Visuaalisen suunnittelun ohjeisto

Visuaalisen suunnittelun ohjeisto 1

Aluksi Visuaaliset ominaisuudet ja viimeistely: ulkoasua määrittelevät ohjeet ja muuttujat Aalto-yliopiston visuaalisen suunnittelun ohjeisto määrittää sovellusten suunnittelulle yleiset lähtökohdat ja periaatteet sekä yksityiskohtaiset ohjeet. Ohjeiston tavoitteena on tukea suunnitteluprosessia sen kaikissa vaiheissa niin, että sen lopputulos on sekä hengeltään että visuaaliselta ulkoasultaan Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen mukainen. Osassa 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet määritetään suunnittelua ohjaavat lähtökohdat sekä tavoitteet, joihin suunnittelussa tulee pyrkiä. Osassa 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet määritetään keskeiset visuaaliset elementit ja ominaisuudet sekä niiden käyttö. Osassa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet määritetään muuttuvat visuaaliset ominaisuudet, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja sovelluskokonaisuuksia. 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet Ominaisuuksia, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja kokonaisuuksia 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet Ilmeen elementit ja niiden käyttö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelua ohjaavia lähtökohtia ja tavoitteita Visuaalisen ilmeen ja suunnitteluprosessin lähtökohdat: periaatteet ja tavoitteet

Sisältö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet s. 4 1.1 Lähtökohdat...5 1.2 Tavoitteet...6 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet s. 7 2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus...10 2.1.2 Värit...21 2.1.3 Typografia...25 2.2 Ominaisuudet 2.2.1 Formaatit...30 2.2.2 Kehikko...31 2.2.3 Materiaalit...36 2.3 Kuvamateriaali 2.3.1 Valokuvat...38 2.3.2 Kuvitukset...41 2.3.3 Kuvamateriaalin käyttö...43 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet s. 44 3.1 Visuaaliset muuttujat 3.1.1 Tunniste...47 3.1.2 Tilan käyttö...49 3.1.3 Pohjaväri...50 3.1.4 Tekstielementit...51 3.1.5 Kuvamateriaali...53 3.1.6 Graafiset elementit............................. 54 3.2 Sovellus kokonaisuudet 3.2.1 Toiminnalliset sovellukset...56 3.2.2 Viestivät sovellukset...57 3.2.3 Akateemiset sovellukset...58 3.2.4 Informatiiviset sovellukset...59 Yhteenveto...60

1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet

1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet 5 1.1 Lähtökohdat Aalto-yliopiston visuaalista ilmettä sovelletaan hyvin monipuoliseen joukkoon sovelluksia. Jotta erilaisia suunnittelutehtäviä voitaisiin ratkaista tarkoituksenmukaisesti, ilmeen on oltava eri tarkoituksiin mukautuva mutta silti kokonaisuutena johdonmukainen. Lähtökohdat määrittävät Aalto-yliopiston tavan luoda visuaalisia ratkaisuja ja muodostavat näin visuaalisen ilmeen perustan. Niitä noudattamalla varmistetaan, että ilmekokonaisuus on hengeltään yhdenmukainen, jolloin visuaalisten elementtien käyttö voi olla joustavampaa. Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa paitsi visuaalisen viestinnän keinoin myös tekoina (miten tehtäviä ratkaistaan) ja objekteina (minkälaisia fyysisiä objekteja luodaan). Ilme on työkalu idealähtöisten ja funktionaalisten ratkaisujen luomiseen Ratkaisut perustuvat vahvoihin ideoihin, ja ne kunnioittavat sovelluksen tehtävää, sisältöä ja vastaanottajaa. Ilme ei ole itsetarkoitus vaan työkalu tarkoituksenmukaisten visuaalisten ratkaisujen luontiin. Suunnittelijalla on vapaus mutta myös vastuu Ilme ei perustu elementtien jäykkään toistoon, vaan tehtäviä voidaan ratkaista joustavasti ilmeen lähtökohtien, periaatteiden ja sääntöjen pohjalta. Suunnittelijalla on kuitenkin vastuu siitä, että luodut ratkaisut kunnioittavat ilmeen tavoitteita ja vahvistavat sitä kokonaisuutena.

