J^y RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön ampumaleirit. 27. VUOSIKERTA KESÄKUU 1984 N:o 2

J^y RANNIKON fif W PUOLUSTAJA 27. VUOSIKERTA KESÄKUU 1984 N:o 2 Rannikkotykistön ampumaleirit

SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN W LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Kivihaantie 7, Kivihaka, puh. 570105, 578822/122 RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 2 1984 27. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Ev P Aulaskari Ev M Lappalainen Ev Y Pohjanvirta Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl U Tirronen Kapt K Mälkki Päätoimittaja Evl A Kilpinen Toimittaja Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh. 309501 Osoiteasiat Rannikkotykistökoulu puh. 68 601 Ilmoitukset PS-Mainos Mannerheimintie 88 00250 Helsinki 25 puh. 446 961 Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1984 Rannikkotykistön leirit ja ampumaharjoitukset Hangon Rannikkopatteriston alueella toimeenpantiin kevään 1984 yhteisleiri. Leiriin osallistui joukkoja Rannikkolaivastosta, Rannikkojääkäripataljoonasta, Porin Prikaatista, Uudenmaan Jääkäripataljoonasta ja Uudenmaan Prikaatista. Leiri osoitti sekä yhteistoiminnan merialueella että aselajimme suurimman tekniikan käytön kaipaavan toimintojen hiomista. Me joudumme ehkä myös ajattelemaan uudestaan ammuntojen johtamisesta annettuja ohjeita ja pysyväismääräyksiä tekniikka on ajanut niiden ohi. Harjoituksen aikana käytyjen vilkkaiden keskustelujen tuotteena syntyi tässä numerossa julkaistu aselajimme ampumaharjoituksia analysoiva artikkeli. Me joudumme lähitulevaisuudessa kriittisesti tarkastelemaan ajatusmaailmaamme, joka saattaa vielä toimia 1960-luvun ampumaharjoitusten toimintaperiaatteiden lumoissa. Tapahtunut voimakas kehitys on huomioitava myös harjoitusten tavoitteita asetettaessa. Seuraava teknillinen askel on tietojärjestelmän "integrointi" voimavarojemme puitteissa koko meripuolustuksen piirissä. Niin pientä ampumaharjoitusta ei saa olla ettemme vähintäin esitä merivoimien alusyksikön tai yksikköjen mukanaoloa emme me muuten opi mitä toimintoja on "integroitava". Sama tavoite tulisi asettaa myös merivartioalusten osallistumiselle kiinteän aselajimme harjoituksiin. Kyky nähdä aselajimme toimintojen ulkopuolelle tekee meistä vasta täysivaltaisen jäsenen meripuolustuksen toimintakentässä. 12.6.1984/AKi 3 5

MAJURI EINO RÄIHÄ Mietelmiä Hästö-Busössä 15. 24.5.1984 Ammunnat rannikkotykistön juhlaa! Yhteisleiri tavoitteet korkealla Yhteisleirin yksityiskohtaiset koulutuskohteet ovat moninaiset liiaksiko? Niitä ovat meriammuntojen aloittaminen, maalinvaihto ja tulensiirto, rannikkoalueen taistelu ja vaikkapa yhteistoiminta merivoimien kanssa maihinnousun torjunnassa. Ja kaikki muu mahdollinen siltä väliltä! Yhteisleirin jaksottelussa on ollut kaksi päälinjaa. Ne on esitetty kuvassa 1. Tärkein ero on taktillisen vaiheen eli taistelukoulutuksen ja ampumajakson sijoittuminen. Toisten mielestä tulee edetä teknillisestä osaamisesta opitun soveltamiseen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että ensin pitää kouluttaa linnakkeen ja rannikkorykmentin/-alueen taistelu ja harjoitella merivoimien kanssa ja sitten vasta ryhdytään ampumaan. Vielä on ollut kolmaskin versio: pannaan kaikki päällekkäin eli ammutaan rykmenttijohtoisia ammuntoja taktillisessa vaiheessa leirin alussa ja taistellaan leirin loppujaksolla samalla kun harjoitellaan yksikkökohtaista tulitoimintaa. Kummallakin kuvassa 1 esitetyistä malleista on etunsa. Jaksottelu 1 etenee ampumatoiminnan kannalta "järkevässä" järjestyksessä: ensin opitaan toimimaan tuliyksikkönä ja vasta sen jälkeen koulutetaan toiminta osana rannikkorykmentin rannikkoalueen tulen käyttöä. Jaksottelu 2:ssa muodostetaan linnakkeita, joiden taistelu rannikkorykmentin alaisina on ensin opetuskohteena. Ampumajaksolla keskitytään tykistötoimintaan. Tällöin toiseksi viikoksi