ASIALISTA 2.12.2011 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 12.12.2011 Kokous 10/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosille 2013 2020 3 Lapin yliopiston vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen 4 Yliopiston lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksestä yliopistolaitoksen uudeksi rahoitusmalliksi 5 Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen vahvistaminen 6 Vararehtorin valitseminen 7 Ilmoitusasiat 8 Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 2.12.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 Kokous 10/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 12.12.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus 2.12.2011 Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 Valmistelija: Mirja Väyrynen, 040 8612 225 Kokous 10/11 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 12.12.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosille 2013 2020 Yliopiston strategian toteuttamiseksi sekä tavoitteiden ja tuloksien saavuttamiseksi on valmisteltu yliopiston henkilöstöpoliittisia linjauksia, joita valmisteltaessa on otettu huomioon yliopiston tämän hetkinen tilanne ja yliopiston lähivuosien haasteet. Yliopiston hallitus kävi keskustelua linjauksista kokouksessaan 23.8.2011. Tämän jälkeen luonnosta on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvoston kokouksessa 18.10.2011 ja luonnoksesta pidettiin yliopiston henkilökunnalle keskustelutilaisuus 8.11.2011. Luonnoksesta, keskustelutilaisuudessa esille otetuista kommenteista ja tilaisuuden jälkeen lähetetyistä kommenteista keskusteltiin 28.11.2011 pidetyssä hallituksen kokouksessa. Henkilöstöpoliittista asiakirjaa on muokattu hallituksen kokouksessa tehtyjen muutosesitysten pohjalta, jonka jälkeen luonnos on ollut yhteistoimintaneuvoston käsiteltävänä 1.12.2011 pidetyssä kokouksessa. Asiakirja on liitteenä. Esitys Päätettäneen hyväksyä asiakirja Lapin yliopisto - hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö.
1 LIITE 12.12.2011 hallitus Henkilöstöpolitiikan linjaukset luonnos 30.11.2011 Lapin yliopisto - hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö Lähtökohtia Lapin yliopiston henkilöstöpolitiikan tavoitteena on: 1. luoda hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö 2. varmistaa yliopiston strategian toteutuminen 3. edistää työn kuormittavuuden tasapuolista jakautumista kaikissa opetuksen, tutkimuksen, taiteellisen toiminnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä hallinnon ja tukipalveluiden tehtävissä 4. kannustaa henkilökuntaa osallistumaan yliopistoyhteisön toimintaan ja antamaan panoksensa sen kehittämiseen entistä laadukkaammaksi, tuloksellisemmaksi ja vaikuttavammaksi yliopistoksi 5. kehittää sisäistä viestintää ja päätöksenteon prosesseja tasapuolisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden arvoista käsin Yliopisto on asiantuntijayhteisö, jonka tärkein voimavara on hyvinvoiva, motivoitunut ja yhteiseen strategiaan sitoutunut henkilöstö. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan pääosa Lapin yliopiston henkilökunnasta kokee itsensä motivoituneeksi ja arvioi toimivansa yliopiston strategian suuntaisesti. Yliopisto noudattaa sellaista henkilöstöpolitiikkaa, joka ottaa huomioon yliopiston strategian, strategian toimeenpanosuunnitelman ja yliopiston arvot. Yliopiston keskeiset arvot ovat yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kysymykset nousevat yliopiston arjessa jatkuvasti esille. Luova tutkimus ja taide edellyttävät vapautta ja yksilöiden moniarvoisuutta, mutta vaarana on individualismi, jossa yliopiston yhteisöllisyys rapautuu. Yhteisöllisyyteen liittyy Lapin yliopistossa sisäänrakennettuna ajatus johtamisesta yliopiston itsemääräämisoikeuteen perustuen. Yhteisöllisyys tarkoittaa yhteistä vastuuta yhteisön toiminnasta. Kriittisyys liittyy yliopiston kykyyn synnyttää uutta tietoa. Emansipatorisuus viittaa käsitteenä kykyyn kyseenalaistaa itsestäänselvyydet ja varmimmat totuutemme. Yliopiston arvoissa luovuus ja vaikuttavuus kuvaavat toimintaa ja sen päämäärää: yliopiston luova tieteellinen, taiteellinen ja pedagoginen työ edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja tasa-arvoa.
2 Lapin yliopiston visiona on olla vuonna 2020 kansainvälinen selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto. Yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailututkimus. Profiilialueiden strategisiksi kärjiksi on määritelty pohjoinen hyvinvointi, kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus ja palvelumuotoilu. Yliopisto vahvistaa strategisten kärkien osaamista eri keinoin. Keinoja tähän ovat voimavarojen uudelleen suuntaaminen ja henkilöstön osaamisen kehittymisen mahdollistaminen yliopiston kärkialueilla. Tästä näkökulmasta yliopiston on tärkeä määritellä menettelytavat, jotka tukevat tätä työtä. Yliopiston henkilöstön määrä Yliopiston henkilöstömäärä on kasvanut maltillisesti viime vuosien aikana. Kasvu on perustunut täydentävän rahoituksen kasvuun. Perusrahoitteisen henkilökunnan määrä on pysynyt lähes samana. Vuoden 2010 aikana tehtiin yhteensä 602 henkilötyövuotta, joista 52 % opetus- ja tutkimustehtävissä. Vallinneesta positiivisesta palkkakehityksestä huolimatta henkilöstömenojen osuus yliopiston kokonaismenoista on asteittain vähentynyt. Vuonna 2010 henkilöstömenot olivat kokonaismenoista 63 %, eli yhteensä 31 M. Henkilöstöpolitiikan haasteet Lähivuosina yliopistoon kohdistuu useita vielä tällä hetkellä vaikutuksiltaan avoimia ulkopuolisia muutospaineita, jotka vaikuttavat niin henkilöstömäärään kuin henkilöstörakenteeseen. Muutokset johtavat siihen, että yliopiston henkilöstövoimavaran käytön tulee olla entistä suunnitellumpaa ja henkilöstöpolitiikan entistä määrätietoisempaa ja sen tulee johtaa yhä tehokkaampaan ja laadukkaampaan toimintaan ja tuloksiin. Henkilöstöpolitiikan välineet Tärkeimpiä henkilöstöpolitiikan välineitä ovat: - pitkäjänteinen, strateginen henkilöstösuunnittelu - opetus- ja tutkimushenkilökunnan kokonaistyöaikasuunnittelun kytkeminen asetettaviin tavoitteisiin ja seurattaviin tuloksiin sekä hallinto- ja palveluhenkilökunnan yksilökohtaiset tavoitteet - aktiivinen ja avoin rekrytointipolitiikka - uuden henkilökunnan perehdyttäminen - osallistava johtaminen - henkilöstön osaamisen kehittäminen erityisesti profiilin strategisten kärkien alueilla - oikeudenmukainen palkkapolitiikka - työmäärien tasapuolinen jakaminen ja henkilöstön osaamisen oikea kohdentaminen