1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet 6 1.2 Tavoitteet Aalto-yliopiston visuaalinen ilme pyrkii synnyttämään elävän mutta silti johdonmukaisen kokonaisuuden. Suunnittelussa tulee tavoitella yhtenäistä visuaalisen ilmaisun tyyliä, vaikka yksittäisiä sovelluksia suunnitellaan erilaisiin visuaalisiin lähtökohtiin perustuen (muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Tavoitteena on raikas, selkeä ja energinen kokonaisuus, joka on erottuva ja moderni edelläkävijä. Sovellusten suunnittelussa tulee tavoitella seuraavia visuaalisia piirteitä: Tarkoituksenmukainen funktionaalinen, harkittu, käytännöllinen Hienostunut yksinkertainen, pelkistetty, tyylikäs Selkeä raikas, värikäs, voimakas, graafinen Puhutteleva sympaattinen, kertova, informatiivinen, aito, lämmin, rehellinen Luonteva kevyt, elävä, välitön, spontaani, rento

2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet

2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus, typografia ja värit ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kantavat elementit, jotka toistuvat kaikissa sovelluksissa. 2.1.1 Tunnus 2.1.2 Värit 2.1.3 Typografia Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen elementit ovat yksinkertaisia ja neutraaleja ja siksi monikäyttöisiä. Näin elementtien avulla on mahdollista toteuttaa onnistuneesti Aalto-yliopiston monimuotoisia visuaalisia sovelluksia. Tässä osiossa määritellään visuaalisessa suunnittelussa käytettävät peruselementit, kaikille sovelluksille yhteiset ominaisuudet sekä kuvamateriaalin sisältö, tyyli ja käyttö. Elementtien käyttöä tarkennetaan luvussa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovellus kokonaisuudet, jossa niiden käytölle muodostetaan sovelluskohtaisia reunaehtoja. On tärkeää, että tämän osion ohjeistuksia noudatetaan erityisen tarkkaan, sillä ne muodostavat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen perustan ja kaikille sovelluksille yhteiset visuaaliset tekijät. 2.2 Ominaisuudet Visuaaliset ominaisuudet ovat kaikkien sovellusten perusominaisuuksia. Ne muodostavat sovellusten visuaaliset ja fyysiset reunaehdot. 2.3 Kuvamateriaali Valokuvat ja kuvitukset ovat ilmeen puitteissa käytettävää visuaalista materiaalia, jolla on konkreettinen viestinnällinen merkitys ja sisältö. Kuvamateriaalin käytön on oltava johdonmukaista ja sen sisällön ja tyylin yhtenäistä. 2.2.1 Formaatit 2.3.1 Valokuvat 2.2.2 Kehikko 2.3.2 Kuvitukset 2.2.3 Materiaalit 2.3.3 Kuvamateriaalin käyttö

2.1 Visuaaliset elementit

2.1 Visuaaliset elementit 10 2.1.1 Tunnus Aalto-yliopiston merkki perustuu kysymykseen: minkälainen on Aalto-yliopisto? Kysymys kutsuu keskustelemaan ja arvioimaan sekä osallistumaan henkilökohtaisesti yliopiston muodostamiseen. Vastaus muodostuu Aaltoyliopiston identiteetin ja toiminnan kautta: henkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden teoista sekä yhteisestä kulttuurista. Kysyvä merkki kiteyttää Aalto-yliopiston arvoja: rohkeutta ja vapautta luovuuteen ja kriittisyyteen sekä avoimuutta. Merkki edustaa yliopistoa, joka on avoin keskustelulle, kritiikille ja muutokselle. Yliopistoa, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja henkilökohtaista vastuuta ja tarjoaa vastineeksi yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aalto-yliopiston merkin muoto muuttuu siihen yhdistettävien vaihtuvien symbolien myötä. Merkin muuttuvuus visualisoi yliopistoa, joka on jatkuvasti liikkeessä. Merkki on tunnuksen symboli-osa. Logo on tunnuksen tekstiosa. Merkki ja logo muodostavat yhdessä Aalto-yliopiston tunnuksen. Merkki Logo Tunnus

