Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 1 (12) 280 Esitys kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan Elykeskukselle Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi HEL 2011-003438 T 11 01 04 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamista ja hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista. Esittelijä Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Pekka Paaer, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 64316 pekka.paaer(a)hel.fi Tiia Stén, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 64316 tiia.stén(a)hel.fi Jari-Pekka Pääkkönen, johtava ympäristötutkija, puhelin: +358 9 310 31536 Liitteet 1 Vantaanjoentörmän hoito- ja käyttösuunnitelma.pdf 2 Fingrid Oyj lausunto.pdf 3 Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirin lausunto.pdf 4 Suomen Kanoottiliitto ry lausunto.pdf 5 Vantaanjoen kalastusalueen lausunto.pdf 6 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen lausunto.pdf Otteet Ote Helsingin Energia -liikelaitos Kaupunginhallitus Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 2 (12) Kaupunkisuunnittelulautakunta Liikuntalautakunta Yleisten töiden lautakunta Asianosaiset Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamista ja hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista. Esittelijä Perustettava luonnonsuojelualue sijaitsee Pohjois-Helsingissä, Tuomarinkylän kaupunginosassa Helsingin ja Vantaan rajalla. Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistamalla maalla viiden eri tilan alueilla. Vantaanjoentörmä sisältyy Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2008 2017 kohteisiin. Alue on merkitty Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 3 (12) Alue kuuluu Helsinkipuistona kehitettävään alueeseen. Vuonna 1990 vahvistetussa Haltialan asemakaavassa nro 9540 alue on merkitty erityisalueeksi virkistystä ja maanviljelystä varten, ja alueella tapahtuvien toimenpiteiden tulee tukea kulttuurimaiseman säilymistä. Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaesityksessä Vantaanjoentörmän länsiosa on osoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi alueeksi. Alueen pinta-ala on 2,98 hehtaaria Vantaanjoentörmän merkitys luonnonsuojelualueena Vantaanjoentörmää luonnehtivat kasvistollisesti rikkaat ja pääosin hyvin säilyneet erityyppiset lehdot ja isojen ojien suiden rinteiden viljavat niityt. Lehtojen kasvistoon kuuluu Helsingissä harvinaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja. Alueen linnustoon kuuluu yksi direktiivilaji ja kolme uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia. Vantaanjoentörmän vesi- ja ranta-aluetta hyödyntävät luontodirektiivin lajit saukko ja vuollejokisimpukka. Suojelualueella on merkitystä myös muille eliöille, kuten kääväkkäille ja lepakoille. Edelleen Vantaanjoentörmän merkitystä luonnonsuojelualueena korostaa alueen hyvä luonnontilaisuus, monipuolisuus ja kasvillisuustyyppien edustavuus. Suojelualueen laajuus ja välitön sijainti suurten luontoalueiden läheisyydessä tekevät siitä merkittävän osan maakunnallista viheralueverkkoa. Vantaanjoentörmän merkitys virkistysalueena Vantaanjoentörmän etelänpuoleisella pellon suojakaistalla kulkee kävelyreitti, jota liikuntavirasto ylläpitää lumitalvina hiihtoladun pohjana. Reitti jää jokitörmän ja viljelypellon väliselle viljelemättömälle kaistaleelle. Suojelualueen perustaminen ulkoilureitin pohjoispuolelle ei heikennä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vantaanjoentörmän rinne on jyrkähkö ja tiheäpuustoinen, eikä sillä ole suurta virkistyskäyttöön liittyvää merkitystä. Kalastusta varten Vantaanjoentörmältä osoitetaan kaksi paikkaa, Niskalankosken pohjapadon ja suvannon luona. Hoito- ja käyttösuunnitelma Rauhoitusesityksen liitteenä on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen teettämä hoito- ja käyttösuunnitelma. Vantaanjoentörmän suojelun suunnittelua on tehty yhteistyössä kaupungin rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston ja Fingrid- kantaverkkoyhtiön kanssa. Alueen hoitotoimia ovat suojelualueen rajojen merkitseminen ja opastetaulujen asentaminen; niittyjen hoito ja tiettyjen puulajien poisto; kulku- reittien