3 - tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen kaikissa toimissa - edellä mainittujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Toimenpiteet 1. Kohti pitkäjänteistä, strategista henkilöstösuunnittelua Yliopisto vahvistaa strategiansa perustana olevaa osaamista. Yksiköt laativat opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta strategisen henkilöstösuunnitelman vuosille 2012-2020. Tiedekunnissa suunnittelun lähtökohtana ovat oppiaineiden ja oppiaineryhmien tavoitteisiin ja tuloksiin nähden optimaalinen henkilöstörakenne ja mitoitus, johon tähdätään määrätietoisesti askeleittain tiedekunnan rahoituksen puitteissa. Arktisessa keskuksessa tarkastelu tapahtuu tutkimusryhmittäin. Henkilöstömäärän kasvun peruste on täydentävän rahoituksen lisääntyminen. Suunnitelma toimii pohjana yliopiston rehtorin ja yksiköiden johtajien välisiin tulos- ja kurkistusneuvotteluihin. Hallinto- ja palveluprosessien kehittämiseksi hallintoyksikkö laatii kokonaisvaltaisen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilökuntaa koskevan henkilöstösuunnitelman yhteistyössä yksiköiden kanssa. Suunnitelman valmistelussa otetaan huomioon, että ko. henkilökuntaa työskentelee hallintoyksikön ohella Lapin korkeakoulukonsernin yhteisessä tukipalvelukeskuksessa, muissa Lapin korkeakoulujen yhteisissä yksiköissä, tiedekunnissa, Arktisessa keskuksessa ja Koulutusja kehittämispalveluyksikössä. Tällä varmistetaan henkilökunnan yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu riippumatta sijoitusyksiköstä. Edellä mainitut suunnitelmat (yksiköiden opetus- ja tutkimushenkilökuntaa koskevat suunnitelmat ja muuta henkilökuntaa koskeva suunnitelma) muodostavat Lapin yliopiston henkilöstösuunnitelman. Opetuksen ja tutkimuksen vahvistaminen yliopiston tulevaisuuden turvaaminen Yliopiston tulevaisuus on riippuvainen opetuksen ja tutkimuksen tuloksista, joiden aikaansaamisessa hallinto- ja palvelutoiminnoilla on oma roolinsa. Yliopiston tavoitteena on lisätä opetus- ja tutkimushenkilökunnan suhteellista osuutta koko henkilökunnasta. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tämä on mahdollista ainoastaan lisäämällä täydentävää rahoitusta. Yliopiston toiminnan perusluonteeseen kuuluu, että osa henkilökunnasta on määräaikaisissa palvelussuhteissa. Hankerahoituksen osuuden kasvaessa on ennakoitavissa, että määräaikaisten tehtävien lukumäärä kasvaa edelleen. Yliopiston strategiaa ja tavoitteiden toteutumista edistäviä tehtäviä pyritään vakinaistamaan osana vuotuisia tulos- ja kurkistusneuvotteluprosesseja edellyttäen, että tehtävän luonne on muotoutunut pysyväksi. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne uudistetaan vuoden 2012 aikana. Tässä yhteydessä arvioidaan urapolkujärjestelmän tarpeellisuus ja laajuus Lapin yliopistossa.
4 Tehtävärakennetta suunniteltaessa arvioidaan nuoremman tutkijan ja tohtorikoulutettavan nimikkeiden ottamista käyttöön jatko-opiskelijoiden nimikkeinä ja apulaisprofessorin nimikkeen käyttöönottoa tehtävissä, joissa tehtävänhoitajan pätevyys on lähellä professorin pätevyyttä. Apulaisprofessorin nimikettä voidaan käyttää määräaikaisissa tehtävissä silloin, kun tutkimusjohtajan, erikoistutkijan, erikoissuunnittelijan, taiteellisen johtajan, koulutusalajohtajan nimikkeet eivät vastaa tehtävän sisältöä. Tiedekuntien jatkotutkintoa tekevien assistenttien ja tutkijoiden tehtävien vapautuessa resurssit suunnataan silloin kun se on tarkoituksenmukaista vahvistamaan yliopiston strategisia kärkiä tavoitteena tukea yliopiston tutkijakoulutusta sovittujen henkilöstösuunnitelmien mukaisesti. Myös muiden opetus- ja tutkimustehtävistä vapautuvien resurssien käyttöä suunniteltaessa arvioidaan, missä määrin resursseja voidaan käyttää yliopiston kärkialueelle. 2. Sovitut tavoitteet ja tulokset kokonaistyöaikasuunnittelun perustaksi Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa 1600 tunnin kokonaistyöaikaa ja tekee kokonaistyöaikasuunnitelman, jossa sovitaan myös tavoitteista ja näiden edellyttämästä läsnäolosta työpaikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää tiedot opetus- ja tutkimushenkilökunnan kokonaistyöajan käytöstä yksiköittäin ja tehtävittäin ensimmäistä kertaa vuoden 2011 tietojen osalta. Myös tulostietoja, kuten julkaisuja kootaan tehtävä- tai henkilötasolla. Vuonna 2013 voimaan tuleva uusi yliopistojen rahoitusmalli tulee myös indikaattoreineen entistä tiukemmin ohjaamaan yliopistojen sisäistä toimintaa. Keskeisiä rahoituskriteereitä ovat toteutuneet tutkinnot, opintojen läpäisy (55 op), kansainvälinen referee -julkaiseminen ja kilpailtu tutkimusrahoitus. Yliopiston rahoituksen turvaaminen jatkossa edellyttää, että jokaiselle opettajalle ja tutkijalle sovitaan henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Yliopistolle luodaan myös palkitsemisjärjestelmä, joka palkitsee tavoitteiden saavuttamisesta. Työntekijäkohtaiset tavoitteet sovitaan osana kokonaistyöajan suunnittelua. Kokonaistyöajan suunnittelun kohteet ja mekanismit yhtenäistetään koko yliopiston tasolla. Seuranta tapahtuu aina seuraavan kokonaistyöaikasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Hallinto- ja palveluhenkilökunnalle sovitaan henkilökohtaiset tavoitteet osana kehityskeskusteluita. Jokainen opettaja ja tutkija laatii kokonaistyöaikasuunnitelman oppiaineen/tutkimusryhmän vastuuhenkilölle. Esitys sisältää henkilön työajan kohdentumisen (100 %) opetukseen, tutkimukseen, taiteelliseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sekä työntekijän omat tavoitteet kultakin tehtävä-alalta. Esityksen pohjalta oppiaineiden tai tutkimusryhmien vastuuhenkilöt käyvät keskustelut dekaanin/johtajan kanssa, joka sovittaa yhteen oppiaineiden
5 esitykset yksikön kokonaisuuteen ja tavoitteisiin ottaen huomioon tehtävien tasaisen kuormittumisen. Yksikön johtaja vastaa siitä, että suunnitelmat kattavat yksikön toiminnalliset tarpeet. Dekaani raportoi yksikkönsä kokonaistyöajan käytön tulosneuvotteluissa ja tavoitteiden toteutumisen. 3. Aktiivinen ja avoin rekrytointipolitiikka Aktiivisella ja avoimella rekrytoinnilla varmistetaan yliopiston osaamisen kehittäminen strategisille vahvuusalueille ja luodaan kansainvälinen, monikulttuurinen toimintaympäristö, joka edesauttaa yliopiston kehitystä vahvasta opetusyliopistosta vahvaksi tiede- ja taideyliopistoksi. Opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä arvioidaan kansainvälisen haun tarkoituksenmukaisuus. Yliopiston avoimet tehtävät laitetaan pääsääntöisesti avoimeen hakuun. Tästä menettelytavasta voidaan kuitenkin poiketa erityisin perusteluin. Rekrytoitaessa muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, haku kohdistetaan ensisijaisesti yliopiston sisälle. Näin toimien pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia työtehtävien uudistamiseen ja osaamisen laventamiseen. 4. Perehdyttämällä uudet osaajat osaksi omaa yksikköä ja yliopistoyhteisöä Perehdyttämällä uuden työntekijän omaan yhteisöönsä yliopisto osallistaa hänet oman yhteisönsä strategiaan, tavoitteisiin ja toimintakulttuuriin. Erityisen tärkeää tämä on ulkomaalaisten työntekijöiden kannalta. Tällöin perehdyttäminen laajenee myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Vieraskielinen ohjeistus ja muu materiaali on tärkeä edellytys ulkomaalaisen henkilökunnan täysipainoiselle työskentelylle yliopistoyhteisön jäsenenä. Tiedekunnissa hallintopäälliköt ja muissa yksiköissä johtajat vastaavat uuden henkilöstön, ml. yksiköissä työskentelevät jatko-opiskelijat perehdyttämisestä. Tukena tässä työssä on yliopiston yhteinen perehdyttämissuunnitelma. 5. Osallistavalla johtamisella tulokselliseen työyhteisöön Johtamisen avulla yliopisto pyrkii saamaan koko yliopiston asiantuntijuuden ja henkisen pääoman tukemaan yliopistoyhteisön tavoitteiden toteutumista ja aktivoitumaan toiminnan kehittämiseen ja muutosten läpivientiin. Yliopiston johto ja yksiköiden johtajat johtavat siten, että mahdollisimman monelle tarjoutuu mahdollisuus antaa asiantuntijapanoksensa yhteisön päätösten perustaksi. Yliopistossa toteutetaan itsehallintoa turvaamalla täysimääräisesti yliopistoyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, mm. yhdenvertainen mahdollisuus osallistua vaaleihin. Jatkuva muutos edellyttää toimivaa muutosviestintää, jossa päätösten perusteet ovat kaikkien tiedossa.