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 11 Merkin rakenne Aalto-yliopiston merkki muodostuu versaali-a:sta ja siihen yhdistettävästä symbolista. Aalto-yliopiston merkin A-kirjain ja symbolit ovat uniikkeja, merkkiä varten piirrettyjä kirjainmuotoja.! Merkkiä ei tule missään tapauksessa koostaa valmiista kirjasintyypeistä. Merkkivaihtoehdot Aalto-yliopiston merkkeinä käytetään kolmea virallista A:n ja symbolin yhdistelmää: A!, A ja A?.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 12 Merkin värit Aalto-yliopiston merkissä käytettävät värit ovat musta, keltainen, punainen ja sininen. Merkin A on aina musta. Symbolin väri voi olla joko keltainen, punainen tai sininen. Kun merkistä käytetään negatiiviversiota tai yksiväristä versiota, se on kokonaan valkoinen tai musta. BLACK CMYK COATED 0, 0, 0, 100 CMYK UNCOATED 0, 0, 0, 100 RGB 0, 0, 0 116 C 108 U CMYK COATED 0, 12, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 6, 100, 0 RGB 255, 205, 0 032 C 032 U CMYK COATED 0, 90, 65, 0 CMYK UNCOATED 0, 80, 70, 0 RGB 239, 51, 64 300 C 300 U CMYK COATED 100, 50, 0, 0 CMYK UNCOATED 100, 30, 0, 0 RGB 0, 94, 184 Merkin tilat Yhdistämällä merkin kolme symboliversiota sekä kolme värivaihtoehtoa saadaan aikaiseksi merkin yhdeksän tilaa. Merkin tulee vaikuttaa satunnaisesti muttuvalta, joten eri tiloja tulee käyttää tasapuolisesti varioiden.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 13 Tunnuksen versiot ja rakenne Aalto-yliopiston tunnuksesta on kaksi versiota: ns. normaali versio, jossa A:n koko on 21 yksikköä, ja pieni versio, jossa A:n koko on 13 yksikköä. Suositus on, että normaalia tunnusversiota käytetään, kun merkin A-kirjaimen koko on suurempi kuin 12 mm, ja pientä tunnusversiota, kun merkin A-kirjaimen koko on 6-12 mm. Tunnukset rakentuvat seuraavasti: Aalto-yliopiston tunnus on muodostettu yhdistämällä merkki ja logo tällä sivulla kuvattuja suhteita noudattaen. Aalto-yliopiston tunnuksen logo-osa muodostuu Aalto-yliopiston nimestä sekä lisäriveistä. Lisärivejä käytetään mm. korkeakoulujen nimille.! Lisärivien käyttö ei ole vapaata: lisärivien käytön ja siten muodostuvat viralliset tunnusversiot hyväksyy ja teettää Aalto-yliopiston viestintä. Logossa Aalto-yliopiston nimi on aina mustalla, lisäriveissä käytetään harmaata. Tarkemmat värimääritykset eri värijärjestelmiä varten löytyvät kappaleesta 2.1.2 Värit. Normaali tunnus (koko 21) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on suurempi kuin 12 mm 21 8 5 Pieni tunnus (koko 13) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on pienempi kuin 12 mm 13 5 5 5

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 14 Esimerkkejä tunnusversioista Tällä sivulla on esimerkkejä lisärivien käytöllä muodostetuista tunnusversioista. Lisärivien käyttö ja siitä muodostuvat tunnusversiot on hyväksytettävä Aalto-yliopiston viestinnällä.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 15 Tunnuksen rotaatio Aalto-yliopiston tunnuksen versioita tulee käyttää vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Näin tunnuksen merkkiversiot pysyvät tasa-arvoisina eikä versioita mielletä korkeakoulu-, yksikkö-, laitostai osastokohtaisiksi tunnuksiksi. Aalto-yliopiston tunnuksen käytössä pyritään vaikutelmaan satunnaisesti muuttuvasta tunnuksesta. Tunnusta on käytettävä niin, että merkin tiloja käytetään vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Tunnuksen valikoitu käyttö, esim. niin että korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää vain yhtä tai muutamaa valittua merkin tilaa, ei ole sallittua. Kyllä: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto vaihtelee käytettyä merkkiä. Ei: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää toistuvasti samaa merkkiä.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 16 Tunnuksen suoja-alue Aalto-yliopiston tunnukselle määritelty suoja-alue varmistaa tunnuksen tarvitseman etäisyyden muista elementeistä. Suoja-aluetta noudattamalla tunnus esiintyy aina vahvana ja selkeänä. Suoja-alue lasketaan siten, että tunnuksen ympärille jätettävä tyhjä tila on merkin A:n leveyden ja korkeuden kokoinen. Suoja-alueen sisälle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä, kuten tekstiä tai muita logoja. Suoja-alue helpottaa tunnuksen käyttöä ja sen sijoittelua suoja-alue määrittelee etäisyydet reunoihin, kun tunnus sijoitetaan pinnalle. Suoja-alueen koko Suoja-alue on määritelty siten, että merkin A-kirjain mahtuu alueelle kaikilla tunnuksen reunoilla.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 17 Tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston normaalikokoinen tunnus sijoitetaan arkin, sivun tai pinnan vasempaan yläreunaan. Tunnus suositellaan sijoitettavan niin, että sen etäisyys yläreunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x x x x X = A-kirjaimen korkeus Suoja-alue

