Uutta kunnista. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 1/2017.

Samankaltaiset tiedostot
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Two-person household, EUR per month

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Manner-Suomi

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

Etuus työllistymistä edistävän

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Etuus työllistymistä edistävän

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Keskituloisten palkansaajapuolisoiden tuloverot vuonna 2019 kunnittain (kunnat verojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä)

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä Maakunnittain

VM/KAO, Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Yhteensä

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

Naapurit-pelin voittokooste

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Toimeentulotuen menot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi


Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

ALUENRO KUNTA NIMI MT_MAA-ALA JULKAISUALA JULKAISU-% KEILAUS_HA MUU_HA KIINTEISTÖT

Transkriptio:

Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 1/2017 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella 1.6.2017 31.5.2021 Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen, Suomen Kuntaliitto KESKEISET TULOKSET 1.6.2017 alkavalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 a 295 kunnassa eli 31 a/kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valitusta valtuutetuista kaikkiaan 675:lla eli seitsemällä prosentilla. Muutos on saman suuruinen kuin edellisellä valtuustokaudella. Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 96 kunnassa ja pysyy ennallaan 199 kunnassa. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 94 supistaa ja kaksi suurentaa valtuustokokoaan. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 23:ssa (24%) tulee olemaan uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76%) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko. Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kolme kuntaa (Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski) siirtyy 13-paikkaiseen valtuustoon. Suurin valtuusto on Helsingissä (85 paikkaa). Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa (43 paikkaa). Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella. Kunnissa on tulevalla kaudella 609 asukasta per, vaihdellen Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 502 asukkaaseen a kohti. Suomen kuntien valtuustot ovat keskimääräisellä jäsenmäärällä pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia kuin Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomen kuntien valtuustoissa on Norjaa enemmän, mutta Islantia, Ruotsia ja Tanskaa vähemmän asukkaita yhtä a kohti. Raportin sisältö 1 Taustaa 2 Valtuutettujen määrä ja kehitys Manner-Suomen kunnissa 3 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa valtuustokaudella 2017 2021 4 Valtuustokoossa tapahtuneet muutokset valtuustokaudelta 2013 2017 5 Valtuustokoot muissa Pohjoismaissa 6 Yhteenveto ja pohdintaa 1 Taustaa Vuoden 2017 kuntavaaleissa on ensimmäistä kertaa käytössä uuden kuntalain (410/2015) säännös kuntien valtuustokoosta. Siinä säädetään kuntien jen vähimmäismäärät. Niiden perusteena on väestötietojärjestelmässä oleva kunnan asukasluku kuntavaalia edeltävän vuoden marraskuun lopussa. Sääntely jättää kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Vähimmäismäärä on säädetty, mutta ei ylärajaa. Uusi kuntalaki (410/2015, 16 ) mahdollistaa valtuustojen koon pienentämisen, valtuustokoon pitämisen saman suuruisena kuin aiemmin sekä myös valtuustokoon suurentamisen. Kunnassa valittavien jen parittomasta lukumäärästä päättää valtuusto. Tähän asti jen lukumäärä on kuntalain (365/1995) mukaisesti ollut suoraan sidottu kunnan asukaslukuun. Valtuustokoot ovat olleet hieman suurempia kuin uudessa kuntalaissa säädetyt vähimmäismäärät. Vanha laki mahdollisti joustoa valtuustokokoon ainoastaan alle 2 000 asukkaan ja kuntaliitoksen tehneissä kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa oli mahdollista valita 17-jäsenistä valtuustoa pienempi, joko 13- tai 15-jäseninen valtuusto. Näistä 17 oli yleisimmin Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kunnat.net Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: demokratia@kuntaliitto.fi ISSN 2342-2157 (pdf) Helsinki 2017

Taulukko 1. Vuosien 1995 ja 2015 kuntalakien säännökset kuntavaaleissa valittavien jen määrästä Manner-Suomen kunnissa Kuntalaki 1.6.2017alkaen (410/2015, 16 ) Asukasluku 30.11.2016 Valtuutettujen lkm vähintään Enintään 5 000 13 5 001 20 000 27 20 001 50 000 43 50 001 100 000 51 100 001 250 000 59 250 001 500 000 67 Yli 500 000 79 Kuntalaki 31.5.2017 saakka (365/1995, 10 ) Asukasluku 31.5. Valtuutettujen lkm Enintään 2 000 17* 2 001 4 000 21 4 001 8 000 27 8 001 15 000 35 15 001 30 000 43 30 001 60 000 51 60 001 120 000 59 120 001 250 000 67 250 001 400 000 75 Yli 400 000 85 * Kunnassa, jonka as. luku enintään 2 000, valtuusto voi päättää valittavaksi joko 13 tai 15 a. käytössä. 15 asukkaan valtuusto oli käytössä valtuustokaudessa alle kymmenessä kunnassa. Kuuteen kuntaan valittiin 13-paikkainen valtuusto kuntavaaleissa 2004: Houtskari, Iniö, Kodisjoki, Korppoo, Maksamaa ja Velkua. Näistä mikään ei toimi enää itsenäisenä kuntana. Kuntaliitoksen toteuttaneilla kunnilla on ollut mahdollista suurentaa valtuustokokoa mieleisekseen joko yhden tai kahden valtuustokauden ajaksi. Niin sanotun laajennetun valtuustokoon ottaminen käyttöön oli melko tavallista: esimerkiksi vuonna 2009 kuntalain säännöstä suurempi valtuusto oli käytössä 15 kunnassa. Vuoden 1995 kuntalain voimassaoloajan suurin valtuusto, 102 henkilöä, on toiminut ja toimii Lahdessa vuoden 2016 alusta toteutetun kuntaliitoksen seurauksena 31.5.2017 asti. Perusteita valtuustokokoa koskevan säännöksen muuttamiselle Kuntalain (410/2015) hallituksen esityksen (268/2014 vp) perusteluista selviää, että kunnan jen määrään vaikuttavat muun muassa kunnan johtamisjärjestelmä ja käytössä mahdollisesti oleva lähidemokratiamalli. Valtuuston koon pienentämistä voidaan perustella muun muassa valtuuston tosiasiallisen päätöksentekokyvyn parantamisella, luottamustointen houkuttelevuuden lisäämisellä sekä luottamustointen hoitamiseen tarvittavan asiantuntemuksen ja ajankäytön vaatimusten kasvulla. Se voisi edistää myös päätöksenteon vastuullisuutta. Kooltaan pienempää valtuustoa voitaisiin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta täydentää kuntalaisten muilla osallistumiskanavilla kuten alueellisilla toimielimillä tai käyttäjädemokratialla. Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että suuri jen määrä voisi olla perusteltu erityisesti kunnan siirtyessä valiokuntamalliin. Tällöin myös asioiden valmistelusta vastaavat valiokunnat valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. 2 Valtuutettujen määrä ja kehitys Manner-Suomen kunnissa Kuntiin valittujen jen määrä on vähentynyt vaaleista toiseen. Vuoden 2000 vaaleihin asti valittavia ja oli yli 12 000. Valtuutettujen määrä putosi ensimmäisen kerran merkittävästi syksyn 2008 vaaleissa, pääosin kuntaliitosten seurauk- 14 000 12 000 10 000 12 657 12 622 12 571 12 482 12 278 11 966 10 412 9 674 8 999 8 000 6 000 4 000 2 000 Kuvio 1. Kuntavaaleissa 1984 2012 valtuustoon valittujen ja keväällä 2017 valittavien jen lukumäärä. 0 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2