6 Akateeminen johtaminen ja asiantuntijuuden johtaminen ovat vaativia, sitoutumista edellyttäviä tehtäviä, jotka edellyttävät sekä akateemista pätevyyttä että johtamistaitoa. Yliopiston asiantuntijajohtamista ja esimiestoimintaa tuetaan ja kehitetään edelleen. 6. Henkilöstön osaaminen yliopiston menestymisen tärkein voimavara Lähtökohtana henkilöstön osaamisen kehittämisessä on vahvan tiede- ja taideyhteisön luominen erityisesti yliopiston strategisten kärkien alueilla. Tässä työssä kärkien vastuuprofessorit ja heidän ympärilleen kokoamat asiantuntijaryhmät muodostavat sisällöllisen kehittämisen ytimet. Näihin keskittymiin kootaan myös kärkiä vahvistavat tutkimushankkeet ja tohtoriohjelmat sekä luodaan yliopiston omaa osaamista täydentävät kansalliset ja kansainväliset verkostot. Yliopistoyhteisön osaamista vahvistetaan osallistumalla aktiivisesti kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan. Yliopisto pyrkii turvaamaan opettajille ja tutkijoille mahdollisuuden osallistua alansa tieteellisiin konferensseihin ja verkostoihin. Oman työn hallinta on työn toimivuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin perusedellytys. Myös muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan omaan työhön liittyvän osaamisen ajantasaisuudesta huolehditaan. Koulutus- ja kehitystarpeista keskustellaan osana vuosittain käytäviä kehityskeskusteluita. 7. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen palkkapolitiikka Yliopisto noudattaa tasapuolista ja tuloksiin kannustavaa palkkapolitiikkaa. Tehtävien palkkaus määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) perusteella. Järjestelmä perustuu tehtävän vaativuustason ja henkilön suoritustason arviointiin. Johtamis-, kehittämis- ja päällikkötehtäviin voidaan soveltaa sopimuspalkkaa. Jokainen arviointiprosessiin osallistuva henkilö huolehtii ja vastaa omalta osaltaan tehtävien ja suoriutumisen tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta tarkastelusta. Arviointi organisoidaan siten, että esimies tuntee arvioitavan tehtävän sisällön ja sitä tekevän henkilön suoriutumisen. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin kriteereitä käytetään vastaamaan yliopiston strategian toteutusta ja rahoituksen indikaattoreita, jolloin suoriutumisen arvioinnille muodostuu suora yhteys yliopiston palkitsemisjärjestelmään. Johtajilla ja esimiehillä on vastuu siitä, että henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palkka-arviointineuvotteluissa. Täydentävän rahoituksen rahoitushakemuksissa palkkakustannukset arvioidaan yliopiston kannustinjärjestelmän ja -periaatteiden mukaisesti.
7 Yliopisto ohjeistaa vakinaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan osallistumisen hanketoimintaan sekä selkiyttää hankkeiden johtamispalkkiot. 8. Työmäärän oikeudenmukaisella ja tasapuolisella jakamisella ja työtehtävien onnistuneella kohdentamisella työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin Yliopiston tavoitteena on varmistaa henkilöstönsä työssä jaksaminen ja edistää omalta osaltaan työurien pidentymistä. Tässä tehtävässä keskeisellä sijalla on huolehtia sekä työn kuormittavuuden tasapuolisesta jakautumisesta henkilöstön kesken että henkilöstön osaamisen kohdentumisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Koska suurin osa yliopiston henkilökunnasta on työhönsä erittäin sitoutunutta ja tekee ahkerasti työtä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, on tärkeää, että opetus- ja tutkimushenkilökunnan kokonaistyöaikasuunnittelun ja muun henkilökunnan kehityskeskusteluiden yhteydessä sovitaan kullekin henkilölle yliopiston strategian toteutusta ja tulevaisuutta varmistavat tavoitteet, joiden painotukset lähtevät henkilön omista vahvuuksista. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta tavoitealueita ovat tutkintoihin sisältyvät opintopisteet, väitöskirjojen ohjaukset, kansainväliset referee-julkaisut, yhteiskunnalliset tehtävät (asiantuntijatoiminta), kansallinen (SA ja TEKESrahoitus) ja kansainvälinen, EU:n puiteohjelmat ja muu EU:lta tuleva suora tutkimusrahoitus. Prosessin aikana määritellään myös oppiaineiden vahvuusalueet osana tiedekuntien tavoitekokonaisuutta. Jokaisen oppiaineen/oppiaineryhmän tulisi löytää vahvuuksia ainakin kolmelta seuraavalta alueelta: perusopetus, jatkotutkintokoulutus, tutkimus, taiteellinen toiminta, kansainvälinen toiminta, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kilpaillun rahoituksen hankinta. Muun henkilökunnan osalta osana kehityskeskusteluita määritellään kunkin henkilön asiantuntemus- ja osaamisalueet ja arvioidaan niiden käyttöä henkilön nykyisessä tehtävässä tai vahvuuksien sen osoittaessa muussa tehtävässä. Yliopistoyhteisön toiminnan läpinäkyvyyden ja tilintarkastuksen turvaamiseksi yliopiston pitää tuntea henkilöstönsä sidonnaisuudet. Työsopimuksissa on pääsääntöisesti sovittu, että Työntekijä ei saa ottaa vastaan ilman työnanatajan suostumusta sellaista tehtävää, joka edellyttää tämän työsopimuksen mukaisen työajan käyttämistä tai voi vaikuttaa siihen, että hän ei voi suorittaa omia työtehtäviään. Sidonnaisuuksien tuntemiseksi on välttämätöntä, että työnantajalle ilmoitetaan säännöllisistä ja merkittävistä sivutöistä ja muista sidonnaisuuksista niiden alkaessa. Tärkeää on, että sidonnaisuuksien kautta ei kilpailla työnantajan kanssa. Tiedon ajantasaisuudesta huolehtimiseksi uusi ilmoitus tulee tehdä, jos sidonnaisuus päättyy tai muuttuu ja joka tapauksessa määräajan kuluttua edellisen ilmoituksen tekemisestä.
