Rahaston säilytysyhteisö on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö).

1 Sijoitusrahasto Aventum Pension Aventum Rahastoyhtiö Oy Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Mikonkatu 9, 00100 HELSINKI Y-tunnus 1840039-5 Sijoitusrahaston säännöt Rahoitustarkastus on vahvistanut nämä rahaston säännöt 19.06.2008. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aventum Pension, ruotsiksi Placeringsfond Aventum Pension ja englanniksi Aventum Pension Fund (jäljempänä Rahasto). 2 Rahastoyhtiö Rahastoa hallinnoi Aventum Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. 3 Asiamiehen käyttäminen Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteissä (rahastoesitteessä ja yksinkertaistetussa rahastoesitteessä) on ilmoitettu miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö). 5 Rahaston varojen sijoittaminen Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa pitkällä aikavälillä arvonnousua hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. Rahasto on yhdistelmärahasto, joka sijoittaa varansa osakkeisiin ja osakesidonnaisiin arvopapereihin maailmanlaajuisesti sekä valtioiden (Eurooppa, Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Yhdysvallat), kuntien, muiden julkisyhteisöjen sekä yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin. Muun kuin valtion tai suomalaisen pörssilistatun osakeyhtiön liikkeeseenlaskeman velkasitoumuksen riskiluokituksen on kansainvälisesti hyväksytyn luokittelun mukaan oltava vähintään pitkänaikavälin luokitus Baa3/BBB- tai lyhyenaika-välin luokitus P-2/A-2 Moody s/s&p. Pohjoismaisen liikkeeseenlaskijan, jolla ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä riskiluokitusta, korkotuotteisiin voidaan sijoittaa, mikäli salkunhoitaja katsoo liikkeeseenlaskijalla olevan edellä mainittuja riskiluokituksia vastaava luottokelpoisuus. Korkoinstrumentit, arvopaperit ja johdannaiset, joihin Rahaston varoja voidaan sijoittaa: 1) Osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit, kuten vaihtovelkakirjalainat, optiotodistukset, henkilöstöoptiot, merkintäoikeudet, osaketalletustodistukset ja warrantit. 2) Rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. 3) Vakioidut ja vakioimattomat osake-, osakeindeksi-, korko- ja valuuttajohdannaissopimukset. Rahasto voi sijoittaa johdannaissopimuksiin edistääkseen tehokasta salkunhoitoa, korvatakseen kohde-etuutta tilanteessa, jossa se katsotaan kustannuksiltaan tehokkaammaksi kuin alla olevan kohde-etuuden ostaminen ja/tai suojautuakseen markkinoiden epäsuotuisilta muutoksilta. Käteisvarojen hoidon tehostamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten kohdeetuuksien arvo voi olla enintään käteisvarojen suuruinen. Johdannaisten käytöllä pyritään turvaamaan rahastoosuuden arvon vakaa kehitys. Valuuttajohdannaisiin sijoitetaan ainoastaan suojaustarkoituksessa ja vain niissä

2 valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Johdannaisia voidaan sekä myydä (asettaa) että ostaa. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan Talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai yhteisö, jonka kotipaikka on jossakin muussa OECD-valtiossa (Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat) ja johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Rahasto tarkastelee rahamarkkina-, arvopaperi- ja johdannaissijoitusten riskiä kokonaisuutena. Osakejohdannaissopimusten, osakeinstrumentit mukaan lukien, riskiasemaa seurataan päivittäin vakuusvaateen ja kokonaisposition osakedelluvun avulla. Rahasto ei lisää johdannaisilla kokonaisriskiä verrattuna tilanteeseen, jossa 75 % rahaston varoista on sijoitettu osakemarkkinoille. Osakeposition kokonaisriski (osakedelta) voi olla alimmillaan -0,25 ja ylimmillään 0,75. Korkojohdannaissopimusten, korkoinstrumentit mukaan lukien, riskiasemaa seurataan päivittäin vakuusvaateen ja kokonaisposition duraation avulla. Rahaston korkoriski voi olla välillä -5 ja 7 vuotta duraatiolla mitattuna. Kohdissa 1-3 tarkoitetut rahamarkkinavälineet, arvopaperit ja vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla maailmanlaajuisesti. Rahastoyhtiö ylläpitää luetteloa Rahaston käyttämistä markkinapaikoista. Luettelo on yleisön saatavilla Rahastoyhtiöstä. 