7 EDUSKUNTAVAALIT 2015 VAALIOHJEET Maistraatin tehtävät Oikeusministeriö
19.12.2014 OM 36/51/2014 VAALIOHJEET VUONNA 2015 TOIMITETTAVIA EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet 19.4.2015 toimitettavia eduskuntavaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa 1.1. 30.4.2015. Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 02951 6001 09 1606 7730 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO
ii
iii Sisällys: 1. Yleistä eduskuntavaaleista... 1 2. Maistraatin tehtävät... 4 2.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö... 4 2.2. Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito... 4 2.3. Oikaisuvaatimuksen käsittely... 6 2.4. Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät... 12 3. Muita ohjeita... 14 Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998)... 16 I osa: Yhteiset säännökset... 16 1 luku: Yleiset säännökset... 16 2 luku: Vaaliviranomaiset... 19 3 luku: Äänioikeusrekisteri... 21 4 luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät... 25 5 luku: Ennakkoäänestys... 28 6 luku: Vaalipäivän äänestys... 34 7 luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen... 38 8 luku: Muutoksenhaku... 41 II osa: Vaalikohtaiset säännökset... 42 9 luku: Eduskuntavaalit... 42 10 luku: Presidentinvaali... 46 11 luku: Kunnallisvaalit... 46 12 luku: Europarlamenttivaalit... 46 III osa: Erinäiset säännökset... 47 13 luku: Täydentävät säännökset... 47 14 luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset... 49 LIITE 2: Oikaisuvaatimus... 50 LIITE 3: Eräitä määräaikoja... 51
iv
1. YLEISTÄ EDUSKUNTAVAALEISTA Vuoden 2015 eduskuntavaalit Suomessa toimitetaan eduskuntavaalit sunnuntaina 19 päivänä huhtikuuta 2015. Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 8. 14.4.2015 ja ulkomailla 8. 11.4.2015. Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo 1.4.2015. Eduskuntavaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Eduskuntavaaleissa noudatettavat säädökset Eduskuntavaalien toimittamisesta säädetään perustuslaissa ja vaalilaissa (714/1998, liite 1) Lisäksi eduskuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus sekä äänioikeusrekisteri Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten 19.4.1997 ja sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Vaalikelpoinen eli kelpoinen olemaan ehdokkaana eduskuntavaaleissa on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona 4.3.2015 äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja 19.4.2015 toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina 27.2.2015 kello 24.
2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää sen viimeistään torstaina 26.3.2015 niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. 1 Ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon alaisia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista 9.3.2015 lukien. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty äänioikeusrekisteristä pois tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään tiistaina 7.4.2015. 2 Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset, minkä jälkeen äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina 7.4.2015. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekisterissä ja siitä tulostetuissa vaaliluetteloissa olevat äänestämistä koskevat merkinnät tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 1 Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä oleva, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville kaksikielinen kortti (vaalilomake nro 3u). 2 Oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika siirtyy perjantaista (3.4.) tiistaihin (7.4.) pääsiäisen takia VaaliL 189 :n 2 momentin nojalla.
3 Ennakkoäänestyspaikat Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa kunnanhallituksen määräämät yleiset ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin kun äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Vaalipäivän äänestyspaikat Vaalipäivänä sunnuntaina 19.4.2015 äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.
