY RANNAN LÄHEISYYDESSÄ 2 tonttia, 5.000 /kpl Varausohje ja muut tiedot, www.ristijarvi.fi (Ristijärven kunta myy) Kulttuurihistoriallisesti arvokas KEMILÄN ASUINKESKUS Uudisrakennustontti 1+0,4 ha, rantaviivaa 100 m Päärakennus, luhtiaitta ja rantasauna Tarjouspyyntö ja muut tiedot, www.ristijarvi.fi (Ristijärven kunta myy) Myyntiehdot ja -esitteet em. yllä mainituista nettiosoitteista tai pyydettäessä puhelintilauksena 08-6155 431/yhteispalvelupiste sekä sähköpostilla yhteispalvelu@ristijarvi.fi. Lisätietoja kunnanrakennusmestari Pertti Härkönen 044-7159311, pertti.harkonen@ristijarvi.fi kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, 044-7159300, reijo.fredriksson@ristijarvi.fi kanslisti Sinikka Seppänen 08-61554 323, sinikka.seppanen@ristijarvi.fi Kemilän tonttienvaraustilaisuus Yhteispalvelupisteessä 14.5.2005,tonttien jonotus alkoi edellisenä päivänä.ensimmäinen jonottamaan saapunut oli vantaalainen Pentti Heikkinen, joka saikin valita tonteista ensimmäisenä mieluisensa. Ennätysmäärä uusia asuntoja Ensimmäinen sauna nousi Pentti Heikkisen omistamalle tontille elokuussa. Kuvassa rakennustyömaalla Pentti Heikkinen isänsä Juhani Heikkisen kanssa rakennustyömaalla. Jo kolme vuotta kestäneen Rakenna Ristijärvelle kampanjan aikana oli havaittavissa, että Ristijärvi löydettiin hyvänä asuinkuntana. Siihen vaikutti osittain ns. avustuslaina, mutta sen merkitys oli kuitenkin vähäisempi kuin etukäteen arvioitiin. Ihmiset tekevät asuntoratkaisunsa sittenkin voittopuolisesti asumiseen liittyvillä perusteilla eivätkä rahoitukselliset edut ole ratkaisevassa asemassa. Etuosto-oikeuden käyttäminen Kemilän tilaan Möttölänniemellä ja siihen kuuluvan Hietaniemen kaavoittaminen asuintarkoituksiin teki mahdolliseksi tarjota Ristijärveltä omarantaisia tontteja. Kahdeksan rantatonttia myytiin nopeasti. Kauppaehdot edellyttävät, että niitä voi käyttää vain vakituiseen asumiseen. Hietaniemeltä on myymättä enää kaksi n. 200 metrin päässä rannasta olevaa tonttia sekä Kemilän päärakennus tontteineen, mökkeineen ja aittoineen. Lisäksi Kemilän tilalta on myyty neljä vapaa-ajan tonttia. Saukkovaara on myös alkanut kiinnostaa, ja se kiinnostaa erityisesti vakituisten asuntojen rakennuspaikkana sekä Kirkonkylän että Kivikylän päissä. Pari vuotta sitten myydyillä tonteilla on jo valmiit talot, kaksi Kivikylässä ja yksi hiihtokeskuksen tien varressa. Kivikylän puolella on vielä yksi tontti vapaana. Sen sijaan Saukkovaarantien varressa ei ole enää vapaita tontteja, kun kaksi on myyty ja yksi varattu. Siellä tulee uusia tontteja vasta kaavoituksen edetessä. As Oy Kalliopellon alueelle valmistuu helmikuuhun mennessä kaksi taloa, yhteensä 10 asuntoa, joista tähän mennessä on myyty puolet. Mielenkiinto on vielä myymättömiin niin voimakasta, että kaikki tulevat myydyiksi jo ennen kuin ne valmistuvat. Pahin ongelma on huutava puute vuokra-asunnoista. Sopivan kokoisia ja tasoisia vuokra-asuntoja ei Ristijärveltä ole saatavissa. Nyt on muodossa tai toisessa saatava kiireimmiten liikkeelle vuokraasuntokohde täyttämään jatkuvasti voimistuvaa kysyntää. Ongelmia saattaa olla tulossa myös omakotitonttien suhteen, sillä tällä hetkellä ei ole kaavoitettavissa rantatontteja, joista on kovin kysyntä, eikä paljon muitakaan tontteja. Ainoastaan keskustan alueella on vapaita tontteja, mutta niitäkin pitäisi asemakaavan muutoksella muuttaa suuremmiksi ennen kuin ne alkavat kiinnostaa. Kaavateistä päällystettiin tänä vuonna Koulutie.