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 18 Pienen tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston pieni tunnus tulee sijoittaa arkin, sivun tai muun pinnan vasempaan alareunaan. Tunnus sijoitetaan siten, että sen etäisyys alareunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x Koska tunnuksen pieni versio on tarkoitettu käytettäväksi kohteissa, joissa tunnukselle ja sijoittelulle on vähän tilaa, pienen tunnuksen voi tarvittaessa sijoittaa käyttäen pienempää suoja-aluetta. Tällainen käyttö voi olla välttämätöntä esim. www-ympäristössä, jossa tunnuksesta tulisi liian pieni, mikäli noudatettaisiin tunnuksen normaalia suoja-aluetta. Suoja-alueen tulee tällöin kuitenkin olla vähintään 1/2 merkin A:n korkeudesta. x x x Suoja-alue X = A-kirjaimen korkeus x/2 x/2

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 19 Tunnuksen värivaihtoehtoja Aalto-yliopiston tunnusta on pyrittävä käyttämään värillisenä valkoisella taustalla. Jos tämä ei ole mahdollista, noudatetaan seuraavia ohjeita: Tunnus yksivärisenä Musta versio Valkoinen versio Kielletty käyttö: yksivärisenä Poikkeus: jos sovellus painetaan ainoastaan yhdellä värillä, tunnuksen takia ei tarvitse painattaa lisävärejä Jos tunnusta ei ole mahdollista käyttää värillisenä tai se sijoitetaan värilliselle pohjalle, on käytettävä mustaa tai valkoista tunnusta.! Yksivärinen tunnus voi olla vain musta tai valkoinen, ei esimerkiksi punainen. Mikäli tunnusta käytetään valokuvan päällä, on varmistettava, että taustalla oleva kuva-alue on tarpeeksi tasasävyinen ja rauhallinen, jotta tunnus erottuu selvästi. Tunnusta tulee käyttää joko valkoisena tai mustana riippuen taustalla olevan valokuvan tummuudesta. Tunnus väripohjalla Vaalealla taustalla Tummalla taustalla Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä Tunnus valokuvan päällä Vaalean valokuvan päällä Tumman valokuvan päällä Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 20 Tunnuksen virheellisiä käyttötapoja Tällä sivulla on kokoelma esimerkkejä tunnuksen virheellisestä käytöstä. Muista nämä: Käytä aina Aalto-yliopiston jakamia virallisia tunnustiedostoja. Älä rakenna tunnusta tai sen tekstirivejä itse valmiista kirjasimista. Tunnuksen rakennetta ja elementtien suhdetta ei tule koskaan muuttaa. Älä lisää elementtejä tunnukseen tai sen suoja-alueelle. Älä muuta tunnuksen rakennetta tai elementtien välisiä suhteita. Älä luo tunnusta tai sen tekstirivejä valmiista kirjasintyypeistä. Älä käytä tunnuksessa muita värejä tai väriyhdistelmiä kuin mitä tässä ohjeistossa on määritelty. Kunnioita tunnuksen suoja-aluetta ja tässä ohjeistossa suositeltuja asetteluohjeita. Älä käytä efektejä. Tunnuksesta ei saa käyttää kolmiulotteista versiota tai lisätä tunnukseen efektejä, kuten varjostuksia, häivytyksiä tai pehmennystä. Älä käytä merkkiä ilman tekstiosaa tai tekstiosaa ilman merkkiä. Älä käytä visuaalisia efektejä, kuten varjostuksia. Älä käytä tunnuksessa muita kuin virallisia väriyhdistelmiä. Älä luo uusia epävirallisia lisärivejä. Mikäli sinulla on tunnuksen käyttöön liitttyviä kysymyksiä tai haluat tarkistaa tunnuksen käytön oikeellisuuden, ota yhteyttä Aalto-yliopiston viestintään: visu@aalto.fi.

2.1 Visuaaliset elementit 21 2.1.2 Värit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit perustuvat tunnuksessa käytettyyn kolmeen perusväriin: keltaiseen, punaiseen ja siniseen. Päävärien lisäksi ilmeessä käytetään kuutta lisäväriä, jotka on valittu klassista väriympyrää mukaillen tasaisin sävyeroin. Lisävärit muodostavat korkeakoulujen tunnusvärit. 368 C 116 C 137 C Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värimaailmassa on haluttu välttää yksittäisten värien symbolisia arvoja, merkityksiä ja viestejä rationaalisella perusväreihin perustuvalla värijärjestelmällä. 340 C 165 C Värijärjestelmä viestii perusasioihin palaamisesta, avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Laaja väriskaala myös symboloi Aaltoylipiston arvoja: vapautta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Tunnuksen viestimä arvomaailma toistuu näin värimaailmassa. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen väripaletin käytössä on pyrittävä värikkääseen mutta selkeään vaikutelmaan. Visuaalinen ilme on kokonaisuutena värikäs, mutta yksittäisen sovelluksen ei välttämättä tarvitse sitä olla. Räikeää kirjavuutta on vältettävä. 300 C 2665 C 247 C 032 C Värikoodit viittaavat Pantone PLUS Coated -värijärjestelmän väreihin.