sena. Lokakuun 2012 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 9 674 a 304 kuntaan. Määrä oli seitsemän prosenttia pienempi kuin sitä edeltävissä, syksyn 2008 kuntavaaleissa. Huhtikuussa 2017 pidettävissä kuntavaaleissa valittavien jen määrä vähenee edelleen. Osin kuntaliitosten ja osin kuntien tekemien valtuustokoon pienentämispäätösten seurauksena Manner-Suomen 295 kuntaan valitaan kaikkiaan 8 999 a eli 31 a kuntaa kohti. Valtuutettujen määrä vähenee näin ollen myös näissä vaaleissa seitsemällä prosentilla. 3 Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa 1.6.2017 alkavalla valtuustokaudella 1.6.2017 alkavalla valtuustokaudella Manner-Suomen kunnassa on 31 a. Yleisin valtuustokoko on 27, joka on käytössä 63 kunnassa. Vähiten ja valitaan Pelkosenniemellä, Pellossa ja Savukoskella, 13. Se on myös kuntalain (410/2015) mukainen pienin valtuustokoko. Eniten ja valitaan Helsingissä, 85. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä Helsingille on 79. Asukkaita a kohden on 609. Kuntien väliset erot ovat suuret. Luhangalla valtuustopaikkaa kohden on 50 asukasta ja Helsingissä 7 502. Kuntalaki (410/2015) määrittelee kunnille jen vähimmäismäärät kunnan asukaslukuun pohjautuen. Pääsääntöisesti jokaisessa kuntakokoluokassa on kuntia, jotka ovat päättäneet valita kuntavaaleissa kuntalain mukaisen vähimmäismäärän. Nämä kunnat ovat yleensä ao. kuntakokoluokan pienimpiä. Manner-Suomen kunnista 40 prosenttia on alle 5 000 asukkaan kuntia. Kunnissa, joiden asukasluku oli 30.11.2016 enintään 5 000 asukasta, kevään 2017 kuntavaaleissa valittavien jen määrä vaihtelee 13 jäsenestä 27 jäseneen. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 13 henkilöä. Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski ovat valinneet tämän kokoisen valtuuston. 23, 25 ja 27 a valitsevat kunnat ovat kaikki yli 4 000 asukkaan kuntia. 5 001 20 000 asukkaan kuntien jen määrä vaihtelee 27 ja 43 välillä. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä 27 a on 55 kunnalla. Näissä kunnissa on kaikissa alle 14 000 asukasta. 43 jäsenen valtuustokoon valinneissa kunnissa on kaikissa yli 15 000 asukasta. 62 prosenttia 20 001 50 000 asukkaan kunnista on valinnut kuntalain määrittelemän vähimmäismäärän eli 43 a. Muilla tämän kokoisilla kunnilla ja valitaan 51. 50 001 100 000 asukkaan kunnissa tuleva valtuustokoko on joko kuntalain määrittelemä vähimmäismäärä 51 tai 59. 100 001 250 000 asukkaan kunnista Lahti ja Kuopio valitsevat kuntalain mukaisen vähimmäismäärän eli 59 a. Muilla kunnilla jen määrä on 67. 250 001 500 000 asukkaan kuntia on Suomessa yksi, Espoo. Espoon valtuustoon kuuluu 75 henkilöä ensi valtuustokaudella. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 67. Yli 500 000 asukkaan kuntia on Suomessa myös yksi, Helsinki. Sen valtuustoon valitaan 85 henkilöä. Kuntalain mukainen vähimmäismäärä on 79. Kuvio 2. Kuntien lukumäärät valtuustokoon mukaan 1.6.2017 alkavalla valtuustokaudella. 13 a 15 a 17 a 19 a 21 a 23 a 25 a 27 a 29 a 31 a 33 a 35 a 39 a 43 a 51 a 59 a 67 a 75 a 85 a 1 1 1 2 2 3 3 4 7 6 5 10 12 21 34 34 0 10 20 30 40 50 60 70 37 49 63 3

4 Valtuustokoossa tapahtuvat muutokset Valtuutettuja valitaan 9.4.2017 kuntavaaleissa Manner-Suomen kuntiin yhteensä 8 999. Edellisiin syksyn 2012 kuntavaaleihin verrattuna jen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia. Muutos on saman suuruinen kuin edellisellä valtuustokaudella. Kunnanjen määrä on muuttunut kuluvalla valtuustokaudella kuntaliitosten myötä. Vuoden 2017 alussa ja on 9 604. 1.6.2017 alkavalla valtuustokaudella 96 kuntaa muuttaa valtuustokokoa ja 199 kunnassa valitaan sama määrä henkilöitä valtuustoon kuin vuoden 2017 alussa. Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 94 vähentää ja kaksi suurentaa valtuustopaikkamäärää. Valtuutettujen määrää muuttavista kunnista 23:ssa (24 %) on uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76 %) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko. (kuvio 3) MML, 2017. Kartta 1. Asukkaita/ Manner-Suomen kuntien valtuustoissa 1.6.2017 alkavalla valtuustokaudella. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Asukasluvultaan sekä isot että pienet kunnat vähentävät jen määrää. Se on kuitenkin yleisempää pienissä kuin isoissa kunnissa. Valtuutettujen määrää vähentävistä kunnista yli puolet on alle 5 000 asukkaan kuntia. (taulukko 2) Valtuutettujen määrää muuttavista kunnista noin 62 prosenttia on taajaan asuttuja, 25 prosenttia maaseutumaisia ja muut kaupunkimaisia kuntia. (liitataulukko 2) Maakunnittain tarkasteltuna eniten valtuustokokoa muuttavia kuntia on Keski-Pohjanmaalla (75 %), Lapissa (67 %) ja Päijät-Hämeessä (67 %). Kymenlaakson kunnista yksikään ei ole muuttamassa valtuustokokoa ja Pohjanmaan kunnistakin vain yksi (7 %). (taulukko 3) ä 22 45 Valtuustokokoa muuttavissa kunnissa on hieman keskimääräistä Kuvio. Manner-Suomen kuntien valtuustokokomuutokset tammikuusta enemmän keskustapuolueen 2017 k ja vähemmän RKP:n ja kuin niissä kunnissa, joissa valtuustokoko säilyy ennallaan. (taulukko 4) 25 8 Ennallaan Vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko 100,0 45 33 Muuttuu 25 8 Ennallaan, oli jo vähimmäismäärä 22 Kuntalain mukainen vähimmäismäärä Kuvio 3. Manner-Suomen kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään (%, N = 295). 4

Taulukko 2. Kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen kuntakokoluokittain. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään (lkm, N = 295). Taulukko 3. Kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen maakunnittain. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään. Taulukko 4. Kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen puolueiden voimasuhteiden mukaan. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään. Puolueiden voimasuhteet valtuustoissa, % %-osuus valtuustoissa Valtuustokoko 1.6.2017 Muuttuu, % Ennallaan, % Keskusta 38 42 36 Kokoomus 18 18 18 SDP 18 17 18 Perussuomalaiset 13 13 13 Vasemmistoliitto 9 10 9 RKP 34 27 35 Vihreät 6 4 6 Kristillisdemokraatit 4 4 5 Muut 10 10 10 5