Ristijärvi tiedottaa 15 Työmaa 14.7.2005 Tontti toukokuussa 2005. Työmaa 30.5.2005 Työmaa 13.6.2005 Uusia rivitaloasuntoja Ristijärvelle Kesän alussa koettiin Ristijärvellä asuntotuotantoon liittyen merkittävä hetki, kun uusien Rivitaloasuntojen rakentaminen käynnistyi ns. Kalliopellon tontille. As Oy Ristijärven Kalliopelto A ja B muodostaa kahden rivitalon kokonaisuuden, joissa on yhteensä kymmenen asuinhuoneistoa. Molemmat talot on suunniteltu laadukkaasti ja erityisesti senioreiden tarpeet huomioiden, mutta mm. korkea varustelutaso ja väljämitoitus takaavat kaikkien ikäryhmien viihtyisän asumisen. Näiden omistuspohjaisten rivitalojen rakennuttamisesta vastaa Seniorivirtaa Oy, konsulttinaan SATO-rakennuttajat, Oulusta. Pitkin kesää jatkuneiden rakennustöiden jälkeen ollaan vaiheessa, jolloin rakennukset alkavat näyttää lopullista profiiliaan. Kesän kauniit ilmat ovat omalta osaltaan suosineet rakentamista niin, että mm. runko- ja vesikattotyöt ovat molemmissa taloissa valmiit. Aikataulun mukaan rakennusten on määrä valmistua helmikuussa 2006. Oheisesta kuvasarjasta soi tarkastella eri rakentamisen vaiheita. Lisäksi työmaalle on tulossa ns. nettikamera, jolloin kiinnostuneet voivat seurata työmaan tapahtumia reaaliaikaisesti seniorpoliksen uusilla nettisivuilla www.seniorpolis.com. Lisätietoja asunnoista saa em. nettisivuilta sekä allekirjoittaneelta. Varauksia vielä vapaana olevista asunnoista voi tehdä Seniorivirtaa Oy:lle numeroon 044-7159353 ( hallituksen pj. Hannu Liljeblad). Työmaa 28.7.2005 Työmaa 22.8.2005 Työmaa 6.9.2005 Työmaa 22.6.2005 Syysterveisin Projektipäällikkö/ SAL-hanke Harri Helenius Verkkotie 10 A3, 88400 Ristijärvi harri.helenius@ristijarvi.fi 044-7159349 Työmaa 6.9.2005

16 Ristijärvi tiedottaa Ämmäinviikko Ristijärvellä 30.10.-5.11.2005 Ämmäinviikkoa on Ristijärvellä vietetty vuodesta 1998 alkaen. Ennen vanhaan kesän on katsottu loppuvan Mikkelinpäivään, jolloin perunoiden ja nauriiden piti olla kuopassa ja ämmien sisätöissä. Nykyisin ämmät keräävät vielä ennen sisäkautta voimaa talven varalle tuulettumalla ämmäinviikon moninaisissa tapahtumissa. Viikko huipentuu Ristijärvellä 5.11.045 Vuoden Ämmien julkistamiseen. Pyydämme ilmoittamaan Yhteispalvelupisteeseen 21.10.2005 mennessä., puh. 6155 431, viikolle tulevista ohjelmista ja tapahtumista. Järj. Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry. Kuva vuodelta 1963, jolloin Leinosen kauppa toimi Tasangossa. Vuonna 1971 siirryttiin uusiin tiloihin Aholantielle. Ristijärven lukupiirissä tässä numerossa Palvelut -ihmistä varten Vierailu Jokikylän Koskelan kauppaan oli aina iloinen asia pienelle Marikalle. Kauppa oli kauppiaspariskunnan kotitalon yhteydessä ja sinne mentiin Kirnukosken sillan kautta. Oli 1970-luku, äiti oli nätti ja nuori, isän farmarien lahkeet leveät. Pikkusisko nukkui rattaissa, ei vielä ymmärtänyt paljoa maailman menon päälle. Pitkän puutiskin toisella puolella oli kaikenlaista kiinnostavaa ja vaikkei kinuamaansa tavaraa joka kerta saanutkaan, oli yksi asia varma: kaupan täti antoi aina ylimääräisen namin kaupantekijäisiksi. Se oli erikoista ja mieleenjäävää kaupunkilaistytölle. Kyläkauppojen kulta-aikaa Ristijärvellä oli 1950-luku. Lähes joka kylässä oli oma kauppansa, Jokikylässä niitä oli useita. Tenämäjärven rannalla Toppilan talossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt vuonna 1949 syntynyt Sisko Rosenborg (os. Leinonen) muistelee kuinka Jokikylässä oli 50-luvulla useita kauppoja: - Kävimme äidin kanssa usein Kainuharjun kaupassa lähellä entistä Jokikylän koulua hankkimassa täydennystä ruokatarvikkeille, mieleeni on jäänyt erityisesti laarit, joista jauhot annosteltiin. Lisäksi oli Leinosten sivuliike ja Purolan pikkukauppa Pihlajavaaran rajalla, Leinosten jakamo, joka kyllä oli enemmänkin kodinomainen puoti. Ristijärven pitkäaikaisin ja maineikkain kauppa on ollut Leinosen liike. Se avattiin ensimmäisen kerran Tasangon talossa vuonna 1938 ja toiminta jatkuu edelleenkin, vaikkakin eri tiloissa. Sieltä saa peruselintarvikkeiden lisäksi myös rakennus- ja kalastustarvikkeita sekä postin palveluja (Ristijärven Historia.s. 166-167). -Leinosen kaupasta sai banaanilimua, jota ei tunnettu Helsingissä. On hienoa, että Leinosen kauppa on yhä voimissaan. Minusta on myös hienoa, että Teboilin baari on kaikkien vuosien ajan säilyttänyt ominaisilmeensä ja ainutlaatuisen tunnelmansa, helsinkiläinen Soile ylistää. Matkamiehen baari, kauppaauto ja seurakunnan lettu-ilta. Kirjasto, posti-auto ja ihana kemikalio-paperikauppa. Elintärkeitä palveluja kuntalaisille ja matkailijoille, elämyksiä satunnaisille kävijöille ja tietenkin: elinkeino yrittäjille. Pikkuhiljaa kirkonkylän putiikit väistyivät ja kyläkaupat autioituivat ja sulkeutuivat. 