8 9. Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus yliopiston vahvuutena Yliopisto noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Yliopistossa lähtökohtana on, että tasa-arvoa edistävä ajattelutapa on läpikäyvänä periaatteena kaikessa yliopiston hallinnossa ja päätöksenteossa. Strategisessa suunnittelussa ja kaikilla päätöksenteon tasoilla tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuuden vaatimus ja päätösten vaikutukset tasa-arvon toteutumiseen. Tasa-arvoisen työyhteisön luominen edellyttää tasa-arvoajattelua ja yhdenvertaisuuden omaksumista työyhteisön toiminnan perustaksi. Tasa-arvotyön tärkeänä tehtävänä on kehittää toimintakulttuuria sekä suunnata tasa-arvotietoa aktiivisesti henkilökunnalle ja opiskelijoille. 10. Yhteistoiminta- ja työsuojelusopimukset Yliopisto noudattaa kaikessa toiminnassaan yhteistoiminta- ja työturvallisuuslakia. Selvitetään mahdollisuudet yliopiston yhteistoiminta- ja työsuojelusopimusten uudistamiseen vuoden 2012 aikana. 11. Toteutumisen seuranta Henkilöstöpoliittisen ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tulossopimus- ja kurkistusneuvotteluissa, joissa myös asetetaan lähiajan tavoitteet seuraavalla vuodelle.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus 2.12.2011 Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 Valmistelija: Tarja Särkkä, 040 732 778 Kokous 10/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 12.12.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Lapin yliopiston vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen Yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan 28.11. yliopiston toiminnasta ja taloudesta vuonna 2012 alustavan luonnoksen pohjalta. Yliopistolla on tässä vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön alustava ehdotus vuoden 2012 rahoituksesta. Valtionavun suuruus varmistuu myöhemmin. Liitteeseen laadittu esitys vuoden 2012 talousarviosta perustuu ministeriön toimittamaan arvioon. Luonnoksen valmistelussa on otettu huomioon hallituksen keskustelussa esiin tulleet seikat ja siihen on lisätty tasearvio tilanteesta 31.12.2012. Investointisuunnitelma jaetaan kokouksessa. Esitys Päätettäneen hyväksyä liitteen mukainen Lapin yliopiston vuoden 2012 toimintasuunnitelma ja talousarvio kokouksessa tehtävin täydennyksin.
1 LIITE / Hallitus 12.122011 (17 sivua) LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 Luonnos 12.12.2011
2 Sisältö Johdanto 1. LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1.1. Strategia 2020 ja sen vahvistaminen 1.2. Perustutkintokoulutuksen laatu ja mitoitus 1.3. Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 1.4. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen 1.5. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 1.6. Johtaminen, esimiestyö ja työhyvinvointi 2. LAPIN YLIOPISTON MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2012 2.1. Perusopetus 2.2. Tutkimus ja jatkokoulutus 2.3. Henkilöstömäärän kehitys 3. ARVIO VUODEN 2012 TALOUDESTA 3.1. Toiminnan tuotot 3.2. Toiminnan kulut 3.3. Muut toiminnan erät 3.4. Tasearvio 4. PERUSRAHOITUKSEN KOHDENTAMISEN YLEISET PERIAATTEET 5. STRATEGIARAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN
3 Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 Lapin yliopiston toimintaa ohjaa Lapin yliopisto 2020-strategia ja sen toteutusta varmistava strategian toimeenpanosuunnitelma, joka ulottuu vuosille 2011-2014. Niiden lisäksi yliopistolla on voimassa oleva opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston välinen tulossopimus, joka määrittää vuosien 2010-2012 tavoitteet ja tärkeimmät kehittämisen kohteet. Sopimus kattaa myös ko.vuosien keskimääräiset määrälliset ja tunnuslukutavoitteet. Vuoden 2011 aikana kansallisella tasolla tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttavat myös Lapin yliopiston toimintaan ja talouteen lähivuosien aikana. Niitä sisältyy sekä OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011-2016, valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2012, OKM:n palautteeseen vuoden 2010 toiminnasta että yliopistolaitoksen uuteen rahoitusmalliin. 1. LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Lapin yliopiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 sisältää: - strategian toimeenpanosuunnitelman mukaiset vuoden 2011 aikana toteutetut keskeisimmät toimenpiteet - toimenpiteet, jotka koskevat vuotta 2012. Toimenpiteissä on otettu huomioon myös ne kansallisen tason päätökset, jotka edellyttävät yliopistolta reagointia vuoden 2012 aikana. - ennakoinnin yliopiston määrällisestä kehityksestä vuonna 2012. Suunnitelma noudattelee rakenteeltaan yliopiston strategiaa. 1.1. Strategia 2020 ja sen vahvistaminen Vuosi 2011 Lapin yliopisto on määritellyt profiilinsa ja sen strategiset sisällölliset kärjet. Strategian toteutuksessa keskeisintä oli strategisten kärkien tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vahvistaminen. Strategiaan sisältyy myös yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa erityisesti aluevaikuttavuuteen tähtäävissä toiminnoissa. Vuonna 2011 yliopisto nimesi strategisten kärkien vastuuprofessorit, jotka kokosivat yliopiston eri yksiköistä ympärilleen asiantuntijaryhmät. Yliopiston sisäistä tutkimusrahoitusta kohdennettiin ulkopuolisen arviointiryhmän esitysten perusteelle kärkien tutkimustoiminnan vahvistamiseen, yhteensä 470 000. Oppiaineet profiloivat oman tutkimuksensa suhteessa yliopiston strategisiin kärkiin. Kv.referee - julkaiseminen lisääntyi vuosina 2010 ja 2011.
