Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7/2015 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 10.12.2015 klo 17:00-20:10 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Arja Toiviainen Viivi Ali-Löytty Andreas Andersson Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Lars Lundsten Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Halinen Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Henrika Hyttinen Kari Nyberg Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Jukka Rakemaa Ari Järvinen Tarja Kantola 66-69 Saimi Kautonen Anne Kettunen Eero Minkkinen Lauri Kopponen Samuel Kopperoinen 65-69 Salla Korhonen Katri Korolainen Ahti Kuorikoski Maritta Laiho 62-65 Anna Laine Ami Lainela 62-68 Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (29) Raija Lehtonen Jarmo Leppiniemi Tiina Lintunen Hedvig Långbacka) Pekka Majuri 62-68 Petri Merenlahti Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Maria Ohisalo Minna Hietamäki Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Kari Peitsamo Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Nina Pitkänen Ilkka Harju 62-66 Tuula Pontela Heikki Pynnönen Hannele Päiviö Timo Raittinen Jukka Relander Laura Rissanen Veronica Saarela Maija Saario Leena Saastamoinen Timo Sahi Kirsi Salo Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen 65-69 Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Sini Suomalainen Kirsti Tani Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Annamari Jukko Paavo Untamala Minna Valtonen Sinikka Vepsä Katriina Ylänkö Arto Virkkunen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (29) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 64 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 10 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, kirkkoherra Seppo Simola, viestintäjohtaja Janne Solala, rekisteripäällikkö, sihteeri Alf Lindberg, informationssekreterare Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla 2.12. 10.12.2015 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 25.11.2015 ja Kyrkpressen-lehdessä 26.11.2015. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 8 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli joulukuun17. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo 20.10. Kokouksen jälkeen ei pidetty kyselytuntia.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (29) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Janne Solala sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 16.12.2015 Helsinki 16.12.2015 Pertti Hyvärinen Caroline Sandström Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 17.12. 18.1.2016 seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle 2.12.2015 laitetulla ilmoituksella. Helsingissä 18.1.2016 Janne Solala
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (29) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 63 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 64 Esityslistan hyväksyminen 8 65 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 66 1-4 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 10 hyväksyminen 67 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta 19 68 5-6 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 22 69 7 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston 10.9.2015 43 kohdat 5 ja 6 tekemään päätökseen (maanvuokrapäätösten vahvistaminen) 26
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (29) 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (29) 63 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Pertti Hyvärinen ja Caroline Sandström.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (29) 64 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (29) 65 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa 5-8. 1) Vuoden 2016 alusta esteilmoitukset lähetetään sähköpostiosoitteeseen valtuusto.helsinki@evl.fi. Seurakuntayhtymästä kutsutaan varavaltuutettu kokoukseen. 2) Vuoden 2016 kokouspäivät 3) Syksyn kokouspalkkiot maksetaan 21.12.2015. Kipan (kirkon palvelukeskus) aikataulujen takia joulukuun kokouspalkkio maksetaan kuitenkin vasta kevään palkkioiden yhteydessä.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (29) 302/2015 66 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen. Käsittely Päätös Asiasta käytettiin 19 puheenvuoroa. Budjettikirjan sivulla 95 Lähetys ja kirkon ulkomaanapu kohdassa 1) ollut kirjoitusvirhe korjattiin muotoon euromääräinen taso säilytetään ennallaan. Valtuutettu Christoffer Perret teki seuraavan toivomusponnen: Yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää hyväksyessään vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelman, että vuoden 2017 talousarvon valmistelussa kartoitetaan kehysmäärärahojen jakokriteereitä, sekä etsitään säästökohteita seurakuntayhtymän toiminnoista muutenkin kuin tasaprosenttileikkauksilla. Valtuutetut Ville Jalovaara ja Timo Sahi kannattivat ponsiesitystä. Äänestyksessä ponsiesitys hyväksyttiin äänin 72-1. Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 22.10.2015 283 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien 2016 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot 13.11.2015 mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan 26.11.2015.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (29) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhteinen kirkkoneuvosto 26.11.2015 323 Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi, 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2016 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (29) ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euro-alueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Koko kirkon taloudellinen tilanne Seurakuntien taloudellinen tila säilyi pääosin edellisvuoden tasolla tarkasteltaessa vuoden 2014 tilinpäätöksen tunnuslukuja. Vuosikatteen määrä aleni, mutta sen osuus poistoista pysyi hyvällä tasolla. Kirkollisverotulot alenivat yhden prosentin ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 10 prosenttia. Vuonna 2014 vuosikate oli negatiivinen 56 seurakuntataloudella. Negatiivinen tulos oli 112 seurakuntataloudella ja niiden määrä kasvoi yhdellätoista. Siten tilikauden tulos oli negatiivinen yli kolmanneksella seurakuntatalouksista. Yhteisöverotilitykset ovat vuonna 2015 noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Vuoden 2016 alusta osuus yhteisöveron tuotosta poistuu ja tilalle tulee valtionrahoitus. Yhteisövero-osuuden korvaa Kirkon keskusrahastolle maksettava 114 miljoonan euron suuruinen valtionrahoitus, josta seurakunnille tilitetään 107 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä valtio päätti alentaa seurakuntien verotuskustannuksia. Näiden lisäksi seurakuntien talouteen vaikuttavina asioina kirkolliskokous päätti muuttaa seurakunnan maksuja keskusrahastolle. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Seurakuntien on edelleen seurattava jäsenistön kehittymistä ja tehtävä omia ennusteita tulevasta kehityksestä. Kokonaisjäsenmäärän lisäksi on tärkeää seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Nämä molemmat on huomioitava arvioitaessa seurakuntien taloustilannetta. Kirkollisveron ennustetaan alenevan koko Suomen tasolla yli kaksi prosenttia. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat lähes edellisen vuoden tasolla. Kirkollisveron tuotto pieneni 3 %, eli 2,4 M kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,2 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat hieman talousarviota esitettyä paremmalle tasolle. Käyttötalouden toimintakate oli 5,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän vaikutti eniten palveluiden ostojen suunniteltua pienempi kustannustoteuma. Näissä merkittävin oli rakennusten peruskorjausten ja kunnossapidon palveluiden talousarviossa esitettyä pienempi kustannus.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (29) Vuoden 2015 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan hieman talousarviota suurempina johtuen yhteisöverojen ennakoitua suuremmasta määrästä. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2016 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 3 % ja vuodelle 2017 muutos on -5 %. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja, myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvua ei ole näköpiirissä. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee poistumaan vuoden 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Tässä yhteydessä verotuskustannukset sekä keskusrahastomaksu pienenevät. Keskusrahastomaksu laskee 7,5 %:iin ja eläkerahastomaksu nousee 4 %:iin kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 69,1 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan vieraan pääoman lisäämistä tai rahavarojen sijoitusten ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2016 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2017 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (29) Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrän sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m 2 ) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2016 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2015 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 11,3 %. Kirkollisverojen tilityksiin vaikuttaa aikaisemmilta vuosilta saatavien tilitysten pienentyminen merkittävästi edellisestä vuodesta osittain tilitysjärjestelmän muutoksen vuoksi. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa pienentyvän vuosina 2016-17 3 % ja vuonna 2018 2 % vuodessa. Vuosille 2016-2018 yhteisöverotulon asemesta on ennakoitu Helsingin seurakuntayhtymälle tulevaa valtionrahoitusta kirkolle eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä maksamasta korvauksesta. Vuodelta 2014 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 79,8 milj. euroa eli 0,4 % enemmän kuin vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 20,2 milj. euroa, jossa on nousua 18 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 100 milj. euroa eli 3,5 % enemmän kuin edellisessä verotuksessa.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (29) Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Kirkollisvero 78,6 81,5 75,2 72,9 71,4 Yhteisöveroosuus 18,6 16,2 2,5 0 0 Valtionrahoitus 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 97,2 97,7 89,8 85,0 83,5 Muutos- % -4,1 % 0,5 % -8,1 % -5,4 % -1,8 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2016 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2015 kehys vähennettynä 3 %:lla. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 0,09 milj.euroa. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon n. 0,7 milj.euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2014 3 milj.euroa.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (29) Vuoden 2016 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2017 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen 2017-2018 talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 9,5 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikatteen määrä on 10,7 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2016 talousarvioehdotuksen mukaan 2,2 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on -5,1 milj. euroa ja alijäämä 4,5 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2017 0,04 milj. euroa ja vuodelle 2018 1,7 milj. euroa. Vuosikate ei riitä näinäkään vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS-kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutos-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (29) toiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2016 18 yhteensä noin 69,1 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2016 osuus on noin 22,5 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2017 ja 2018 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2014 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 131,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 69,1 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2016 ja 50 milj. euroa vuodelle 2017 tai myymällä sijoitusomaisuutta 60,1 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 45,1 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 48,6 milj. euroa suunnittelukaudella 2016-2018. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Talousarvioehdotus, henkilökuntaliite, seurakuntaneuvostojen lausunnot sekä yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistötoimiston niistä antama vastine ovat esittelyn liitteenä.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (29) Liitteet 1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 ja vuoden 2016 talousarvio 2 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite 2016-2018 3 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 4 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistötoimiston vastine
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (29) 832/2015 67 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää nimetä yhtymän johtajaksi yhteisen seurakuntatyön johtajan Pentti Miettisen siihen saakka, kunnes on uudistettu yhtymän johtajan valintaa koskevat johtosääntö- tai muut vastaavat määräykset ja muutos on tullut voimaan, kuitenkin enintään vuoden 2016 loppuun saakka. Käsittely Asiasta käytettiin 1 puheenvuoro. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 26.11.2015 317 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää nimetä yhtymän johtajaksi yhteisen seurakuntatyön johtajan Pentti Miettisen siihen saakka, kunnes on uudistettu yhtymän johtajan valintaa koskevat johtosääntö- tai muut vastaavat määräykset ja muutos on tullut voimaan, kuitenkin enintään vuoden 2016 loppuun saakka. Käsittely Hallintojohtaja Muhonen, kiinteistöjohtaja Heinonen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Miettinen ja viestintäjohtaja Simola poistuivat käsittelyn ajaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (29) Selostus Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt johtavien viranhaltijoiden johtosäännön syyskuun 29. päivänä 1994 (muutettu kvsto 15.11.2001, voimaan 1.1.2002, kvsto 4.11.2004 ja kvsto 14.10.2010). Organisaatiomuutoksen ja eräiden yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestykseen liittyvien seikkojen vuoksi yhteinen kirkkoneuvosto asetti kokouksessaan 26.2.2015 sääntötyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja uudistaa kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Helsingin seurakuntayhtymän perussääntö, yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö, johtavien viranhaltijoiden johtosääntö sekä kirkkovaltuuston työjärjestys ja tarvittavat muut säännöt. Vuotta aiemmin yhteinen kirkkoneuvosto nimesi 27.2.2014 työryhmän selvittämään vaihtoehtoja seurakuntayhtymän organisaatiomalliksi. Yhteinen kirkkoneuvosto esitti työryhmän esityksen pohjalta kokouksessaan 21.8.2014 ja yhteinen kirkkovaltuusto päätti 11.9.2014 Helsingin seurakuntayhtymän organisaation rakenteen muuttamisesta sekä muutoksen toteutuessa päivittää seurakuntayhtymän perussääntö sekä ohje- ja johtosäännöt vastaamaan muuttunutta organisaatiota ja sen toiminnallisia tarpeita. Sääntötyöryhmä on työskennellessään arvioinut edellä kuvattuja muutoksia ja niiden tarpeita sekä huomioinut, että toimintaympäristön muutoksesta ja talouden heikentymisestä johtuvat haasteet ja aloitettu toimintakulttuurin muuttaminen aiheuttavat sen, että koko johtamisjärjestelmää on arvioitava uudelleen. Nykyisessä tilanteessa on tarpeen varmistaa yhtymän ja seurakuntien välinen entistä tiiviimpi yhteistyö siten, että seurakuntien näkemykset tulevat paremmin huomioiduiksi yhtymän toiminnan linjauksissa. On tarpeen jatkaa aiemmin hyväksytystä organisaatiomuutoksesta seuraavaan vaiheeseen ja arvioida edellä mainittua johtamisjärjestelmää, alemman tason organisaatiota, sekä toiminnassa olevien toimielinten rooleja. Organisaation ja sen toimielinten rakenteiden selkeyttäminen ja uudistaminen tulisi valmistella rinnan sääntöjen valmistelun yhteydessä, jotta varmistetaan sekä organisaation toimivuus vastaamaan tavoitteita, että sääntöjen vastaaminen suhteessa organisaatioon. Edellisen yhteisen kirkkoneuvoston 13.11.2014 tekemä yhtymän johtajan sijaisen nimittäminen oli väliaikainen päätös. Yhtymän johtajan tulee saada tehtävälleen valtuutus yhteiseltä kirkkovaltuustolta, jolle kuuluu yhtymän johtajasta päättäminen. Muutoksen keskellä tarvitaan täysivaltainen yhtymän johtaja, joka vie toimintakulttuurin muutoshanketta omalta osaltaan vahvasti eteenpäin ja sitoutuu sen edistämiseen. Helsingin seurakuntayhtymässä on käynnissä toimintakulttuurin muutos, jonka johdosta kaikki osa-alueet ovat tarkastelussa. Yhteinen kirkkovaltuusto on määrännyt nykyisen yhteisen kirkkoneuvoston toimikauden vuoden 2016 loppuun. Myös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan nykyinen toimikausi päättyy samaisen vuoden 2016 loppuun. Siksi on perusteltua, että myös yhtymän johtajan toimikausi sidotaan samaan
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (29) ajankohtaan, mikä mahdollistaa erilaiset muutokset niistä erikseen tarvittaessa päätettäessä. Voimassa olevassa johtavien viranhaltijoiden johtosäännön 1. kohdassa todetaan: 1 Soveltamisala Tämän johtosäännön alaisia ovat seurakuntayhtymän johtavat viranhaltijat hallintojohtaja, [keskusrekisterin johtaja], kiinteistöjohtaja, yhteisen seurakuntatyön johtaja, [seurakuntayhtymän lakimies] ja viestintäjohtaja. (kvsto 15.11.2001) Kohdan 8. Johtavien viranhaltijoiden yhteistoiminta (kvsto 15.11.2001) alakohdassa 8.1 määrätään seurakuntayhtymän johtajan valinnasta seuraavasti: 8.1 Seurakuntayhtymän johtaja Yhteinen kirkkovaltuusto määrää yhden johtavista viranhaltijoista toimimaan kerrallaan neljän vuoden määräajaksi seurakuntayhtymän johtajana. Nyt valittaisiin voimassa olevan Johtavien viranhaltijoiden johtosäännön yhtymän johtajan valintaa koskevista säännöksistä poiketen yhtymän johtaja siihen asti, kunnes uudet johto- ja ohjesäännöt on hyväksytty, kuitenkin enintään vuoden 2016 loppuun saakka. Hyvään hallintotapaan kuuluu olemassa olevien sääntöjen seuraaminen. Yhtymän johtajan valinta kuuluu Johtavien viranhaltijoiden johtosäännön mukaan luottamushenkilöiden tehtäviin, ja kyseinen johtosääntö on yhteisen kirkkovaltuuston itsensä hyväksymä. Tämän ja yllämainitun organisaatiomuutoksen keskeneräisyyden vuoksi esittelyssä on otettu huomioon yhteisen kirkkoneuvoston jäsenten toivoma yhtymän johtajan määräaika, joka poikkeaa Johtavien viranhaltijoiden johtosäännön mukaisesta neljän vuoden määräajasta. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja on asiaa valmistellessaan kuullut yhteisen kirkkoneuvoston kantaa ja keskustellut asiasta yhtymän johtoryhmän kanssa. Yhteinen kirkkoneuvosto on nähnyt tämän ratkaisun tässä tilanteessa tärkeäksi. Johtoryhmä ei esittänyt päätösehdotuksesta poikkeavia näkemyksiä. Yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajisto on keskustellut yhtymän johtajan valinnasta ja pitää yksimielisesti oikeana ratkaisuna Pentti Miettisen määräämistä seurakuntayhtymän johtajaksi.