1980-luvulla näytti pahalta, kaikki tuntui pysähtyvän. Kuin pisteeksi jutun lopulle pantiin keskiolutkin pannaan. Kuitenkaan ei lannistuttu, eikä liekin annettu sammahtaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Ristijärvi onnistunut löytämään uusia elinkeinoväyliä. Seniorikylähanke on vahva, Maakunta laajentui S-Marketiksi, Studio Navetta houkuttelee lapsiperheitä, Suopotkupallo tuo tuhansia turisteja joka kesä ja Nuori Teatteri saa kiitosta. Kaikki merkittävä ei ole kuitenkaan innovaatiota; on tärkeää että vanhaakin kehitetään; postiautojen hävittyä on Ristijärvelle kehitetty toimiva ja edullinen taksikyytipalvelu, josta nostamme hattua paikallisille päättäjille. Lämpimät terveiset samalla Juha Maralle ja hänen kohteliaalle pojalleen viime kesän taksikyydeistä! Soile Härkönen ja Marika Rosenborg ovat paljasjalkaisia stadilaisia, joiden vanhemmat muuttivat 60-luvulla Helsinkiin. He kirjoittavat kolumnissaan Ristijärven Historia -kirjan (Turpeinen, Arffman, Oikarinen, 2004) synnyttämiä ajatuksia omilla muistoillaan väritettyinä. Kommentit: ristijarvenlukupiiri@yah oo.com Viimeinen Soilen ja Marikan kirjoitus julkaistaan seuraavassa Ristijärvi tiedottaa lehdessä 4/2005. KAINUUN PELASTUSLAITOS Ristijärven paloasema Palotarkastukset Tämän vuoden palotarkastuksilla on tullut esille paljon toimintakunnottomia palovaroittimia. Useimmiten toimimattomuuden syyksi on paljastunut tyhjentynyt patteri tai se on poistettu laitteesta kokonaan. Palovaroitin on kodin pakollinen turvavaruste ja se tulee pitää toimintakunnossa, koska se hälyttää myöskin mahdollisesti yöllä syttyvässä palossa. Palovaroittimen kestoajaksi on arvioitu n. 10 vuotta, joten myös laitteen ikä voi olla syynä toimimattomuuteen. Laite tulee testata muutaman kuukauden välein painamalla testinapista, jolloin sen tulee hälyttää. Laitteesta tuleva lyhyt piippaus on merkki heikkenevästä patterista, jolloin se tulee vaihtaa. Patterin vaihdon yhteydessä laite tulee aina testata painamalla testinappia. Mikäli laite ei anna jatkuvaa hälytysääntä nappia painettaessa, patteri ei ole oikein paikallaan tai laite on epäkunnossa. Mikäli talossa asutaan myös yläkerrassa, tulee palovaroittimia olla ainakin yksi molemmissa kerroksissa. Palovaroitin tulee olla myöskin kesäasunnolla tiloissa, joissa yövytään. Jos asunto jää talveksi kylmilleen, kannattaa palovaroitin tai ainakin sen patteri poistaa laitteesta syksyllä, koska kosteus saa laitteen hälyttämään, jolloin patteri tyhjentyy talven aikana. Palovaroitin tulee ohjeen mukaan kiinnittää kattoon, jolloin se antaa hälytyksen mahdollisimman nopeasti. Seinään kiinnitetty varoitin toimii myöhemmin tai voi jättää hälyttämättä. Palotarkastukset jatkuvat lokamarraskuulla kerran vuodessa tarkastettavissa kohteissa. Tikkaat rakennuksen katolle ja siellä olevat lapetikkaat kannattaa tarkistaa vielä ennen talven tuloa, jotta niiden kunto ja kiinnitys ovat niin hyvät, että nuohooja voi suorittaa nuohouksen turvallisesti. Ristijärven uusi apteekkari Pekka Savolainen aloitti Ristijärvellä Pertti Mikkonen Palotarkastaja Apteekkari Pekka Savolainen aloitti Ristijärven apteekkarina elokuussa, Helena ja Tatu Pääkkösen siirryttyä Kontiolahden apteekkareiksi. Apteekissa jatkaa entisistä työntekijöistä Liisa Möttönen (vas.) ja Liisa Heikkinen. Ristijärven Apteekki Aholantie 19, 88400 Ristijärvi Puh.08-681 139, 681 565, fax 08-681 562 Avoinna ma-pe klo 9-17

Ristijärvi tiedottaa 17 Senioriliikuntatalo on nyt Monitoimikeskus Virtaala Palvelut Liikunta- ja kulttuurisali istuinpaikat 400 hengelle kaikki tavanomaiset sisäliikuntavälineet sali jaettavissa kahteen osaan kätevästi jätti valkokangas kaikki audiovisuaaliset kokousvälineet, laajakaistayhteydet langaton äänentoisto miellyttävä, joustava parkettilattia erilliset pukuhuonetilat suihkuineen miehille ja naisille täysin pimennettävissä 2000-luvun kuntosali käyttäjäystävälliset Technogymlaitteet, selkeä ohjeistus, laitteet sopivat lapsia lukuun ottamatta kaiken ikäisille käyttäjille laitekohtaiset säädöt helposti laitteessa istuen henkilökunta opastaa sekä tekee aloitusohjelman miellyttävä, avara kuntoilusali, jossa isot peilit, musiikki, virvokemahdollisuus salin käyttöaika joustava, asiakkan tarpeista lähtevä Terapia ja vesiliikunta-allas soveltuu erilaiseen vesiliikuntaan, kuntoiluun tai omaan hyvinvointiin liittyen allasterapiaan uimaopetukseen vauvauintiin Faktoja: Suomen ainoa terapia-allas, jossa vedenalainen äänimaailma ja värivalot kiinteänä allas tasapohjainen, normaali syvyys 1,30 m mutta voidaan madaltaa 90 cm kätevästi, 41,1 m/2 ainoita altaita Suomessa, jonka veden lämpötila voidaan nostaa 35 C asteeseen ja mahdollistetaan näin mm. ikäihmisten vesirentoutus myös vauvauinnin 33 astetta Celsiusta on siis toteutettavissa suihkupyörätuoli ja altaaseen pääsy mahdollisuus myös liikuntaesteisille allasosastolla invavarustus kuten muuallakin liikuntahallissa Käyttäjäkunta muotoutumassa: Seniorien vesiliikuntaryhmät Seurojen lentopallo- ja sählyvuorot Yritysten henkilökuntien sekä muiden aikuisten kuntosalivuorot Juniorien vapaa uimaharrastus Kokous- ja tilaisuustoiminta Koululaisvuorot arkipäivisin Tulevaisuudessa: eri tyyppistä jumppa- terapia-, ja liikuntatoimintaa monipuolista ja laajaa tilaisuustoimintaa ryhmille hyvän olon palveluita omille ja vieraille kulttuuritoimintoja, valmiita ja itse toteutettuja mitä itse haluaisit? Nuorisotoimintaa Virtaalassa: Nuori Teatteri Monitoimikeskus Virtaalan aukioloajat syyskuun 2005 alusta ma suljettu huoltotöiden vuoksi. ti-pe 9:00-20:00 la-su 12:00-18:00 tilaisuustoiminta eri ilmoituksen mukaan harrasteryhmät omalla aikataululla, sisäänpääsy sovitaan henkilökunnan kanssa Yhteystiedot Henkilökunta: Renne Karppinen, isäntä 044-3070 363, renne.karppinen@seniorpolis.com Hilkka Härkönen, emäntä 0500-587 687, hilkka.harkonen@seniorpolis.com Birgitta Nyman-Järvinen, emäntä 050-3280 374, birgitta.nyman-jarvinen@seniorpolis.com Hannu Liljeblad, Seniorivirtaa Oy hall.pj. 044-7159 353, hannu.liljeblad@seniorpolis.com tai hannu.liljeblad@ristijarvi.fi Monitoimikeskuksen puhelin 044-257 1857 Monitoimikeskuksen osoite: Koulutie 4, 88400 Ristijärvi