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 22 Värit Päävärit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit jakaantuvat seuraavasti: Päävärit ovat tunnuksen merkissä käytössä oleva punainen, sininen ja keltainen. Nämä värit ovat visuaalisen ilmeen päävärejä, ja niitä käytetään ensisijaisina väreinä. Korkeakoulujen värit ovat korkeakoulujen omia tunnusvärejä. Tunnusvärejä käytetään ilmeessä korkeakoulujen tunnistautumiseen mutta ei Aalto-yliopiston tunnuksessa. 300 C Korkeakoulujen värit 032 C 116 C Aalto-yliopiston harmaa on lisäväri, jota voi käyttää vapaasti tarvittaessa. Kauppakorkeakoulu (BIZ) Kemian tekniikan korkeakoulu (CHEM) Sähkötekniikan korkeakoulu (ELEC) Insinööritieteiden korkeakoulu (ENG) Perustieteiden korkeakoulu (SCI) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ARTS) 368 C 340 C 2665 C 247 C 165 C 137 C Muut yhteiset värit 403 C

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 23 Värien käyttö yliopistotasolla Aalto-yliopiston yliopistotasoisissa materiaaleissa käytetään pääasiallisesti päävärejä. Värejä voidaan käyttää samanarvoisina tai niin, että yksi väri on sovelluksen pääväri ja muita värejä käytetään lisäväreinä. Tarvittaessa korkeakoulujen värejä voidaan käyttää lisäväreinä, mutta ainoastaan vähäisessä määrin ja selkeästi toissijaisina väreinä. Päävärit Korkeakoulujen tunnusvärit ja harmaa Värien käyttö korkeakoulutasolla Korkeakoulut käyttävät pääasiassa omaa tunnusväriään.! Tunnusvärin on oltava selvästi pääväri kaikissa korkeakoulun ja sen alaisten yksiköiden, laitosten, koulutusohjelmien jne. materiaaleissa. Yleinen ohje, jota voi noudattaa on, että kun käytetään jonkin korkeakoulun tunnusta, käytetään myös kyseisen korkeakoulun tunnusväriä päävärinä. Lisäväreinä käytetään ensisijaisesti ilmeen päävärejä ja harmaata. Toissijaisina lisäväreinä voidaan käyttää muiden korkeakoulujen tunnusvärejä. Lisävärien käyttö on oltava selkeästi korkeakoulun tunnusvärille alisteista. Korkeakoulun tunnusväri Päävärit ja harmaa Muiden korkeakoulujen värit

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 24 Väriarvot Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit on määritelty Pantone Plus -värijärjestelmän sävyinä. Huomioi, että Coated (C) ja Uncoated (U) -koodit ovat joidenkin värien kohdalla erilaiset. Käytettäessä nelivärisävyjä (CMYK) väriarvot vaihtelevat painettavan paperin mukaan. Coated-väriarvoja käytetään päällystetylle paperille, Uncoated-väriarvoja päällystämättömälle paperille. Nelivärisävyjä tulee aina käyttää näiden ohjeiden mukaisesti. Mikäli käytetyt väriarvot eivät ole käytetylle paperilaadulle tarkoitetut, värit toistuvat lopputuotteessa väärin. 116 C 108 U CMYK COATED 0, 12, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 6, 100, 0 RGB 255, 205, 0 137 C 123 U CMYK COATED 0, 35, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 25, 100, 0 RGB 255, 163, 0 032 C 032 U CMYK COATED 0, 90, 65, 0 CMYK UNCOATED 0, 80, 70, 0 RGB 239, 51, 64 165 C 021 U CMYK COATED 0, 70, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 45, 90, 0 RGB 255, 103, 31 300 C 300 U CMYK COATED 100, 50, 0, 0 CMYK UNCOATED 100, 30, 0, 0 RGB 0, 94, 184 247 C 246 U CMYK COATED 30, 90, 0, 0 CMYK UNCOATED 15, 75, 0, 0 RGB 187, 22, 163 403 C 403 U CMYK COATED 18, 21, 27, 47 CMYK UNCOATED 10, 10, 13, 36 RGB 140, 133, 123 CMYK COATED 0, 0, 0, 55 CMYK UNCOATED 0, 0, 0, 55 Kun harmaata ei ole mahdollista painaa Pantone- tai nelivärisävynä, sen voi toteuttaa mustan asteena. Käytettävä sävy on 55 % mustaa. 2665 C 2665 U 340 C 340 U 368 C 368 U CMYK COATED 70, 75, 0, 0 CMYK COATED 100, 0, 85, 0 CMYK COATED 65, 0, 100, 0 CMYK UNCOATED 50, 55, 0, 0 CMYK UNCOATED 90, 0, 80, 0 CMYK UNCOATED 50, 0, 85, 0 RGB 125, 85, 199 RGB 0, 150, 94 RGB 120, 190, 32