jää vain tykistötoi- Motto: "Emmää mitään tiärä, mää lataan vaan!" JAKSOTTELU 1 Yllä olevalla sanonnalla kuvataan sitä, että tykkimiehistölle on samantekevää, millainen organisaatio ampumaharjoituksella on yhden tuliyksikön "ampumatilaisuus" vaiko usean joukko-osaston yhteisleiri. Onko se samantekevää? Rannikkotykistöyksiköt Nykyisin koulutetaan rannikkopuolustusta ja puhutaan rannikkojoukoista. Missä on rannikkotykistö? Rannikkotykistöyksiköitä ovat rannikkojoukkoihin kuuluvat meriammunnan taitavat tulenjohto- ja tuliyksiköt. Sellaisia ovat rannikkorykmentin meritulenjohtopatteri ja kiinteän rannikkotykistön tuliyksikkö rannikkotykistöpatteri. Liikkuvia rannikkotykistöyksiköitä ovat esimerkiksi rannikkotykistöpatteristot (entiset moottoroidut rannikkotykistöpatteristot). Näitä yksiköitä koulutetaan ampumaan ja johtamaan tulta. Heidän esimiehiään on koulutettava johtamaan rannikkotykistöyksiköitä ja tulen käyttöä. Ampumaleirit Rannikkotykistöaselajissa voidaan erottaa kolmentasoisia ampumaleirejä: 1. Joukko-osaston yhden tuliyksikön ampumaharjoitus; tarkoituksena on kouluttaa tuliyksikkö ampumaan. 2. Kahden tai kolmen joukko-osaston yhteisleiri; tarkoituksena on harjoitella rannikkorykmentin tulen käyttöä. 3. Rannikkotykistön yhteisleiri; tällöin opetuskohteena on edellisten lisäksi rannikkoalueen tulen käyttö ja rannikkoalueen taistelu. RtK:n majuri Eino Räihä tarttui kynään yhteisleirin aikana. Synnytetty artikkeli sisältää varteenotettavia "heittoja". Palaamme asiaan vielä syksyn ensimmäisessä numerossa. Kiitos kirjoittajalle. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 9. 10. ^ päivä^ -H H H 1- Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Yksikkökohtaiset koulutusammunnat Keskityskuljetukset, ryhmittyminen JAKSOTTELU 2 Taisteluammunnat Rykmenttijohtoiset harjoitusammunnat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. päivä Ti H Ke 1 To 1 Pe l- 1 1 1- La Su Ma Ti Ke To Taktillinen koulutusjakso Keskityskuljetukset, ryhmittyminen Kuva 1 Ampumajakso YHTEISLEIRIN JAKSOTTELU Leirin purkaminen Leirin purkaminen 4 5

10 KESKITYSKULJETUKSET, RYHMITTYMINEN; PÄIVÄ KÄYTÖSSÄ HARJOITUSTYKKIKALUSTO; MUKANA VAIN TYKISTÖTOIMINTAAN TARVITTAVA HENKILÖSTÖ 2. YKSIKKÖKOHTAISET AMMUNNAT; HflRJOITELLAAN RYHMITYKSEN MUKAISTA (TUKIKOHTA) TAISTELUA 9. 10. KUTEN 2.PÄIVÄ; TULENJOHTOKOMENTAJA VOI HARJOITELLA JÄRJESTELYJEN VAIHTOJA, VAIN SIIHEN TARVITTAVA HENKILÖSTÖ KUTEN 3.PÄIVÄ RYKMENTTIJOHTOISIA AMMUNTOJA; OTETAAN VASTAAN LISÄJOUKOT (6.PÄIVÄNÄ) JA RYHMITETÄÄN NE LINNAKKEEN JA RANNIKKORYKMENTIN PUOLUSTUKSEN HARJOITTELU; TYKISTÖAMMUNNAT TILANTEENMUKAISIA KUTEN 7.PÄIVÄ; VOI SISÄLTÄÄ ILMATORJUNTA-AMMUNTOJA, AMMUNTOJA JALKAVÄEN RASKAILLA ASEILLA JA KIVÄÄRIKALIIPERISILLA ASEILLA; RANNIKKOJÄÄKÄRIKOMPPANIAN KÄYTTÖ LEIRIN PURKAMINEN, PALUUKULJETUKSET Huom: HARJOITTELU MERIVOIMIEN KANSSA VOI OLLA 3. - 9.PÄIVINÄ KUVA 2 YHTEISLEIRIN JAKSOTTELUMALLI n:o 1 minnassa ja varopalvelussa tarvittava henkilöstö. Alue, aselajin ulkopuolelta harjoitukseen osallistuvien joukkojen koulutusjaksottelu ja käytettävissä oleva kalusto rajoittavat leirin suunnittelua. Nämä huomioidaan tarkoituksenmukaisella jaksottelulla. Sää aiheuttaa muutoksia. Siihen varaudutaan huolellisilla ennakkovalmisteluilla. Kun halutaan painottaa ampumatoimintaa ja käytössä on vain harjoitustykkikalusto, soveltuu jaksottelu 1 siihen paremmin kuvan 2 mukaisesti täydennettynä. Jos taas on mahdollisuus käyttää taistelukalustoa, voisi jaksottelu 2 saada kuvassa 3 esitetyn muodon. Ihmiset joukot välineet Usein kuulee väitettävän, että henkilökunnan kurssien käyttö ampumaleirien johto- ja suunnittelutehtävissä vaikeuttaa toimintaa. "Ovat vain sotkemassa asioita. Me hoitaisimme itse tämän paremmin!" Monelle kantahenkilökunnan kurssille esimerkiksi yhteisleiri on ainoa kurssin päämääriä palveleva "joukkojen" harjoitus. Karttaharjoituksissa saatua oppia he soveltavat leirin aikana