SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2005 N:o 629 638 SISÄLLYS N:o Sivu 629 Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta... 3531 630 Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta... 3534 631 Laki kielilain muuttamisesta... 3535 632 Valtioneuvoston päätös eräistä tuomiopiirijärjestelyistä... 3536 633 Oikeusministeriön päätös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annetun oikeusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta... 3537 634 Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 :n muuttamisesta... 3538 635 Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta... 3539 636 Laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta... 3541 637 Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista... 3542 638 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta markkinointivuoden 2005/2006 kuivattujen rehujen jalostusyritykselle suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta... 3546 N:o 629 Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 18 :n 2 momentti, muutetaan 18 :n edellä oleva väliotsikko ja 21, sellaisena kuin niistä on 21 osaksi laissa 1182/2000, sekä lisätään 1 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 549/1994 ja 210/2000, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi sekä lakiin uusi 12 a, 12 b ja 18 a 18 c seuraavasti: 1 Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä yhdistämällä perustetussa käräjäoikeudessa voi yhdistämisen niin edellyttäessä tilapäisesti olla useampi kuin yksi laamannin virka. Tällöin yhteen niistä kuuluu toimiminen viraston päällikkönä. Mitä laissa tai asetuksessa säädetään laamannista, koskee tällaisessa käräjäoikeudessa päällikkönä toimivaa laamannia. 12a Lautamiehen tehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan HE 230/2004 LaVM 5/2005 EV 70/2005 110 2005 895002
3532 N:o 629 kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työtapaturmasta. Korvausta suoritetaan siltä osalta kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen muun lain mukaan. 12b Korvauksen hakemisesta, korvausvelvollisuudesta, korvauksesta, korvausasian käsittelystä, puhevallan käyttämisestä, tietojen salassapitovelvollisuudesta ja sen rikkomisesta, oikeudesta tietojen saamiseen, oikeudesta ja velvollisuudesta tietojen antamiseen, muutoksenhausta korvausasiassa annettuun päätökseen, Valtiokonttorin takautumisoikeudesta ja aiheettoman korvauksen takaisin perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammattitautilaissa (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (625/1991) säädetään. Mitä näissä laeissa säädetään työntekijästä, työnantajasta ja vakuutuslaitoksesta, sovelletaan vastaavasti lautamieheen, käräjäoikeuteen ja tapaturmavakuutuslain 9 ja 30 :n säännökset huomioon ottaen Valtiokonttoriin. Käräjäoikeuden kanslia, istuntopaikka ja osastot 18 18a Käräjäoikeudessa voi olla toimintayksikköinä osastoja. Osasto voidaan perustaa eri lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen ja käsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä. Osasto voidaan perustaa myös, jotta turvataan virka-alueen suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö. 18b Käräjäoikeuteen 18 a :n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytetään kielilain (423/2003) 14 16 :ssä säädetyn estämättä asian käsittelykielenä käräjäoikeuden virka-alueen väestön vähemmistön kieltä, jollei tuomioistuin asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä virka-alueen väestön enemmistön kielen käyttämisestä. Oikeudesta tulkkaukseen sekä toimituskirjan ja muun asiakirjan käännökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kielilain 18 :ssä sekä 20 :n 1 ja 2 momentissa säädetään. 18c Käräjäoikeuteen 18 a :n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytetään kielilain 26 :ssä säädetyn estämättä työkielenä käräjäoikeuden virka-alueen väestön vähemmistön kieltä. 21 Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset: 1) muista kuin 1, 3, 3 a, 4, 4 a ja 13 a :ssä mainituista käräjäoikeuden viroista sekä niiden kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä; 2) käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten ja muiden virkamiesten tehtävistä; 3) käräjäoikeuden lautamiehistä; 4) käräjäoikeuksien tuomiopiireistä; 5) tämän lain muusta täytäntöönpanosta. Työskentelyn järjestämisestä käräjäoikeudessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka vahvistaa käräjäoikeuden laamanni. Jos käräjäoikeudessa on osastoja tai yhtä useampi kanslia, osastoista ja kanslioista sekä niiden toiminnan järjestämisestä määrätään työjärjestyksessä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Lain 1 :n 4 momentissa tarkoitettu viraston päällikkönä toimivan laamannin virka täytetään ensimmäisen kerran niin, että virka
N:o 629 3533 julistetaan käräjäoikeudessa toimivien laamannien haettavaksi ja täytetään noudattaen muuten, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000) säädetään laamannin virasta. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen
3534 N:o 630 Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tuomareiden nimittämisestä 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (205/2000) 12 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1202/2003, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi seuraavasti: 12 Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, käräjäoikeuslain (581/1993) 18 a :n 3 momentin nojalla perustetulle osastolle sijoitettuun tuomarin virkaan voidaan nimittää 11 :n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 230/2004 LaVM 5/2005 EV 70/2005
3535 N:o 631 Laki kielilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä kesäkuuta 2003 annettuun kielilakiin (423/2003) uusi 16 a ja 26 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 16a Asian käsittelykieltä koskevat poikkeukset eräissä tapauksissa Käräjäoikeuteen käräjäoikeuslain (581/1993) 18 a :n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käsiteltävän asian käsittelykielestä säädetään mainitun lain 18 b :ssä. 26 Valtion viranomaisten työkieli Käräjäoikeuteen käräjäoikeuslain 18 a :n 3 momentin nojalla perustetussa osastossa käytettävästä työkielestä säädetään mainitun lain 18 c :ssä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 230/2004 LaVM 5/2005 EV 70/2005
3536 N:o 632 Valtioneuvoston päätös eräistä tuomiopiirijärjestelyistä Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Oikeusministeriön esittelystä valtioneuvosto on tänään päättänyt yhdistää Forssan ja Loimaan käräjäoikeudet niiden tuomiopiireihin kuuluvine kuntineen Forssa-Loimaan käräjäoikeudeksi 1.1.2006 lukien sekä Nilsiän käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Juankosken ja Nilsiän kaupungit, Kaavin, Maaningan, Rautavaaran ja Siilinjärven kunnat Kuopion käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Varpaisjärven kunnan Iisalmen käräjäoikeuden tuomiopiiriin 1.1.2006 lukien. Toimenpiteisiin päätöksen täytäntöönpanemiseksi saadaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Heikki Liljeroos
3537 N:o 633 Oikeusministeriön päätös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annetun oikeusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista 16 päivänä syyskuuta 1993 annetun oikeusministeriön päätöksen (821/1933) 1 :n Loimaan ja Nilsiän käräjäoikeutta koskevat kohdat sekä muutetaan Forssan ja Kuopion käräjäoikeutta koskevat kohdat seuraavasti: 1 Käräjäoikeus Kanslia Istunnot (s = sivukanslia) Forssa-Loimaa Forssa Forssa Loimaa (s) Loimaa Kuopio Kuopio Kuopio Nilsiä (s) Nilsiä Suonenjoki (s) Suonenjoki Tämä päätös tulee voimaan 1.1.2006. Toimenpiteisiin päätöksen täytäntöönpanemiseksi saadaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa. Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Heikki Liljeroos
3538 N:o 634 Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 8 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 180/2004, seuraavasti: 8 Lupaviranomaiset Linjaliikenneluvan myöntää lääninhallitus. Jos linjan reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa linjan reitistä. Linjaliikenneluvan läänin rajan ylittävään liikenteeseen, joka ajetaan kokonaan tai osittain pikavuoroliikenteenä, myöntää kuitenkin Etelä-Suomen lääninhallitus. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää muun kuin 7 a :ssä tarkoitetun valtakunnan rajan ylittävän linjaliikenteen luvan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen HE 66/2005 LiVM 15/2005 EV 78/2005
3539 N:o 635 Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Yleisradio Oy:stä 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1380/1993) 6 ja 7, sellaisina kuin ne ovat, 6 osaksi laeissa 746/1998 ja 396/2003 ja 7 osaksi mainitussa laissa 746/1998 ja laissa 492/2002 sekä lisätään lakiin uusi 6 a seuraavasti: 2 luku Yhtiön hallinto 6 Hallintoneuvoston tehtävät Hallintoneuvoston tehtävänä on: 1) valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio; 2) päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista; 3) huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi; 4) antaa Saamelaiskäräjiä asiasta kuultuaan julkisen palvelun toteutumisesta joka toinen vuosi kahta toimintavuotta käsittävä kertomus eduskunnalle; 5) päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista; 6) tarkastaa ja hyväksyä hallituksen vuosikertomus; 7) valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Hallintoneuvoston on lisäksi käsiteltävä muut hallituksen sille esittämät asiat. Puheenjohtajan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, jos vähintään kolmasosa jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 6a Hallitus Yhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molempia kieliryhmiä. Hallituksen tehtävänä on: 1) valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen palkkansa sekä muut HE 43/2005 LiVM 16/2005 EV 80/2005 2 895002/110
3540 N:o 635 toimeen liittyvät ehdot; toimitusjohtaja ei saa olla hallintoneuvoston eikä hallituksen jäsen; 2) valita yhtiön muu ylin johto sekä vahvistaa heidän palkkansa ja muut toimiin liittyvät ehdot; 3) päättää seuraavan vuoden talousarviosta; 4) kutsua koolle yhtiökokous ja valmistella siinä käsiteltävät asiat; 5) antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus Viestintävirastolle. 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistysja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tämän lain 6 :n 1 momentin 4 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuosia 2005 ja 2006 käsittelevän kertomuksen osalta. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
