SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi 044 711 4350

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 LIIKEVAIHTO 2

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden 2015 heinä joulukuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden kehityksen poikkeuksellisen raju sakkaaminen, ja sen jokaisen alatoimialan liikevaihto laski selvästi. Teollisuuden vienti putosi poikkeuksellisen paljon teknologiateollisuuden vaikeuksien myötä, mutta laskua paikkasi hieman metsäteollisuuden viennin kasvu. Metsäteollisuuden liikevaihtokin kohosi selvästi. Kemianteollisuuden ahdinko helpotti vihdoin ja elintarviketeollisuuskin pysyi kasvu-uralla. Rakentamisen suhdannetilanne kohentui viime vuoden lopulla. Palvelualojen tilanne näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana kaupan laskun vuoksi. Maakunnan yrityksissä henkilöstömäärä laski yleisesti rakentaminen pois lukien. Tämän seurauksena talouden palkkasumma tippui hieman. 3

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon nousu tasaantui selvästi, mutta alan liikevaihto laski valtakunnallisesti Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi kasvaa selvästi. Kemianteollisuuden orastava nousu käynnistyi 4

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 Teknologiateollisuuden liikevaihto joutui syöksykierteeseen, joka on suurelta osin peräisin päätoimialoista, koneiden ja laitteiden valmistuksesta sekä metallien jalostuksesta. Molempien alojen liikevaihto supistui tuntuvasti, mutta metallien jalostuksessa pudotus on peräisin lähinnä värimetallien hintojen laskusta, eikä tuotantomäärä ole juuri muuttunut. Maakunnan teollisuuden yhden tärkeimmän tukipilarin, koneiden ja laitteiden valmistuksen voimakasta laskua selittää alueen tärkeimpien yritysten tilauskantojen vaje maailmanlaajuisen sekä kotimaisen kysynnän hiivuttua etenkin meriteollisuudessa. Teknologiateollisuuden pienempien haarojen, metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski selvästi. 5

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski voimakkaasti. Todennäköisesti pudotus johtuu alueen telakoiden toiminnan rajusta supistumisesta, mutta myös osaltaan alhainen öljyn hinta lienee vähentänyt alaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää. 6

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 Heikosta kehityksestä huolimatta kasvuun kykeni entisen suuruinen osa metallialojen yrityskannasta, sillä vuoden 2015 loppupuoliskolla 47 % alan yrityskannasta pääsi nousuuralla ja yli 15 % liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuuskin kohosi korkeaksi, 35 %:iin. Teknologiateollisuutta painoi selvimmin alaspäin suurten, yli 20 työntekijän yritysten liikevaihdon sukellus likimain viidenneksellä. Myös alle viiden hengen yritysten loppuvuosi takelteli liikevaihdon vajaan viiden prosentin laskun myötä. Sen sijaan 5 20 henkilön yritysten loppuvuosi näyttäytyi poikkeuksellisen valoisana, sillä liikevaihto kasvu ylsi 15 %:n luokkaan. Suurten yritysten kehno suhdannetila pudotti myös teknologiateollisuuden viennin arvoa huomattavasti alaspäin. Osa laskusta on voinut tulla telakoista, sillä viimeiset suuret tilaukset toimitettiin vuoden 2014 kesän jälkeen. Valtakunnallisesti ala on valahtanut pohjalukemiin lähinnä elektroniikkateollisuuden vaikeuksien vuoksi, millä on ollut mittavia kansantaloudellisia vaikutuksia viime vuosina. Tähdiksi nousivat ainoastaan kulkuneuvojen- ja metallituotteiden valmistus, joista jälkimmäisen liikevaihto kasvoi ainoana metallialoista. Senkin nousu jäi melko vaatimattomaksi. Kulkuneuvojen valmistuksessa palkkasumma taasen kohosi mm. laivatilausten ansiosta. 7 Maalle tärkeiden koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sakkasi edelleen. Tämän myötä teknologiateollisuuden vienti supistui yhä merkittävästi. Myös metallien jalostuksessa kirjattiin laskua, joka tosin on suurelta osin peräisin metallien hintojen laskusta, eikä niinkään tuotantomäärien muutoksesta.

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 Rakentamisen suhdannekuva kirkastui loppuvuonna selvästi. Liikevaihto ja henkilöstö kasvoivat. Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin keskimääräistä harmaampana. Tosin liikeelämän palveluiden nousu jatkui vahvana. Majoitus- ja ravitsemistoimintakin onnistui luomaan edelleen pientä kasvua. Sen sijaan kaupan liikevaihto aleni yhä. 8

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 LIIKEVAIHTO Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto aleni Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan 4,1 % vuoden 2015 heinä joulukuussa vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vaikka kehitys jäi selvästi aikaisempaa heikommaksi teknologiateollisuuden kurimuksen myötä, kykeni aikaisempaa useampi yritys kohottamaan liikevaihtoaan. Tämä on kenties pysyvän käänteen merkki. Satakunnan yrityskannasta 51 % kasvoi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja 36 % saavutti yli 15 %:n nousun. Maakunnan liikevaihdon supistuminen onkin peräisin lähinnä yli 20 henkilön teknologiateollisuudessa toimivista yrityksistä. Kaikkiaan yli 20 henkilön yritysten liikevaihto supistui viime vuoden loppupuoliskolla runsaat seitsemän prosenttia. Alle viiden henkilön yritysten liikevaihto laski vajaan prosentin. Sen sijaan 5 20 työntekijän yritysten liikevaihto kasvoi jo vajaat kaksi prosenttia, mikä paikkasi hieman suurten yritysten jättämää aukkoa. 9 Maassa keskimäärin suhdannetilanne pysyi edelleen hyvin vaisuna vuoden 2015 heinä joulukuussa. Liikevaihto laski tällöin 0,8 % vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna. Teollisuuden liikevaihto pysyi Satakunnasta poiketen ennallaan, sillä teknologiateollisuuden laskua paikkasi metsä- ja kemianteollisuuden nousu. Rakentamisen suhdannekuvan kirkastuttua liikevaihdon nousu pysyi vakaana ja palveluissa kauppaa lukuun ottamatta liikevaihto kasvoi. Palkkasumma sen sijaan kasvoi koko maassa 0,8 % viime vuoden lopulla. Kasvu juontuu rakentamisesta ja palveluista. Sen sijaan teollisuudessa palkkojen summa tippui aavistuksen.