käyttöön. Siten saadut kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä asianomaisten myöhempää palvelusta ajatellen. Jos tykkimies seisoo tykillä aamuvarhaisesta iltamyöhään, tehdään virhe. Ampumatoiminnan lomassa on oltava muuta koulutusta: ryhmän, jaoksen tai yksikön erikoiskoulutusta ja tukikohdan puolustusta koskevia töitä. Yksityisen miehen kannalta ei saa olla samantekevää harjoituksen laajuus. Hänelle tulee selvittää toiminnassa olevat joukot, naapuritukikohdat tai -yksiköt ja parhaillaan menossa oleva toiminta. Jos näin ei tapahdu, olemme kouluttajina laiskoja. Eikö tulen käyttöä voi harjoitella ilman joukkoja viestiliikenneharjoituksena? Tällöin ei tarvitse välittää tykkimiehestä. "Kehysharjoittelu" on välttämätöntä. Tulen käytön johtajat tulee "valmentaa" omaan toimintaansa. Mutta vain miehittämällä riittävän suuri kokonaisuus saamme kokemuksia uuden välineistömme toimivuudesta "joukkojen käsissä". Saamme selville, mitä seikkoja tulee toimintatapojen kohdalla tarkistaa. "Asiantuntijat" eivät keskenään huomaa, miten monella eri tavalla voi tehdä väärin! Juhlaan jotain uuttakin Jotta yhteisleirillä voidaan yhtenäistää menettelytapoja eri joukko-osastoissa paikata ohjesääntöjen ja ohjeiden aukkoja tulee harjoituksen johdon olla riittävän "arvovaltaisen" käskemään noudatettavan menettelyn. Tulevaisuudessa yhteisleiriä johtakoon rannikkotykistön tarkastaja apunaan paikallisen joukko-osaston, pääesikunnan rannikkotykistötoimiston ja Rannikko tykistökoulun henkilöstöstä muodostettu "esikunta". Kaksitykkisistä harjoituspattereista tulee vähitellen päästä eroon. Perustetaan vähemmän pattereita, mutta tehdään ne kokonaisiksi tuliyksiköiksi. Tingittäköön samalla myös rannikkoryk- Rannikkojääkärit ovat erottamaton osa rannikkopuolustusta. Rannikkojääkäri-yksikön tulisi osallistua mahdollisimman usein aselajimme harjoituksiin. 7

1. PÄIVÄ KESKITYSKULJETUKSET, RYHMITTYMINEN; KÄYTÖSSÄ TAISTELUKALUSTO; KAIKKI JOUKOT MUKANA, TAISTELUSUUNNITELMIEN MUKAINEN TOIMINTA 2. PUOLUSTUSVALMISTELUT, TAISTELUSUUNNITELMIEN MUKAINEN TOIMINTA; ALUEELLISEN KOSKEMATTOMUUDEN TURVAAMINEN 3. KUTEN 2.PÄIVÄ; RANNIKKOJÄÄKÄRIKOMPPANIAN TOIMINTA VOI OLLA 2. - 5.PÄIVÄ 4. 5. 6. KUTEN 2. - 3.PÄIVÄ; VOI SISÄLTÄÄ AMMUNNAT JALKAVÄEN RASKAILLA ASEILLA JA KIVÄÄRIKALIIPERISILLA ASEILLA; 5.PÄIVÄNÄ AMPUMA- HARJOITUS JAKSOLLA TARPEETTOMAN HENKILÖSTÖN "KOTIUTTAMINEN" SIIRTYMINEN HARJOITUSTYKKIKALUSTOLLE menttien lukumäärästä yksi rannikkorykmentti on riittävän kiinteän rannikkotykistön tulen käytön harjoitteluun. Kun Vaasan Rannikkopatteristo on mukana, voimme puhua myös rannikkoalueen tulen käytöstä. Yhä enenevässä määrin me rannikon puolustajat tarvitsemme rannikkotykistöaselajin ulkopuolelta apua yhteisleirien toimeenpanossa. Linnakekomppaniat kranaatinheitinjoukkueineen, ilmatorjuntapatterit ja rannikkojääkärikomppaniat ovat välttämättömiä linnakkeen taistelussa. Vielä monen vuoden ajan joudumme kiinnittämään huomiota uuden välineistömme teknilliseen käyttöön ja osaamiseen. Näin juuri siksi, että monet luulevat osaavansa käyttää uutta tekniikkaa. Kun toiminnassa on koko tulen käytön järjestelmä viimeiseen tykkimieheen saakka, paljastuu osaaminen näennäiseksi. Taitoa ja tietoa kenties on, kokemus puuttuu. Kokemuksen lisääntyessä opimme käyttämään myös joukkoja tehokkaasti. Suoriutuaksemme meille käsketyistä mittavista velvoitteista tarvitsemme ennakkoluulotonta mieltä. Ammunnat ovat rannikkotykistön juhlaa. Pelkkä tykistötoiminta ei kuitenkaan nykyisin riitä. Meidän on harjoiteltava myös muita taisteluun kuuluvia suorituksia. RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ. Mutta meidän on muistettava, että RANNIKKOTY- KISTÖ ON MYÖS IH- MISIÄ. Rannikkopuolustus on osa meripuolustusta ei yhteisleiriä ilman meripuolustuksen liikkuvia komponentteja. 7. RANNIKKOTYKISTOAMMUNNAT; ALOITETAAN PATTERIKOHTAISISTA TOIMIN- NOISTA; JATKETAAN RYKMENTIN JA RANNIKKOALUEEN TULEN KÄYTÖN HARJOITTELULLA 10. LEIRIN PURKAMINEN, PALUUKULJETUKSET Huom: HARJOITTELU MERIVOIMIEN KANSSA VOI OLLA 1. - 5.PÄIVINÄ KUVA 3 YHTEISLEIRIN JAKSOTTELUMALLI n:o 2 Merivoimien alusyksiköiden tulee osallistua mahdollisimman useaan myös joukko-osastotason harjoitukseen. 24 9