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 4 (12) Lausunnot kunnostaminen sekä maastojätteiden poistaminen. Perustettavaa suojelualuetta sivuaa ja leikkaa voimajohtolinja, jonka ylläpidon periaatteista on saatu kantaverkkoyhtiön lausunto. Voimalinjan alle jäävän maa-alueen hoito voidaan sovittaa suojelualueen luonnonarvoja tukevaksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa alueella liikkumista pyritään ohjaamaan poluille. Kulunohjaus on erityisesti tarpeen alueen harvinaisten kasvilajien kasvupaikkojen läheisyydessä tallauksen välttämiseksi. Mikäli virkistyskäyttö osoittautuu ennakoitua paljon runsaammaksi ja aiheuttaa haittoja, määräyksiä voidaan tarkistaa seuraavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa muuttamatta itse rauhoituspäätöstä. Suojelualueen reunalla ulkoilureitin kulunohjauksesta on huolehdittava riittävin rakentein ja opastein. Kulkureittien hoidossa on varmistettava ettei suojelun tarkoitus vaarannu kulutuksen vuoksi. lähetti 24.11.2009 Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman lausunnon antoa varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirille, Fingrid Oyj:lle, Helsingin Energialle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Paloheinän ja Torpparinmäen kaupunginosayhdistykselle, Suomen Latu ry:lle, sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. lähetti lisäksi 20.4.2010 Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamisesityksen suunnitelmineen Vantaanjoen kalastusalueelle lausunnon antoa varten. Lausuntoja saapui yhdeksältä lausunnonantajalta. Saatujen lausuntojen perusteella perustamisesitystä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaa on tarkistettu jäljempänä esitettyjen vastineiden mukaisesti. Lautakuntien lausunnot ovat luettavissa kokonaisuudessaan virastojen verkkosivuilla kokouspäivämäärän mukaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan (21.1.2010) mukaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen hoidon tavoitteet tukevat alueen virkistyskäyttöä ja maisema-arvojen säilymistä. Kslk:n mukaan Vantaanjoentörmä on merkitty yleiskaavassa virkistysalueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Vantaanjoentörmän länsiosa on osoitettu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaehdotuksessa (Kslk 4.6.2009) luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi alueeksi. Kslk huomauttaa liitekarttojen vajavaisista tiemerkinnöistä sekä mahdollisen joen ylittävän kevyen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 5 (12) liikenteen sillan maininnan puuttumisesta. Kslk:n mukaan silta tulisi huomioida rauhoitusmääräyksissä. Esittelijä toteaa, että liitekarttojen tiemerkintöjä on parannettu selkeyden lisäämiseksi, ja että suunnitellun kevyen liikenteen siltayhteyden rakentamisen mahdollisuus on lisätty sallittuna toimenpiteenä alueen rauhoitusmääräyksiin. Kiinteistölautakunta (12.1.2010) pitää esitystä Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamiseksi kannatettavana. Kiinteistölautakunta arvioi, että suojelutoimenpiteet on sovitettavissa yhteen Helsingin Energian voimajohtojen alle jäävän alueen tarvitsemiin hoitotoimenpiteisiin sekä alueen lähiympäristön virkistys- ja kalastuskäyttöön. Liikuntalautakunta (26.1.2010) on päättänyt hyväksyä Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamisen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Yleisten töiden lautakunta (12.1.2010) pitää suojelualueen perustamista kannatettavana alueen monien luontoarvojen vuoksi ja arvioi lausunnolla olleen suunnitelman hyvin ja perusteellisesti tehdyksi. Ytlk puoltaa rauhoitusesityksen ja suunnitelmaluonnoksen hyväksymistä jäljessä mainituin täydennysehdotuksin. Ytlk huomauttaa, että mahdollinen kevyen liikenteen sillan rakentaminen tulee lisäämään käyttöpainetta Vantaanjoentörmän luontoon, mikä seikka tulee huomioida siltaa suunniteltaessa. Ytlk esittää puuston hoitoa käsittelevien kappaleiden 5.1 ja 5.3 tarkentamista ja rinteen valoaukkojen raivauksen maininnan lisäämistä työmenekkilistaukseen. Ytlk huomauttaa, että ympäristökeskuksen tulee vastata suunnitelmassa mainittujen seurantatutkimusten teettämisestä ja kustannuksista. Kulueriin tulee lisätä Ymk:n osuus opasteiden suunnittelussa ja teettämisessä. Ytlk ei kannata kalastuksen sallimista Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueella uhanalaiselle vuollejokisimpukalle koituvien haittojen