3541 N:o 636 Laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan valtion televisio- ja radiorahastosta 9 päivänä lokakuuta 1998 annetun lain (745/1998) 5 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2008. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen HE 43/2005 LiVM 16/2005 EV 80/2005
3542 N:o 637 Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (577/2005) 8 :n 2 momentin, 34 :n 1 momentin ja 36 :n 1 momentin nojalla: 1 luku Sotilaskäskyasiat 1 Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiat Sen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa. Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana: 1) rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista; 2) rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista; 3) rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa; 4) rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta; 5) rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä; 6) rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarsseista ja lipuista sekä rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävistä pienoislipuista ja viireistä. 2 Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettely Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.
N:o 637 3543 Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä. Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitettu sotilaskäskyasia säädetään lailla. 2 luku Sotilas- ja palvelusarvot 3 Sotilasarvot Rajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla: 1) sotamies, matruusi; 2) korpraali, ylimatruusi; 3) alikersantti; 4) kersantti; 5) ylikersantti; 6) vääpeli, pursimies; 7) sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti; 8) luutnantti; 9) yliluutnantti; 10) kapteeni, kapteeniluutnantti; 11) majuri, komentajakapteeni; 12) everstiluutnantti, komentaja; 13) eversti, kommodori; 14) prikaatikenraali, lippueamiraali; 15) kenraalimajuri, kontra-amiraali; 16) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; 17) kenraali, amiraali. Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot. Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista. 4 Rajavartijan, merivartijan ja muussa kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvot Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla. Jos rajavartijan tai merivartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet ylennetään peruskurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen virkaan nimittämisen yhteydessä alikersantiksi. 5 Upseerin ja erikoisupseerin ylentäminen Upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi. Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään insinööri- tai teknikkoluutnantiksi. 6 Ylentämisen erityiset edellytykset Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 5 :ssä mainittua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta. Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
3544 N:o 637 7 Ylentämismenettely Tasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 3 :n 1 momentin 8-17 kohdassa ja 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 7 :n 2 momentissa säädetään. Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee. 3 luku Tunnuskuva, ansioristi ja ansiomitali 10 Rajavartiolaitoksen tunnuskuva Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka. 8 Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvot Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri. 9 Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvot Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Ylirajavartijan ja ylimerivartijan palvelusarvona ovat lisäksi rajavartiomestari ja merivartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää. 11 Ansioristi ja ansiomitali Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna. Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi. Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä. Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja. 12 Ansioristin ja ansiomitalin muoto Rajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin
N:o 637 3545 värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä. Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin. Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä. 13 Ansioristin ja ansiomitalin kantaminen Rajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan. 4 luku Erinäiset säännökset 14 Tarkemmat määräykset Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista. 15 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
3546 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 638 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta markkinointivuoden 2005/2006 kuivattujen rehujen jalostusyritykselle suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa markkinointivuoden 2005/2006 kuivattujen rehujen jalostusyritykselle suoritettavan jalostustuen ennakoiden maksatuksesta. 61/05 18.8.2005 24.8.2005 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 629 638, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904