Oy Hangon Hinaus Ab M/S HEIMO SAARINEN Pituus-längd 31.6 m Leveys - bredd 9.6 m Syväys - djupg. 4.6 m BRT: 324 Koneteho - Maskinstyrka 3910 hp. Ohjauspotkuri - Aquamaster Styrpropeller 400 hp. Jääluokka - Isklass 1 A Super Valmistunut-Byggd 1980 PL 26, 10901 HANKO Konttori Puh. 911-83150 Kontor -84151 Hinaajalle-Bogserbåten -86011 TELEX 13232 HATUG SF EDUSTAMME ESIMERKIKSI: RANK STRAND yhteydenpitolaitteet ALTEC UNIVERSITY SOUND, GIANT VOICE kuulutus- ja hälytyskaiuttimet ADC liittimet SWITCHCRAFT liittimet COLUMBIA erikoiskaapelit (äänitaajuiset) EDCOR vahvistinkeskukset PERMA POWER kannettavat ja kulkuneuvojen kuulutuslaitteet CP kuljetuskoteloiden lukot, kahvat, kulmapalat, pyörät ja kiinnikkeet ELECTRO-VOICE, PEARL ja PRIMO kuulutusmikrofonit MS keskusvahvistinjärjestelmät suurtehokaiutinjärjestelmät asennusrasiat ja -kaiuttimet liitinkotelot ristikytkentäkentät ja matriisit Kuvassa olevilla ALTEC GIANT VOICE -"äänitykeillä" toistettiin vuosina 1970-1974 demilitarisoidulla vyöhykkeellä ohjelmia Pohjois-Korean puolelle. Torvilla saatiin äänenpainetta 50 db peräti 20 km:n päähän niistä, kun ne sijoitettiin vuoren huipulle. MS-AUDI0TR0N Laitilantie 10 00420 HKI 42 'S? 5664644 P tiet««hyvaa PAASIVAARAN SUURKEITTIÖPALVELU 24 11

UPSEERIKOKELAS VESA-PEKKA LEINO Rannikkotykistökoulun 175 :n reserviupseerikurssin jaosjohtajakoulutus Örön linnakkeella 9.4.-18.4.1984 "Antin kallion" tukikohdan vyörytys Örössä. Raskas konekivääri on edelleen tehokas linnakkeen lähipuolustusase. Sekä ryhmänjohtajat että upseerioppilaat koulutetaan ampumaan jo reilusti "keski - iän" sivuttaneella tehokkaalla aseella. Huhtikuun 9. päivänä kevätaamuna lähti 63 upseerioppilasta Santahaminasta Rannikkotykistökoulusta Örön linnakkeelle Turun saaristoon. Heillä oli edessään kymmenen päivän jaosjohtajakoulutus, jona aikana he oppivat johtamaan tukikohtaa, jalkaväkijoukkuetta sekä oppivat toimimaan maastossa tilanteen mukaisesti. Siinä samassa saatiin tuntumaa tulevaan kokelaskauteen linnakkeella ja tutustuttiin kauniiseen saaristoon. Loistavat säät, kouluttajien ammattitaito sekä upseerioppilaiden hyvä yhteishenki loivat erinomaiset edellytykset leirille. Säähaltija olikin suosiollinen, sillä tuon 10 päivän aikana ei satanut vettä kuin öisin, päivät taas olivat pelkkää aurinkoa. Perusteita Maanläheisesti tutustuimme Örön saareen heti ensimmäisenä leiripäivänä kun puolustukseen ryhmittyessämme kaivoimme asemat kivikkoiseen soramaaperään. Edellisenä iltana olimme majoittuneet "luolaan", kallion sisään rakennettuun majoitustilaan ja sikeän ja runsaan yöunen ansiosta ei huumorimme pettänyt poteroita kaivaessamme. Kaivaminen, oppiminen ja "ryynääminen" eivät haitanneet mielialaa, eikä varsinkaan ruokahalua. Traktorin tuodessa ruokalasta ateriamme jäi moottorin ääni sen murinan alle, joka kuului vatsoistamme. Örön linnakkeen ruoanlaittajat ansaitsevatkin suuret kiitokset, sillä ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tukikohta Tukikohdan suunnittelu, sen perustaminen sekä siellä toimiminen oli yksi leirin pääaiheista. Suunnittelu ryhmätöinä oli erittäin antoisaa ja tehokasta. Kiinnostavinta oli kuitenkin todeta, miten itse laatimamme suunnitelmat toimivat käytännössä. Ongelmia tuli vastaan, mutta kouluttajien avulla niistä selvittiin ja paremmat ratkaisut näkivät päivänvalon. Harjoituksissa saatiin myös toden tuntua kun jalkaväkitykit paukahtelivat, konekiväärit papattivat ja "haavoittuneita" kuljetettiin paareilla suojaan. Näyttävin harjoitus lei- 24 13