vuoksi. Mikäli kalastus sallitaan, tulee kalastuksenvalvonnasta Liikuntavirastolle koituva kuluerä lisätä suunnitelmaan. Yleisten töiden lautakunta esittää roskaamiskiellon lisäämistä rauhoitusmääräysten yleisiin rajoituksiin. Lopuksi Ytlk esittää, että Vantaan kaupunki omalta osaltaan huolehtii omia virkistysalueitaan hoitamalla, ettei Vantaanjoen Helsingin puolisille luonnonsuojelualueille kohdistu kohtuuttoman suurta ulkoilupainetta. Esittelijä toteaa, että kevyen liikenteen silta on vasta varhaisella suunnitteluasteella, eikä siitä ole olemassa tarkkoja suunnitelmia. Sillan suunnittelussa luontoarvot tulee huomioida. Rinnemetsikön valoaukkojen raivaaminen on lisätty työmenekin listaukseen ja opasteiden suunnittelun kustannus on lisätty kulueriin Ymk:n vastuulle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 6 (12) Liikuntaviraston kalastuksenvalvonnan kustannukset on niin ikään lisätty vuotuisiin kuluihin ja roskaamiskielto yleisiin rajoituksiin. Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry (26.1.2010) kritisoi Helsingin aietta rajoittaa kalastusta alueellaan joen eteläuoman puolella samaan aikaan, kun Vantaan puoleisella pohjoisrannalla kalastusnäkökohdat on huomioitu paremmin. Piirin mielestä Niskalankosken suojeluvaateisiin vetoaminen ei ole riittävä peruste kalastuksen kieltämiselle koko Vantaanjoentörmän pituudella. Tämän lisäksi piirin mielestä Helsingin ja Vantaan erilaiset kalastussäädökset tekevät alueen kokonaistilanteesta sekavan kalastajien kannalta. Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri kiinnittää huomiota myös siihen, ettei kieltojen valvontaan ole esitetty suunnitelmassa toimenpiteitä tai resursseja. Vapaa-ajankalastajapiiri esittää lausunnon pyytämistä myös Vantaanjoen kalastusalueelta, jonka hoitosuunnitelmaan kyseinen vesialue kuuluu. Esittelijä toteaa, että Vantaanjoen Helsingin ja Vantaan jokirantojen alueilla vallitsee erilainen kalastussäädösten käytäntö myös lännenpänä Pitkäkosken alueella, eikä Vantaanjoentörmän vastaava tilanne ole siten kalastajille uusi. Rauhoitusalue tulee ulottumaan ainoastaan joen rantaviivaan asti ei kunnanrajaan joen keskiuomaan saakka, kuten kalastajapiiri lausunnossaan olettaa. Niskalankoski on mainittu suunnitelmassa uhanalaisen vuollejokisimpukan elinympäristönä ja sen osa-alueena. Vantaanjoentörmän rannassa laajalti liikkuminen aiheuttaisi ensisijaisesti lehtokasvillisuuden tallautumista ja kulumista, mikä on syy liikkumiskieltoon alueella. Rannassa laajalti liikkuminen johtaisi myös vuollejokisimpukoiden häiriintymiseen kalastajien ajoittaisen kahlaamisen seurauksena. Kalastuksen valvonnan kustannuksista ja toimenpiteistä on neuvoteltu liikuntaviraston kanssa ja täsmennykset on lisätty hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Vantaanjoen kalastusalueelta on 20.4.2010 pyydetty erikseen lausunto puheena olevasta suojeluhankkeesta. Fingrid Oyj:n (21.1.2010) lausunnon mukaan esitetty luonnonsuojelualue voidaan perustaa Helen Sähköverkko Oy:n ja Fingrid Oyj:n voimajohtojen pylväsvälien 9Y 16Y ympäristöön ottamalla huomioon jäljempämä mainitut asiat. Johtoalue muodostuu 25 metriä leveästä avoimena pidettävästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Puuston korkeus rajoitetaan johtoaukean reunalla 10 metriin ja reunavyöhykkeen reunalla 20 metriin. Voimayhtiö edellyttää, että luonnonsuojelualuetta saadaan käyttää voimajohdon kunnossapitoon ja tarkastamiseen jalan ja työkoneella. Edelleen yhtiö edellyttää, että johtoaukea saadaan pitää vapaana puista, vesoista ja esineistä, jotka saattavat häiritä johdon käyttöä ja kunnossapitoa. Fingrid Oyj ei sitoudu korjaamaan tai korvaamaan johtojen kunnossapidosta tai muutostöistä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 7 (12) luonnonsuojelualueelle aiheutuvia vahinkoja. Johtoaukealla kasvusto ei saa ylittää neljän metrin korkeutta ja sen hoitamisesta on sovittava erikseen kantaverkkoyhtiön ja Helen Sähköverkko Oy:n yhteyshenkilöiden kanssa. Johtoaukealle ei saa sijoittaa maanpinnasta mitattuna kolmea metriä korkeampia opastetauluja tai viittoja. Opasteita ei saa sijoittaa johtimien alle tai pylväsaloille ja niiden valmistusmateriaalin tulee olla sähköä johtamatonta. Metallirakenteiden sijoittamisesta luonnonsuojelualueelle sekä kulkureittien