4) Muut kuin kohdassa 2 tarkoitetut rahamarkkinavälineet edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa d- kohdassa tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan yhteisön lain-säädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, jonka kotipaikka on Euroopassa tai jossakin muussa OECDvaltiossa (Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Yhdysvallat) ja johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat yhteisön lainsäädäntöä, tai d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä a, b tai c-kohdassa mainittua, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai sillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkina-paikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä. 5) Arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit ja rahamarkkinavälineet kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssin pörssilistalle tai muulle säännellylle, säännöllisesti toimivalle, tunnustetulle ja yleisölle avoimelle markkinapaikalle maailmanlaajuisesti yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta edellyttäen, että kaupan-käynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. 6) Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lainsäädännön perusteella sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen rahasto-osuudet tai yhteissijoitusyritysten osuudet. 7) Muihin kuin edellä kohdissa 1, 2, 4 ja 5 tarkoitettuihin arvopapereihin, rahamarkkinavälineisiin ja johdannaissopimuksiin enintään 10 % Rahaston varoista. 8) Talletuksiin luottolaitoksessa, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa. 9) Lisäksi Rahasto voi sijoittaa enintään 30 % Rahaston varoista muihin kuin kohdassa 6 tarkoitettuihin direktiivin mukaisiin sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin sijoitusrahastolain 72 2 momentin mukaisin rajoituksin. Täten rahaston varojen sijoittamisen edellytyksenä on, että tällainen rahasto on kotivaltionsa lainsäädännön mukaan sellaisen valvonnan alainen, joka vastaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä, ja sitä valvovan

3 viranomaisen ja sekä Rahoitustarkastuksen välinen yhteistyö on riittävässä määrin varmistettu, ja että näissä erikoissijoitusrahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä osuudenomistajien suoja ja varojen erilläänpitoa, lainaksiottoa ja - antoa sekä arvopapereiden ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva sääntelyn on vastattava sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia. Sijoitusrajoitukset: A) Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. B) Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista saa olla enintään 40 % Rahaston varoista. Tätä rajoitusta ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on sääntöjen 5 :n kohdassa 3 tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään koske sijoituksia edellä kohdassa 4 tarkoitettujen sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. C) Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % Rahaston varoista, jos vastapuoli on sääntöjen 5 :n 3 kohdassa tarkoitettu luottolaitos. Mikäli vastapuolena on muu kuin luottolaitos, vastapuoliriski ei saa ylittää 5 % Rahaston varoista. D) Rahaston varoista yhteensä enintään 20 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista Rahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. E) Kohtien A-D sijoitusrajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 :n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään 20 % Rahaston varoista. F) Edellä mainittujen rajoitusten estämättä, Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 25 % Rahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos 1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja 2) niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan. Sellaisia sijoituksia tämän E-kohdan 1- tai 2- kohdassa mainitun saman liikkeeseenlaskijan joukko-velkakirjoihin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista, saa yhteensä olla enintään 80 % Rahaston varoista. G) Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan: 1) äänioikeudettomista osakkeista; 2) joukkovelkakirjoista; ja 3) rahamarkkinavälineistä. Rahastoyhtiö saa hankkia Rahaston omistukseen enintään 25 % saman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. H) Yllä mainittujen sijoitusrajoitusten estämättä, Rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35 % Rahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, muu OECD-valtio (Australia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi Seelanti, Yhdysvallat) taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Sen estämättä, mitä edellä tässä kohdassa H sanotaan, Rahastoyhtiö saa riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enintään 100 % Rahaston varoista edellä tässä kohdassa H tarkoitettuihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin. Edellytyksenä on, arvopaperit tai rahamarkkinavälineet ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää 30 % Rahaston varoista ja jos rahasto-osuudenomistajille voidaan taata vastaava suoja kuin sellaisessa sijoitusrahastossa, joka noudattaa näiden sääntöjen 5 :n kohdissa A, B, D ja M sekä kohdan G 2- ja 3- alakohdissa mainittuja rajoituksia.