rillä oli kuitenkin reservin vastahyökkäyksen sovellettu harjoitus. Kiväärijoukkueen vahvuinen reservi rynnäköi naamat mustattuina aseet laulaen jalkapallokentän reunassa. Rynnäkköhuuto räjähti ilmoille ja kuviteltu vihollinen nujerrettiin. Tuosta harjoituksesta näkyi se rautainen yhteishenki, joka upseerioppilaiden keskuudessa on aina vallinnut. "Rysäkarin marssi" Lauantaina 14. huhtikuuta asetettiin koetukselle jokaisen upseerioppilaan fyysinen ja henkinen kunto. Aamulla klo 9.00 starttasimme "Rysäkarin marssille". Tuo 20 km pitkä kilpamarssi "rassasi" lihakset ja kuuma auringonpaiste nosti lisää hikeä pintaan. Koska kyseessä oli kilpamarssi, voittajaa odotti palkinto. Rysäkarin hylsy on tavoiteltu palkinto ja voiton tällä kurssilla vei tulenjohtolinjan upseerioppilas Sakari Pesola Vaasan Rannikkopatteristosta. Marssin jälkeen meitä odotti sauna, joka virkisti mieltämme. Oppilaskunnan hallitus muisti tehtävänsä myös leirillä ja järjesti nuotiotuokion, jossa oli tarjolla makkaraa ja virvokkeita. Kokonaisuudessaan jaosjohtajakoulutus Örössä oli erittäin positiivinen kokemus. Leirillä vallinnut yhteishenki ja huumori olivat vertaansa vailla. Upseerioppilaat suoriutuivat koulutuksesta hyvin ja kouluttajat olivat myös tyytyväisiä saamiinsa kokemuksiin. Vanhana jermuna on meillä varmasti mukava muistella Örön leiriä. Voi huoletta todeta, että ainoa "takapakki" tuon 10 päivän aikana koettiin kun traktorinkuljettaja "pakitti" traktorinsa upseerioppilas Pietilän pakin yli. Viihtyisä pysähdyspaikka Valtatie 1:n varreila 82 km Turusta 84 km Helsingistä tunnettu hyvästä ruoasta kahvila n. 90 paikkaa ravintola 280 henkilöä A-oikeudet tanssia, ke, pe ja la sunnuntaisin pitopöytä hotelli 76 vuodetta puolihoitoa täysihoitoa kolme saunaa kabinetti/kokoustilat: 20 40 henkeä uusittu luentosali: 55 henkeä MIEHISTÖN JA MATKUSTAJIEN TURVAKSI JA VIIHTYVYYDEKSI VARUSTAMME ALUKSET MEIDÄN PALAMATTOMILLA KALUSTEILLAMME Rannikonpuolustajan päivä s w m. «SHH^ TERVETULOA 25410 SUOMUSJÄRVI Puh. 924-88345 Oy Stockfors Ab PI 117, 07901 LOVIISA Rannikon Puolustajain Killan kesäjuhlaa "Rannikonpuolustajan Päivää" vietetään Kuuskajaskarin Linnakkeella lauantaina 11.8.1984. Lähempiä tietoja ohjelmasta, kuljetuksista ym järjestelyistä annetaan killoille erikseen. Rannikonpuolustajat: Tervetuloa katsomaan paikan päällä, millainen on säätiedotuksista tutuksi tullut "Rauma-Kuuskajaskari''. Lähtö Rauman sataman Kallistuslaiturista klo 12.00. Muovieristeiset johdot ja kaapelit Myynti: Sähköliikkeiden Oy Valmistus: Kaapeliteollisuus Oy Oulu Hailuodontie 5 Puh. vaihde 225344 SAAB-SCANIA PIIRIEDUSTAJA PORIN TALOUSALUEELLA rvaa.altonen oy Isolinnank. 15 28100 Pori 10 Puh. 939-35366, 16642 24 15

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin vuosipäivä RYKMENTIN ON VALMISTAUDUTTAVA HUOMISPÄIVÄN HAASTEISIIN! 12.5. muistetaan lahjoin nimipäiväsankari Lottaa. 12.5. on Suuren suomalaisen Snellmanin päivä. Samana päivänä juhlii myös Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti. Tänä vuonna vuosipäivää vietettiin Mäkiluodon linnakkeella. Juhlinnan tuoksinasta jäi päällimmäiseksi ajatukseksi, että rykmentti on valmis kohtaamaan huomispäivän haasteensa materiaalisesti vahvempana kuin koskaan ennen. Lauantaipäivä Mäkiluodon linnakkkeella sujui leppoisasti. Aurinko onnitteli 66- vuotiasta rykmenttiä paistamalla pilvettömältä taivaalta. Tuulikin muistutti vain silloin tällöin olemassaolostaan. Kutsuvieraat kiertelivät tutustumassa saareen. Nuorimmat rt-henkiset litkivät päärynälimonadia kasarmin rappusilla varusmiesten katsellessa. Hernerokka ja pannari maistuivat auringon säteiden kuivattamilla linnakkeen kallioilla. Rykmentin komentaja eversti Torsti L ah t i suoritti paraatikatselmuksen Mäkiluodon kentällä. Tämän jälkeen sotilaspastori Timo Erkkilä piti kenttäjumalanpalveluksen. Paraatipuheessaan eversti Lahti kertasi lyhyesti rykmentin historian. Vuonna 1748 muurattiin Suomenlinnan peruskivi Kustaanmiekalla. 