Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Samankaltaiset tiedostot
3. IP-kerroksen muita protokollia ja

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP (Internet Control Message Protocol)

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

Internet-protokollia. ICMP-sanomia

Internet-protokollia. testauspakettien lähettäminen

Turvallisuus verkkokerroksella

AH-otsake. TCP/UDP -segmentti. Protokollakenttä ( = 51) ilmoittaa, että mukana on AH-otsake eli käytössä AH-protokolla

AH-otsake. AH-otsake. IP-otsake. ESP-otsake. AH-otsake

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste

IPv6. IPv6. IPv6-otsake. Otsakekentät. 16 tavun osoitteet => rajaton määrä osoitteita

CIDR on kikkailua, ei ratkaise IP:n perusongelmia tavoitteita:

Page1. hteitä. ECN (Explicit Congestion Notification) Muutokset TCP:hen. IP-arkkitehtuuriin. Detailed algorithm for a RED router

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon!

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

hteitä 2005 Markku Kojo Detailed algorithm for a RED router

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi. erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

5. Mobile IP (RFC 3220)

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle

Internet-reititys (Routing)

Internet-reititys (Routing)

OSI ja Protokollapino

Verkkodiagnostiikkaa. Path MTU Discovery (RFC1191)

" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK)

Introduction to exterior routing

Johdanto Internetin reititykseen

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Introduction to exterior routing

Verkkokerroksen palvelut. 5. Verkkokerros. Tulvitus jokainen saapunut paketti lähetetään kaikille muille ulosmenoille.

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Chapter 4 Network Layer

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Internet perusteet. Analyysin tasot

Introduction to exterior routing

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Johdanto Internetin reititykseen

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros

T Tietokoneverkot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Antti Vähälummukka 2010

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Monilähetysreititys (multicast routing)

Monilähetysreititys (multicast routing)

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen

Reititin (Router) Reitittimen rakenne. Reititysprosessori. Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio

Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite. etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim.

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä

Eetteriverkon rakenne

itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

Kattava katsaus reititykseen

Internet Protocol version 6. IPv6

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenne II Kurssikoe

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla

Luento 7: Verkkokerros

T Tietokoneverkot

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Yksi puu koko ryhmälle

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

5.5 Ethernet-lähiverkko

T Tietokoneverkot

Transkriptio:

3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing) NAT (Network Address Translation) RIP (Routing Information Protocol) OSPF (Open Shortest Path First) BGP (Border Gateway Protocol) 18.9.2003 1 3.1. ICMP (Internet Control Message Protocol) Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä reitittimet ilmoittavat verkon ongelmista toisilleen reitittimet ilmoittavat lähetysten kohtalosta isäntäkoneille "Destination network unreachable" testauspakettien lähettäminen Toteutettu IP-protokollan yhteyteen 18.9.2003 2

ICMP-sanomat kapseloidaan IPpaketteihin TCP- ja UDP-segmenttien tavoin IP-paketin protokollakentässä 'ICMP' => paketti annetaan ICMP:n käsiteltäväksi ICMP-sanomassa tyyppi + koodi kertovat sanoman 8 tavua sanoman aiheuttaneesta IP-paketista jotta lähettäjä tietää, mikä paketti aiheutti sanoman 18.9.2003 3 ICMP-sanomia Destination unreachable Time-To-Live exceeded Parameter problem Source quench Redirect Echo request, Echo reply Timestamp request, Timestamp reply 18.9.2003 4

Summary of ICMP Message Types 0 Echo Reply 3 Destination Unreachable 4 Source Quench 5 Redirect 8 Echo 11 Time Exceeded 12 Parameter Problem 13 Timestamp 14 Timestamp Reply 15 Information Request 16 Information Reply 18.9.2003 5 Type 3: Destination unreachable Code 0 = net unreachable; 1 = host unreachable; 2 = protocol unreachable; 3 = port unreachable; 4 = fragmentation needed and DF set; 5 = source route failed. 6 = network unknown 7 = host unknown 18.9.2003 6

Type 11:Time-To-Live exceeded Sanoma hävitettiin, koska sen elinaika ehti kulua umpeen Code 0 = time to live exceeded in transit; 1 = fragment reassembly time exceeded. 18.9.2003 7 Type 12: Parameter problem Virhe IP-otsakkeessa Sanomassa osoitin, joka kertoo virheellisen kohdan ilmoittaa virheellisen tavun esim. osoittimen arvo 1 kertoo, että vika on TOSkentässä Sanoma lähetetään vain, jos IP-sanoma joudutaan virheen takia hävittämään 18.9.2003 8

Type 4: Source quench Tällä voidaan ilmoittaa lähettäjälle, että sen tulee vähentää lähettämistään reititin joutuu hävittämään paketteja puskuristaan vastaanottaja ei ehdi käsitellä paketteja sitä vauhtia kun niitä tulee HUOM! Käyttöä ei suositella TCP-ruuhkanvalvonta TCP-vuonvalvonta 18.9.2003 9 Type 5: Redirect Reititin voi pyytää isäntäkonetta lähettämään sanoman toiselle reitittimelle Code: 0 = Redirect datagrams for the Network. 1 = Redirect datagrams for the Host. 2 = Redirect datagrams for the Type of Service and Network. 3 = Redirect datagrams for the Type of Service and Host 18.9.2003 10