Keskustaenemmistöisissä kunnissa valtuustokoko muuttuu useammin kuin muissa kunnissa. Sitä vastoin yhdessäkään RKPenemmistöisessä kunnassa ei muuteta valtuustokokoa. Valtuutettuja vähentää eniten Lahti, jossa 102 valtuutetun sijasta valitaan 59 henkilöä. Lahdessa ja muissa yli 10 valtuustopaikkaa vähentävissä kunnissa (Hollola, Kuopio, Kurikka, Loviisa, Sastamala, Säkylä) on kaikissa ollut käytössä liitoksen vuoksi yhdistetty valtuusto, ja ne pienentävät valtuustokokoja liitossopimuksen mukaisesti. (liitetaulukko 1) Muista kuin kuntaliitoskunnista lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistetaan Janakkalassa, Orimattilassa, Ranualla ja Ylitorniossa, kaikissa 10 valtuustopaikalla. Kunnista kahdessa on päätetty lisätä valtuustopaikkojen määrää nykyisestä. Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella. 5 Valtuustokoot muissa Pohjoismaissa Kaikissa Pohjoismaissa kunnanvaltuustojen koosta säännellään kuntalaissa tai vastaavassa. Muiden Pohjoismaiden säännökset jen lukumäärästä ovat kuitenkin olleet löyhemmät kuin Suomessa. Sekä Ruotsissa että Norjassa säädetään valtuustojen vähimmäiskoosta, Tanskassa ja Islannissa puolestaan valtuustojen minimi- ja maksimikoosta. Norjassa, Tanskassa ja Islannissa määrät perustuvat Suomen tapaan kunnan asukaslukuun, Ruotsissa puolestaan äänioikeutettujen määrään. Taulukko 5. Kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen yksinkertaisen enemmistön kunnissa. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään. Valtuustokoko 1.6.2017 N Muuttuu, % Ennallaan, % Keskustaenemmistöiset kunnat 75 44 56 Kunnat, joissa ei keskustaenemmistöä 220 29 71 RKP-enemmistöiset kunnat 11 0 100 Kunnat, joissa ei RKP-enemmistöä 284 34 66 Taulukko 6. Valtuutettujen lukumäärä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kunnissa kunkin maan kuntalain tai vastaavan säännöksen mukaan. RUOTSI Kunnan äänioikeutettujen asukkaiden määrä Valtuutettuja lain mukaan vähintään enintään 8 000 21 8 001-16 000 31 16 001-24 000 41 24 001-36 000 51 yli 36 000 61 Tukholma 101 NORJA Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan vähintään enintään 5 000 as. 11 5 001-10 000 as. 19 10 001-50 000 as. 27 50 001-100 000 as. 35 yli 100 000 as. 43 TANSKA Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan (min-max) alle 20 000 as. 9-31 yli 20 000 as. 19-31 Kööpenhamina max 55 ISLANTI Kunnan asukasmäärä Valtuutettuja lain mukaan (min-max) alle 2 000 as. 5-7 2 000-9 999 as. 7-11 10 000-49 999 as. 11-15 50 000-99 999 as. 15-23 väh. 100 000 as. 23-31 6

Ruotsi Ruotsin kuntalaki (1991:900) on sisältänyt neljään kokoluokkaan perustuvan valtuuston vähimmäiskokoa koskevan määritelmän sekä erillisen maininnan Tukholman valtuuston vähimmäiskoosta. Kyseistä lakipykälää uudistettiin vuonna 2013 (SFS 2013:1053) muuttamalla valtuustokokoluokkien määrää neljästä viiteen ja pienentämällä enintään 8 000 äänioikeutetun asukkaan kuntien valtuustopaikkojen vähimmäismäärää 31:stä 21:een. (taulukko 7) Ruotsin viimeisimmissä, syksyn 2014 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 12 780 a yhteensä 290 kuntaan eli 44 a kuntaa kohti. Valtuutettujen määrä vaihteli kuntalain vähimmäismäärästä eli 21:stä Tukholman 101 un. Tyypillisin valtuustokoko on 31. Kuten taulukosta 7 käy ilmi, ainoastaan kolme kuntaa (Arjeplog 2883 as., Sorsele 2553 as. ja Ydre 3685 as.) otti käyttöön kuntalain uuden säännöksen mahdollistaman aiempaa pienemmän valtuustokoon. Kuriositeettina mainittakoon, että vuoden 2015 asukasluvun perusteella pienimmässä, Bjurholmin kunnassa valittiin viime vaaleissa 31 a. Nykyinen valtuustokoko vaihtelee kaikissa kuntakokoluokissa, ja lähes jokaisessa kokoluokassa useimpien kuntien valtuustokoko on luokan minimi- ja maksimimäärän välissä. Ruotsin kuntien nykyisissä valtuustoissa on 779 asukasta a kohti, vaihdellen pienimmän kokoluokan 79 asukkaasta maan pääkaupungin Tukholman 9 237 asukkaaseen. Norja Norjan kuntalaissa (1992-09-25-107) säädetään jen vähimmäismäärästä viidessä kuntakokoluokassa. Valtuutettujen vähimmäismäärät vaihtelevat pienimpien, alle 5 000 asukkaan kuntien vähintään 11 valtuutetusta suurimpien, yli 100 000 asukkaan kuntien vähintään 43 un. Norjan kunnissa valtuustojen vähimmäiskoot ovat pienempiä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Norjan viimeisimmissä, vuoden 2015 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 10 622 a 428 kuntaan, 25 a kuntaa kohti. Valtuustojen koot vaihtelevat 11 valtuutetusta 67 un. Tyypillisin valtuustokoko on 17. Minimimäärän, 11 valtuutetun kuntia ovat Utsira, Traena, Röst, Taulukko 7. Valtuustokoot Ruotsin kunnissa vuoden 2014 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 290). Kuntakokoluokka alle 5 000 as. (n=15) 5 000-10 000 as. (n=61) 10 001-20 000 as. (n=92) 20 001-50 000 as. (n=75) 50 001-100 000 as. (n=32) yli 100 000 as. (n=15) Kaikki kunnat (n=290) Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. minimimäärä Kuntia, joissa ko. maksimimäärä Asukkaita/ Asukkaita/ (min - max) 21-31 3 7 31 135 79-199 27-51 3 1 31 233 144-318 31-49 14 10 41 359 258-554 35-59 1 1 51 655 409-974 61-81 24 1 61 1 145 814-1 622 61-101 3 1 65 2 959 1 306-9 237 21-101 48 21 31 (49 kunnassa) 779 79-9 237 Taulukko 8. Valtuustokoot Norjan kunnissa vuoden 2015 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 428). Kuntakokoluokka alle 5 000 as. (n=225) 5 000-10 000 as. (n=89) 10 001-20 000 as. (n=59) 20 001-50 000 as. (n=40) 50 001-100 000 as. (n=10) yli 100 000 as. (n=5) Kaikki kunnat (n=428) Tyypillisin valtuustokoko Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. minimimäärä Kuntia, joissa ko. maksimimäärä Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ 11-29 5 1 17 126 19-261 19-35 3 1 25 270 188-370 27-43 15 1 27, 35 447 304-678 Asukkaita/ (min - max) 27-49 1 4 35 739 461-1 243 39-55 1 1 43, 47, 49, 53 1 358 977-1 690 51-67 1 3 67 4 436 1 972-10 978 11-67 5 3 17 (75 kunnassa) 486 19-10 978 7