2.1 Visuaaliset elementit 25 2.1.3 Typografia Aalto-yliopiston visuaalisessa ilmeessä käytetään ensisijaisesti Helveticaan perustuvaa Nimbus Sans Bold -kirjasinta. Kirjasin on neutraali ja ajaton, joten se toteuttaa visuaalisen ilmeen ideaa. Täydentäväksi kirjasimeksi on valittu Sentinelkirjasin. Yhdessä nämä kirjasimet muodostavat esteettisen, tunnistettavan ja monikäyttöisen yhdistelmän. Nämä ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen viralliset kirjasimet. Aalto-yliopiston viralliset kirjasimet asennetaan etänä Aalto-yliopiston koneille. Kirjasimia voi pyytää osoitteesta servicedesk@aalto.fi. Nimbus Sans Bold Nimbus Sans Sentinel Bold Italic Sentinel Book Nimbus Sans on URW Studion vuonna 1982 digitalisoima versio Max Miedingerin 1958 suunnittelemasta Helvetica-tekstityypistä. http://www.myfonts.com/fonts/urw/nimbus-sans/ Sentinel on Jonathan Hoeflerin ja Tobias Frere- Jonesin vuonna 2009 julkaisema tekstityyppi. http://www.typography.com/fonts/ font_overview.php?productlineid=100034

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 26 Kirjasinten käyttö Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tekstityypit on valittu niin, että ne ovat muotokieleltään yhteensopivia. Yhteensopivuus mahdollistaa tekstityyppien vapaan yhdistelemisen, joka on yksi Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tunnuomaisista piirteistä. Yhdistelmät Teksityyppejä voi yhdistellä vapaasti esim. otsikoissa jopa niin, että tekstityyppiä vaihdetaan kesken sanan. Haku 2012 Haku 2012 Haku 2012 Tällä sivulla on esimerkkejä ja ohjeita tekstityyppien yhdistelemiseen. Korostus Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää juoksevassa tekstissä korostuskeinona. Leipäteksti Nimbus. Tio ea adip exer secte dolore Sentinel korostus dolessectem zzrillamet eu feuipisisl et lut alit eriliquam zzril delent dipis ad min ex euguerat incipsusci tie tatie faccum quat. Ut vulla feugait in volorting Nimbus korostus. Quisi bla con elit at exercing ea feuguer aesequi scilismodio commodip estie vullute vel ea consequat auguerc inisi. Tasot Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää taitossa tekstin eri tasojen merkitsemiseen. Alaotsikko Elis dolor in hendit atio delit nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi.dit, vel iril dolent estio erilis nonum nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi. Lisätietoja: www.aalto.fi delit lan velit aut ut ulpute magna faccum in eu: Feum at, consecte consed tismodi pisisi blandio el. Giamcon sectet wis alit, sequam dunt amcorperos

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 27 Kirjasinten koko Otsikoiden typografia Kun kirjasimia yhdistellään, tulee Sentinel-kirjasin latoa 4 % Nimbusta suuremmalla koolla (esim. jos Nimbus = 100 pt, niin Sentinel = 104 pt). Näin kirjasimet vaikuttavat optisesti samankokoisilta. Riviväli otsikko otsikko Riviväli 80 % Esimerkki: Nimbus-kirjasimen koko 100 pt Sentinel-kirjasimen koko 104 pt Riviväli 80 pt Välistys 0 Otsikoissa käytetään normaalia tiivimpää riviväliä. Riviväli on 80 % Nimbuskirjasimen koosta (esim. Nimbus-teksti = 100 pt, riviväli = 80 pt). Sentinel-kirjasimen koko on 4 % Nimbusta suurempi Välistys Otsikoissa käytetään aina oletusvälistystä (0 ). Välistystä voi tarvittaessa hienosäätää (±5 ), mutta älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä, jotta otsikot eivät olisi visuaalisesti liian ahtaita tai hajanaisia. Väri Otsikoiden välistys Käytä oletusvälistystä (0 ). Älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko Otsikot ovat ensisijaisesti värillisiä. Ne ladotaan joko korkeakoulun tunnusvärillä (myös laitosten ja korkeakoulun alaisten yksiköiden tapauksessa) tai yliopiston pääväreillä (yliopistotasolla). Lisätietoja värien käytöstä löytyy kohdista 2.1.2 Värit ja 3.1.4 Tekstielementit. Otsikoiden värit Otsikot ladotaan ensisijaisesti tunnusvärillä: korkeakoulun värillä tai yliopiston pääväreillä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko

2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 28 Korvaavat käyttöjärjestelmäkirjasimet Kun Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kirjasimia ei ole käytössä, ne voidaan korvata seuraavilla PC- ja Macintoshkäyttöjärjestelmiin kuuluvilla fonteilla: Arial Bold korvaa Nimbus Sans Boldin. Nimbus Sans Bold Arial Bold Georgia korvaa Sentinelin. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen pääasiallinen kirjasin on Nimbus Sans Bold, joten korvaavista kirjasimista tulee käyttää ensisijaisesti Arial Bold -kirjasinta. Nimbus Sans Arial Sentinel Book Georgia Sentinel Bold Georgia Bold

2.2 Ominaisuudet

2.2 Ominaisuudet 30 2.2.1 Formaatit B4 250 x 353 Aalto-yliopiston painetuissa materiaaleissa käytetään ensisijaisesti A- ja B-standardiformaatteja. Standardiformaatit (sovelluksen muoto) sekä kehikko (visuaalinen rakenne) muodostavat kehykset, jotka yhtenäistävät sovelluksia sekä visuaalisesti että fyysisesti. Sallittuja formaatteja ovat kaikki A- ja B-koon formaatit sekä samassa suhteessa (1 / 2) olevat formaatit. Käytännöllisistä tai taloudellisista syistä formaateista voidaan tarvittaessa poiketa, mutta vain niin, että käytetty formaatti on A- ja B-formaatteja muistuttava pystyformaatti. A4 210 x 297 B5 176 x 250 A5 148 x 210 B6 125 x 176 A6 105 x 148

2.2 Ominaisuudet 31 2.2.2 Kehikko Kaikissa sovelluksissa käytetään visuaalisten elementtien sommittelun perustana neliöistä rakentuvaa kehikkoa (ns. grid). Kehikko luo elementtien käyttöön visuaalista johdonmukaisuutta ja varmistaa yhdenmukaisen visuaalisen rakenteen kaikissa sovelluksissa. Tämä on erityisen tärkeää, koska Aalto-yliopiston materiaaleissa käytetään samanaikaisesti monia toisistaan poikkeavia visuaalisia elementtejä (esim. valokuvaa ja kuvitusta). Kehikko perustuu neliöön, joka on Aaltoyliopiston ilmeessä toistuva visuaalinen perusyksikkö. Neliön käytön lähtökohtana on Aaltoyliopiston tunnus, joka on ulkomitoiltaan neliö. Myös tunnuksen suoja-alue ja sijoitteluperiaatteet perustuvat neliöön. Kehikkoa sovelletaan jokaiseen formaattiin ja sovellukseen erikseen, sovelluksen funktionaalisuus ja sisältö huomioon ottaen. Kehikko löytyy valmiiksi määriteltynä useimmista Aalto-yliopiston taittopohjista (esim. esitteet, ilmoitukset ja lomakkeet).

2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 32 Kehikon rakenne Aalto-yliopiston kehikon tarkoitus on luoda sovelluksiin visuaalista ja fyysistä yhdenmukaisuutta. 4X4 3X3 1 Aalto-yliopiston kehikko rakentuu seuraavasti: Kehikko perustuu noin 4 mm x 4 mm -kokoiseen yksikköön, jonka avulla pinta jaetaan 3 x 3 -yksikön kokoisiin neliöihin, joiden palstaväli on 1 yksikköä. 4X4 3X3 1 3X3 3X3 1 Tällä tavalla suuriin formaatteihin (A4 & B5) muodostuu pariton määrä palstoja (11 & 9) ja pienempään formaattiin (A5) parillinen määrä palstoja (8). 4 3 4 3 3 3 4 4 3 A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa

2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 33 Formaatit, kehikon rakenne ja sommittelutyylit Koska erikokoisia formaatteja käytetään organisaatio- ja sovellushierarkioiden selkeyttämiseksi ja kehikon rakenne muuttuu formaatin mukaan, myös kehikosta muodostuu hierarkioita tukeva työkalu. Palstojen määrän kautta kehikko tukee hierarkkisesti eri sommittelutyylejä: Suuria formaatteja (A4 & B5) käytetään ensisijaisesti yliopisto- ja korkeakoulutasoisiin sovelluksiin. Pariton määrä palstoja tukee vapaiden ja ilmavien sommitelmien tekoa, sillä paritonta palstamäärää on hankalaa jakaa säännönmukaisesti tai täyttää tasaisesti visuaalisilla elementeillä. Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Pienen formaatin (A5) parillinen palstamäärä mahdollistaa yksinkertaisten ja selkeiden sommitelmien teon. Siksi formaatti ja kehikko soveltuvat hyvin esim. laitosten ja yksikköjen esitteisiin, joiden taiton on oltava selkeästi ja yksiselitteisesti ohjeistettavissa ja toteutettavissa. A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa

2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 34 Kehikon käyttö Kehikkoa tulee käyttää kaikissa Aaltoyliopiston visuaalisen ilmeen sovelluksissa. Kehikon käyttö on erityisen tärkeää silloin, kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä. Tällöin kehikko luo vaihteleville elementeille yhteisen visuaalisen rakenteen, joka yhtenäistää taittoa. Se myös ohjaa visuaalisen materiaalin käyttöä niin, että se on yhtenäistä eri sovellusten kesken. Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Silloin kun sovelluksessa ei yhdistellä monenlaisia visuaalisia elementtejä, sommitteluperiaatteita voi soveltaa vapaammin. Taitossa on silti tällöinkin otettava huomioon ilmeen visuaaliset rakenteet eli muuttujat ja niiden käyttö sovelluskokonaisuuksittain (katso luku 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Lorem ipsum otsikko Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Lorem ipsum Kun elementtejä on vähemmän, voi kehikkoa käyttää vapaammin. Otsikko

2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 35 Yleisiä sommitteluperiaatteita Elementtien sommittelussa käytetään lähtökohtana alla olevia periaatteita. Sommittelu: Elementtejä voi tarvittaessa käyttää hieman päällekkäin. Päällekkäisyys elävöittää taittoa, mutta sen liiallista käyttöä on vältettävä. Valokuvat: Kun valokuvaa ja kuvitusta käytetään yhdessä, on valokuvien aina oltava neliön muotoisia. Älä käytä liikaa visuaalisia elementtejä. Noin 3 5 visuaalista elementtiä on riittävä määrä. Käytä otsikkoa tai yhtä kuvaa sommittelun pääelementtinä. Älä käytä kuvituksia pääelementtinä. Niitä käytetään ainoastaan sommittelua elävöittävinä lisäelementteinä. Vältä liiallista säännönmukaisuutta, vaihtele elementtien kokoja ja jätä tyhjää tilaa. Pyri visuaalisesti raikkaaseen lopputulokseen (katso kohta 1.3 Ilmaisu). Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Poikkeuksen muodostavat esim. A5-formaattiin tehtävät sarjoja muodostavat sovellukset, joissa on käytettävä yksinkertaisia pohjia säännönmukaisella sommittelulla. Tällaisia ovat esim. yksiköiden tai koulutusohjelmien esitepohjat. Käytä vähintään kahta kuvitusta kerralla. Käytä yhtä kuvitusta vain silloin, kun se liittyy suoraan sovelluksen aiheeseen (esim. yksikön sisältöä esittävä kuvitus yksikön esitteen kannessa).! Sommitteluperiaatteita ja kehikkoa tulee noudattaa myös muissa kuin painettavissa materiaaleissa, esim. sähköisissä medioissa. Esimerkki A4 Kuva pääelementtinä 3 kuvitusta 1 valokuva Vapaa sommittelu Tunnus: Tunnuksesta on suositeltavaa käyttää pientä versiota silloin, kun muita visuaalisia elementtejä on paljon. Esimerkki B5 Teksti pääelementtinä 2 kuvitusta 2 valokuvaa Vapaa sommittelu Otsikot: Noudata kohdassa 2.1.3 Typografia määriteltyjä reunaehtoja, kohdassa 3.1.4 Tekstielementit määriteltyjä otsikoiden, sloganien ja nimien muotoiluperiaatteita sekä kohtaan 3.1.2 Tilan käyttö perustuvia tila käytön periaatteita. Esimerkki A5 Kuvalliset elementit pääelementteinä 1 kuvitus (ainoastaan jos kuvitus kuvaa suoraan aihetta / yksikköä) 1 valokuva Sommittelu voi olla kaavamaisempi (esim. ennalta tehtyyn pohjaan)