18 Ristijärvi tiedottaa Ratkaisu Saukkovaaran kehittämisestä Ristijärven kunnanhallitus on päässyt Vauhtisaukko Oy:n omistajien kanssa sellaiseen ratkaisuun, että Saukkovaara tulee Seniorpolis-kehittämiskonsortioon omana Vauhtisaukko Oy -yhtiönään. Toiminta jatkuu keskeytymättömästi. Aluksi entiseen tapaan ja tavoitteena on kiinnittää pääosin entistä työvoimaa, mutta vähitellen ja viimeistään joidenkin saneerausinvestointien jälkeen Saukkovaara kehittyy Kainuun matkailuverkoston omaleimaiseksi osaksi. Vaikka Seniorpolis-yhteistyö tähtää uusien senioreille suunnattujen tuotteiden kehittämiseen, Saukkovaara tulee säilyttämään hyväksi koetun roolinsa paikallisen väestön ja olemassa olevan asiakaskunnan palvelijana. Seniorpolis Oy:n omistama Seniorivirtaa Oy harjoittaa liiketoimintaa Monitoimikeskus Virtaalassa ja se tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Vauhtisaukko Oy:n kanssa tuotekehityksessään ja markkinoinnissaan. Saukkovaara palvelee rinne- ja hiihtokeskustoimintojen lisäksi ympärivuotisesti ruoka-, anniskelu- ja tanssiravintolana, hotellina ja mökkimajoittajana, karavaanari- ja retkeilykeskuksena sekä moottorikelkkasafarien tukikohtana. Ravintola Saukko on hyvän keittiönsä ansiosta suosittu perhejuhlien ja pikkujoulujen pitopaikka sekä tanssittavista orkestereista tunnettu viikonloppujen huvipaikka. Monitoimikeskus Virtaala puolestaan tarjoaa mielen ja kehon virkistystä rentoutusterapioina ja muina allas- ja saunapalveluina ja kuntosalissa sekä kulttuuri- ja liikuntasalin tapahtumina. Monitoimikeskus on suunniteltu niin, että siellä on ikääntyneidenkin helppo toimia, mutta palveluita suunnataan kaiken ikäisille. Jatkossa Vauhtisaukko Oy:n omistajina ovat toistaiseksi Ristijärven kunnan omistama Seniorpolis Oy ja nykyisistä omistajista Olavi Oikarinen. Nykyisten omistajien irtisanottua vuokrasopimuksensa kunnan kanssa on neuvoteltu lunastussopimus, jonka mukaan rakennukset ja hissit siirtyvät kunnan omistukseen muun omaisuuden ja liiketoiminnan pysyessä Vauhtisaukko Oy:llä. Koko kokonaisuuden lunastushinta on yhteensä 75.000 euroa. Rakennukset ja osakkeet siirtyvät velattomina. Lunastushinta jakautuu rakennuksille ja osakkeille niiden arvon mukaisessa suhteessa. Kunnanvaltuusto on myöntänyt määrärahan rakennusten ja hissien lunastuskorvausta sekä Seniorpolis Oy:n osakepääoman korottamiseksi osakkeiden lunastamista varten. Sopimusluonnokset lunastamisista ja vuokraamisesta ovat lakimiehen tarkistettavina ja tulevat kunnanhallituksen hyväksyttäväksi lokakuun aikana. Kunnanhallitus on hyväksynyt alla olevat tavoitteet lunastuspäätökselle. Myöntäessään määrärahat Saukkovaaran lunastamiseen kunnanvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että Saukkovaaraa kehitetään näiden tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita 1. Saukkovaara on osa Ristijärven infrastruktuuria (sekä kuntalaisten että matkailijoiden palveluvarustuksena) eikä sitä korvaa mikään muu toiminta täällä. Sen vuoksi kunnan rooliin kuuluu varmistaa ja pitää tavoitteena, että infra toimii. 2. Saukkovaaralle on vuosien saatossa kiinnittynyt useiden miljoonien markkojen edestä kunnan ja yleensä yhteiskunnan rahaa. Merkittävien kunnan sijoitusten (Saukkovaaran kunnallistekniikka ja hiihtokeskus mökkeineen) hyödyntämisen (mm. tonttimyynti ja liiketoiminta/työpaikat) kannalta Saukkovaaran toiminta vähintään nykyisessä laajuudessaan on välttämätöntä. Kunnan tavoitteena on toiminnan jatkuminen. 3. Useissa yhteyksissä on todettu tarve saada aikaan Ristijärven matkailutuote, jonka muodostavat matkailuyritykset yhdessä kunnan kanssa. Tämä tarve on noussut entistä voimakkaampana senioristrategian kehittämisen yhteydessä, mm. Virtaalan ja Senioriakatemian toimintojen tuotteistamisessa. Tavoitteena on yhteisesti markkinoitavat ja myytävät palvelutuotteet ja niiden tehokas yhteismarkkinointi. 4. Ristijärveläisten yritysten keskinäinen verkostoituminen ja niiden verkostoituminen lähikunnissa toimivien matkailutuotteiden kanssa edellyttää palveluympäristön laadullista ja sisällöllistä sopusointua. Saukkovaaran suhteen tavoitteeksi nousee rakennusten ja ympäristön kunnon parantaminen ja majoituskapasiteetin lisääminen. 