Flakstad ja Moskens. Suurin valtuustokoko, 67 a, on puolestaan Trondheimissa ja Bergenissä. Asukasmäärältään suurimmassa kaupungissa, Oslossa, on 59 a. Kuntakokoluokittaisesta tarkastelusta käy ilmi, että kussakin luokassa on vaihteluvälin minimi- ja maksimikokoisia valtuustoja pääosin vain vähän, ja tyypillisin valtuustokoko asettuu vaihteluvälin keskipaikkeille. Asukaslukuun suhteutettuna Norjan kunnissa on kaikkiaan 486 asukasta a kohti, vaihdellen 19 asukkaasta (Utsira) 10 978 asukkaaseen a kohti (Oslo). Tanska Tanskan kuntalaissa (769/2015) on valtuuston kokoa säätelevässä pykälässä määritelty jen vähimmäis- ja enimmäismäärät alle 20 000 asukkaan ja yli 20 000 asukkaan kunnissa. Valtuustojen tulee lain mukaan olla vähintään 9-jäsenisiä ja maksimissaan 31-jäsenisiä alle 20 000 asukkaan kunnissa sekä 19-31-jäsenisiä yli 20 000 asukkaan kunnissa. Pääkaupungissa Kööpenhaminassa voidaan valtuustoon valita lain mukaan maksimissaan 55 a. Islanti Islannissa on yhteensä 74 kuntaa, joiden asukasluku vuoden alussa 2016 vaihtelee Borgarnesin 53 asukkaasta pääkaupungin Reykjavikin 122 460 asukkaaseen. Valtuutettujen kokonaismäärä on 504 eli seitsemän a kuntaa kohti. Islannin kuntien valtuustoille on Islannin kuntalaissa (138/2011) määritelty minimi- ja maksimimäärät viidessä eri kuntakokoluokassa siten, että pienimmissä alle 2 000 asukkaan kunnissa jen määrä voi vaihdella viidestä seitsemään ja yli 100 000 asukkaan kunnissa, käytännössä Reykjavikin kaupungissa 23:sta 31:en. Kuntien pienuudesta johtuen valtuustokoot ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuustokoko vaihtelee viidestä yhdeksään, ja valtuustoissa on tyypillisimmin viisi jäsentä. Valtuustoissa on 660 asukasta a kohti. Esimerkkeinä Islannin väkimäärältään suurimmista kunnista todettakoon, että Kopavogurin 34 100 asukkaan kunnassa ja 28 189 asukkaan Hafnarfjördurin kunnassa on molemmissa 11-jäseninen valtuusto. Maan suurimmassa kunnassa, 122 500 asukkaan Reykjavikissa on 15 a eli 8 167 asukasta a kohti. Vuoden 2013 kuntavaaleissa valittiin kaikkiaan 2444 a 98 kunnassa eli 25 a per kunta. Tyypillisin valtuustokoko on 31. Pienin valtuustokoko, 9 a, on noin 1800 asukkaan Læsøn kunnassa ja suurin Kööpenhaminassa, 55 a. Valtaosassa kuntia on enemmän kuin lain säätämä minimimäärä ja. Norjan kunnissa on kaikkiaan 2 308 asukasta a kohti, vaihdellen Læsøn kunnan 201 asukkaasta Kööpenhaminan 10 435 asukkaaseen a kohti. Taulukko 9. Valtuustokoot Tanskan kunnissa vuoden 2013 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 98). Kuntakokoluokka alle 5 000 as. (n=3) 5 000-10 000 as. (n=1) 10 001-20 000 as. (n=3) 20 001-50 000 as. (n=54) 50 001-100 000 as. (n=30) yli 100 000 as. (n=7) Kaikki kunnat (n=98) Valtuustokoko (min - max) Kuntia, joissa ko. min. lkm Kuntia, joissa ko. max. lkm Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ Asukkaita/ (min - max) 9-11 1 2 11 280 201-343 15 - - 15 421-15 - - 15 927 844-1 007 19-31 10 2 27 1 497 952-2 332 19-31 1 13 31 2 478 1 806-3 929 25-55 1 1 31 6 515 3 550-10 435 9-55 1 1 31 (19 kunnassa) 2 308 201-10 435 8

Taulukko 10. Valtuustokoot Islannin kunnissa vuoden 2013 kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t, N = 98). Kuntakokoluokka alle 5 000 as. (n=65) 5 000-10 000 as. (n=3) 10 001-20 000 as. (n=3) 20 001-50 000 as. (n=2) 50 001-100 000 as. (n=0) yli 100 000 as. (n=1) Kaikki kunnat (n=74) Valtuustokoko (min-max) Kuntia, joissa ko. min. lkm Kuntia, joissa ko. max. lkm Tyypillisin valtuustokoko Asukkaita/ Asukkaita/ (min-max) 5-9 30 6 5 162 11-631 9 3-3 911 768-1 053 11 3-11 1 462 1 338-1 663 11 2-11 2 833 2 563-3 104 - - - - - - 15 15-15 8 164-5 - 15 30 1 5 (30 kunnassa) 660 11-8 164 Tiivistystä pohjoismaisesta valtuustokokovertailusta Suomen valtuustokokoa verrattaessa muiden Pohjoismaiden valtuustokokoon voidaan todeta, että Suomen valtuustot ovat pienempiä kuin Ruotsissa, mutta suurempia kuin Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Merkittävimmin Suomen kuntien valtuustojen koot poikkeavat Islannin ja Tanskan valtuustokoosta. Tanskan kuntien valtuustot ovat kaikissa kuntakokoluokissa puolet pienempiä kuin Suomessa, Islannissa Tanskaakin pienempiä. Pohjoismaiden kuntien valtuustokokojen tarkastelu suhteutettuna kuntien asukaslukuun valottaa keskimääräistä valtuustokokoa paremmin jen edustusta suhteessa kuntalaisiin. Näin tarkastellen Norjassa on vähiten asukkaita a kohti eli etäisyys kuntalaisten ja jen välillä on pienin. Suomessa on Norjaa enemmän, mutta Islantia ja Ruotsia vähemmän asukkaita yhtä a kohti. Tanska poikkeaa hyvin merkittävässä määrin muista Pohjoismaista, sillä siellä on 2 300 asukasta yhtä a kohti eli yli kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Taulukko 11. Keskimääräiset valtuustokoot eri Pohjoismaiden kunnissa kunkin maan viimeisimmissä kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t). Kuntakokoluokka Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti alle 5 000 as. 19 27 18 10 6 5 000-10 000 as. 29 33 26 15 9 10 001-20 000 as. 37 39 32 15 11 20 001-50 000 as. 46 48 40 24 11 50 001-100 000 as. 54 63 48 28 - yli 100 000 as. 68 74 62 33 15 Kaikki kunnat 31 44 25 25 7 Taulukko 12. Keskimääräiset valtuustokoot asukasmäärään suhteutettuna eri Pohjoismaiden kunnissa kunkin maan viimeisimmissä kuntavaaleissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna (lkm:t) Kuntakokoluokka Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti alle 5 000 as. 140 135 126 280 162 5 000-10 000 as. 248 233 270 421 911 10 001-20 000 as. 397 359 447 927 1 462 20 001-50 000 as. 652 655 739 1 497 2 833 50 001-100 000 as. 1 224 1 145 1 358 2 478 8 164 yli 100 000 as. 3 304 2 959 4 436 6 515 8 167 Kaikki kunnat 609 779 486 2 308 660 9