4 Lapin korkeakoulukonserniyhteistyön tuloksena perustettiin konsernin yhteinen tukipalvelukeskus, valmisteltiin Pohjoisen kulttuuri-instituutin johtosääntö, toteutettiin korkeakoulujen yhteistä innovaatioohjelmaa ja panostettiin opiskelijaliikkuvuuteen. Vuosi 2012 Strategisten kärkien tutkimusta vahvistetaan edelleen. Rahoitusta suunnataan kärkiin kohdennetulla haulla referee julkaisemiseen, SA:n, TEKES:in ja EU:n tutkimushankkeiden valmisteluun ja tutkijoiden ja taiteen tekijöiden kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Myös saavutetuista tuloksista (kv.referee-julkaisut, kansainväliset kuratoidut näyttelyt, kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus) palkitaan. Lisäksi strategiarahoitusta kohdennetaan Arktisen keskuksen ja UArcticin yliopiston profiilia tukevaan toimintaan. Yliopisto määrittää kansainväliset strategiset kumppaninsa yliopiston strategisten kärkien tutkimusta vahvistavien UArctic-verkoston yliopistojen joukosta kansainvälisyysohjelman laadinnan yhteydessä. Kansainvälistä julkaisemista lisätään edelleen. Arktisen keskuksen ja tiedekuntien yhteistyötä vahvistetaan yksiköiden yhteisillä opetus- ja tutkimustehtävillä. Tiedekunnat ja Arktinen keskus tukevat osallistumista UArcticin kansainvälisten temaattisten verkostojen toimintaan. Palautteessaan yliopistojen vuoden 2010 toiminnasta ministeriö on todennut, että Lapin korkeakoulukonsernin merkitys tulee kasvamaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentyessä Lapista ja että konsernin tulee uusia strategiansa ja toimintarakenteensa. Ministeriö käy asiaa koskevat neuvottelut konsernin korkeakoulujen kanssa alkuvuodesta 2012. Tammikuun 2012 aikana yliopisto esittää ministeriölle kriteerit, joiden avulla ministeriö tulee arvioimaan yliopiston strategian toteutusta seuraavan tulossopimuskauden aikana. 1.2. Perustutkintokoulutuksen laatu ja mitoitus Vuosi 2011 Yliopistossa otettiin käyttöön AHOT-järjestelmä. Opiskelijoilta ja työnantajilta kerättiin palautetta koulutuksen onnistuneisuudesta. Opettajien tutor-opas otettiin käyttöön. Yliopiston alumnitoimintaa vahvistettiin. Konsernin sisäistä liikkuvuutta tukevia yhteisiä opintojaksoja tarjottiin useita ja allekirjoitettiin SOCIOPOLIS- yhteistyörakennetta tukeva sopimus. Syksyn tulosneuvotteluissa tarkasteltiin oppiaineiden/oppiaineryhmien/koulutusohjelmien tuotoksia suhteessa panoksiin. Vuosi 2012 Kevään 2012 kurkistusneuvotteluissa oppiainetasoista analyysia syvennetään ja sovitaan oppiainekohtaisista kehittämistavoitteista. Opiskelijoiden läpäisyä tehostetaan edelleen. Opiskelijavalintoja kehitetään: päävalinnat suunnataan ensimmäisen opiskelupaikan hakijoille. Erillisvalintoja kehitetään. Valmistaudutaan sähköiseen yhteishakuun. Opiskelijapalautteen keruuta ja hyödyntämistä systematisoidaan. Tiedekuntien tutkintoihin sisällytetään kansainvälinen osio, joka voi olla vaihtoa, harjoittelua tai vieraskielisiä opintoja. Konsernitasolla yksiköiden yhteisiä opintoja lisätään. Käynnistetään uusia kansainvälisiä maisteriohjelmia.
5 Määritetään yliopiston vuosien 2013-2016 aloituspaikkamäärät ottaen huomioon opetusministeriön palautteen ja UNIFin työryhmien esitykset alakohtaisesta koulutustarjonnasta. 1.3 Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus Vuosi 2011 Yliopistossa toteutettiin kysely tiedekuntien ja yliopiston yhteisen tutkijakoulun yhteistyön lisäämisestä. Yliopiston sisäisen tutkijakoulutuksen organisoitumisen mallista päätettäneen joulukuussa 2011. Arktistohtoriohjelma ja Sosiaalityön ja sosiaalialan tohtoriohjelma jatkoivat toimintaansa. Uusien strategisia kärkiä tukevien ohjelmien valmistelu aloitettiin. Yliopisto sai rahoitusta kansainvälisten tohtoriohjelmien valmisteluun. Kv.yksikkö tuki tohtoriopiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa. Vuosi 2012 Tutkijakoulutuksen uusi organisoitumisen malli jalkautetaan yliopiston sisälle. LECTRAn (oikeustieteen paikallinen tohtoriohjelma) toiminta käynnistyy. Uusien tohtoriohjelmien valmistelu jatkuu. Tutkijakoulutuksen kansainvälistämiseksi panostetaan ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden ja opettajien rekrytointiin. Sovitaan yliopiston tulevista tohtoritavoitteista. OKM:n tohtorikoulutuksen mitoituksen lähtökohtana sopimuskaudella 2013-2016 on laajentaa koulutusta yliopiston edustamilla koulutusaloilla valtakunnallisesti yhteensä 3 tohtorintutkinnolla (2 oikeustieteen ja 1 kasvatustieteen koulutusalalle). 1.4. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen Vuosi 2011 Aikuiskoulutusta kehitettiin konsernitasolla konsernin aikuiskoulutushankkeen puitteissa yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun vetämänä. Avoimen yliopiston palvelut toimivat osana konsernin tukipalvelukeskuksen palveluita. Yliopisto oli aktiivinen maahanmuuttajien kouluttamisessa. Vuosi 2012 Käynnistetään konsernin aikuiskoulutussuunnitelman toimeenpano. Aikuiskoulutuksen tutkimusta vahvistetaan. Pedagogisten opintojen järjestäminen organisoidaan nykyistä tehokkaammaksi. Elinikäinen oppiminen viedään osaksi tiedekuntien opetussuunnitelmia. 1.5.Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vuosi 2011 Yliopisto oli mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulujen yhteistä innovaatio-ohjelmaa. Lähialueyhteistyötä toteutettiin ENPI- ja Interreg-hankkeilla. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin yli 20 ENPI-hanketta. Yliopiston
6 henkilökunta toimi aktiivisesti kansallisissa, kansainvälisissä ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Yliopisto edisti EU:n informaatiokeskuksen perustamista. Vuosi 2012 Lapin korkeakoulujen yhteinen innovaatio-ohjelma uudistetaan. Arktinen keskus kilpailee EU:n informaatiokeskusta valmistelevan tutkimushankkeen toteuttamisesta. Yliopisto varautuu EU:n ohjelmakauden päättymiseen vuonna 2013. 1.6. Johtaminen, esimiestyö ja työhyvinvointi Vuosi 2011 Syksyn tulosneuvotteluissa otettiin käyttöön toiminnan arviointia, ohjausta ja johtamista tukeva oppiainekohtainen panos-/tuotosanalyysi. Yliopistossa otettiin käyttöön yhteinen työyhteisökysely. Tiedekunnille järjestettiin työyhteisökoulutus ja johdolle suunnattu sisäisen viestinnän koulutus. Yliopiston henkilöstöpoliittisista linjauksista päätettäneen vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuosi 2012 Yliopiston henkilöstöpoliittiset linjaukset viedään käytäntöön sekä yliopisto- että yksikkötasolla. Kevään kurkistusneuvotteluissa oppiainekohtaista analyysia syvennetään tavoitteena selkeät oppiainekohtaiset kehittämistoimenpiteet. Kevään aikana valmistellaan yliopistolle uusi sisäinen rahoitusmalli ottaen huomioon yliopistolaitoksen rahoitusmallin lopulliset linjaukset. Laaditaan yliopiston kansainvälistymisohjelma. Henkilöstösuunnittelu Yliopiston henkilöstösuunnittelun lähtökohta on valittujen strategisten kärkien kehittäminen ottaen huomioon toiminnan tuloksellisuus, laatu, kansainvälisyys ja vaikuttavuus. Suunnitelmien valmistelussa otetaan huomioon opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta todennetut panos-/tuotossuhteet ja oppiaineiden/tutkimusryhmien kytkentä yliopiston strategiaan. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuutta henkilökunnasta lisätään edelleen. Tässä työssä täydentävällä rahoituksella on erityinen panos. Hankkeiden henkilökuntaa kiinnitetään opetus-, tutkimus- ja taiteellisen toiminnan tehtävänimikkeisiin. Kevään 2012 kurkistuksiin kukin yksikkö toimittaa vuodelle 2020 yliopiston strategiaa toteuttavan henkilöstösuunnitelman, joka lähtee yksikön tulostavoitteisiin nähden optimaalisesta henkilökuntarakenteesta ja mitoituksesta ottaen huomioon strategisten kärkien kehittäminen, yksiköille tuotetut tilastoaineistot sekä valtakunnalliset koulutusalakohtaiset erot että oppineiden erot. Suunnitelma muodostaa pohjan, jota kohti yksiköiden henkilöstörakennetta ja oppiainekohtaista mitoitusta kehitetään asteittain osana yliopiston tulossopimus- ja kurkistusneuvotteluita ottaen huomioon kulloinenkin oppiainekohtainen panos-/tuotostilanne.