4 2. MAISTRAATIN TEHTÄVÄT 2.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö Maistraatit käyttävät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa seuraavia oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän (VAT) osajärjestelmiä: - pohja- ja paikkatietojärjestelmä ja - äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri). Oikeusministeriö on antanut maistraateille seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): -Nro 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje -Nro 2c: Pohja- ja paikkatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille -Nro 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 2.2. Äänioikeusrekisterin perustaminen ja nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin perustaminen Väestörekisterikeskus perustaa äänioikeusrekisterin (äänioikeustietojärjestelmä) vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten viimeistään keskiviikkona 4.3.2015. Äänioikeusrekisteriin otetaan äänioikeutetuista vaalilain 18 :n 2 ja 3 momentissa luetellut tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina 27.2.2015 klo 24. Väestörekisterikeskus antaa tarvittaessa maistraateille tarkempia ohjeita siitä, miten muuttoilmoituksia käsitellään kyseisenä perjantaina. Äänioikeutetuille lähetetyissä vaalilain 21 :ssä tarkoitetuissa ilmoituskorteissa on sen lähettäjäksi mainittu se maistraatti, jonka virka-alueella äänioikeutetulla on kotikunta sekä maistraatin yhteystiedot. Äänioikeusrekisterin nähtävillä pito Äänioikeusrekisterin vaalilain 18 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ja mahdollisen turvakiellon alaisia tietoja ovat tarkastusta varten nähtävissä tai maksutta puhelimitse saatavissa maistraateissa arkipäivisin virka-aikana maanantaista 9.3.2015 lukien. Ennakkoäänestyksen alkamisesta lukien äänioikeusrekisteriin tehtävät äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia, ennen kuin vaalipäivän äänestys on päättynyt sunnuntaina 19.4.2015 kello 20. Maistraatit voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Milloin ote annetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai vaaliviranomaiselle, on
5 siitä vaalilain 187 :n mukaan jätettävä henkilötunnus pois (rekisterin ns. tietopalveluote). Ote annetaan vaalilain 23 :n 2 momentin perusteella maksutta sille, josta otteessa on tietoja, ja vaaliviranomaiselle. Muille otteet ovat maksullisia valtiovarainministeriön maistraattien suoritteiden maksuista antaman asetuksen mukaisesti. Äänioikeusrekisterin maksuton nähtävänä pito on käytännössä toteutettavissa näyttämällä asiakkaalle äänioikeusrekisterin tietopalveluotteen tiedot tietokoneen näytöltä. Tietopalveluotteelle tulostuvat vain äänioikeusrekisterin julkiset tiedot. Asianosaiselle äänioikeutetulle itselleen, kun hänen henkilöllisyydestään on varmistuttu, voidaan näyttää ja antaa henkilötunnuksen ja mahdollisen turvakiellon alaiset tiedot sisältävä ote. Tällainen ote voidaan antaa myös vaaliviranomaiselle, jos äänioikeutetulla ei ole turvakieltoa. Tietojen antaminen puhelimitse maksutta tulee rajata henkilöä itseään ja hänen lähiomaisiaan koskeviin tietoihin. Koska puhelimessa on vaikea varmistua luotettavasti asianosaisen henkilöllisyydestä, tulee siinä antaa vain äänioikeusrekisterin julkisia tietoja. Tämä varmistuu parhaiten ottamalla äänioikeusrekisteristä (sovelluksen näytölle) puhelinpalveluakin varten aina ns. tietopalveluote. Tietojen massaluovutusta puhelimitse ei vaalilain säännöksissä ole tarkoitettu. Äänioikeusrekisteri ei sovellu yleisön itsepalvelukäyttöön, ja sitä saavat käyttää vain vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietoihin käyttäjiksi merkityt maistraatin virkailijat. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat maistraatissa nähtävillä aina siihen saakka kunnes rekisteri vaalien tuloksen tultua lainvoimaiseksi hävitetään. Väestörekisterikeskus tiedottaa Virallisessa lehdessä ja sopivaksi katsomallaan tavalla muutoinkin äänioikeusrekisterin tietojen saatavilla pidosta sekä siitä, miten rekisterissä olevia tietoja koskeva oikaisuvaatimus tehdään. Turvakiellot Jos henkilölle on hakemuksesta väestötietojärjestelmään talletettu väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista säädetyn lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitettu turvakielto, henkilön äänioikeusrekisterissä olevista tiedoista ovat maistraateissa tarkastusta varten nähtävinä vain nimi, äidinkieli ja rekisteriin ottamisen päivämäärä. Siten äänioikeusrekisterissä olevat vaalipiiri-, koti-