Echo-sanomat Type 0: echo reply Type 8: echo request Echo-pyynnön sanoma tulee palauttaa echo-vastauksessa ping-ohjelma lähettää echo-pyynnön koneelle ja pyynnön vastaanottanut kone palauttaa sen 18.9.2003 11 Timestamp-sanomat type 13: timestamp message type 14: timestamp reply message lähettäjä leimaa lähettäessään ja vastaanottaja saadessaan ja uudelleenlähettäessään The timestamp is 32 bits of milliseconds since midnight UT. 18.9.2003 12

Traceroute-ohjelma Lähettää kohdekoneelle ICMP-sanomia, joissa TTL on 1, 2, 3,... sekuntia reititin, jolla jonkin sanoman TTL loppuu, lähettää tästä ilmoituksen, jossa on reitittimen osoite ja aikaleima Lähettäjä saa näin selville kiertoajan ja reitittimen eli kuljetun reitin lähettäjältä kohdekoneelle 18.9.2003 13 3.2. ARP (Address Resolution Protocol) muuttaa IP-osoitteen siirtoyhteyskerroksen osoitteeksi lähiverkkoon liitetyt laitteet ymmärtävät vain LAN-osoitteita esim. eetteriverkon 48-bittisiä osoitteita yleislähetys lähiverkkoon Kenellä on IP-osoite vv.xx.yy.zz? vastauksena osoitteen omistavan laitteen lähiverkko-osoite 18.9.2003 14

optimointia: kyselyn tulos välimuistiin talletetaan muutaman minuutin ajan kyselijä liittää omat osoitteensa kyselyyn alustettaessa jokainen laite ilmoittaa osoitteensa muille kysyy omaa osoitettaan jos tulee vastaus, niin konfigurointivirhe 18.9.2003 15 reitittimet eivät välitä ARP-kyselyjä joko reititin vastaa itse ARP-kyselyihin (proxy ARP) tai muihin verkkoihin menevät paketit lähetetään oletuspaikkaan, joka huolehtii niiden lähettämisestä 18.9.2003 16

3.3. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) (RFC 2131) IP-osoitteen antaminen koneelle DHCP-palvelin antaa koneille IP-osoitteita myös tilapäisiä IP-osoitteita DHCP- välittäjä agentti (reititin) jokaisessa lähiverkossa tuntee DHCP-palvelim osoitteen välittää oman verkon DHCP DISCOVER paketit DHCP-palvelimelle 18.9.2003 17 DHCP discover message: yleislähetyksenä kohde: 255.255.255.255; lähde 0.0.0.0 DHCP offer message vastauksena DHCP-palvelimelta voi tulla useita, jos useita palvelimia IP-osoite ja sen vuokra-aika (lease) DHCP request valittu osoite yleislähetyksenä DHCP ACK palvelimen kuittaus 18.9.2003 18

aikaisempia tapoja: RARP, BOOTP RARP (Reverse Address Resolution Protocol) muuttaa lähiverkko-osoitteen IP-osoitteeksi käynnistettäessä levytön työasema asema kysyy IP-osoitettaan yleislähetyksenä Lähiverkko-osoitteeni on xxxxx..xx. Mikä on IPosoiteeni? RARP-palvelin vastaa kertomalla laitteen IPosoitteen kaikille laitteille voidaan käyttää samaa aloitustiedostoa reititin ei välitä RARP-viestejä joka verkossa oltava oma RARP-palvelin 18.9.2003 19 BOOTP-protokollaa käyttää UDP-viestejä, jotka reititin välittää toisiin verkkoihin lisäinformaatiota tiedostopalvelimen IP-osoite oletusreitittimen IP-osoite aliverkkomaski 18.9.2003 20

3.4. CIDR (Classless Inter Domain Routing) IP-osoitteiden riittävyys! C-osoitteita paljon, mutta koneosoitteita vain 256 B-osoitteessa koneosoitteita riittävästi, mutta B- osoitteita vain 65536! 100000 verkkoa jo 1996! useassa B-verkossa alle 50 konetta reititystaulujen koon kasvaminen reitittimien tunnettava kaikki verkot => laskennan monimutkaisuus, => tietojenvaihto vie paljon resursseja 18.9.2003 21 CIDR-idea varataan C-osoitteet peräkkäisinä lohkoina esim. 2000 osoitetta => varataan 8 peräkkäistä C- verkkoa (= 8*258 = 2048) jaetaan osoitteet neljään osaan, kukin osa varataan yhdelle maanosalle (Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Aasia+Pasific) kullekin noin 32 miljoonaa osoitetta 320 miljoona jää vielä varastoon reititetään myös maanosien mukaan osoitteet: 194.0.0.0-195.255.255.255 Eurooppaan 18.9.2003 22