4 I) Edellä kohdissa A-D ja F sekä H-kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin tai sen vastaanottamiin talletuksiin tai vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joissa kyseinen yhteisö on vastapuolena, eivät yhteenlaskettuna saa ylittää määrää, joka vastaa 35 % Rahaston varoista. Edellä kohdassa F ja kohdan H ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettuja arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä ei tarvitse ottaa huomioon sovellettaessa kohdassa C säädettyä 40 % rajoitusta. J) Kohdassa F sekä kohtien H ja I ensimmäisissä kappaleissa mainittuja rajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 :n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. K) Sijoitettaessa Rahaston varoja johdannaissopimuksiin ei saada ylittää edellä tässä 5 :ssä mainittuja sijoitusrajoituksia. Sijoitusrajoituksia laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sijoituksia sellaisiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena on osakeindeksi. Edellytyksenä on, että indeksin koostumus on riittävästi hajautettu ja indeksi kuvaa riittävän tarkasti niitä markkinoita, joiden kehitystä sen on tarkoitus osoittaa. Lisäksi indeksin koostumuksesta ja kehityksestä on oltava yleisesti saatavilla riittävät tiedot. L) Rahaston varoista 100 % voidaan sijoittaa toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Yhteen yksittäiseen sijoitusrahastoon voidaan sijoittaa korkeintaan 20 % rahaston varoista. Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa edellä kohdassa 6 mainituissa sijoitusrahastoissa ja yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin 10 % varoistaan toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston sijoittaessa kohdassa 6 tarkoitettuihin rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, Rahastolta voidaan näiden sijoituskohteiden osalta periä vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio, joka on enintään 5% osuuksien arvosta. Lisäksi Rahaston sijoituskohteena olevat sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista voidaan periä Rahastolta hallinnointipalkkion tuottosidonnaista osaa. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen osuuksiin, mutta Rahastolta ei peritä näiden osalta merkintä- eikä lunastuspalkkiota. M) Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. N) Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla laissa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaksi annettujen arvopaperien markkina-arvo ei saa ylittää 25 % Rahaston arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden arvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit voidaan saada välittömästi vaadittaessa takaisin. Arvopapereiden lainaksiotto on sallittu ainoastaan lainaksiannosta aiheutuneen avoimen lainausposition sulkemiseksi. Rahasto voi asettaa vakuuksia lainaus- ja takaisinostosopimusten sekä johdannaisten osalta. Asetetut vakuudet voivat yhteensä olla enintään 30 % Rahaston arvosta. Rahoitustarkastuksen luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston varoista. Luoton ja takaisinostosopimusten yhteismäärä ei saa ylittää 10 % Rahaston varojen arvosta. 6 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää kaikista rahasto-osuuksista rahasto-osuusrekisteriä ja rekisteröi omistusten siirrot. Rahaston rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin. Yksi rahasto-osuus muodostuu kymmenestätuhannesta (10.000) yhtä suuresta murto-osasta. Rahastossa voi kasvuosuuksien (K-osuus) lisäksi olla myös tuotto-osuuksia (T-osuus). Tuottoosuuden käyttöönotosta päättää rahastoyhtiön hallitus. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia rahastoosuussarjoja. Kussakin rahasto-osuussarjassa voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia sen mukaan kun Rahastoyhtiön hallitus päättää. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin rahasto-osuussarjan merkintäedellytyksenä olevat miminimerkintämäärät, jotka ilmoitetaan kulloinkin voimasssa olevissa rahastoesitteissä. Rahastoyhtiön hallitus päättää niistä valtion laajuisista markkina-alueista, joilla kutakin rahasto-osuussarjaa voidaan merkitä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen ja osuuslajien suhteelliset arvot.