Taulukko 13. Pohjoismaiden pääkaupunkien asukasmäärä, jen määrä ja asukkaita/. Asukkaita, Valtuutettujen lkm Asukkaita/ lkm Helsinki 637 684 85 7 502 Tukholma 932 917 101 9 237 Oslo 658 390 59 10 978 Kööpenhamina 572 300 55 10 405 Reykjavik 122 460 15 8 167 Pohjoismaiden pääkaupunkien asukasmäärien ja valtuustokokojen vertailusta (taulukko 13) käy ilmi, että Tukholmassa on lukumääräisesti suurin valtuusto, 101 jäsentä ja Reykjavikissa pienin, 15 a. Myös Oslon ja Kööpenhaminan valtuustot ovat pienempiä kuin Helsingin valtuusto. Valtuustokokoa asukasmäärään suhteutettuna tarkastellen Helsingissä on vähiten asukkaita a kohti ja Oslossa eniten. Helsingissä yksi edustaa noin 7 500 asukasta, Reykjavikissa noin 8 200 ja Tukholmassa noin 9 200 asukasta. Sen sijaan Oslossa yksi edustaa lähes 11 000 asukasta ja Kööpenhaminassa 10 400 asukasta. Erot ovat näin tarkastellen merkittäviä eri pääkaupungeissa. 5 Yhteenveto ja pohdintaa Uuden kuntalain valtuustokokoa koskevassa sääntelyssä on siirrytty kuntalain luonteen mukaiseen mahdollistavaan sääntelyyn. Kun jen lukumäärä ei enää ole suoraan sidottu kunnan väkimäärään, voi kukin kunta harkita itse valtuustolleen sopivan. Tämä on merkinnyt paitsi kuntien oman päätösvallan kasvua myös säännöksen muuttumista lähemmäs muiden Pohjoismaiden vastaavia säännöksiä. Valtuustokokoa koskevan sääntelyn muuttuminen on merkinnyt sitä, että vuoden 2017 kaikkiaan 295 kunnasta 206 eli 70 prosenttia olisi voinut supistaa ja kaikki kunnat olisivat voineet kasvattaa valtuustokokoaan. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan jen määrää muuttaa 96 kuntaa eli joka kolmas kunta. Näistä lähes kaikki pienentävät ja vain kaksi kasvattaa valtuustokokoaan. Valtuustokokoaan supistavista kunnista 23:lla eli joka neljännellä tulee olemaan kuntalain mukainen jen vähimmäismäärä, kolmella neljästä supistamisesta huolimatta edelleen vähimmäismäärää suurempi valtuusto. Suurimmat paikkamäärän muutokset tapahtuvat liitoskunnissa, joissa on ollut määräaikaisesti käytössä niin sanottu laajennettu valtuusto. Valtuustokokoaan pienentävät kunnat ovat tehneet päätöksiä monin eri perusteluin. Niitä ei ole tässä yhteydessä systemaat- tisesti selvitetty, mutta kuntien päätösasiakirjoihin tutustumisen perusteella on voitu tunnistaa ainakin seuraavan tyyppisiä perusteluja: kunnan hallintosäännön ja/tai johtamisjärjestelmän uudistaminen kunnan väkiluku väheneminen pitkällä aikavälillä, joillakin jo lähelle kokoluokkarajaa ehdokkaiden vähäisyys mallin ottaminen naapurikunnista; joissakin maakunnissa suuri osa on päättänyt muuttaa valtuustokokoaan, joissakin maakunnissa lähes kaikki säilyttävät valtuustokoon ennallaan. Kuntien valtuustojen päätösasiakirjojen perusteella on voitu havaita, että monissa kunnissa on ollut erilaiset näkemykset sopivasta valtuustokoosta, mikä on johtanut äänestykseen hallituksessa ja/tai valtuustossa. Näyttää myös siltä, että monessa kunnassa valtuustokoon muuttamista ei supistamista eikä laajentamista ole pidetty edes vaihtoehtona. Tämä näkyy esimerkiksi yksimielisenä päätöksenä tai asian tuomisena lähinnä ilmoitusasiana valtuustolle. Joissain yksittäisissä kunnissa asiaa ei ole lainkaan viety valtuuston asialistalle, varsinkin jos kunnan nykyinen valtuustokoko on uuden kuntalain vähimmäismäärää vastaava. Kaiken kaikkiaan tulevat valtuustokokomuutokset ovat pääosin melko vähäisiä ja maltillisia. Muiden Pohjoismaiden valtuustokokojen vertailu osoittaa, että myös muissa maiden kunnissa on tyypillisesti käytössä vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko ja että valtuustokoon muutoksia tehdään suhteellisen vähän. Esimerkiksi Ruotsissa tehty lakimuutos, joka mahdollisti pienimmille kunnille aiempaa pienemmät valtuustot, ei ainakaan ensi vaiheessa juurikaan innostanut kuntia valtuustokoon supistamiseen. Jää nähtäväksi, miten tuleva sote- ja maakuntauudistus ja sen tuomat muutokset tulevat näkymään kuntien johtamisjärjestelmän ja siten myös luottamushenkilörakenteen ja -määrien muutoksina. Tässä vaiheessa monissa kunnissa näytetään olevan vielä odottavalla kannalla. 10

Tilastolähteet: Islanti: Islannin kuntaliitto. Kunnat ja asukasluvut. http://www.samband.is/sveitarfelogin/#sameiginlegar_upplysingar Norja: Befolkning. Statistisk centralbyrå. Statistics Norway. https://www.ssb.no/befolkning Kommunestyre- og fylkestingsvalget. Statistisk centralbyrå. Statistics Norway. https://www.ssb.no/statistikkbanken/selectvarval/define.asp?maintable=rd1180aa&kortnavnweb=kommvalg&planguage=0&checked=true Ruotsi: Folkmängd. Statistiska centralbyrån. http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/?rxid=9069ee52-23c6-4fda-ae14-6c4b09bb3a3a Valmyndigheten. http://www.val.se/val/val2014/slutresultat/k/rike/index.html Tanska: Folketal. Danmarks statistik. https://www.dst.dk/da/statistik/emner/ befolkning-og-befolkningsfremskrivning/folketal Kommunalvalg 2013. Danmark statistik. https://www.dst.dk/da/statistik/emner/valg/kommunalvalg Kuntalait: Kuntalaki 365/1995. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365 Kuntalaki 410/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 Islannin kuntalaki 2011. Sveitarstjórnarlög 138/2011. http://www.althingi.is/lagas/nuna/2011138.html Norjan kuntalaki 1992. Lov om kommuner og fylkeskommuner, LOV-1992-09-25-107. https://lovdata.no/dokument/nl/lov/1992-09-25-107 Ruotsin kuntalaki 1991. Kommunallag 1991:900. https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/kommunallag-1991900_sfs-1991-900 Ruotsin kuntalain muutos 2013. SFS 2013:1053 Lag om ändring i kommunallagen (1991:900). https://www.lagboken.se/dokument/andrings-sfs/1863449/sfs-2013_ 1053-Lag-om-andring-i-kommunallagen-1991_900?pageid=197836 Tanskan kuntalaki 2015. Kommunestyrelseloven 769/2015. Bekendtgørelse af lov om kommunernes styrelse. Kommunestyrelsesloven LBK nr 769/2015. https://www.retsinformation.dk/forms/r0710.aspx?id=170459 HE (268/2014 vp). Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 11