12.5.1918 nostettiin salkoon samalla paikalla itsenäisen Suomen valtiolippu. "Nyt on Suomi vapaa... liehukoon lippumme tässä aina...", kuuluvat tuolloin lausutut ikimuistettavat sanat. Lippurykmentti on suojannut ja suojaa yhdessä "sinitakkisten" veljien kanssa Pääkaupunkiseutua ja Uudenmaan rannikkoa Loviisasta Inkooseen. Eversti palautti mieliin myös sotiemme veteraanien saavutukset lipun suojelijoina. Tänään Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä ennakolta maan joutumista sotaan. Turvallisuuden ja rauhan säilyttäminen onnistuu parhaiten valvomalla vastuullamme oleva merialue ja valmistautumalla suojaamaan alueellista koskemattomuutta päättäväisesti kaikissa tilanteissa, eversti Lahti kertasi tämänpäivän haasteet. Komentaja viittasi viimeaikaisiin lähivesillä tapahtunei- siin välikohtauksiin. "Emme elä umpiossa", hän muistutti. Erityisen huolestunut eversti oli rykmentin henkilöstöpulasta. '' Rykmenttimme henkilökunnassa on runsaan sadan upseerin, erikoisja toimiupseerin sekä värvätyn vajaus", ev Lahti kertoi. "Rohkaiskoon menestys, karaiskoon vastoinkäymiset kohtaamaan huomispäivän haasteet", komentaja kannusti lopuksi rykmenttiä. II Patteriston komentaja majuri Jorma Vuohelainen muistutti päiväjuhlan tervehdyspuheessaan 12.5. tärkeydestä. Hänkin kiitti veteraaneja maamme vapauden saavuttamisesta. Läsnä ollut Siuntion, Inkoon ja Kirkkonummen johto sai tunnustuksen yhteistyöstä, luottamuksesta ja arvonannosta. Kirkkonummen kunnan- 24 17

johtaja Kai Gustafsson luovutti rykmentille lahjaksi kunnan vaakunan. Se tulee sijoittaa kunnan eteläisimpään ympärivuoden asuttavaan paikkaan Mäkiluotoon. Juhlassa palkittiin palvelutehtävissä kunnostautuneita rannikkotykistöläisiä. Tällä kertaa "Kenraalin kannun" sai yliluutnantti Aulis Minkkinen Mäkiluodon linnakkeelta. Ansiokkaista palvelusuorituksista palkittiin ltn Matti Rakkolainen RSKY:n haarikalla. Ev evp Esko Laaksosen lautanen luovutettiin värvätty ylikersantti Antti Mäelle. Rykmentin ristillä muistettiin vanhan tavan mukaan "vanhoja partoja" ja vihreitä sisaria. Luutnantti Santavuori käsitteli juhlaesitelmässään Mäkiluodon vaiheita ja merkitystä mielenkiintoisesti ja vauhdikkaasti. Mäkiluodolla elelevien rauhallisten kalastajien idyllin rikkoivat venäläiset. Vuonna 1913 he alkoivat rakentaa linnaketta. Työ jäi heiltä kesken. Vuonna 1931 alkoivat linnoitustyöt uudelleen vaatimattomampina kuin venäläiset olivat suunnitelleet. Syttyi sota. Mäkiluoto säästyi sen tuhoilta ja täytti tehtävänsä hyvin. Mutta ajanjakson 1944 1956, jolloin saari oli Neuvostoliiton hallussa, jälkeen suomalaiset joutuivat jälleen näkemään surulliset jäljet. Mäkiluoto oli raunioina. "Vain suomalaiset ovat osanneet kunnioittaa Mäkiluotoa", luutnantti Santavuori sanoi. Mäkiluoto on ollut ja on suoja sitä hakevalle. Niillä, jotka eivät osallistuneet päiväjuhlaan Mäkiluodossa, oli mahdollisuus tutustumiskäyntiin Porkkalan varuskunnassa. Kiertoajelun aikana tutustuttiin mm. Merikappeliin ja Kajanuksen saunaan. Rykmentin perinneyhdistys järjesti iltapäivävastaanottotilaisuuden Upinniemen Varuskuntakerholla. Sinne siirryttiin Mäkiluodosta. Boolin, suolapalan ja musiikkiesitysten jälkeen tilaisuus jatkui vapaamuotoisena. Rykmentti on valmiina kohtaamaan huomispäivän haasteet. Teksti: Eero Auramo Kuvat: Eero Auramo Mikko Reitala RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ HYPOTEEKIN YRITYSKUVA- RAKENNUSLAINOJA KOKO MAASSA YLI 120 VUODEN A)AN. Hypoteekki tarkoittaa kiinnitystä. Erikoisalaamme ovat kiinnityslainat kaupunkien pientaloihin ja maaseudun omakotitaloihin. Rakennuslainoja koskevissa asioissa ottakaa yhteys Helsingin Osakepankin, Kansallis-Osake-Pankin, Postipankin, Suomen Yhdyspankin tai Alandsbankenin konttoriin omalla paikkakunnallanne. SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYS Yrjönk. 9, Postiosoite: PL 509, 00101 HELSINKI 10, puh. vaihde 90-647 401, telex 123646 Alpo Kantola kenraaliluutnantiksi Alpo Kantola on toiminut rannikkotykistön tarkastajana vuosina 1976 1979. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 4.6.1984. Täytettyään 60 vuotta 9.6.1984 hän siirtyi eläkkeelle. Rannikkotykkiväki onnittelee mittavan työn tarkastajakautenaan tehnyttä rannikkotykkimiestä sekä toivottaa edelleen sitkeyttä ja näkemystä eläkepäivien varrelle. Kenraaliluutnantti Alpo Kantola on syntynyt Kotkassa 9.6.1924. 18. Merikadettikurssi 1944 46. Merivoimien luutnanttikurssi 1951 52, Meripuolustuksen kapteenikurssi 7 1953, Sotakorkeakoulun MeSL 6 1955 57. 9. Raivaajalaivueen VII Raivaajaosastossa eri tehtävissä 1947 49. Laivaston Aliupseerikoulun opetusupseerina 1947. Laivaston Esikunnan adjutanttina 1947. Koulutusupseerina Mustamaan ja Rankin linnakkeilla 1948 52. Rankin linnakkeen päällikkönä 1952 55. Pääesikunnan rannikkotykistötoimiston, operatiivisen osaston ja meripuolustustoimiston toimistoupseerina 1957 61. Järjestelytoimiston päällikkö 3. Divisioonan esikunnassa 1961 65. YK:n palveluksessa Kyproksella 1965 66. Opetusupseerina Sotakorkeakoulussa 1966 69. Suomen sotilasasiamiehenä Varsovassa 1969 sekä lisäksi Bukarestissa 1972. Kotkan Rannikkopatteriston komentajana 1972 74. Pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä 1974 76 ja rannikkotykistön tarkastajana 7.6.1976 1.10.1979. Puolustusvoimien huoltopäällikkönä 1.10.1979 9.6.1984. 24 18

RT:n JOUKKO-OSASTOT KERHOT KILLAT RT:n JOUKKO-OSASTOT KERHOT KILLAT SUOMENLINNAN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Vuosi on kulunut rykmentin alueella normaalien kiireiden merkeissä. Jokapäiväiset rutiinit ja kevään sekä syksyn leiri- ja kertausharjoitusvalmistelut ovat sävyttäneet toimintaa. Entiseen tapaansa lippurykmentti on ollut näyttävästi esillä hoitamalla mm lokakuussa -83 Ruotsin kuningasparin ja tämän vuoden huhtikuussa Islannin presidentin vierailuihin liittyviä merikuljetustehtäviä. Pieni tauko näissä sinänsä miellyttävissä toiminnoissa on varmasti tarpeen, sillä rykmenttimme kuljetusupseeri ei ole vieläkään päässyt irti Silvian ruskeiden silmien lumoista. Joukko-osastomme henkilöstön yhteishengen ylläpitämiseksi ja perinteiden vaalimiseksi vuonna 82 perustettu SlRtR:n perinneyhdistys pyrkii tuomaan kevennystä arkiseen aherrukseen. Osoituksena tästä oli mm sen järjestämä onnistunut vuosipäivän viettoon liittyvä iltapäivän vastaanottotilaisuus Upinniemen toimiupseerikerholla. Kesä- ja elokuussa on tarkoitus järjestää perheretket Miessaareen ja Pörsöön. Tärkeimmistä henkilöstöasioista mainittakoon, että maj Jorma Vuohelainen on jälleen palannut rykmenttiin 22 toimien nykyisin II/SlRtR:n komentajana. I/SlRtR:n komentajan tehtävät on ottanut vastaan maj Matti Haapanen KotRPstosta. Ylennykset Teknikkokapteeniksi 1.3. 1984 teknikkoyliluutnantti Tauno Olavi Tissari Teknikkoluutnantiksi 1.2. 1984 vänrikki Hannu Juhani Kakkinen vänrikki Juha Matti Venäläinen Lääkintäkapteeniksi 1.3. 1984 lääkintäyliluutnantti Tuomo Tapio Nuuja Yliluutnantiksi 1.8.1983 luutnantti Kauko Aatos Listo 1.9.1983 luutnantti Aulis Olavi Minkkinen 1.10.1983 luutnantti Teuvo Aatos Lipponen Luutnantiksi 26.8.1983 kadetti Mauri Tapani Lehtiranta kadettialikersantti Mikko Usko Juhani Santavuori 1.10.1983 sotilasmestari Martti Juhani Salomaa 1.2.1984 sotilasmestari Hannu Olavi Vasiljev Sotilasmestariksi 1.10.1983 ylivääpeli Kalle Olavi Reponen ylivääpeli Jorma Eero Antero Katajamäki Vänrikeiksi reserveissä 4.11.1983 alikersantti Harri Henrik Järvelä alikersantti Juha Matti Venäläinen 10.11.1983 alikersantti Hannu Juhani Kakkinen Vääpeliksi 1.2.1984 ylikersantti Pekka Olavi Kiuru ylikersantti Markku Olavi Rantala 1.3.1984 ylikersantti Asko Olavi Pennanen Ylikersantiksi 1.2.1984 kersantti Jari Olavi Saastamoinen kersantti Aki Tapani Karvonen kersantti Pertti Kalevi Siivonen kersantti Juha Hirviniemi Siirrot vääp Ilkka Tapio Ahola Uudenmaan Prikaatista SIRtR: iin 1.5.1983 värvätty Tapio Antero Jatkola Meikistä Isosaaren linnakkeelle 18.7.1983 värvätty Arja Maria Hannele Mollberg Isosaaren linnakkeelta Santahaminan merivalvonta-aluekeskukseen 1.8.1983 ylil Mikko Taneli Taavitsainen Rannikkotykistökoulusta SlRtR:iin 1.9.1983 kers Pauli Antreas Harjula Orrengrundista Esikuntapatteriin 1.10.1983 vääp Heikki Juhani Paakkari Helsingin Laivastoasemalle 1.11.1983 sotmest Tauno Hannes Myllymäki Helsingin Sotilaspiirin Esikunnasta SIRtR: iin 1.1.1984 sotmest Pauli Kalevi Tanskanen Länsi-Uudenmaan sotilaspiirin Esikuntaan 1.2. 