Paketin reititys Reititys verkko-osoitteen perusteella Kun paketti saapuu reitittimeen, sen kohdeosoitteen verkko-osoite etsitään reititystaulusta ja nähdään, minne porttiin paketti tulee lähettää Muihin verkkoihin Verkko-osoite, 0 portti Omaan (omiin) verkkoihin Oma verkko, host portti 18.9.2003 23 kun paketti saapuu, sen kohdeosoite etsitään reititystaulusta jos etäverkko => seuraavalle reitittimelle jos sama verkko => kohdekoneelle jos ei löydy reittitaulusta, ohjataan reitittimelle, joka tietää enemmän 18.9.2003 24

Osoitteen luokka kertoi verkkoosoitteen bitit ja koneosoitteen bitit CIDR => verkko-osoitteen koko vaihtelee CIDR:n käyttö vaatii maskin, joka kertoo, mitkä bitit kuuluvat verkkoosoitteeseen ja mitkä koneosoitteeseen samoin aliverkko-osoitteita käytettäessä tarvitaan aliverkkomaski 18.9.2003 25 Esimerkki CIDR:n käytöstä varataan osoitteet Turun yliopisto 2048 osoitetta 194.24.0.0-194.24.7.255 ja maski 255.255.248.0 Helsingin yliopisto 4096 osoitetta 194.24.16.0-194.24.31.255 ja maski 255.255.240.0 Tampereen yliopisto 1024 osoitetta 194.24.8.0-194.24.11.255 ja maski 255.255.252.0 talletetaan reititystauluihin jokaisesta osoitteen alku eli kantaosoite ja maski saapuva paketti esim. 194.24.17.4 AND-operaatio ensin Turun maskilla jos tuloksena Turun kantaosoite, menossa Turkuun muuten yritetään muita

Reititys aliverkko-osoitteita käytettäessä Reititystaulussa (muu_verkko, 0) (oma_verkko, muu _aliverkko, 0) (oma_verkko, oma_aliverkko, kone) kukin reititin tietää oman aliverkkonsa koneet, kuinka päästä muihin aliverkkoihin/verkkoihin aliverkon maski kertoo mitkä bitit ovat koneosoitetta, mitkä aliverkko-osoitetta 18.9.2003 27 aliverkkomaski 111111111111111111111111111111000000000000 10 verkko-osoite aliverkko koneosoite Reitittimen reititystaulussa: verkko1,0 ulosmeno a... verkkon,0 ulosmeno I 0, aliverkkoi, 0 ulosmeno u.. 0, aliverkkok, 0 ulosmeno v 0, tämä aliverkko, kone1 ulosmeno k 0, tämä aliverkko, konen ulosmeno m

Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim. paketin kohdeosoite: 130.50.15.6 maski: 11 1 11111100 00000000 osoite: 00001111 00000110 AND: 00001100 000000000 tuloksena verkko-osoite: 130.50.12.0 18.9.2003 29 3.6. NAT (Network Address Translation, RFC3022) yritykselle riittää muutama, jopa yksi IP-osoite, jolla kommunikoidaan ulkomaailmaan yrityksen sisällä koneilla on omat IPosoitteet yksikäsitteisiä vain yrityksen sisällä yksityiset osoitteet: 10.0.0.0 10.255.255.255/8 (16 777 216 kpl) 172.15.0.0 (n. 1 miljoona) 192.168.0.0 - (65536 kpl) 18.9.2003 30

10.0.0.1 10.0.0.2 10.0.0.3 10.0.0.4 10.0.0.5 lähettäjä 10.0.0.3 lähettäjä 198.0.5.9 NAT palomuuri, jonka kautta kaikki liikenne sisään ja ulos kulkee 10.0.0.1 10.0.0.2 10.0.0.3 10.0.0.4 10.0.0.5 vast.ottaja 10.0.0.3 NAT palomuuri, jonka kautta kaikki liikenne sisään ja ulos kulkee vast.ottaja 198.0.5.9 Entä, kun tulee vastaus, miten NAT osaa ohjata sen oikealle koneelle?

10.0.0.1 10.0.0.2 10.0.0.3 10.0.0.4 10.0.0.5 vast.ottaja 10.0.0.3; portti 1026 vast.ottaja 198.0.5.9 portti 567 NAT vast.ottaja 198.0.5.9; portti 567 indeksi porttinro IPosoite 567: 1026 10.0.0.3...... 789: 3456 10.0.0.2 Käytetään TCP:n ja UDP:n porttinumeroita, joilla tunnistetaan yhteyden prosessit NAT:n ongelmia jokaisella koneella pitäisi olla oma IPosoite tuhansilla koneilla on osoite 10.0.0.1! ei enää tilaton => yhtä haavoittuva kuin virtuaalipiiri Jos NAT kaatuu! rikkoo protokollien kerrostamista nojaa ylemmän protokollan ominaisuuksiin entä muut kuin TCP ja UDP? IP-osoite itse tekstissä säilyy vääränä korkeintaan 65 536 konetta 18.9.2003 34