5 Jos Rahasto-osuudenomistajan omistus uuden merkinnän tai rahastovaihdon johdosta nousee yksittäisessä rahastoosuussarjassa yli toisen rahasto-osuussarjan minimimerkintämäärän, Rahastoyhtiö muuntaa rahastoosuudenomistajan pyynnöstä omistuksen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkinnän suuruutta uusi omistus muuntohetkellä vastaa. Jos rahasto-osuudenomistan omistus omistusaikana lunastusten tai rahastovaihtojen johdosta laskee yksittäisessä rahasto-osuussarjassa alle kyseisen sarjan merkintähetken mukaisen miminimerkintämäärän on Rahastoyhtiöllä oikeus muuntaa omistus rahasto-osuudenomistajien yhdenvertainen kohtele huomioon ottaen koskemaan sitä rahasto-osuussarjaa, jonka minimimerkintämäärät määräytyvät sen markkina-alueen mukaisesti, jolla rahasto-osuudet on merkitty ja muuntaminen on mahdollista vain kyseisen markkina-alueen rahasto-osuussarjoihin. Rahastoyhtiö antaa rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita rahastoosuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahasto-osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä ilmoitettu palkkio osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 7 Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja vastaanotetaan Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämissä rahastoesitteissä määritellyissä merkintäpaikoissa. Tiedot rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastushinnoista ovat yleisön saatavissa jokaisena pankkipäivänä merkintäpaikoista. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkinnän ja lunastuksen vähimmäismäärät. Rahasto-osuuksia merkitään antamalla toimeksianto Rahastoyhtiölle sekä suorittamalla merkintäsumma Rahaston tilille. Merkintätoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hyväksyä tai hylätä tehty merkintätoimeksianto tai merkintä taikka lykätä sen toteutumista, ellei sille ole toimitettu näitä tietoja. Merkintäpäivä on se pankkipäivä, jolloin merkintätoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiössä ja merkintäsumma on Rahaston pankkitilillä Rahastoyhtiön käytettävissä viimeistään kello 13.00 Suomen aikaa. Merkintähinta on merkintäpäivänä laskettu rahasto-osuuden arvo. Kello 13.00 jälkeen Suomen aikaa rekisteröidyn merkintätoimeksiannon ja/tai Rahaston pankkitilille Rahastoyhtiön käytettäväksi saapuneen merkintäsumman perusteella merkintä tehdään seuraavana pankkipäivänä. Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla mahdollisella merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma osuuden arvolla. Mikäli merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahastoosuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään rahasto-osuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään rahasto-osuuden murto-osaan ja erotus lisätään rahastopääomaan. Rahasto-osuuksia lunastetaan antamalla toimeksianto sekä luovuttamalla mahdollinen osuustodistus Rahastoyhtiölle. Mikäli Rahastoyhtiön ei tarvitse lunastusta varten myydä sijoituskohteita, toteutetaan viimeistään kello 13.00 Suomen aikaa Rahastoyhtiössä vastaanotettu ja rekisteröity lunastusvaatimus siihen rahasto-osuuden arvoon, joka lasketaan Rahastoyhtiössä samalle pankkipäivälle. Kello 13.00 jälkeen Suomen aikaa Rahastoyhtiössä vastaanotettu ja rekisteröity lunastusvaatimus toteutetaan arvoon, joka lasketaan seuraavalle pankkipäivälle. Lunastamisen tulee tapahtua välittömästi Rahaston varoista. Mikäli varat lunastamiseen on hankittava myymällä sijoituskohteita, myynnin tulee tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Tällöin lunastus toteutetaan sille päivälle laskettuun rahasto-osuuden arvoon, jona rahat sijoituskohteiden myynnistä on saatu. Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää luvan edellä mainitun määräajan ylittämiseen. Lunastuksesta saatavat varat vähennettynä mahdollisella lunastuspalkkiolla maksetaan rahasto-osuudenomistajan pankkitilille lunastuksen toteuttamispäivää seuraavana pankkipäivänä. Jos rahasto-osuudenomistaja vaihtaa rahasto-osuuksia Rahastoyhtiön hallinnoiman toisen samanaikaisesti merkittävissä olevan, samoja merkintä- ja lunastuskäytäntöjä noudattavan rahaston rahasto-osuuksiin katsotaan lunastus- ja merkintäpäiväksi se pankkipäivä, jona vaihtotoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiossä viimeistään kello 13.00 Suoman aikaa. Edellyksenä tälle on lisäksi se, että rahastossa, josta vaihto toiseen rahastoon tehdään on vaihtoon tarvittavat käteisvarat. Muissa tapauksissa vaihto toiseen rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon toteutetaan ajallisestikin kuten normaali omistetun rahaston rahasto-osuuksien lunastus ja toisen rahaston rahastoosuuksien merkintä.