7 Kevään aikana valitaan 4-5 indikaattoria, joita seurataan läpi organisaation eri tasojen (yliopisto yksikkö oppiaine opettaja/tutkija). Vuoden aikana valmistellaan yliopiston sisäinen opetuksen/oppimisen, tutkimuksen/taiteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palkitsemisjärjestelmä. Kokonaistyöaikasuunnittelu Kokonaistyöaikasuunnitelmista kehitetään yksiköiden johtamisen väline. Olemassa olevan henkilöstön työaika suunnataan toimintoihin, joilla varmistetaan yliopiston strategian toteutuminen ja tulevaisuuden toimintaedellytykset. Kokonaistyöaikasuunnittelu yhtenäistetään koko yliopistossa. Suunnitelmat ja niiden toteutuminen kytketään entistä selkeämmin henkilöstön kehityskeskusteluihin ja voimassa olevaan palkkausjärjestelmään. 2. LAPIN YLIOPISTON MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2.1. Perusopetus Lapin yliopistossa opiskelee vuoden 2012 lopussa noin 4 300 perusopiskelijaa alempaan tai ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Perusopiskelijoiden sisäänotto Opiskelijoiden päävalintojen maksimi sisäänotot 2010-2012: Yhteensä KTK OTK YTK TTK 2010 571 136 140 198 97 2011 534 124 140 173 98 2012 529 124 140 168 97 Päävalintojen lisäksi yliopistoon otetaan enintään 140 opiskelijaa muissa valinnoissa (maisteriopinnot, maisteriohjelmat, avoimen yliopiston väylä). FTE-opiskelijamäärä (= aktiiviopiskelijat) Yliopistossa opiskeli vuonna 2010 yhteensä 3 469 FTE-opiskelijaa. Määrä kasvoi noin 150:llä edellisvuodesta. Suhteutettuna tiedekuntien opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään Lapin yliopiston suhdeluvut ovat olleet suurempia kuin koulutusaloilla keskimäärin. FTE-opiskelijat/opettajat ja tutkijat 2009 2010 Tavoite 2012 (koulutusalan ka.) KTK 14,6 13,6 10 - koulutusalan ka. 12,2 9,6
8 OTK 20,6 15,5 15 - koulutusalan ka. 19,5 14,9 YTK 16,8 10,6 11 - koulutusalan ka. 12,4 9,5 TTK 11,7 12,6 10 - TaiK 8,5 6,4 Tutkintotavoitteet ja toteutumat Lapin yliopisto on sitoutunut tuottamaan kaudella 2010-2012 vuosittain keskimäärin 440 maisterin tutkintoa, 550 kandidaatin tutkintoa ja 24 tohtorin tutkintoa. Maisterin tutkinnot Tavo2010-12 2010 Tavoite 2011(ennuste) Tavoite 2012 KTK 110 61 134 (110) 159 OTK 115 116 115 (115) 114 YTK(sis.MTI) 130 108 141 (115) 167 TTK 85 73 91 (70) 112 Yhteensä 440 360 481 (410) 552 Kandidaatin tutkinnot 500 440 530 (500) 560 Opintopisteet (perusopetus)/opetushenkilöstö Vuodelle 2012 on arvioitu tavoiteltava keskimääräinen tiedekuntakohtainen opintopistemäärä. Ennakoinnin lähtökohtana: tiedekunnan aktiiviopiskelijoista 80% suorittaa vähintään 60 op/vuosi (valmistuu viiden vuoden tavoiteajassa). 2009 2010 Tavoite 2012 KTK 623 735 1080 OTK 967 1215 1215 YTK 911 789 880 TTK 356 487 760 Tiedekunnat seuraavat oppiaineiden opintopisteiden kertymiä ja selvittävät vaihteluiden syyt.
9 2.2. Tutkimus Tohtorin tutkinnot Tavo2010-12 2010 Tavoite 2011 (ennuste) Tavoite 2012 KTK 6 9 6 9 6 OTK 5 2 6 2 11 YTK (sis. MTI) 10 10 10 11 10 TTK 3 3 3 5 3 Yhteensä 24 24 25 26 30 Kv.referee- julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 2008 2009 2010 Tavoite 2012 KTK 0,11 0,17 0,28 0,5 - koulutusalan ka. 0,27 0,24 0,25 OTK 0,37 0,26 0,35 0,5 - koulutusalan ka. 0,2 0,28 0,34 YTK 0,2 0,33 0,34 0,5 - koulutusalan ka. 0,47 0,5 0,41 TTK - - 0,09 0,5 - TaiK 0,06 0,06 0,08 AK 0,98 1,1 2,19 2,5 2.3. Henkilöstömäärä vuonna 2012 Yliopistossa tehtiin vuonna 2010 yhteensä 602 henkilötyövuotta, joista 312 opetus- ja tutkimustehtävissä ja 290 muissa tehtävissä. Edelliseen vuoteen verrattuna opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus yliopiston henkilökunnasta kasvoi 52 %:iin. Vuoden 2011 osalta vastaavat toteumatiedot on saatavissa tammikuussa 2012. Strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2014 mennessä opetusja tutkimushenkilökunnan osuus nousee edelleen. Vuodelle 2012 kokonaishenkilötyöpanoksen tavoitteeksi asetetaan 605 htv ja opetus- ja tutkimushenkilöstön osuuden tavoitteeksi kokonaishenkilöstön määrästä 53 %. Kokonaiskasvu toteutetaan täydentävällä rahoituksella
10 3. ARVIO VUODEN 2012 TALOUDESTA 3.1. Tilikauden tuotot Tilikauden tuotot kertyvät seuraavista eristä: 1. opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle suunnattu valtionapu (perusrahoitus), ei sisällä ALV-kompensaatiota 2. yliopiston liiketoiminnan/elinkeinotoiminnan tuotot 3. yhteisrahoitteinen toiminta ja muut valtionavut 4. muu tulorahoitus Tuotot tilikauden aikana Toteuma 2010 Ennuste 2011 TA 2012 Muutos%2010-2012 Perusrahoitus 36,0 37,2 37,7 + 5 (OKM)*) Liiketoiminnan/ 1,0 0,9 1,0 + 0 elinkeinotoiminnan tuotot Yhteisrahoitteisen 4,6 6,9 7,5 + 63 toiminnan tuotot**) Muut 5,8 5,3 5,5-5 valtionavut**) Muut tulot 1,3 1,0 1,3 + 0 TUOTOT YHT. 48,7 51,3 53,3 + 9,4 ALV 2,4 2,3 2,3 *) Ei sisällä ALV-kompensaatiota. **) Kirjausteknisistä syistä tuottoeriä tulee arvioida kokonaisuutena, jolloin kasvuprosentti on 25 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle suunnattu valtionapu (40 M ) Vuosi 2012 on sopimuskauden 2010-2012 viimeinen vuosi. Se on myös viimeinen vuosi, jolloin yliopistojen valtionapu suunnataan opetusministeriön perusrahoituksen laskentakriteereitä koskevan asetuksen (771/2009) perusteella. Ministeriön Lapin yliopistolle suuntaama valtionapu vuodelle 2012 on alustavan tiedon mukaan noin 40 M. Kehys on noin 0,4 M suurempi kuin kuluvan vuoden kehys. Kehyksen tulee kattaa vuoden 2012 palkankorotukset ja inflaation vaikutukset ottaen huomioon, että yliopistoindeksi jäädytetään puolen vuoden ajaksi. Kehys sisältää myös vuoden 2010 ALV-kompensaation 2,3 M.