1984 yliv Seppo Johannes Saari Satakunnan Lennostosta SlRtR:iin 1.3.1984 Eläkkeelle sotmest Raumo Risto Liuski 1.10.1983 ylil Erkki Kalevi Kemppinen 1.12.1983 yliv Raimo Heikki Halonen 1.4.1984 Tehtäviin määräämiset res vänr Markku Olavi Kaukoranta Isosaaren linnakkeen opetusupseeriksi 9.5. 1983 Vääp Ilkka Tapio Ahola pioneeriupseeriksi 1.6.1983 Rva Pirkko Anneli Harju viestittäjäksi Upinniemeen 2.6.1983 Res vänr Kimmo Tapio Salomaa EPtrin opetusupseeriksi 3.6.1983 Res alik Jukka Tapio Routa Isosaaren linnakkeen opetusupseeriksi 6.6.1983 Nti Arja Maritta Pajuvuori Isosaaren linnakkeen ruokala-apulaiseksi 18.7.1983 Tekn, res alik Juha Matti Venäläinen viestiteknikoksi 2.5.1983 Sairhoit Airi Kaarina Vesalainen sairaanhoitajaksi Varuskuntasairaalaan 1.9. 1983 Ltn Mauri Tapani Lehtiranta KoulPtrin opetusupseeriksi 1.9.1983 Ltn Mikko Usko Juhani Santavuori KoulPtrin opetusupseeriksi 1.9.1983 Ylil Mikko Taneli Taavitsainen Isosaaren linnakkeen opetusupseeriksi 8.9.1983 Hra Vilho Vänttinen varastonhoitajaksi Santahaminan korjaamolle 16.9.1983 Res kers Tarmo Juhani Aittokoski EPtrin opetusupseeriksi 3.10.1983 Res vänr Ari Paavo Jääskeläinen KoulPtrin opetusupseeriksi 13.10.1983 Res vänr Juha Olavi Särkilahti KoulPtrin opetusupseeriksi 17.10.1983 Maj Yrjö Heikki Tiilikainen Lounais-Suomen Sotilasläänin Esikuntaan toimistoesiupseeriksi 1.2.1984 Res vänr Antti-Jussi Kurri EPtrin opetusupseeriksi 14.11.1983 Res vänr Markku Aleksi Mikkola KoulPtrin opetusupseeriksi 12.12.1983 Nti Pia Maarit Kyytsönen Isosaaren linnakkeen ruokalaapulaiseksi 13.12.1983 Nti Eija Hannele Kekokangas Mäkiluodon linnakkeen ruokala-apulaiseksi 21.12. 1983 Sotmest Tauno Hannes Myllymäki II Pston viestiupseeriksi 1.1.1984 Nti Anne Marketta Viitamäki Mäkiluodon linnakkeen ruokala-apulaiseksi 7.1. 1984 Res vänr Jyrki Veli Kustaa Hokkila KoulPtrin opetusupseeriksi 30.1.1984 Rva Iris Marjatta Perttilä Isosaaren linnakkeen ruokalaapulaiseksi 1.2.1984 Res kers Teijo Matias Mäki EPtrin opetusupseeriksi 1.2. 1984 Yliv Seppo Johannes Saari Isosaaren linnakkeen merivalvontaupseeriksi 1.3.1984 Nti Anna Riitta Hovatov Isosaaren linnakkeen ruokalaapulaiseksi 12.3.1984 Maj Jorma Heikki Kalevi Vuohelainen I Pston komentajan sijaiseksi 5.4. 1984 Evl Pekka Juhani Uski patteriston komentajaksi Kotkan Rannikkopatteristoon 1.4.1984 RANNIKKOPATTERISTO Itäisellä Suomenlahdella vaihtui komentaja Patteristoamme yli seitsemän vuotta komentanut everstiluutnantti Teuvo Rönkkönen luovutti 27.4.1984 komentajan tehtävät everstiluutnantti Pekka Uskille. Tehtävien vaihtoon käytettiin pääsiäisen jälkeinen viikko, jonka aikana patteriston toimintapisteet kierrettiin ja vallitsevat olosuhteet ja kehittämistarpeet selostettiin uudelle komentajalle. Kyminlinnassa 27.4. vietetyssä tilaisuudessa everstiluutnantti Rönkkönen totesi, patteristonsa tuntien, uskovansa toiminnan edelleen vankkumatta jatkuvan oman joukkoosaston kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Everstiluutnantti Uski kiitti poissiirtyvää komentajaa. Samalla hän totesi olevansa ylpeä saadessaan komentoonsa hänelle jo aiemmilta palvelusvuosilta tutun Ahvenkosken paremmalla puolella olevan joukko-osaston, jonka perinteistä kertovat nimet Saarenpää, Teikari, Someri ja Suursaari. Patteriston henkilökunta toivoo everstiluutnantti Rönkköselle hyvää jatkoa. Uskomme palvelun sotilasläänin esikunnassa tarjoavan mielenkiintoisia näkökulmia 21