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (29) 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin 38 puheenvuoroa. Valtuutettu Veronica Saarela teki muutosesityksen, ettei yhtään virkaa lakkauteta tässä vaiheessa. Valtuutetut Katrianna Halinen, Sirkku Ingervo, Jukka Rakemaa ja Liisa Berghäll kannattivat esitystä. Valtuutettu Jessi Orpana teki esityksen, että koko asia palautetaan yhteisen kirkkoneuvoston valmisteluun. Valtuutetut Wiking Vuori ja Timo Sahi kannattivat esitystä. Valtuutettu Saarela veti esityksensä pois. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi että palautusehdotus oli saanut 62 ääntä ja asian jatkamisesitys 7. Päätös Asia palautettiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 26.11.2015 319 Päätösehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) asettaa haettavaksi kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa noudattaen yhtymässä voimassa olevan rekrytointikiellon poikkeusmenettelyjä,
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (29) Päätös 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Tausta: Sairaalasielunhoidon resursseista on reilun kahden vuoden aikana säästetty tuntuvasti. Helsingin seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä neljä täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Lisäksi yhdelle sairaalasielunhoitajalle on myönnetty 60 prosentin osittainen eläke ja hän hoitaa 40 % viran tehtävistä (kaksi työpäivää viikossa). Samaan aikaan kun sairaalasielunhoidosta on säästetty, toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu suuria muutoksia. Kaupunkiin rakennetaan uusia hoitoyksiköitä ja vanhoja hoitolinjoja muutetaan hyvinkin nopeasti. Tilanne on sairaalasielunhoidolle haastava kahdesta syystä. Ensiksi tarve sairaalapapin joustavalle läsnäololle ja erityiselle asiantuntemukselle hoitoyhteisöissä kasvaa sitä mukaa, kun hoito tehostuu. Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin mihin kykenemme vastaamaan. Toisaalta resurssien vähyys näkyy työntekijöiden liian suurena työtaakkana eikä riittävä lepoaika aina toteudu, kun varallaoloparia ei ole. Erittäin kuormittavana resurssipula näkyy saattohoidossa, jossa edellytetään työntekijältä läsnäoloa, kiireettömyyttä, henkistä ja hengellistä kapasiteettia sekä mahdollisuutta huolehtia työssäjaksamisen edellytyksistä. Saattohoito on nyt keskittynyt erittäin nopeasti Suursuon sairaalaan ja siellä kolmena päivänä viikossa työskentelevälle sairaalapapille. Peruste: Helsingissä kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä, joista syöpäkuolemia on viidennes. Noin kolmasosa kuolevista tarvitsee saattohoitoa. Käytännössä saattohoito tarkoittaa kuolevan kokonaisvaltaista hoitoa, oireiden lievitystä, kivunhoitoa ynnä henkistä sekä hengellistä ja sosiaalista tukea, jossa huomioidaan myös kuolevan omaiset. Nykyisen hoitolinjauksen mukaisesti Hus jakaa saattohoitopotilaat A-, B- ja C-potilaisiin. A-potilaat voivat viettää elämänsä loppuvaiheen vanhainkodissa, terveyskeskuksessa tai kaupunginsairaalassa, vaativammat saattohoitopotilaat eli B-potilaat hoidetaan Helsingin Suursuon sairaalan saattohoito-osastoilla. Keskittämällä kaupungin saattohoidon vaativimmat hoidot Suursuon sairaalaan Helsingin kaupunki haluaa lisätä saattohoito-osaamista sekä selkeyttää potilaan hoitopolkua parhaan kokonaishoidon turvaamiseksi. C-potilaiden saattohoito on erittäin vaativaa, ja heidän hoitonsa edellyttää korkealaatuista erityisosaamista. Tämä hoito toteutetaan yhteistyössä Terho-kodin kanssa. Sinne ohjataan kaikkein vaativinta hoitoa
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (29) tarvitsevat, kuten nuoret ja pienten lasten vanhemmat, ja erityisen vaikeista kipuoireista kärsivät. Saattohoidon keskittyminen lisää tarvetta sairaalapastorin palveluille etenkin B ja C tasoilla. Helsingin seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito haluaa tarjota sairaalapapin palveluja, hengellistä ja henkistä tukea, potilaille, omaisille ja hoitoyhteisölle kaikilla saattohoidon tasoilla. Seurakuntayhtymän strategian mukaan palvelun tulee olla siellä missä ihmiset elämäntilanteissaan tarvitsevat apua, tukea ja seurakunnan läsnäoloa. Sairaalasielunhoito on aina yksilön tarpeista nousevaa ja tarkoitettu jokaiselle ikään, sukupuoleen, uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. Tällä hetkellä sairaalapastori työskentelee Suursuolla 3 päivää viikossa ja Terho-kodissa 2 päivää viikossa. Tällä työpanoksella ei kyetä vastaamaan nykyiseen tarpeeseen. Suursuon sairaalan johdolta ja hoitoyhteisöltä olemme saaneet pyynnön, että sairaalapastori olisi saatavilla joka päivä. Saattohoito ja