11 Liiketoiminnan /elinkeinotoiminnan tuotot (1 M ) Mikä on uuden yliopiston liiketoimintaa ja mikä on elinkeinotoimintaa on hakenut linjausta vuoden 2011 aikana. Verohallinnon tulkinnat ko.asiassa tulevat ratkeamaan ainakin osin vuoden 2011 aikana. Yhteisrahoitteinen toiminta ja muut valtionavut (13 M ) Rajapinta yhteisrahoitteiselle toiminnalle ja muille valtionavuille ei ole vielä kirjanpidollisesti selkiytynyt. Vuonna 2011 on ennakoitavissa että näitä eriä kertyy noin 13 M. Pääasiassa ne muodostuvat EU:n rakennerahastohankkeiden, kilpaillun kotimaisen rahoituksen (SA, TEKES) yms. eristä. ESR-, EAKR- ja ENPIohjelmakaudet päättyvät vuoden 2013 lopussa. Lapin yliopistolla on käynnistymässä ja rahoittajilla on käsittelyssä hankkeita, joiden toteutus tulee etenemään aktiivisesti vuoden 2012 aikana. Tästä syystä on ennakoitavissa, että täydentävää rahoitusta sekä saadaan yliopistolle että sitä käytetään enemmän kuin vuonna 2011. Suomen Akatemian ja TEKESin osuutta yliopiston täydentävästä rahoituksesta pyritään lisäämään. Muut tulot (1,3 M ) Yliopiston muita tuloja ovat vuokratulot, avoimen yliopiston maksut, kirjaston maksutulot, yms. Niiden osuuden arvioidaan nousevan noin yhteen miljoonaan euroon vuonna 2012. Yliopiston tavoitteena on lisätä EU:n puiteohjelma- ja muuta suoraa EU-rahoitusta kuitenkin ottaen huomioon rahoituksen hankintaan liittyvät riskit, rahoituksen hankintaan käytettävissä olevat panokset ja realistisesti saavutettavissa olevat tulokset. 3.2. Yliopiston kulut 2012 Kulut tilikauden aikana (M ), ei sisällä ALV:a Toteuma 2010 Ennuste 2011 TA 2012 Muutos 2010-2012, % Henkilöstökulut 31,0 31,9 34,0 + 9,6 Poistot ja 0,7 0,7 0,7 + 0 arvonalentamiset Aineet, tarvikkeet 1,4 1,5 1,5 + 1 ja tavarat Palvelujen ostot 3,9 3,3 3,5-10 Tilavuokrat 7,0 7,2 7,5 + 7 Muut vuokrat ja 0,1 0,1 0,1 + 0 leasing-maksut Matkakulut 1,4 1,3 1,4 + 0 Apurahat 0,3 0,3 0,3 + 0 Kirjallisuus 0,4 0,5 0,5 + 25 Muut 0,5 0,6 0,7 + 40 käyttöoikeudet ja patentit Muut vapaaehtoiset 0,1 0,1 0,1 + 0
12 henkilöstökulut Muut kulut 1,2 1,2 1,2 + 0 TOIMINNAN KULUT 48 49,3 51,5 + 7,3 Henkilöstökulut Vuoden 2011 palkkakustannus on arvioitu pohjautuen vuoden 2011 henkilöstökustannuksiin ottaen huomioon (palkankorotus- ja työeläkemaksuvarauksena 4 %). Työeläkevakuutusmaksun suuruus päätettäneen marraskuun aikana. Henkilöstökulun mitoituksessa on otettu huomioon rakennerahastoohjelmakauden loppuvaihe, joka käytännössä tarkoittaa, että ohjelman hankkeiden toteutus on vilkkaimmillaan vuosina 2012 ja 2013. Aineet ja tarvikkeet Suurimpia kulueriä ovat sähkö, atk-pienlaitteet, ja atk-, AV- ja toimistotarvikkeet. Palvelujen ostot Palveluiden ostoissa suurin kuluerä on asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, jotka ovat pääasiassa hanketoiminnan kuluja. Ostopalveluja ovat myös siivouspalvelut, atk:n asiantuntija-, sovellus- ja käyttöpalvelut, ulkopuoliset painatuspalvelut, harjoittelukoulun oppilasruokailu ja ravitsemispalvelut. Vuokrakulut Vuokrakulut muodostavat noin 15 % yliopiston kokonaiskuluista. Vuokrakulujen lisäksi kiinteistökuluihin kuuluvat sähkö-, siivous- vartiointi, yms. kulut. Kiinteistökulujen osuus yliopiston kokonaiskuluista on noin 17 % (ks.edellä). Kirjallisuus ja muu tietoaineisto Suurin yksittäinen kuluerä on FinElib -aineistot. Käyttöoikeudet ja patentit Kuluerä sisältää atk-ohjelmien lisenssit ja järjestelmien käyttömaksut. Muut kulut Muihin kuluihin sisältyvät mm. työterveyshuollon kulut, ilmoitus- ja markkinointikulut, puhelinkulut, tietoliikennekulut ja kokouskulut. 3.3. Muut toiminnan erät (0,5 M ) Tilikauden muut toiminnan erät Toteutuma 2010 Ennuste 2011 TA 2012 Muutos2010-2012
13 Rahoitustuotot - 0,4 0,5 100% Muut toiminnan erät (kulut) - Muut toiminnan erät - 0,4 0,5 Rahoitustuotot muodostuvat korkotuotoista (162 500 ) ja osinkotuotoista. Osinkotuotot kertyivät vuonna 2011 Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeista (253 500 ) ja yliopiston sijoitustoiminnasta (7 000 ). Sijoitustoiminnan kannalta tärkein tavoite on yliopiston peruspääoman arvon säilyttäminen ja mikäli se globaalin talouden tilanteen näkökulmasta on mahdollista, sen arvon korottaminen. Yliopisto on noudattanut sijoitustoiminnassaan yliopiston hallituksen hyväksymää sijoitusstrategiaa. 3.4. Tasearvio VASTAAVAA 31.12.2010 2012 (ennuste) Pysyvät vastaavat, 1000 Aineettomat oikeudet 62 50 Aineelliset hyödykkeet 1 245 1 210 Sijoitukset 11 733 12 000 Omakatteisten rahastojen varat 350 400 Pysyvät vastaavat yhteensä 13 390 13 660 Pysyvien vastaavien suurimmat muutokset kohdistuvat sijoituksiin. Lähtökohtana ovat vuoden 2010 alusta yliopistolle siirtyneet kiinteistöyhtiöosakkeet ja vuosien 2010, 2011 ja 2012 aikana tehdyt sijoitukset (lahjoitustuotot, valtion vastinrahat ja opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolle osoittama maksuvalmiusraha). Sijoitustoiminnassa noudatetaan yliopiston hallituksen hyväksymää sijoitusstrategiaa. Vaihtuvat vastaavat, 1000 31.12.2010 2012 (ennuste) Vaihto-omaisuus 2 683 5 000 Lyhytaikaiset saamiset 1 500 3 340 Rahoitusarvopaperit 2 858 8 000 Rahat ja pankkisaamiset 7 517 7 000 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 949 37 000