Liitetaulukko 1. Tietoja kuntien valtuustoihin valittavien määrästä 2017 Lähde: Kuntaliiton kysely 11/2016 ja kuntien valtuustojen pöytäkirjat. Asukasluku Valtuutettujen 31.10.2016 vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus 1.6.2017 alkaen 1.1. 31.5.2017 1.6.2017 alkaen muutos 1.6.2017 alkaen Akaa 16 965 27 43 35-8 485 Alajärvi 9 923 27 35 35 0 284 Alavieska 2 650 13 21 21 0 126 Alavus 11 926 27 35 35 0 341 Asikkala 8 327 27 35 31-4 269 Askola 5 054 27 27 27 0 187 Aura 3 989 13 21 19-2 210 Enonkoski 1 449 13 17 17 0 85 Enontekiö 1 879 13 17 17 0 111 Espoo 274 425 67 75 75 0 3 659 Eura 12 021 27 35 35 0 343 Eurajoki 9 415 27 35 35 0 269 Evijärvi 2 538 13 21 17-4 149 Forssa 17 377 27 43 43 0 404 Haapajärvi 7 340 27 27 27 0 272 Haapavesi 7 093 27 27 27 0 263 Hailuoto 995 13 17 17 0 59 Halsua 1 223 13 17 15-2 82 Hamina 20 675 43 43 43 0 481 Hankasalmi 5 172 27 27 27 0 192 Hanko 8 674 27 35 31-4 280 Harjavalta 7 244 27 27 27 0 268 Hartola 2 943 13 21 17-4 173 Hattula 9 688 27 35 35 0 277 Hausjärvi 8 651 27 35 29-6 298 Heinola 19 368 27 43 43 0 450 Heinävesi 3 526 13 21 17-4 207 Helsinki 637 684 79 85 85 0 7 502 Hirvensalmi 2 279 13 21 21 0 109 Hollola 23 810 43 64 43-21 554 Honkajoki 1 768 13 17 17 0 104 Huittinen 10 406 27 35 27-8 385 Humppila 2 346 13 21 21 0 112 Hyrynsalmi 2 413 13 21 21 0 115 Hyvinkää 46 658 43 51 51 0 915 Hämeenkyrö 10 668 27 35 35 0 305 Hämeenlinna 67 939 51 59 51-8 1 332 Ii 9 653 27 35 35 0 276 Iisalmi 21 814 43 43 43 0 507 Iitti 6 912 27 27 27 0 256 Ikaalinen 7 166 27 27 27 0 265 Ilmajoki 12 175 27 35 35 0 348 Ilomantsi 5 240 27 27 27 0 194 Imatra 27 564 43 43 43 0 641 Inari 6 816 27 27 27 0 252 Inkoo 5 570 27 27 27 0 206 Isojoki 2 086 13 21 21 0 99 Isokyrö 4 719 13 27 27 0 175 Janakkala 16 700 27 43 33-10 506 Joensuu 75 968 51 59 59 0 1 288 Jokioinen 5 347 27 27 27 0 198 Joroinen 5 060 27 27 27 0 187 Joutsa 4 686 13 27 25-2 187 Juuka 4 952 13 27 23-4 215 Juupajoki 1 963 13 21 17-4 115 Juva 6 450 27 27 27 0 239 Jyväskylä 138 824 59 67 67 0 2 072 Jämijärvi 1 921 13 21 17-4 113 Jämsä 21 311 43 43 43 0 496 Järvenpää 41 493 43 51 51 0 814 Kaarina 32 806 43 51 51 0 643 Kaavi 3 162 13 21 17-4 186 Kajaani 37 584 43 51 51 0 737 Kalajoki 12 576 27 35 35 0 359 Kangasala 31 122 43 51 51 0 610 Kangasniemi 5 593 27 27 27 0 207 Kankaanpää 11 665 27 35 35 0 333 Kannonkoski 1 424 13 17 15-2 95 Kannus 5 591 27 27 27 0 207 Karijoki 1 348 13 17 15-2 90 Karkkila 8 949 27 35 35 0 256 12

Asukasluku Valtuutettujen 31.10.2016 vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus 1.6.2017 alkaen 1.1. 31.5.2017 1.6.2017 alkaen muutos 1.6.2017 alkaen Karstula 4 242 13 27 27 0 157 Karvia 2 453 13 21 21 0 117 Kaskinen 1 298 13 17 17 0 76 Kauhajoki 13 769 27 35 35 0 393 Kauhava 16 638 27 43 43 0 387 Kauniainen 9 328 27 35 35 0 267 Kaustinen 4 298 13 27 21-6 205 Keitele 2 339 13 21 19-2 123 Kemi 21 599 43 43 43 0 502 Kemijärvi 7 679 27 35 27-8 284 Keminmaa 8 321 27 35 31-4 268 Kemiönsaari 6 876 27 27 27 0 255 Kempele 17 288 27 43 39-4 443 Kerava 35 565 43 51 51 0 697 Keuruu 10 008 27 35 35 0 286 Kihniö 1 992 13 21 21 0 95 Kinnula 1 699 13 17 15-2 113 Kirkkonummi 39 053 43 51 51 0 766 Kitee 10 730 27 35 35 0 307 Kittilä 6 391 27 27 27 0 237 Kiuruvesi 8 449 27 35 33-2 256 Kivijärvi 1 165 13 17 15-2 78 Kokemäki 7 510 27 27 27 0 278 Kokkola 47 773 43 51 43-8 1 111 Kolari 3 826 13 21 21 0 182 Konnevesi 2 755 13 21 21 0 131 Kontiolahti 14 797 27 35 35 0 423 Korsnäs 2 168 13 21 21 0 103 Koski Tl 2 404 13 21 21 0 114 Kotka 54 262 51 51 51 0 1 064 Kouvola 85 464 51 59 59 0 1 449 Kristiinankaupunki 6 731 27 27 27 0 249 Kruunupyy 6 616 27 27 27 0 245 Kuhmo 8 661 27 35 35 0 247 Kuhmoinen 2 305 13 21 21 0 110 Kuopio 117 809 59 72 59-13 1 997 Kuortane 3 694 13 21 19-2 194 Kurikka 21 541 43 78 43-35 501 Kustavi 909 13 17 15-2 61 Kuusamo 15 542 27 43 39-4 399 Kyyjärvi 1 379 13 17 17 0 81 Kärkölä 4 558 13 27 27 0 169 Kärsämäki 2 655 13 21 21 0 126 Lahti 119 482 59 102 59-43 2 025 Laihia 8 148 27 27 27 0 302 Laitila 8 504 27 35 31-4 274 Lapinjärvi 2 746 13 21 21 0 131 Lapinlahti 9 884 27 35 31-4 319 Lappajärvi 3 183 13 21 19-2 168 Lappeenranta 72 890 51 59 51-8 1 429 Lapua 14 588 27 35 35 0 417 Laukaa 18 933 27 43 43 0 440 Lemi 3 079 13 21 21 0 147 Lempäälä 22 728 43 43 43 0 529 Leppävirta 9 866 27 35 35 0 282 Lestijärvi 815 13 17 15-2 54 Lieksa 11 602 27 35 35 0 331 Lieto 19 388 27 49 43-6 451 Liminka 10 023 27 35 35 0 286 Liperi 12 339 27 35 35 0 353 Lohja 47 218 43 51 51 0 926 Loimaa 16 321 27 43 43 0 380 Loppi 8 096 27 35 27-8 300 Loviisa 15 218 27 59 35-24 435 Luhanka 755 13 15 15 0 50 Lumijoki 2 100 13 21 17-4 124 Luoto 5 170 27 27 27 0 191 Luumäki 4 845 13 27 23-4 211 Maalahti 5 526 27 27 27 0 205 Marttila 2 030 13 17 17 0 119 Masku 9 690 27 43 35-8 277 Merijärvi 1 131 13 15 15 0 75 Merikarvia 3 176 13 21 21 0 151 Miehikkälä 2 039 13 21 21 0 97 Mikkeli 54 585 51 59 51-8 1 070 13