6 kunta-, äänestysalue-, äänestyspaikka-, asuinvaltio- ja maistraattitiedot eivät ole julkisesti nähtävillä näiden henkilöiden osalta. Äänioikeusrekisterissä on merkintä turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään viimeistään 27.2.2015. Jos väestötietojärjestelmään merkitään turvakielto tämän jälkeen, maistraatin on merkittävä turvakielto erikseen myös äänioikeusrekisteriin. 2.3. Oikaisuvaatimuksen käsittely Oikaisuvaatimuksen perusteet Oikaisuvaatimuksen voi tehdä jokainen joka katsoo, että 1) hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai 2) häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä koskien vain omaa äänioikeutta tai rekisterissä olevia omia tietoja. Oikaisuvaatimusta, joka koskee toisen henkilön äänioikeutta tai toisen henkilön tietoja, ei voi tehdä. Toisen puolesta oikaisuvaatimuksen voi tehdä vain erillisen valtuutuksen nojalla. Mahdollista on kuitenkin tehdä vapaamuotoinen huomautus maistraatille toisen henkilön äänioikeudesta tai hänen rekisterissä olevista tiedoistaan. Tällaisessa tapauksessa maistraatti voi tehdä itseoikaisun. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Tällainen seikka on esimerkiksi Suomen kansalaisuuden saaminen. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot määräytyvät sen mukaan mitä tietoja väestötietojärjestelmään oli merkitty 27.2.2015 klo 24. Mikäli henkilö on tehnyt muuttoilmoituksensa siten, että se saapuu maistraatille vasta sanotun määräajan jälkeen, hän ei voi tämän muuttoilmoituksen nojalla vaatia oikaisua häntä koskeviin kunta- ja äänestysaluetietoihin. Ratkaisevaa on siis se, että muuttoilmoitus on maistraatilla viimeistään perjantaina 27.2.2015 virka-ajan päättyessä. Mikäli esimerkiksi muuttoilmoitus on jätetty postin kuljetettavaksi ja se saapuu maistraatille sanotun määräajan jälkeen tai henkilö on soittanut muuttoilmoituspuhelimeen perjantaina virka-ajan jälkeen, oikaisuvaatimusta ei tule hyväksyä. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä esimerkiksi kuntaa tai äänestysaluetta koskevista tiedoista. Koska vaatimus koskee itse asiassa henkilön asuntoa, voi sama asia tulla muutoksenhaun kohteeksi kahdella tavalla: valittamalla kotikuntamerkinnän korjausta väestötietojärjestelmässä
7 koskevasta maistraatin ratkaisusta kotikuntalain nojalla taikka hakemalla oikaisua äänioikeusrekisteriin vaalilain nojalla. Ratkaisut tehdään tällöin erikseen. Oikaisuvaatimuksen tekeminen Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisena maistraatille viimeistään tiistaina 7.4.2015 3. Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset, minkä jälkeen äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina 7.4.2015. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai telefaksina tai sähköpostina, jolloin sen käsittelyssä noudatetaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003). Oikaisuvaatimus voidaan tehdä mihin tahansa maistraattiin tai sen palveluyksikköön. Maistraatti käsittelee asian siirtämättä sitä toiselle maistraatille. Oikaisuvaatimus on hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava maistraatille tai lähetettävä maistraatille siinä järjestyksessä kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön päätöksellä (802/1998) vahvistetun kaavan mukaista lomaketta (liite 2). Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina maistraateissa ja niiden palveluyksiköissä sekä muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä. Lomake löytyy myös sähköisessä muodossa oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteesta www.vaalit.fi/34848.htm. Oikaisuvaatimuksen voi kuitenkin tehdä muutoinkin, kuitenkin aina kirjallisesti. Maistraatin ratkaisut oikaisuvaatimuksiin Maistraatti ratkaisee äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset viimeistään tiistaina 7.4.2015 ja tekee ratkaisuista mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään tiistaina 7.4.2015 ennen kello 12. Jos oikaisuvaatimuksia tehdään maistraatille vielä 7.4.2015 klo 12 16 välisenä aikana, maistraatin on välittömästi otettava yhteys Väestörekisterikeskukseen ja sovittava sen kanssa asianmukaisista menettelytavoista. Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on perusteltava. Maistraatti voi - hyväksyä oikaisuvaatimuksen, - hylätä oikaisuvaatimuksen tai - jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 3 Oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika siirtyy perjantaista (3.4.) tiistaihin (7.4.) pääsiäisen takia VaaliL 189 :n 2 momentin nojalla.