14 VASTATTAVAA Yliopiston oma pääoma, 1000 Yliopiston oma pääoma muodostuu peruspääomasta, muusta omapääomasta, rahastoista ja arvonkorotusrahastosta. 31.12.2010 2012 (ennuste) Peruspääoma 12 941 16 000 Muu oma pääoma 8 835 14 000 Rahastot 400 350 Yliopiston oma pääoma yhteensä 22 126 30 400 Yliopistolain 60 :n mukaisesti peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pääomaa. Yliopisto voi käyttää peruspääoman tuottoa päätöstensä mukaiseen toimintaan. Peruspääomaa ei voida käyttää tappiollisen toiminnan kattamiseen. Peruspääoman eriä ovat mm. uuden yliopistolain myötä yliopiston omistukseen siirtyneet Suomen yliopistokiinteistö Oy:n osakkeet, yliopiston varainkeruun tuotot ja siihen liittyvät valtion vastinrahat. Yliopiston muu oma pääoma muodostuu toimintapääomasta ja tilikauden yli-/alijäämästä. Toimintapääoma sisältää vanhan yliopiston käyttämättä jääneet siirtomäärärahat, vuosien 2010 ja 2011 maksuvalmiusrahan ja vuodelta 2009 tilinpäätöksen perusteella valtiolta siirtyneen nettovarallisuuden. Rahastot Lapin yliopistolla on Lapin yliopistorahasto, jolla on alarahastoja. Lapin yliopistorahastoon jää lahjoitusten kautta saatu pääoma. Yliopiston vieras pääoma, 1000 Yliopiston vieras pääoma (lyhytaikainen) 31.12.2010 2012 (ennuste) Saadut ennakot 566 600 Ostovelat 958 1000 Muut velat 933 1000 Siirtovelat 3 367 4 000 Lyhyt aikainen vieraspääoma yhteensä 5 823 6 600 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 949 37 000
15 4. LAPIN YLIOPISTON VUODEN 2012 PERUSRAHOITUKSEN KOHDENTAMISEN YLEISET PERIAATTEET Voimavaroilla tarkoitetaan tässä yliopiston olemassa olevan henkilöstön työpanosta, yksiköiden kulutusmäärärahoja, yliopiston yhteisten toimintojen määrärahoja ja strategiseen kehittämiseen varattavaa määrärahaa. Koska yliopiston toiminnan kehittäminen perustuu kokonaisrahoitukseen, linjaukset määrittävät myös täydentävän rahoituksen hankintaa ja käyttöä. Linjausten tavoitteet: 1. Edistetään yliopiston strategian toteutumista ja strategisten kärkien vahvistumista. 2. Tuetaan yliopiston kehittymistä asteittain opetusyliopistosta opetus-, tutkimus- ja taideyliopistoksi. 3. Kannustetaan pitkäjänteistä toimintaa siinä määrin kuin kansallinen ohjaus ja globaali talous sen mahdollistaa. 4. Varmistetaan yliopiston maksimaalinen perus- ja täydentävä rahoitus. 5. Edistetään yliopiston sisällä oppiaineiden ja tieteenalojen välistä yhteistyötä. 6. Tuetaan kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. 7. Toimitaan yliopistona rationaalisesti osana Lapin korkeakoulukonsernia. Toimenpiteet: 1. Strategian toteutus - Lapin yliopistolle määritetään strategiarahoitus ja sen kohdentamisen periaatteet profiilin strategisten kärkien vahvistamiseksi 2. Kehitys opetus-, tutkimus- ja taideyliopistoksi - ohjataan tutkintorakenteen uudistamista siten, että voimavaroja vapautuu kandidaattitason opetuksen kirjosta maisteritason koulutukseen, tieteelliseen tutkimukseen/taiteelliseen toimintaan ja tohtorikoulutukseen - osana strategiarahoitusta opetushenkilökunnan työaikaa suunnataan tavoitteelliseen kv.referee - julkaisemiseen, esim. tarjoamalla huojennusta opetuksesta, jota korvataan tunti- /dosenttiopetuksella - tuetaan yksiköiden tiedekuntien kehittämispäälliköiden ja valtakunnallisesti käytettävissä olevin asiantuntijavoimin kansainvälisten tutkimushankkeiden valmistelua - ohjataan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa hyödyntämään säätiöiden apurahoja 3. Ennakoitavuus/pitkäjänteisyys - kaudella 2010-2012 opetusta antavien ja tutkimusta harjoittavien yksiköiden perusrahoitus suunnataan samoilla kriteereillä, joiden kautta yliopisto saa oman perusrahoituksensa. Mallia ei muuteta vuoden 2012 osalta. - heti sen jälkeen, kun ministeriön kauden 2013-2016 rahoituskriteerit varmistuvat, yksiköt ohjataan toimimaan näiden rahoituskriteerien suuntaisesti tavoitteena pitkäjänteinen, tuloksekas toiminta 4. Tulevan rahoituksen maksimointi - voimavaroilla varmistetaan ministeriön uuden rahoitusmallin Lapin yliopiston profiilin ja strategisten kärkien tärkeimpien kriteerien toteutuminen - varataan rahoitusta em. suuntautumista varten, mm. palkitsemisjärjestelmän luomiseen
16 5. Yliopiston sisäinen yhteistyö - palkitaan yliopiston sisäisestä yhteistyöstä 6. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö - ollaan aktiivisesti mukana valtakunnallisten ja kansainvälisten maisteri- ja tohtoriohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa - tuetaan yksiköiden osallistumista UA:n temaattisten verkostojen suunnitteluun ja toteutukseen 7. Konserniyhteistyö - suunnataan voimavaroja konsernikokonaisuuden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta edistäviin toimenpiteisiin. 5. LAPIN YLIOPISTON VUODEN 2012 STRATEGIARAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN Keskeisimmät toimenpiteet strategisten kärkien vahvistamiseksi: 2010: - määriteltiin yliopiston profiilin strategiset kärjet ja hyväksyttiin niihin liittyvät kehittämissuunnitelmat, jotka liitettiin osaksi yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmaa - vakinaistettiin Arktisen keskuksen tutkimusprofessuurit - avautuneita tehtäviä suunnattiin uudelleen tukemaan vahvemmin yliopiston strategiaa 2011: 2012: - nimettiin strategisten kärkien vastuuprofessorit - suunnattiin rahoitusta yliopiston sisälle strategisia kärkiä vahvistavaan tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan. Haun tuloksena käynnistettiin 8 tutkimushanketta/hankevalmistelua. - vastuuprofessorit kokosivat ympärilleen asiantuntijaryhmät - syksyn tulosneuvotteluihin oppiaineet/oppiaineryhmät/koulutusohjelmat asemoivat itsensä suhteessa yliopiston strategisiin kärkiin - yksiköiden kehittämispäälliköt/vastaavat kouluttautuivat toimimaan puiteohjelmien valmistelun tukena - hyväksyttiin Lapin yliopiston, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistyösopimus ja käynnistettiin sen toimeenpano. Vahvistettiin yliopiston saamelaisosaamista. - edistettiin EU:n Arktisen informaatiokeskuksen perustamista yliopiston yhteyteen - toteutettiin strategisten kärkien tutkimustoiminnan itsearviointi (sisältää käynnissä olevien rahoitettujen hankkeiden väliarvioinnin) - valmistellaan esitys yliopiston saamelaisoikeuden ja saamelaisuuteen liittyvän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen (sis. kasvatustieteellisen) tutkimuksen nimeämisestä yliopiston valtakunnalliseksi tehtäväksi kaudelle 2013-2016