Asukasluku Valtuutettujen 31.10.2016 vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus 1.6.2017 alkaen 1.1. 31.5.2017 1.6.2017 alkaen muutos 1.6.2017 alkaen Muhos 9 000 27 35 27-8 333 Multia 1 672 13 17 17 0 98 Muonio 2 351 13 21 17-4 138 Mustasaari 19 384 27 43 43 0 451 Muurame 9 917 27 35 35 0 283 Mynämäki 7 853 27 35 35 0 224 Myrskylä 1 988 13 21 17-4 117 Mäntsälä 20 833 43 43 43 0 484 Mänttä-Vilppula 10 457 27 35 35 0 299 Mäntyharju 6 106 27 27 27 0 226 Naantali 19 049 27 43 43 0 443 Nakkila 5 557 27 27 29 2 192 Nivala 10 898 27 35 35 0 311 Nokia 33 197 43 51 51 0 651 Nousiainen 4 828 13 27 27 0 179 Nurmes 7 888 27 35 31-4 254 Nurmijärvi 42 033 43 51 51 0 824 Närpiö 9 437 27 35 35 0 270 Orimattila 16 297 27 43 33-10 494 Oripää 1 363 13 17 17 0 80 Orivesi 9 334 27 35 31-4 301 Oulainen 7 524 27 27 27 0 279 Oulu 200 449 59 67 67 0 2 992 Outokumpu 7 119 27 27 27 0 264 Padasjoki 3 075 13 21 21 0 146 Paimio 10 687 27 35 35 0 305 Paltamo 3 494 13 21 21 0 166 Parainen 15 395 27 43 35-8 440 Parikkala 5 135 27 27 27 0 190 Parkano 6 677 27 27 31 4 215 Pedersören kunta 11 063 27 35 35 0 316 Pelkosenniemi 953 13 15 13-2 73 Pello 3 573 13 21 13-8 275 Perho 2 910 13 21 19-2 153 Pertunmaa 1 792 13 17 17 0 105 Petäjävesi 3 981 13 27 21-6 190 Pieksämäki 18 487 27 43 35-8 528 Pielavesi 4 701 13 27 27 0 174 Pietarsaari 19 378 27 43 43 0 451 Pihtipudas 4 203 13 27 27 0 156 Pirkkala 19 136 27 43 43 0 445 Polvijärvi 4 506 13 27 21-6 215 Pomarkku 2 229 13 21 21 0 106 Pori 85 161 51 65 59-6 1 443 Pornainen 5 093 27 27 27 0 189 Porvoo 50 227 51 51 51 0 985 Posio 3 422 13 21 17-4 201 Pudasjärvi 8 204 27 35 27-8 304 Pukkila 1 985 13 21 17-4 117 Punkalaidun 3 008 13 21 21 0 143 Puolanka 2 739 13 21 21 0 130 Puumala 2 234 13 21 21 0 106 Pyhtää 5 329 27 27 27 0 197 Pyhäjoki 3 195 13 21 21 0 152 Pyhäjärvi 5 457 27 27 27 0 202 Pyhäntä 1 571 13 15 15 0 105 Pyhäranta 2 080 13 21 19-2 109 Pälkäne 6 643 27 27 27 0 246 Pöytyä 8 522 27 35 35 0 243 Raahe 25 016 43 43 43 0 582 Raasepori 28 144 43 43 43 0 655 Raisio 24 337 43 43 43 0 566 Rantasalmi 3 658 13 21 19-2 193 Ranua 4 011 13 27 17-10 236 Rauma 39 641 43 51 43-8 922 Rautalampi 3 297 13 21 21 0 157 Rautavaara 1 724 13 17 17 0 101 Rautjärvi 3 465 13 21 21 0 165 Reisjärvi 2 862 13 21 17-4 168 Riihimäki 29 237 43 43 43 0 680 Ristijärvi 1 342 13 17 15-2 89 Rovaniemi 62 250 51 59 51-8 1 221 Ruokolahti 5 260 27 27 27 0 195 Ruovesi 4 588 13 27 21-6 218 Rusko 6 146 27 27 27 0 228 Rääkkylä 2 278 13 21 21 0 108 14

Asukasluku Valtuutettujen 31.10.2016 vähimmäis- Valtuutettujen Valtuutettujen Valtuutettujen Asukkaita/ Lähde: Väestö- määrä kuntalaissa lkm lkm lukumäärän Kunta rekisterikeskus 1.6.2017 alkaen 1.1. 31.5.2017 1.6.2017 alkaen muutos 1.6.2017 alkaen Saarijärvi 9 730 27 35 31-4 314 Salla 3 651 13 27 21-6 174 Salo 53 584 51 51 51 0 1 051 Sastamala 25 071 43 59 43-16 583 Sauvo 3 057 13 21 21 0 146 Savitaipale 3 538 13 21 21 0 168 Savonlinna 35 278 43 51 51 0 692 Savukoski 1 039 13 17 13-4 80 Seinäjoki 62 027 51 51 51 0 1 216 Sievi 5 078 27 27 27 0 188 Siikainen 1 498 13 17 17 0 88 Siikajoki 5 360 27 27 27 0 199 Siikalatva 5 590 27 27 27 0 207 Siilinjärvi 21 754 43 43 43 0 506 Simo 3 169 13 21 17-4 186 Sipoo 19 889 27 43 43 0 463 Siuntio 6 194 27 27 27 0 229 Sodankylä 8 653 27 35 27-8 320 Soini 2 189 13 21 21 0 104 Somero 9 036 27 35 35 0 258 Sonkajärvi 4 201 13 27 21-6 200 Sotkamo 10 508 27 35 27-8 389 Sulkava 2 669 13 21 21 0 127 Suomussalmi 8 197 27 35 31-4 264 Suonenjoki 7 321 27 27 27 0 271 Sysmä 3 955 13 27 21-6 188 Säkylä 6 983 27 48 27-21 259 Taipalsaari 4 827 13 27 27 0 179 Taivalkoski 4 124 13 27 23-4 179 Taivassalo 1 619 13 17 17 0 95 Tammela 6 238 27 27 27 0 231 Tampere 228 566 59 67 67 0 3 411 Tervo 1 611 13 17 17 0 95 Tervola 3 108 13 21 17-4 183 Teuva 5 404 27 27 27 0 200 Tohmajärvi 4 694 13 27 27 0 174 Toholampi 3 235 13 21 17-4 190 Toivakka 2 432 13 21 21 0 116 Tornio 22 126 43 43 43 0 515 Turku 188 009 59 67 67 0 2 806 Tuusniemi 2 660 13 21 17-4 156 Tuusula 38 625 43 51 51 0 757 Tyrnävä 6 757 27 27 27 0 250 Ulvila 13 315 27 35 27-8 493 Urjala 4 876 13 27 23-4 212 Utajärvi 2 834 13 21 17-4 167 Utsjoki 1 249 13 15 15 0 83 Uurainen 3 709 13 21 21 0 177 Uusikaarlepyy 7 509 27 27 27 0 278 Uusikaupunki 15 423 27 43 43 0 359 Vaala 3 051 13 21 17-4 179 Vaasa 67 639 51 67 59-8 1 146 Valkeakoski 21 326 43 43 43 0 496 Valtimo 2 262 13 21 21 0 108 Vantaa 219 088 59 67 67 0 3 270 Varkaus 21 491 43 43 43 0 500 Vehmaa 2 290 13 21 21 0 109 Vesanto 2 154 13 21 21 0 103 Vesilahti 4 457 13 27 21-6 212 Veteli 3 269 13 21 21 0 156 Vieremä 3 723 13 21 21 0 177 Vihti 28 942 43 43 43 0 673 Viitasaari 6 622 27 27 27 0 245 Vimpeli 3 028 13 21 21 0 144 Virolahti 3 284 13 21 21 0 156 Virrat 6 937 27 27 27 0 257 Vöyri 6 683 27 27 27 0 248 Ylitornio 4 211 13 27 17-10 248 Ylivieska 15 173 27 35 35 0 434 Ylöjärvi 32 744 43 51 51 0 642 Ypäjä 2 398 13 21 21 0 114 Ähtäri 5 990 27 27 27 0 222 Äänekoski 19 408 27 43 43 0 451 Manner-Suomi 5 479 722 7 461 9 604 8 999-605 609 15