8 Maistraatin on viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi asianosaiselle todisteellisena tiedoksiantona hallintolain (434/2003) 60 :n mukaisesti, käytännössä useimmiten postitse saantitodistusta vastaan. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, maistraatin on samalla toimitettava hänelle vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, maistraatin päätös on julkaistava virallisessa lehdessä. Seuraavassa on eräitä esimerkkejä siitä, millaisia maistraatin päätökset voivat olla. 1) Oikaisuvaatimusta ei oteta asiallisesti tutkittavaksi, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Äänioikeusrekisteriin ottamista koskeva oikaisuvaatimus olisi tullut tehdä maistraatille viimeistään huhtikuun 7 päivänä 2015. Oikaisuvaatimuksenne on jätetty X:n maistraatille huhtikuun 8 päivänä 2015 kello 9 ja siis säädetyn määräajan jälkeen. Tämän vuoksi maistraatti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. 2) Oikaisuvaatimus on tutkittu, mutta hylätty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Suomen eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Esitetyn selvityksen mukaan Te olette Italian kansalainen, mutta ette Suomen kansalainen. Tästä johtuen Teidät on jätetty ottamatta eduskuntavaalien äänioikeusrekisteriin. Maistraatti hylkää oikaisuvaatimuksen. 3) Oikaisuvaatimus on hyväksytty, jolloin päätös kirjoitetaan esimerkiksi seuraavasti: N.N. Esitetyn selvityksen perusteella Te olette saanut Suomen kansalaisuuden 2.3.2015. Maistraatti hyväksyy oikaisuvaatimuksenne ja merkitsee, ottaen huomioon väestötietojärjestelmässä Teistä olevat tiedot, Teidät äänioikeusrekisteriin äänioikeutetuksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa X:n vaalipiirissä, Y:n kunnan äänestysalueessa nro Z.
9 Itseoikaisujen tekeminen äänioikeusrekisteriin Jos maistraatti tai Väestörekisterikeskus katsoo, että - henkilö on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai - henkilö on oikeudettomasti otettu äänioikeusrekisteriin taikka - henkilöä koskeva äänioikeusrekisterissä oleva merkintä on virheellinen, maistraatti tai Väestörekisterikeskus voi viran puolesta 1) lisätä henkilön äänioikeusrekisteriin, 2) merkitä hänet rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tai 3) korjata rekisterissä olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Muutokset on tehtävä viimeistään tiistaina 7.4.2015 ennen kello 12 eli ennen kuin äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi. Lisäyksissä on kyse äänioikeutetuista henkilöistä, jotka oikeudettomasti, esimerkiksi jonkin rekisteriteknisen syyn vuoksi ovat jääneet ottamatta rekisteriin, vaikka he ovat äänioikeutettuja, tai henkilöistä, jotka saavat Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen. Niissä tapauksissa, joissa henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, on kyse henkilöistä, jotka oikeudettomasti ovat äänioikeusrekisterissä esimerkiksi sen vuoksi, että - he ovat kuolleet tai heidät on julistettu kuolleeksi taikka - he ovat menettäneet Suomen kansalaisuuden äänioikeusrekisterin perustamisajankohdan jälkeen taikka - henkilöistä, jotka on otettu rekisteriin oikeudettomasti, esimerkiksi rekisteriteknisen syyn vuoksi, vaikka he eivät ole äänioikeutettuja. Henkilön merkitseminen rekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön kohdalle rekisteriin merkitään joko tieto Merkitty äänioikeutta vailla olevaksi tai Merkitty kuolleeksi. Ensiksi mainittua merkintää täydennetään sen syitä tarkemmin määrittävillä päätösstatus ja päätöspäivä -merkinnöillä sekä vapaamuotoisella selostetekstillä. Kun henkilö on rekisterissä vailla äänioikeutta, ei äänioikeuden käyttämistä koskevaa merkintää voi hänen kohdalleen tehdä. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poisteta rekisteristä ja ne ovat siitä edelleen saatavissa. Jos henkilö merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, asiasta on tehtävä kirjallinen päätös ja viipymättä annettava se tiedoksi asianomaiselle postitse kirjattuna lähetyksenä tai, jos se ei aiheuta viivytystä, muulla todistettavalla tavalla. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on päätös julkaistava virallisessa lehdessä. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos on kyse kuolleesta tai kuolleeksi julistetusta henkilöstä. Sen sijaan esimerkiksi Suomen kan-
10 salaisuuden menettäneelle päätös tulee lähettää. Seuraavassa esimerkki siitä, millainen maistraatin päätös voisi olla: N.N. Saadun selvityksen mukaan Te olette menettänyt Suomen kansalaisuuden 2.3.2015. Te ette siten ole äänioikeutettu Suomessa 19.4.2015 toimitettavissa eduskuntavaaleissa, joten Teidät merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Korjattaessa äänioikeusrekisterissä olevia henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä, on korjauksista viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli se on ilmeisen tarpeetonta. Vähäisten kirjoitusvirheiden korjauksesta tai vastaavista ei siten tarvitse ilmoittaa. Rekisterissä olevia äänioikeutetun kuntaa, äänestysaluetta ja äänestyspaikkaa koskevia tietoja ei ole pidettävä virheellisinä silloin kun äänioikeutetun muuttoilmoitus, jonka mukaan sanotut tiedot ovat muuttuneet, saapuu maistraatille 27.2.2015 virkaajan jälkeen. Maistraatin ei tule tällöin muuttaa äänioikeusrekisterissä olevia tietoja tämän muuttoilmoituksen perusteella. Silloin kun henkilö on lisätty äänioikeusrekisteriin (tai äänioikeutta vailla oleva merkitty äänioikeutetuksi), hänelle on toimitettava myös vaalilain 21 :ssä tarkoitettu ilmoituskortti. Kun henkilöä koskevia virheellisiä merkintöjä on korjattu, hänelle voidaan tarvittaessa lähettää uusi ilmoituskortti, mutta ilmoitus voidaan tehdä myös kirjeellä siten, että siihen liitetään äänioikeusrekisteristä otettu, korjatut tiedot sisältävä ote. Kuolintieto Äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa välittömästi edeltävänä viikonloppuna (4.-5.4.2015) Väestörekisterikeskus suorittaa äänioikeusrekisterissä eräajon, jossa niiden henkilöiden kohdalle, joiden kuolemasta on saatu tieto äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen, merkitään tieto kuolemasta. Täten maistraatin ei ole tarpeen merkitä äänioikeusrekisteriin tietoa kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, joka on merkitty väestötietojärjestelmään viimeistään perjantaina 3.4.2015. Kuolintietojen merkitseminen erikseen äänioikeusrekisteriin tulee kysymykseen vain niiden tapausten osalta, jotka tulevat maistraatin tietoon ja käsittelyyn maanantaina 6.4.2015 sekä tiistaina 7.4.2015 ennen äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tuloa kello 12.