6 8 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi rahasto-osuudenomistajan edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä Rahoitustarkastuksen luvalla keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien lunastukset rahasto-osuudenomistajan edun sitä vaatiessa, esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja. 9 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahastoyhtiö vähentää rahasto-osuuksien mekinnästä palkkiona enintään 2 prosenttia sijoitussummasta ja lunastuksesta enintään 2 prosenttia rahasto-osuuden arvosta. Yhtä merkintä- tai lunastustapahtumaa kohden peritään kuitenkin vähintään kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä määritelty vähimmäispalkkio. Rekisteröitäessä rahasto-osuuden siirto omistajalta toiselle peritään rekisteröinnnistä rekisteröintipalkkio. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkioiden määrät sekä omistusoikeuden rekisteröintiapalkkion suuruuden. Tarkemmat tiedot palkkioista ovat kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. 10 Rahaston varoista maksettavat korvaukset Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka koostuu kiinteästä ja tuottosidonnaisesta osasta ja joka voi vaihdella rahasto-osuussarjoittain. Kiinteän hallinnointipalkkion suuruus on enintään kaksi (2) prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkion määrä lasketaan päivittäin ja vähennetään Rahaston velkana Rahastoyhtiölle Rahaston arvoa laskettaessa. Rahastoyhtiö veloittaa palkkion kuukausittain jälkikäteen. Tuottosidonnainen hallinnointipalkkio määräytyy Rahaston kokonaistuoton mukaan päivittäin. Tuottosidonnaisena hallinnointipalkkiona veloitetaan 25 prosenttia referenssituoton ylittävästä tuotosta. Referenssituotton laskenta aloitetaan uudelleen joulukuun viimeisen rahaston arvon pohjalta, mikäli rahaston tuotto on ylittänyt referenssituoton ko. kalenterivuonna. Rahastoyhtiö laskee referenssituoton ja tuottosidonnaisen hallinnointipalkkion päivittäin. Rahastoyhtiö saa tuottosidonnaisen hallinnointipalkkion referenssituoton ylittävästä tuotosta ainoastaan silloin, kun rahasto- osuuden arvo ennen tuottosidonnaisen palkkion vähentämistä on korkeampi kuin Rahaston korkein aikaisempi sellainen, Rahaston mahdollisilla tuotonjaoilla korjattu, rahasto-osuuden arvo, johon merkintöjä tai lunastuksia on voitu toteuttaa. Rahastoyhtiö veloittaa tuottosidonnaisen hallinnointipalkkion kuukausittain. Rahastoyhtiön hallitus päättää kulloinkin voimassaolevan hallinnointipalkkion suuruuden rahasto-osuussarjoittain. Rahaston referenssituotto on kiinteä kulloinkin voimassa oleva sosiaali ja terveysministeriön vahvistama työeläkelaitoksia koskeva laskuperustekorko. Tieto kulloinkin sovellettavista palkkioista on kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. Hallinnointipalkkio sisältää säilytyspalkkion Säilytysyhteisölle ja korvaukset 3 :n mukaisille asiamiehille. Rahaston sijoituskohteina olevista rahastoista ja yhteissijoitusyrityksistä peritään hallinointi- ja säilytyspalkkioita näiden rahastojen ja yhteissijoitusyritysten sääntöjen mukaisesti. 11 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahastoa koskevat velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahaston sijoituskohteet arvostetaan voimassaolevaan markkina-arvoon. Markkina-arvo määräytyy sen arvon mukaan, joka arvopapereilla, rahamarkkinavälineillä ja johdannaissopimuksilla on kello 14.00 Suomen aikaa. Markkina-arvolla tarkoitetaan ennen edellä mainittua aikaa tehdyn viimeisen kaupan kurssia. Kaupankäyntikurssin puuttuessa käytetään markkina-arvona viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on viimeisen ostoja myyntinoteerauksen välissä. Mikäli viimeinen saatavilla oleva kaupankäyntikurssi on ostonoteerausta alempi tai myyntinoteerausta korkeampi, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähinnä viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia.