Liitetaulukko 2. Kuntien valtuustokoon muutokset 1.6.2017 alkaen asukasluvun muutoksen, Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen ja kielisuhteen mukaan. Vertailu nykyiseen, 1.1.2017 jen määrään. Valtuustokoko 1.6.2017 Asukasmäärän muutos N Muuttuu, % Ennallaan, % 2005-2016 kasvaneen asukasmäärän kunnat 92 26 74 vähentyneen asukasmäärän kunnat Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys 203 35 65 Kaupunkimaiset kunnat 57 23 77 Maaseutumaiset kunnat 63 38 62 Taajaan asutut kunnat 175 34 66 Kielisuhde Yksikieliset suomenkieliset kunnat Kaksikieliset, suomenkielienemmistöiset kunnat Kaksikieliset, ruotsinkielienemmistöiset kunnat 262 34 66 18 28 72 15 7 93 Valtuustokoko 1.6.2017 Asukasmäärän muutos 2005-2016 kunnat, joissa asukasmäärä kasvanut kunnat, joissa asukasmäärä vähentynyt Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys N Muuttuu, lkm Ennallaan, lkm 92 24 68 203 72 131 Kaupunkimaiset kunnat 57 13 44 Maaseutumaiset kunnat 63 24 39 Taajaan asutut kunnat 175 59 116 Kielisuhde Yksikieliset suomenkieliset kunnat Kaksikieliset, suomenkielienemmistöiset kunnat Kaksikieliset, ruotsinkielienemmistöiset kunnat N 262 90 172 18 5 13 15 1 14 Valtuustokokoaan muuttavat kunnat ovat muita yleisemmin yksikielisiä suomenkielisiä, maaseutumaisia ja vähenevän asukasmäärän kuntia. 16

Liitetaulukko 3. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa kuntalakiin (410/2015) perustuvan kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N=295) Liitetaulukko 3. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa kuntalakiin (410/2015) perustuvan kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N = 295) Kuntakokoluokka Valtuusto- Kuntia, Kuntia, Valtuusto- Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ Kuntakoko- Valtuustokoko joissa Kuntia, joissa Kuntia, Valtuustokoko valtuusto- Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ luokka (min koko - max) joissa ko. joissa ko. keskimäärikoko koko valtuustokoko keski- (min - max) (min - max) minimimäärmäärä ko. maksimi- ko. keski- (min - max) minimimäärä maksimimäärimäärin max 5 000 as. 13-27 3 määrä 8 19 21 140 50-275 max (n=118) 5 000 as. 13-27 3 8 19 21 140 50-275 (n=118) 5 000-20 000 27-43 55 13 32 27 301 187-528 as. 5 000 (n=122) - 20 000 27-43 55 13 32 27 301 187-528 as. 20 001 (n=122) - 50 000 43-51 21 13 46 43 652 481-1 111 as. 20 001 (n=34) - 50 000 43-51 21 13 46 43 652 481-1 111 as. 50 001 (n=34) - 51-59 8 4 54 51 1 224 985-1 449 50 100001 - as. 51-59 8 4 54 51 1 224 985-1 449 (n=12) 100 000 as. (n=12) 100 001-59 - 67 2 5 65 67 2 653 1 997-3 411 100 250 000 001 as. - 59-67 2 5 65 67 2 653 1 997-3 411 250 (n=7) 000 as. 250 (n=7) 001-75 - - 75 75 3 659-250 500 000 001 as. - 75 - - 75 75 3 659-500 (n=1) 000 as. yli (n=1) 500 000 as. 85 - - 85 85 7 502 - yli (n=1) 500 000 as. 85 - - 85 85 7 502 - (n=1) Kaikki kunnat 13-85 3 1 31 27 609 50-7 502 Kaikki (n=295) kunnat 13-85 3 1 31 27 609 50-7 502 (n=295) Liitetaulukko 4. Valtuustokoot Manner-Suomen kunnissa vuoden 2017 kuntavaaleissa Kuntaliiton käyttämän Liitetaulukko kuusiluokkaisen 4. 4. Valtuustokoot kuntakokoluokituksen Manner-Suomen kunnissa mukaan kunnissa vuoden tarkasteltuna 2017 vuoden kuntavaaleissa (lkm:t, 2017 N=295) kuntavaaleissa Kuntaliiton Kuntaliiton käyttämän kuusiluokkaisen kuntakokoluokituksen kuntakokoluokituksen mukaan tarkasteltuna mukaan tarkasteltuna (lkm:t, N=295) (lkm:t, N = 295) Kuntakokoluokka Kuntakokoluokka alle 5 000 as. alle (n=118) 5 000 as. 5 (n=118) 000-10 000 as. 5 000 (n=79) - 10 000 as. 10 001 (n=79) - 20 000 as. 10 001 (n=43) - 20 000 as. 20 001 (n=43) - 50 000 as. 20 001 (n=34) - 50 000 as. 50 001 (n=34) - 50 100001 - as. (n=12) 100 000 as. (n=12) yli 100 000 as. yli (n=9) 100 000 as. (n=9) Kaikki kunnat Kaikki (n=295) kunnat (n=295) Valtuustokoko Kuntia, Kuntia, Valtuustokoko Tyypillisin Asukkaita/ Asukkaita/ Valtuustokoko - max) (min (min - max) 13-27 Kuntia, joissa joissa ko. minimimäärä ko. minimimäärä 3 joissa Kuntia, joissa ko. maksimimäärä ko. maksimimäärä 8 Valtuusto- keskimäärikoko 19 Tyypillisin valtuustokoko valtuustokoko 21 Asukkaita/ 140 Asukkaita/ (min - max) (min - max) 50-275 13-27 3 8 19 21 140 50-275 27-35 52 14 29 27 248 187-333 27-35 52 14 29 27 248 187-333 27-43 3 13 37 35 397 286-528 27-43 3 13 37 35 397 286-528 43-51 21 13 46 43 652 481-1 111 43-51 21 13 46 43 652 481-1 111 51-59 8 4 54 51 1 224 985-1 449 51-59 8 4 54 51 1 224 985-1 449 59-85 2 1 68 67 3 304 1 997-7 502 59-85 2 1 68 67 3 304 1 997-7 502 13-85 3 1 31 27 609 50-7 502 13-85 3 1 31 27 609 50-7 502 17