perustamisesta johtoalueelle tulee sopia erikseen voimayhtiöiden yhteyshenkilöiden kanssa. Kulkureittien läheisiin voimajohtopylväisiin on mahdollista asentaa potentiaalinohjauselektrodeja. Esittelijä toteaa, että kantaverkkoyhtiön voimajohtolinjoja koskeviin säännöksiin on mahdollista sopeutua luonnonsuojelualueen hoitotoimissa. Yhteydenpidolla kantaverkkoyhtiön voimajohtoasiantuntijaan voidaan hoitotoimista sopia niin, että alueen hoito hyödyttää sekä luonnonarvoja että voimalinjan edellyttämiä säännöksiä. Edelleen maastokatselmuksessa kesällä 2011 todettiin kantaverkkoyhtiön voimalinjojen hoitoon käytössä olevia resursseja voitavan tiettyyn rajaan saakka käyttää kohdennetusti luonnonsuojelualueen hoitotoimissa. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi niittymäisenä hoidettavan jokivarren raivaus- ja ylläpitotyöt. Suomen Kanoottiliitto ry. (4.2.2010) esittää Suomen Latu ry:n kumppanuuslajiliittona lausunnossaan koskimelontaan liittyviä näkökohtia. Kanoottiliitto toteaa koskimelontaa harrastettavan Vantaanjoella Vantaanjoentörmän alueella korkean veden aikaan keväällä ja syksyllä. Suomen Kanoottiliitto esittää lausunnossaan, että koskimelojille sallittaisiin satunnainen maihinnousu suojelualueen rantatörmälle, josta kanootit voidaan kantaa virallisille kulkureiteille. Esittelijä toteaa, ettei rauhoitusmääräyksiin ole syytä kirjoittaa poikkeusta pienehköä harrastajaryhmää varten. Koskimelojien on mahdollista nousta maihin kahta Vantaanjoentörmän rantaan saakka rakennettavaa kalastuspaikan polkua myöden Niskalankosken pohjapadon ja suvannon kohdillla. Nämä viehekalastuspaikat on kuvattu tarkemmin hoitosuunnitelman liitekartassa. Vantaanjoen kalastusalueen hallitus (27.5.2010) esittää vesialueiden omistajien edustajana lisäyksiä ja muutoksia Vantaanjoentörmän suojelualueen käyttöön ja hoitoon. Kalastusalueen hallituksen mielestä suojelualueella tulee olla vähintään kolme paikkaa, missä kalastaminen rannalta on mahdollista. Vesialuetta ei kalastusalueen mukaan tule rauhoittaa kalastamiselta tai ravustamiselta. Taimenen ja lohen suojelemiseksi Vantaanjoella on jo voimassa kahlauskielto 1.10.-31.5., jota aikaa kalastusalueen hallitus on valmis tarvittaessa pidentämään suojelualueella ympärivuotiseksi. Vantaanjoen kalastusalueen hallitus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 8 (12) pitää mielekkäänä, että veneestä tai Vantaan kaupungin puoleiselta rannalta tapahtuva kalastus saa ulottua koko joen vesialueelle. Lopuksi Vantaaanjoen kalastusalue huomauttaa, ettei luonnonsuojelualueen perustaminen saa haitata joen kalatalouden kehittämistä tai estää kalataloudellisia joen kunnostustoimia esimerkiksi koskialueilla. Esittelijä toteaa, että kalastajien tarpeita varten suojelualueen rannalle sijoitetaan kaksi viehekalastuspaikkaa, joihin kunnostetaan polut rakenteineen. Vantaanjoentörmän suojelu ei rajoita kalastamista joen vesialueella veneestä tai Vantaan kaupungin puoleiselta rannalta käsin. Alueen suojelu ei myöskään estä Vantaanjoen kalataloudellisia kunnostustoimia, kun toimet tehdään jokiuoman alueella. Koko Vantaanjoen alajuoksun mahdollinen liittäminen Natura 2000- ohjelmaan vuollejokisimpukan suojelemiseksi sen sijaan vaikuttaa kunnostustoimien toteuttamiseen. Vantaan kaupungin ympäristökeskus (2.2.2010) pitää suunnitelmaluonnosta inventointeineen kattavana ja huolella laadittuna. Vantaan ympäristökeskus huomauttaa, että Vantaanjoentörmä täydentää lähistöllä sijaitsevien suojelualueiden verkostoa ja, että alueella on merkitystä osana maakunnallista vihervyöhykettä. Viraston mielestä tämä tulisi tuoda esiin alueen suojelun perusteluissa. Esittelijä toteaa, että alueen maakunnallinen merkitys viherverkoston osana on lisätty alueen suojelun perusteisiin. Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi 1. Suojeltavaa aluetta koskevat kaava- ja kiinteistötiedot ja pinta-ala Vantaanjoentörmän suunniteltuun suojelualueeseen sisältyy maaalueita Helsingin kaupungin Haltialan kylän (404) tilalla Tomtbacka Rno 1:2 ja Niskalan kylän (421) tiloilla Nackböle Rno 1:3; Johannebacken II Rno 1:8; Suvimäki Rno 1:9 sekä Johannebacken Rno 1:10. Vantaanjoentörmä on merkitty Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Yleiskaavassa alue kuuluu myös Helsinki-puistona kehitettävään alueeseen. 