7 Sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osalta markkina-arvolla tarkoitetaan kello 14.00 Suomen aikaa saatavissa olevaa viimeisintä kyseisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen sääntöjen mukaista julkaistua rahasto-osuuden tai osuuden arvoa. Lainaus- ja takaisinostosopimukset arvostetaan sopimusten kohteena olevien arvoparepereiden ja rahamarkkinavälineiden arvostushetken markkina-arvon perusteella. Jos sijoituskohteelle ei ole saatavissa luotettavaa markkina-arvoa se arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen päättämien objektiivisten kriteerien mukaisesti. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Rahaston valuuttamääräisten sijoitusten arvot muutetaan euromääräisiksi pääsääntöisesti julkisissa hinnanseurantajärjestelmissä kello 14.00 Suomen aikaa olevien ostonoteerauksien (spot-kurssi) perusteella. 12 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuksien arvot kunakin sellaisena päivänä, jona talletuspankit ova yleisesti Suomessa avoinna. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavissa kaikista merkintäpaikoista, Internetistä ja Rahastoyhtiöstä. Rahasto-osuuden arvo lasketaan rahasto-osuussarjoittain jakamalla kuhunkin rahasto-osuussarjaan kohdistuva osuus Rahaston arvosta, josta on vähennetty rahasto-osuussarjan hallinointipalkkio, kyseisen rahasto-osuussarjan rahastoosuuksien lukumäärällä. Tuotto- ja kasvuosuuksien suhteelliset arvot määräytyvät tuotto-osuuksien omistajille jaettavan vuotuisen tuoton mukaan kunkin rahasto-osuussarjan osalta erikseen. Tuotonjako muuttaa tuotto- ja kasvuosuuksien arvojen välistä suhdelukua. Suhdeluku määräytyy tuotonjaon jälkeen jakamalla tuotto-osuuden arvo (ilman tuoton maksupäivänä maksettavaa tuottoa) kasvuosuuden arvolla. Tätä suhdelukua käytetään seuraavan tuotonjaon täsmäytyspäivään asti. Tuotto- ja kasvuosuuden arvo on sama ja suhdeluku on yksi ensimmäiseen tuotonjakoon asti. Kunkin rahasto-osuussarjan kasvuosuuden arvo lasketaan jakamalla kyseiseen rahasto-osuussarjaan kohdistuva osuus Rahaston arvosta kyseisen rahasto-osuusarjan kasvuosuuksien ja suhdeluvulla kerrotun tuotto-osuuksien lukumäärän yhteenlasketulla määrällä. Kunkin rahasto-osuusarjan tuotto-osuuden arvo on kyseisen rahastoosuussarjan kasvuosuussarjan kasvuosuuden arvo suhdeluvulla kerrottuna. 13 Rahaston tuotonjako Mikäli rahastoyhtiön hallitus päättää perustaa rahastolle myös tuotto-osuudet, päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous tuotto-osuuksien omistajille jaettavan vuotuisen tuoton määrästä. Tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen. Tuotto-osuuksille maksettu tuotto vähennetään tuotto-osuuksille laskettavasta Rahaston pääomasta. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa eikä niiden arvo muutu tuotto-osuuksille jaettavan tuoton seurauksena. Tuotto maksetaan tuotto-osuuksien omistajalle, joka on merkittynä Rahastoyhtiön rahasto-osuusrekisteriin Rahastoyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen määräämänä päivänä (täsmäytyspäivä). Tuotto maksetaan rahastoosuudenomistajan osoittamalle pankkitilille. Yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, joka on viimeistään kuukauden kuluttua täsmäytyspäivästä. Mikäli tuotto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut Rahastoyhtiölle pankkitiliä, jolle tuotto voidaan maksaa, siirretään tuotto, jota ei ole nostettu viiden vuoden kuluessa sen ensimmäisestä nostopäivästä lukien, takaisin Rahaston omaisuuteen. 14 Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikaudet Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. 15 Rahasto-osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen määräämänä aikana viimeistään kuuden kuukauden kuluessa rahaston tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