5. Kunnan tehtävänä ei ole perusliiketoiminnan harjoittaminen, mutta väliaikaisesti se voi kehittämistarkoituksessa omistaa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön. Joskus kunnan omistamaa yhtiötä tarvitaan turvaamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömiä toimintoja. Seniorpolis Oy, jonka omistukseen Vauhtisaukko Oy:tä on kaavailtu, on kehittämisyhtiö, jonka omistuspohja on tarkoitettu laajennettavaksi sitten, kun sillä on kiinnostuksen herättämiseksi riittävästi substanssia. Tavoitteena tulee olla Seniorpolis Oy:n, Vauhtisaukko Oy:n ja Seniorivirtaa Oy: n ym. kehittäminen yrityksinä niin, että niistä/niiden osakkeista tulee myyntikelpoisia. Kunnanhallitus on päättänyt kutsua koolle laajan ideariihen, johon kutsutaan kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenet sekä useita em. yhtiöissä ja muutoin matkailun kehittämisen kanssa toimivia henkilöitä. Esitykset Saukkovaaran kehittämiseksi ovat olleet muutoin hyvin yhdensuuntaisia, mutta osa pitää mahdollisena, että Saukkovaaralle löydetään jo ennen kehittämistoimien aloittamista yritys, joka ottaisi kehittämisvastuun. Toiset taas näkevät niin, että Saukkovaara on pantava ensin myyntikuntoon ennen kuin on järkevää ja mahdollistakaan löytää varteen otettava yritys. Tätä etenemistapaa tukevat myös investointien rahoittamiseen olevat avustusmallit sekä pyrkimys hyödyntää Saukkovaaraa muiden matkailutuotteiden kehittämisessä ja verkostoitumisessa osaksi maakunnallista matkailutoimintaa. Kunnan riskien kannalta on joka tapauksessa hyvin tärkeää, että nyt tehdyt päätökset turvaavat hissien ja rakennusten säilymisen Saukkovaaralla. Vaikka varsinainen liiketoiminta joutuisi vaikeuksiinkin, ei hissien ja rakennusten kohtalo ole spekuloinnin kohteena, kun ne ovat kunnan omistuksessa. Iso-Pyhäntäjärven pintaa laskettu kesän mittaan alemmas Iso-Pyhäntäjärven säännöstelyssä ekologiset ja virkistyskäytölliset suositukset kesälle ovat pinnantasojen osalta sellaiset että vedenpinnantason tulisi loppukeväällä nousta nopeasti tarjoten hauelle hyvät lisääntymisolosuhteet. Kesän aikana pinnan tulisi olla tasolla 148,8 m 149,15 m merenpinnan yläpuolella, eli selvästi alle säännöstelyehtojen ylärajan 149,38 m. Kesän aikaisen rytmin tulisi olla lievästi laskeva syyskuun alkuun saakka. Syyssateiden tullessa pinnan sallittaisiin jälleen lievästi nousta. Tänä vuonna tulovirtaamat kasvoivat keväällä aiempia vuosia myöhemmin, ja vedenpinta saavutti tason 149,1 m noin viikon myöhemmin kuin neljänä edellisenä vuotena keskimäärin. Korkeat pinnantasot kesäaikana saattavat joissain paikoin edistää ranta-alueen eroosiota, ja siksi yli 149,15 m pinnantasot eivät tästä näkökulmasta katsottuna ole suositusten mukaisia. Kesällä 2005 vain yhdeksänä päivänä on pinta ylittänyt tuon tason, ollen kevättulvan jälkeisenä aikana keskimäärin tasolla 149,08 m merenpinnan yläpuolella. Pinnantaso on ollut suositusten mukaisesti laskeva, ollen 25.8.2005 jälkeen alle 149,0 m merenpinnan yläpuolella. Vaikka esimerkiksi elokuu Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan monin paikoin on Suomessa ollut sateinen kuukausi, ei Kainuussa ole ollut samanlaisia havaintoja. On vielä mahdoton sanoa miten Iso- Pyhäntäjärvenkin pinnantaso kehittyy syksyn aikana, koska sateista ei ole tietoa. Tavoitteena on nostaa pinnantasoa syyskuun alun tasolta syksyn aikana hieman. Kesällä 2005 ei ole säännöstelystä vastaavan Graninge Kainuu Oy:n puolesta tehty järven alueella ympäristöön liittyviä tutkimuksia. Lähivuosille on suunniteltu alueen pohjaeläimistöä, kalastoa sekä vedenlaatua koskevia tutkimuksia. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi tulee koskemaan myös tätä Ristijärvellä, Kainuussa, sijaitsevaa järveä. EU-direktiivin lähtökohta on että Suomessa ja EU-alueella jokainen vesialue käydään läpi, verrataan vastaaviin vesialueisiin, ja pyritään selvittämään ovatko vesialueet hyvässä ekologisessa tilassa. Samalla muodostetaan ohjelma ja tavoitteet jokaisen vesialueen ekologisen tilan parantamiseksi. Iso-Pyhäntäjärven osalta tämä prosessi on tähän mennessä tarkoittanut lukuisia selvityksiä siitä mikä järven tila on, ja mitä olisi tehtävissä järven ekologisentilan parantamiseksi. Konkreettisia toimenpiteitä on ollut lähinnä säännöstelykäytäntöön tehdyt muutokset. Lähivuosina seurantatutkimuksilla arvioidaan ovatko tehdyt muutokset olleet riittäviä, vai tulisiko etsiä uusia keinoja. Iso-Pyhännän kaltaisessa järvessä ja sen säännöstelyssä on joitakin ongelmia, jotka rajoittavat sitä keinovalikoimaa joka on käytössä. Esimerkiksi Pyhännänkosken voimalaitoksen läpi tai tulvaluukkujen kautta enimmilläänkin voidaan päästää suhteellisen pieni määrä vettä. Tulvasuojelulliset näkökohdat rajoittavat tehtäviä säännöstelykäytännön muutoksia, ja tämä ongelma ratkeaisi vain isohkoilla muutoksilla Pyhännänkosken vesivoimalaitoksen rakenteisiin. Toisaalta monet ongelmat ovat sellaisia joita olisi järven alueella, vaikkei järveä säännösteltäisikään esimerkiksi maaperän laatu ja siitä johtuva eroosio joillakin rantaalueilla. Internetistä, valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilla, on nähtävissä ajantasaista tietoa myös Iso-Pyhäntäjärven pinnantasoista sekä virtaamatilanteista, osoitteessa http://wwwi3.ymparisto.fi /i3/tilanne/fi n/vedenkorkeus/kai.htm. Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä lisätietoja antaa Kainuun Energia Oy:n riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen, puh: 050-5965482.