11 Äänestysaluetiedot Todennäköisin äänioikeusrekisterissä esiintyvä virhe on väärä tieto äänioikeutetun äänestysalueesta. Näiden virheiden syy on yleensä täysin rekisteritekninen luonteeltaan. Virhe johtuu väestötietojärjestelmässä rakennukselle merkitystä väärästä äänestysaluetiedosta eli rakennuksella on jonkun muun äänestysalueen tunnus, kuin mihin se tosiasiallisen sijaintinsa perusteella kuuluu. Nämä virheet tulisi havaittaessa korjata maistraatin itseoikaisuna. Äänioikeusrekisterin ohella virheelliseksi todettu äänestysaluetieto on ehdottomasti korjattava väestötietojärjestelmään ko. rakennukselle tai 900-ryhmän olinpaikalle. Mikäli näin ei tehdä, virhe toistuu perustettaessa äänioikeusrekisteri väestötietojärjestelmän tiedoista seuraavan kerran. Valitus hallinto-oikeudelle Maistraatin päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, sekä päätöksestä, jolla maistraatti on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, saa asianomainen tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Tällaiseen päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitus on tehtävä viimeistään 7. päivänä siitä, kun asianosainen on saanut tiedoksi maistraatin päätöksen taikka kun päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Hallinto-oikeudelle osoitetun valituskirjelmän saa valitusajan kuluessa toimittaa maistraatille sen toimesta hallintooikeuteen toimitettavaksi. Valitus on muutoin tehtävä siinä järjestyksessä kuin mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asianosainen voi samalla tavalla tehdä valituksen hallinto-oikeudelle myös Väestörekisterikeskuksen päätöksestä, jolla Väestörekisterikeskus on viran puolesta merkinnyt henkilön äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja asianomaiselle maistraatille. Mikäli päätös sisältää sen, että henkilö on otettava äänioikeusrekisteriin tai häntä koskevia tietoja on muutettava, hallinto-oikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Mikäli hallinto-oikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin keskiviikkona 15.4.2015 kello 19, sen on lisäksi viipymättä toimitettava päätös asianomaisen kunnan keskus-
12 vaalilautakunnalle, joka liittää sen vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, hallinto-oikeuden on ilmoitettava tästäkin Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Tarvittaessa on kuitenkin mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin, kanteluun ja menetetyn määräajan palauttamiseen tai hallintopäätösten purkamisen hakemiseen. 2.4. Muut äänioikeusrekisteriin liittyvät tehtävät Äänestysmerkintöjen korjaaminen eräissä tapauksissa Jos kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija merkitsee ennakkoäänestyksen äänioikeusrekisteriin virheellisesti (esimerkiksi väärän henkilön kohdalle) ja havaitsee virheensä vasta hyväksyttyään näyttöruudun, hänen on viipymättä ilmoitettava tekemästään virheestä asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle (sille, johon äänestäjä, joka virheellisesti merkittiin äänestäneeksi, kuuluu). Ilmoituksen saatuaan on sellaisen keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä äänioikeusrekisteriä 4 ja jolle on tästä johtuen toimitettu heti äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen paperimuotoiset vaaliluettelot, pyydettävä viipymättä maistraattia poistamaan äänioikeusrekisteristä äänestysmerkintä sen äänestäjän kohdalta, jonka vaalitoimitsija oli virheellisesti merkinnyt äänestäneeksi. Maistraatin on tehtävä tällainen korjausmerkintä välittömästi pyynnön saatuaan. Ilmoituskorttien postittaminen eräissä tapauksissa Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteriin otetuille lähetetään ilmoituskortti viimeistään 26.3.2015. Ilmoituskortin lähettäjäksi on merkitty asianomainen maistraatti. Jos ilmoituskortin vastaanottajaksi