8 1. Valittava kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu pöytäkirjanpitäjän 2. Laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo 3. Valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset 6. Valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti rahasto-osuudenomistajien edustajat Rahastoyhtiön hallitukseen 7. Valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti yksi tilintarkastaja ja hänen varamiehensä 8. Käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut asiat Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kutsu kokoukseen lähetetään joko kirjallisesti tai sähköpostitse henkilökohtaisena, tai kutsu julkaistaan vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Rahasto-osuudenomistajan on saadakseen osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen, ilmoittauduttava kokouskutsussa mainitulla tavalla viimeistään siinä mainittuna päivänä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos tilintarkastaja tai rahasto-osuudenomistajat, joilla yhteensä on vähintään viisi prosenttia kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista, sitä kirjallisesti Rahastoyhtiöltä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto-osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden kokonaisen rahasto-osuuden, on rahastoosuudenomistajalla rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yksi ääni. Kokousasiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lukuunottamatta vaaleja, joissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa. Rahasto-osuudenomistajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänen rahasto-osuutensa on rekisteröity tai hän on Rahastoyhtiölle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyy kymmenen päivää ennen rahasto-osuudenomistajien kokousta vallitsevan tilanteen perusteella. 16 Rahastoesitteet, vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset Rahastoyhtiö pitää yllä Rahastosta rahastoesitettä ja yksinkertaistettua rahastoesitettä, jotka sisältävät valtiovarainministeriön rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä annetussa asetuksessa edellytetyt tiedot. Rahaston ja rahastoyhtiön vuosikertomukset on julkistettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja rahaston puolivuotiskatsaus kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä. Rahaston säännöt, rahastoesitteet ja puolivuotiskatsaus sekä Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomus ovat yleisön saatavissa Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina. 17 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntömuutokselle on haettava Rahoitustarkastuksen vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Rahoitustarkastus on vahvistanut muutoksen ja muutokset on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, jollei Rahoitustarkastus toisin määrää. Muutosten katsotaan tulleen rahasto-osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on postitettu rahasto-osuudenomistajille tai sinä päivänä kun ilmoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty rahasto-osuudenomistajalle tämän suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintä käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan, se koskee kaikkia rahastoosuudenomistajia. Muut kuin edellä mainitut ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille saatetaan heidän tietoonsa edellä sääntömuutostiedottamisesta esitetyin tavoin.

9 18 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimasssa olevan lainsäädännön mukaisesti. 19 Sovellettava laki ja oikeuspaikka Näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin liittyvät riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Mikäli rahastoosuudenomistaja on kuluttaja, hän voi nostaa sopimuksesta aiheutuvia riitoja koskevan kanteen Rahastoyhtiötä vastaan vaihtoehtoisesti siinä Suomessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin hänen vakinainen asuinpaikkansa kuuluu. Rahastoyhtiön ja rahaston toimintaan sekä näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.