Ristijärvi tiedottaa 19 Asuminen, palvelut ja elinkeinot kehittämisen painopisteitä Kunnanvaltuusto ja hallitus ovat strategiaseminaareissaan 22.6. ja 20.9. valmistelleet kunnan strategiaa. Toimintaympäristön muutos-, nykytila- ja kehittämisanalyysien kautta on lähestytty päästrategiaa. Voimavaroja ja niiden rajoitteita on sovitettu yhteen tavoitetilan kanssa. Näin on saatu yhteinen käsitys siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Vuoteen 2015 tähdätty näkemys tavoitetilasta on kirjattu kiteytettävän vision pohjaksi. Sen perusteella on määritelty keskeisimmät painopistealueet, joita kehittämällä tavoitetila saavutetaan. Suunnittelussa ei ole pidetty kovin merkityksellisenä asiana arvioida, minkälainen kuntarakenne vallitsee v. 2015. Sen sijaan on pidetty erittäin tärkeänä, että tämän paikkakunnan kehittämiseksi on yhteisesti laadittu, selkeä, elinvoimaisuuden turvaava kehittämisstrategia. Kehittämisstrategiaan sisältyvät keskeiset keinot ja riittävien voimavarojen osoittaminen strategian toteuttamiseksi. Hyvin tärkeää on myös se, että toteutusaikataulu on riittävän nopea, jotta syntyy tarpeeksi voimakas noste ja imu, jotka pitävät kehittämisen vauhdissa. Syyskuun seminaarissa jäsentyivät tärkeimmät painopistealueet tarkempaa jatkotyöskentelyä varten seuraavaan tapaan: 1. Asumisen kehittäminen ja asuntojen rakentaminen nähdään keskeisimpänä avainasiana. Vuokra- ja omistusasuntoja on rakennettava, jotta luodaan edellytykset nuorten, työikäisten ja senioreiden (paluu)muutolle Ristijärvelle. Erilaisten osaomistus- ja tuottamismuotojen käyttämistä pidettiin tärkeänä. 2. Kaavoituksen ja maanhankinnan keinoja monipuolisesti soveltaen sekä kunnallistekniikan rakentamista lisäämällä turvataan, että haluttuja rakennuspaikkoja on kysyntää vastaavasti tarjolla. Hyvien uusien ja tyhjentyneiden rakennuspaikkojen hyödyntäminen kylien kehittämiseksi nähdään tavoiteltavana mahdollisuutena. 3. Ympäristön kauneus, viihtyisyys ja turvallisuus ovat hyvän asuinympäristön perusedellytyksiä, jotka toteutetaan rakentamalla kuntoilu- ja virkistysalueita sekä kevyen liikenteen raitteja ja ulkoilureittejä huolehtien esteettisesti tasapainoisesta rakentamisesta hyvästä hoitamisesta. 4. Seniorpoliksen määrätietoinen toteuttaminen on elinkeinopolitiikan kehittämisen perusta. Matkailun kehittäminen osaksi kainuulaista matkailuverkostoa taide-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun ollessa merkittävässä asemassa on senioristrategiaan liittyen vahva painopiste. Rakennuskiven tuotekehitys- ja jalostusyksikön perustaminen esimerkiksi Seniorpolis Oy: n tuotekehityskonsortion puitteissa kuuluu myös painopisteisiin. 5. Ristijärveläinen hyvän iän palvelutapa yhdistettynä uusien palveluiden ja palveluyritysten syntymiseen on tavoite, joka tähtää poikkeuksellisen hyvän palvelu- ja toimintaympäristön kehittymiseen kaikenikäisille. Seuraavassa kehittämisseminaarissa, joka pidetään 3.11., määritellään mm. keskeiset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamiseksi. KIINTEISTÖJÄ RISTIJÄRVEN KUNNASSA Hyvällä paikalla Viitostien varrella Ristijärven kirkonkylässä, 40 km Kajaanista pohjoiseen, Ristijärven Teollisuustalo Oy:n omistama HYVÄTASOINEN TEOLLISUUS-/ NÄYTTELYKIINTEISTÖ myydään yhtiön osakkeet tai vuokrataan tiloja. Tontti 0,6 ha, laajentamismahdollisuus. V.1988 silmälasikehystehtaaksi valmistunut puurakenteinen kerrosalaltaan 612 m 2 :n suuruinen tasokas teollisuus- /näyttelyrakennus, jossa max. 5,4 m korkea 117 m 2 hallitila, 3 kpl n. 60 m 2 : n (h=3m) työ-/varastotiloja, 4 kpl toimistohuoneita, n. 50 m2 näyttelytiloja, sosiaalitilat, keittiö ja edustustilat sekä saunaosasto ja varastotiloja. Osittain vuokrattu. Myydään tai vuokrataan yrityskäyttöön JOKIKYLÄN KOULU Viitostien läheisyydessä, 55 km Kajaanista ja 11 km Ristijärveltä pohjoiseen kauniissa kylämaisemassa. Rantaan ulottuva tontti 1,8 ha. V. 1961 valmistunut puurakenteinen kerrosalaltaan 780 m 2 :n suuruinen koulu-/asuntolarakennus, jossa 4 luokkahuonetta oheistiloineen ja 4 asuntoa sekä 100 m 2 :n suuruinen vanha talousrakennus. Vapautunut koulukäytöstä v. 2005. Kummankin kiinteistön esittelystä sopiminen ja lisätiedot kunnanrakennusmestari Pertti Härkönen, 044-7159 311 tai kunnanjohtaja Reijo Fredriksson, 044-7159 300 sekä kanslisti Sinikka Seppänen, 08-6155 4323. www.ristijarvi.fi Seurakunnan nuorisotyön syksyn toiminta Seurakunnan järjestämät: 7.10 klo.19.00 Nuorten ilta 9.10 klo. 13.00 Isoskoulutus 21.10 klo 19.00 Nuorten ilta 28-30.10 Jatkorippikoulu Joutenlammella 4.11 klo.19.00 Nuorten ilta 6.11 klo 13.00 Isoskoulutus 18-20.11 Retki Maata näkyvissä Festareille Turkuun 2.12 klo. 19.00 Nuorten ilta 4.12 klo. 13.00 Isoskoulutus 16.12 klo 19.00 Nuorten joulujuhla konsortion kokoaminen ja aiesopimuksista neuvottelu. Selvityksen tavoitteena on saada selville millaisia tarpeita eri-ikäisten senioreiden asumis- ja toimintaympäristölle tulee asettaa ja myös huomioiden kalusteet, apuvälineet, esineistöt sekä tekstiilit ja vaatteet. Onnistuneen esiselvityksen jälkeen, hanke jatkuu kaksi vuotta varsinaisella toteutuksella. Hankkeesta on lisää www.seniorpolis. com sivulla. Sitä päivitetään sitä mukaan kun il maantuu uutta kerrottavaa. Tuotekehityskonsortio -esiselvityshanke Tuotekehityskonsortio esiselvityshanke on alkanut 