merkitty henkilö ei asu korttiin merkityssä osoitteessa, jakelutoimipaikka jälkeen lähettää kortin kotimaassa uuteen osoitteeseen, jos osoite on tiedossa. Perille saamattomiksi jääneet ilmoituskortit jakelutoimipaikka palauttaa viipymättä asianomaiselle maistraatille. Samoin maistraatille palautetaan myös ulkomaille muuttaneen ilmoituskortti merkinnöin "muuttanut ulkomaille". Maistraatin tulisi mahdollisimman nopeasti käsitellä postin palauttamat ilmoituskortit sekä lähet- 4 Näissä eduskuntavaaleissa tällaisia keskusvaalilautakuntia on vain Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä
13 tää ne uudelleen, mikäli maistraatin tiedossa on äänioikeutetun uusi osoite. Ilmoituskorttien valmistaja (vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Edita Prima Oy) toimittaa maistraateille ja yksiköille pakettilähetyksinä niiden Suomessa asuvien äänioikeutettujen ilmoituskortit, joille ei ole väestötietojärjestelmästä saatavissa minkäänlaista osoitetietoa. Maistraatit postittavat näiden ns. 900-ryhmään merkittyjen ilmoituskortit laitoksiin ja vastaaviin. Jos maistraatin tiedossa on 900-ryhmään merkityn henkilön voimassa oleva tilapäinen osoite ulkomailla, maistraatin tulee postittaa ilmoituskortti sillä osoitteella kirjekuoressa. Ne ilmoituskortit, joita maistraatti ei voi lähettää mihinkään oikeana pidettävään osoitteeseen, säilytetään maistraatissa siltä varalta, että äänioikeutettu tulee noutamaan ilmoituskorttinsa maistraatista. Maistraattiin jääneet ilmoituskortit voidaan hävittää sen jälkeen, kun vaalien tulos on lainvoimainen. Äänioikeusrekisterin tulo lainvoimaiseksi Vuoden 2015 eduskuntavaalien äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina 7.4.2015 klo 12. Äänioikeutettujen tietojen muuttamisen mahdollistavat tietojärjestelmän toiminnot otetaan tällöin automaattisesti pois päältä.
14 3. MUITA OHJEITA Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja vaaliviranomaisten yhteystietoja. Oikeusministeriön palvelunumero äänestäjille Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero 0800 9 4770 (suomenkielisille) ja 0800 9 4771 (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Väestörekisterikeskuksen päivystys Väestörekisterikeskus päivystää vaaliviranomaisten äänioikeusrekisteriä koskevia kyselyjä varten seuraavasti: 1) Ennakkoäänestyksen aikana (arkipäivisin kello 9-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 9 18) ja ennakkoäänestyksen jälkeisinä päivinä (keskiviikkona ja torstaina kello 9-19, perjantaina kello 9-21 ja lauantaina kello 10 17): 2) Vaalipäivänä sunnuntaina kello 9-20: Väestörekisterikeskuksen päivystysnumero on 0295 535 530 Soittajan tulee kertoa päivystykseen sen henkilön henkilötunnus, jonka tietoja halutaan selvittää. Henkilötunnuksen perusteella Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan kysyjälle henkilön nimi, jolloin saadaan varmistetuksi, että käsillä on juuri keskusvaalilautakunnan tarkoitta-
15 man henkilön tiedot. Henkilötunnus on hyvä hakea esille asiapapereista jo ennen soittoa Väestörekisterikeskukseen. Jos henkilötunnusta ei tiedetä, on kysyttävä henkilön nimellä. Tämä on huomattavasti hitaampaa, koska äänioikeusrekisterissä on lukuisia samannimisiä henkilöitä. Nimellä kysyttäessä on varauduttava kertomaan henkilöstä lisätietoja, esim. syntymäaika, kotikunta jne. Vaaliviranomaisten yhteystiedot Oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteystiedot ovat nähtävissä oikeusministeriön vaalisivuilta http://www.vaalit.fi/14713.htm. Väestörekisterikeskuksen yhteystiedot - Projektipäällikkö Pauli Pekkanen, puh. 0295 535 282; sähköposti: pauli.pekkanen@vrk.fi; - Palvelupäällikkö Kristiina Kaivonen, puh. 0295 535 231; sähköposti: kristiina.kaivonen@vrk.fi; - Palvelupäällikkö Esko Kirjalainen, puh. 0295 535 239; sähköposti: esko.kirjalainen@vrk.fi.