palliatiivinen hoito vaatii sairaalapastorilta läsnäoloa ja jatkuvaa tavoitettavuutta kaikkina vuorokaudenaikoina. Tämän lisäksi sairaalapastorin palvelua tarvitsevat myös kotisairaanhoidossa olevat potilaat, jotka lisäksi muodostavat haasteen perinteiselle sairaalarakennuksessa tapahtuvalle sielunhoidolle ja hengelliselle työlle. Yksistään kotisairaalat saattohoitavat 200 potilasta vuosittain. Yhteenveto: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten on erittäin tärkeää ja seurakuntayhtymän strategian sekä koko kirkon työn julkisuuskuvan mukaista, että vastaamme kaupungin pyyntöön ja osoitamme resursseja saattohoitoon. Täyttämällä yksi avoinna olevista sairaalapapin viroista voidaan Suursuon sairaalaan osoittaa sairaalapappi, joka keskittyy B ja C- tason sekä kotisairaalan saattohoitopotilaiden parissa tehtävään hengelliseen työhön. Osittaisella eläkkeellä (60 %) olevan sairaalapapin sijainen on palkattu vuoden loppuun saakka. Hän työskentelee kolme päivää viikossa hoitaen koko Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen. Lisäksi hänellä on psykiatrian puolella 6 osastoa Auroorassa sekä vielä siellä toimiva syömishäiriöklinikka. Tämä on todella iso kenttä kolmen päivän resurssille. Työn määrän perusteella tehtävään tulisi osoittaa kokoaikainen sairaalapappi. Mikäli näihin tehtäviin ei osoiteta sairaalapappia jäävät nämä hoitolaitokset kokonaan ilman sairaalapappia. Edellä selostetun perusteella täyttämättä olevista neljästä sairaalapapin virasta kaksi tulisi täyttää ja kaksi virkaa voidaan lakkauttaa. LIITE: KAAVIO Kuolemaan päättyneiden hoitosuhteiden osuus on Suursuolla erittäin suuri. Helsinki on keskittänyt kuolevien potilaiden hoidon Suursuon sairaalaan, jossa on kaksi saattohoito-osastoa ja palliatiivinen eli oireenmukaisen hoidon osasto. Lähiaikoina sinne on tarkoitus perustaa lisää kaksi saattohoito-osastoa.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (29) Liitteet 5 Sairaalasielunhoidon papinvirkojen muutokset 2013-2015 6 Sairaalasielunhoito: palaute toimintakulttuurin muutoshankkeeseen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (29) 686/2015 69 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston 10.9.2015 43 kohdat 5 ja 6 tekemään päätökseen (maanvuokrapäätösten vahvistaminen) Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 12.11.2015 296 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi ja saattaa sen myös yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on istunnossaan 28.10.2015 vahvistanut Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston 10.9.2015 43 kohdat 5 ja 6 tekemän päätöksen, joka koskee maanvuokrasopimusten tekemistä (Myllykallionrinne 2 ja Turkismiehenkuja 6). Päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 6 :n 3 momentin mukaan saa hakea muutosta. 7 Tuomiokapitulin vahvistuspäätös
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (29) VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 62-66 ja 69 Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Helsingin seurakuntayhtymä Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Kolmas linja 22 B, Helsinki Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki kirjaamo.hsrky@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Hankintaoikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1 Hankintalain soveltamisen kynnysarvot (alv 0%): 30 000 euroa tavarat ja palvelut, 100 000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, 150 000 euroa rakennus- ja käyttöoikeusurakat.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (29) VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: 67 Helsingin hallinto-oikeus Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Postiosoite : Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Telekopio: 029 564 2079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää. Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki Telekopio: (09) 2340 3050 Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Lukiokatu 2, Porvoo Postiosoite: PL 30, 06101 Porvoo Telekopio: (019) 585 705 Sähköposti : borga.domkapitel@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinkii Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Telekopio: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 78 1 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkina- oikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Telekopio: 029 564 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika14 päivää. Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (29) Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa (548/2007) tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 97 euroa ja markkinaoikeudessa 244 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.