1990 vahvistetussa kaupunginosan asemakaavassa 9540 alue on merkitty erityisalueeksi (E), jolla tapahtuvien toimenpiteiden tulee tukea kulttuurimaiseman säilymistä. Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaluonnoksessa Vantaanjoentörmän länsiosa on kaavoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Alueen pinta-ala on 2,98 hehtaaria. 2. Rauhoituksen tarkoitus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 9 (12) Kasvistoltaan ja linnustoltaan arvokkaan lehtometsärinteen ja rantatörmän suojelu. Lehtokasvillisuuteen kuuluu useita vaateliaita ja Helsingissä harvinaisia lajeja ja linnustoon yksi direktiivilaji ja kaksi vaarantunutta lajia. 3. Suojeltavan alueen luonne Pääasiallinen luontotyyppi on tuore runsasravinteinen lehto, jossa vallitsevina lehtotyyppeinä ovat vuohenputki- ja sinivuokkokäenkaalityyppi. Alueen rantavyöhyke on sara- ja heinävaltaista. 4. Alueen sijainti ja karttatiedot Alue on merkitty liitteen olevan hoito- ja käyttösuunnitelman karttoihin. 5. Selvitys hakijan omistusoikeudesta Lainhuutotodistus liitteenä. Esitys rauhoitusmääräyksiksi 1) Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien- kuten marjojen- ottaminen ja kaikenlainen vahingoittaminen; roskaaminen; rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen; maa-aineksien, kivien tai kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen; luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen ja niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen; tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen; muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen. 2) Liikkumisrajoitukset Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi alueella on kielletty: liikkuminen moottoriajoneuvolla pyöräily
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 10 (12) 6. Korvausmenettely koirien, kissojen ja muiden lemmikkien irtipitäminen 3) Sallitut toimenpiteet Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua: liikkuminen jalan merkittyjä reittejä pitkin viehekalastus rannalta erikseen osoitetuilta paikoilta Vantaanjoen yleisiä kalastusrajoituksia ja -määräyksiä noudattaen. voimalinjan alle jäävän rinneniityn hoitaminen avoimena elinympäristönä hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkemmin osoitetulla tavalla. voimalinjan alle jäävän pensaikon ja reunapuuston hoitaminen hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkemmin osoitetulla tavalla. vaarallisiksi katsottavien puiden tapauskohtainen poistaminen kulkureittien ja teiden varsilta. kevytliikenteen sillan rakentaminen Vantaanjoen yli asemakaavassa osoitettuun paikkaan 4) Hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi, ennallistamiseksi ja alueen reittien ja rakenteiden perustamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus vahvistaa hoito- ja käyttösuunnitelman. 5) Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ELY- keskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön tai tutkimuksen kannalta perusteltua. Hakija ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta. 7. Rauhoituksen merkitseminen maastoon Hakija merkitsee luonnonsuojelualueen rajat maastoon Uudenmaan ympäristökeskuksesta saatavilla kilvillä. 8. Hakijan ehdotus luonnonsuojelualueen nimeksi Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualue
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 11 (12) Sovelletut oikeusohjeet Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Esittelijä Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Pekka Paaer, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 64316 pekka.paaer(a)hel.fi Tiia Stén, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 64316 tiia.stén(a)hel.fi Jari-Pekka Pääkkönen, johtava ympäristötutkija, puhelin: +358 9 310 31536 Liitteet 1 Vantaanjoentörmän hoito- ja käyttösuunnitelma.pdf 2 Fingrid Oyj lausunto.pdf 3 Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirin lausunto.pdf 4 Suomen Kanoottiliitto ry lausunto.pdf 5 Vantaanjoen kalastusalueen lausunto.pdf 6 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen lausunto.pdf Otteet Ote Helsingin Energia -liikelaitos Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta Liikuntalautakunta Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2011 12 (12) Yleisten töiden lautakunta Asianosaiset