1.8.2005 ja se on Seniorpolis Oy:n hal linnoima. Allekirjoittanut on aloittanut projektisihteerinä ja hankkeeseen konsultiksi on va littu Synocus Oy Helsingistä. Moni varmaan ihmettelee, että mikä ihmeen konsortio, niin teki allekirjoittanutkin kun ensimmäisen kerran sanan kuuli. Tuotekehityskonsortiolla tarkoitetaan asiatuntijaorganisaatioista ja asiantuntijoista koottua edustajistoa, jotka yhteistyössä luovat olemassa olevista tuotteista, tuoteryhmistä ja palveluista kehittämismahdollisuuksia, jotka ovat tarpeellisia senioreille, vammaisille ja myös muille asiakasryhmille. Esiselvityksen tavoitteena onkin konsortiopartnereiden etsintä, Lämmintä syksyä! Eija Pyykkönen projektisihteeri SE-romun maksuton vastaanotto jatkuu Ristijärven lajitteluasemalla Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Eko-Kymppi, on päättänyt jatkaa sähköromun vastaanottoa myös tuottajavastuun keräysverkoston ulkopuolelle jääneissä kunnissa. Näin ollen myös Ristijärvellä SE-romun vastaanotto jatkuu lajitteluasemilla entiseen tapaansa. Tuottajayhteisöt, joiden vastuulla kierrätyksen järjestäminen lakisääteisesti on, eivät ole toistaiseksi halunneet järjestää kainuulaisille kohtuullisesti saavutettavissa olevia SER-keräyspisteitä siksi kuntayhtymä jatkaa keräilyä omana toimintanaan vuoden loppuun saakka. Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi neuvottelee syksyn kuluessa tuottajayhteisöjen kanssa vastaanoton jatkamisesta myös pienimmissä kunnissa. Palvelun taso pyritään säilyttämään entisellään niin, että jokaisessa Kainuun kunnassa on yksi sähköromun vastaanottopiste. Sähkölaiteromua otetaan edelleen maksutta vastaan Ristijärven lajitteluasemalla

20 Ristijärvi tiedottaa Jätevesiasetus tiukentaa jätevesien käsittelyä maaseudulla Kainuun ympäristökeskuksessa on käynnistynyt tämän vuoden maaliskuussa Kainuun haja-asutuksen jätevesihanke 2005-2006, jossa ovat mukana Kainuun kaikki kunnat. Hankkeen tavoitteena on mm. neuvonnan ja tiedottamisen avulla saattaa maakuntaa tietoa uuden jätevesiasetuksen sisällöstä ja vaatimuksista. Vuoden 2004 alusta voimaan tullut asetus tiukentaa kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyn vaatimuksia. Asetus haja-asutuksen jätevesistä Uusi asetus tiukentaa kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyn vaatimuksia. Uusien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on oltava asetuksen mukaisia heti, mutta vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuottaa aikaa korjata jätevesien käsittely asetuksen vaatimalle tasolle. Poikkeuksen muodostavat kiinteistöt, joiden jätevedet eivät sisällä vessavesiä ja jätevesiä syntyy niin vähän, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole. Tällöin jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan. Jätevesiä ei distysten tilaisuuksissa kertomassa kiinteistökohtaisen selvityksen laatimisesta ja jätevesiasetuksen muista vaatimuksista. Tämän vuoksi kannattaakin seurata oman kylän kyläyhdistyksen tapahtumia, milloin tätä kuumaa aihetta käsitellään omalla kylällä. Lisäksi jokaisen pilottikylän alueelta valitaan ainakin yksi kohde, jolle hankkeen aikana tehdään suunnitelma jätevesien käsittelyn parantamiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelmakohteissa jätevesien käsittelytarpeet olisivat moninaisia: maahanimeyttämö, maasuodattamo, pienpuhdistamo, usean kiinteistön yhteishankkeita, karjasuojan maitohuoneiden ja asuinkiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittely jne. Tarkoituksena on, että hankkeen aikana näitä suunniteltuja jätevesien käsittelyjärjestelmiä päästäisiin myös rakentamaan, jolloin pilottikohteissa järjestetään tutustumis- ja neuvontatilaisuuksia. Hankkeen aikana järjestetään koulutusta kuntien ympäristövirankuitenkaan saa johtaa puhdistamatta pintavesiin. Lisäksi asetuksen mukaan kiinteistöllä, joilla on vesiwc, täyttyy tämän vuoden loppuun mennessä olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän huolto- ja käyttöohje. Kiinteistöllä, joilla ei ole vesikäymälää, selvitys tulee tehdä viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys pitää säilyttää kiinteistöllä. Hankkeen tavoitteena selvittää jätevesien käsittelyn tila Kainuun maaseudulla Hankkeen tavoitteena on selvittää valittujen pilottikylien avulla haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tila Kainuussa. Hankkeen aikana tehdään pilottikylien jokaisen kiinteistön omistajan kanssa yhdessä selvitys kyseisen kiinteistön jätevesien käsittelystä. Kunnat valitsevat itse hankkeessa mukana olevat pilottikylät; yksi jokaisesta kunnasta. Hankkeen aikana hankesuunnittelijat kiertävät kylillä kyläyh- Hankkeen kustannusarvio on 150 000 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja ympäristöministeriö rahoittavat yh- haltioille jätevesiasetuksen sisällöstä ja vaatimuksista sekä jätevesijärjestelmien toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Lisäksi koulutetaan suunnittelijoita, koneurakoitsijoita ja lokayrittäjiä jätevesijärjestelmien suunnitteluun, järjestelmien oikeaan rakentamiseen ja toteutukseen sekä huoltoon. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa hanketta teensä 86 % ja Kainuun kunnat 14 %. Hanke on kaksivuotinen. Hankkeessa on mukana myös Kylässä hanke (Kainuun Nuotta, Pro Agria Kainuu, Kajaanin yliopistokeskus) ja Kyläkoordinaatio hanke. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Lisätietoja: Eero Kananen, puh. 040-774 3849 Seija Schroderus-Härkönen puh. 08-616 3386, 040-861 4873 Jari Pesonen, puh. 0400-818 519 Kullokinpärineä ja tiisselinkatkuo Uvan Torvenkosken partaalle Karppalan myllylle kokoontui jälleen sunnuntaina 3.7.2005 kolmatta sataa ihmistä muistelemaan mennyttä aikaa, tapaamaan tuttuja tai muuten vain ihmettelemään. Karppalan myllytapahtuma kokosi väkeä niin omalta kylältä ja kunnasta kuin naapurikunnistakin. Uusiakin kasvoja oli läsnä. Myllytapahtumia on järjestetty jo pitkälti toistakymmentä, aluksi Uvan koulu keräsi keväisin varoja opintoretkiinsä ja koulun loputtua perinnettä on jatkanut Uvan Kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen aikana tapahtuman ajankohdaksi on vakiintunut ensimmäinen heinäkuun viikonloppu. Pysäköintiongelmia ei ollut niillä, jotka tulivat kävellä lippasten tai vaaran päältä pyöränrenkulla myötäseen niin, että rengas vain sihisi. Tapahtuman avasi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pellonpään Eino Juntunen. Avajaispuheenvuorossa kiiteltiin luojaa suosiollisista ilmoista, jotka tosiaan olivat suorastaan helteiset. Eino myös totesi, etteivät nykyvillityksen mukaiset polliisit ole Torvenkoskelle vielä rantautuneet, poissa ovat niin Senior-, kuin Snowpoliksetkin. Miettinyt hän oli yön hiljaisina hetkinä myös vastaavaa sovellusta tänne, mutta Myllypolis ei oikein tuntunut istuvan. Loppujen lopuksi myllytietämykselle parasta lienee, että on vain yksi polis. Hellapolis. Tämänkertaisen myllytapahtuman kunniavieraina olivat sotaveteraanit, koska sodan päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi kuusikymmentä vuotta. Veteraaneja kunnioitettiin laululla Elämää juoksuhaudoissa ja muutamalla muulla sota-ajan suosikkisävelmällä muun musiikkitarjonnan ohessa. Orkesteri koostui viulusta ja kolmesta haitarista. Viulussa oli edellisen Myllytapahtuman tapaan Minna Tuhkala. Harjunpään Eila ja Juntulan Hilma olivat perinteisin keinoin pyykillä ja valkoista tuli. Varsinkin housupyykkiä oli emäntien pyykkipataan vaarassa tulla lisää, kun miehet hyökkäsivät traktorien pukeille ja päräyttivät käyntiin yhteensä yhdeksän konetta. Ohimarssia johti vihreäkuorinen Zetor. Lisäksi kulkueeseen kuului yhteensä viisi Fordson Majoria, joista kaksi tavallista, kaksi Superia ja yksi pyöreäpääkuutonen, sekä David Brown, Nuffield Universal Four ja Normag. Konekentällä oli nähtävänä muitakin nostalgisia koneita. Täysin soiva McCullough 1-43 moottorisaha vuodelta 1963 pärähti käymään yleisön pyynnöstä useammankin kerran. Ihmeteltävinä olivat myöskin Vanaja ja kaksi Volvo merkkistä kuorma-autoa, joista toinen ajelutti halukkaita. Eikä siinä vielä koko konekanta. Kahden mopedin lisäksi paikalle oli saapunut Moskvitsh Elite, Ford Angia, Volkswagen, Dodge ja kaksi Volvoa, Pyhimys (444) ja Amazon. Ja vaikka vesi myllyrännissä ja Torvenkoskessa oli varsin vähissä, olisi jyvät tälläkin kertaa saanut jauhettua ja päreet höylättyä vaikka naapurikylän Karhulan Sepon kuulamoottorilla. Alempana myllykentällä väellä riitti puhumista. Mitä, kun niin harvoin nähdään. Makkara tirisi grillissä ja lätyt emäntien muuripannulla. Myllynkivi ei tällä kertaa kuiskanut menneistä, mutta myllynrakentamista edeltävältä ajalta sain kuulla tarinan Välipellon Einolta. Vanha Kemppainen oli aikoinaan useammankin kerran ikkäänkuin kadonnut joksikin aikaa. Pian katoamisten jälkeen oli alkanut Torvenkosken partaalle vesimyllyn rakentaminen, joten oletettavaa on, että Kemppainen on hakenut myllynmallia kauempaakin. Ja liekö kuljettanut mukanaan hankalimmin tehtäviä osiakin matkoiltaan. Myllytapahtuman perinteisiin on kuulunut täytekakkuarpajaiset. Niin tälläkin kertaa. Koivulan Eeva-Liisan tekemä täytekakku pysyi lähestulkoon Uvalla, kun Siimeksen Heikki sai kuitata palkinnon itselleen. Ja etukäteen: Tervetuloa Karppalaan myös kesällä 2006! Sillon uuvvet vikkeet Taide on katsojan silmissä - Uvallakin Uvan kylällä paljastettiin Sisäruokintakauden avajaistilaisuuden yhteydessä perjantaina 23.9. pysäyttäjä Puolangantien varressa. Senioriakatemian ympäristötaidekurssin oppilas Olavi Oikarisen ja Markku Kemppaisen kärväistä kesken syyskyntöjen kokoama ympäristötaideteos sijaitsee Puolangantien varressa, kylätaloa vastapäätä. Teoksen paljastamista oli seuraamassa parhaimmillaan yli puolensataa kansalaista. Teos Hex-Kärväs kuvaa omalla hiljaisella tavallaan maaseutua, sen muutosta ja kytköksiä menneeseen ja siltaa tulevaan. Teoksesta luettavissa oleva m-kirjain voi tarkoittaa esimerkiksi maaseutua, muutosta tai maamiesseuraa tai sen keskusjärjestöä. Uvan kyläyhdistys on laatinut Kylässä -hankkeen avustamana kyläsuunnitelman vuosille 2004-2006. Suunnitelman yksi tavoitteista on viihtyvyyden parantaminen kylällä ja sen yhtenä osana määritelty monumentti parkkipaikalle. Ajatus teoksen toteuttamisesta on lähtenyt tästä virallisesti liikkeelle. Kiitetyt ja kirotut kärväät ovat antaneet sen tekijöille lopullisen kipinän. Kiitetyt työvälineenä ja kirotut, kun kärvääntappi kolahteli olkapäihin. Iso ratas naksahti koillisen suuntaan, kertoi teoksen luomisesta Olavi Oikarinen, eikä pitänyt sitä teoksen kannalta ollenkaan huonona asiana ja tuskinpa kellään on asiasta vastaan sanomista.