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 VIENTI Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo supistui voimakkaasti (-11,6 %), sillä metallialojen vienti romahti (-22,4 %) osin konepajojen ja telakoiden hankaluuksien myötä. Myös metallien laskeva hintakehitys on voimistanut laskua metallien jalostuksen kautta Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo kohosi mm. sellun käytyä hyvin kaupaksi (+4,6 %). Satakunnan teollisuuden viennin 4,1 miljardin arvosta (v. 2013) teknologiateollisuus muodostaa 52 % (2,1 mrd. ) ja metsäteollisuus 32 % (1,3 mrd. ). Maamme teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo tippui alkuvuonna yhä selvästi (-6,5 %), sillä päätoimialoista mahdollisesti ainoastaan metsäteollisuus kykeni luomaan kasvua (+2,7 %). Teknologiateollisuuden viennin arvon pudotus jyrkkeni (-8,6 %). 10

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 PALKKASUMMA Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma putosi vuoden 2015 heinä joulukuussa prosentin edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Se on seurausta henkilöstömäärien vähenemisestä lähes kaikilla päätoimialoilla rakentamista lukuun ottamatta. Palkkasumma aleni teollisuudessa elintarviketeollisuus ja metallien jalostus pois lukien. Pudotus oli voimakasta kemianteollisuudessa sekä telakoilla, joiden toiminnan supistuminen osuu vertailuajankohtaan, vuoden 2014 loppupuolelle. Muilla aloilla liike-elämän palveluissa ja erityisesti rakentamisessa palkkasumma kohosi, kaupassa taas laski hieman. Palkkasumman liikevaihtoa huomattavasti loivempi pudotus kertonee osaltaan myös arvonlisäyksen vain lievästä laskusta maakunnan yrityksissä, sillä palkkojen osuus arvonlisästä on merkittävä, hieman yli puolet. Palkkasumma kasvoi koko maassa 0,8 % viime vuoden lopulla. Kasvu juontuu rakentamisesta ja palveluista. Sen sijaan teollisuudessa palkkojen summa tippui hieman elintarvike- ja kemianteollisuuden, metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen laskun vuoksi. 11

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 TYÖLLISYYS Satakunnan yrityksissä työskenteli vuoden 2015 heinä joulukuussa 2,2 % vähemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Teollisuudessa väkeä vähennettiin eniten, 5,3 %. Palveluissa työllisyys heikkeni 2,2 %. Sen sijaan rakentamisen kasvu virisi uudelleen, ja henkilöstömäärä kasvoi 2,5 %. Työttömyyden kasvu on hidastunut Satakunnassa, mutta mitään nopeaa paranemista ei uskota tapahtuvan. Alkuvuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa noin sata henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä on lisääntynyt hivenen. Myös nuorten työttömien määrä on lisääntynyt alkuvuonna vuoden takaisesta. Satakunnassa on lisääntynyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Alkuvuonna pitkäaikaistyöttömiä on ollut yli 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 14 400 ja työttömien osuus työvoimasta oli 14,0 %. Lomautettuna oli vajaat 1 500 henkeä, mikä on saman verran kuin vuosi sitten. Maaliskuun aikana Satakunnan TE-toimistossa oli avoinna 3 800 työpaikkaa. 12

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN HEINÄ JOULUKUUSSA 2015 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -4,1 % / Koko maa -0,8 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -8,4 % / Koko maa 0 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta 0,6 % / Koko maa -2 %) Metsäteollisuus (Satakunta 4,8 % / Koko maa 2,5 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 1,4 % / Koko maa 0,8 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -17,6 % / Koko maa -4,8 %) Metallien jalostus (Satakunta -17 % / Koko maa -5,2 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta -5,2 % / Koko maa 1,2 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -19,9 % / Koko maa -2,6 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -11,1 % / Koko maa -11,7 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -17,2 % / Koko maa 9 %, palkkasumman muutos) 13

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN HEINÄ JOULUKUUSSA 2015 : Rakentaminen (Satakunta 10,5 % / Koko maa 6,9 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -1,5 % / Koko maa -2,1 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1,8 % / Koko maa 4,4 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 4,9 % / Koko maa 4,2 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -3,9 % / Koko maa 1,2 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 0,6 % / Koko maa 2,9 %, palkkasumman kasvu) 14

Talouden näkymät yhä vaimeat Maailmantaloudessa ei edelleenkään kasvuloikkaa tiedossa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n huhtikuisen katsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Jo vuoden 2015 jälkimmäisen puoliskon kasvu, 2,8 %, on osoittautunut ennustetta hitaammaksi. Erityisesti vuoden viimeinen neljännes jäi odotettua vaisummaksi teollisuusmaiden, etunenässä Yhdysvaltojen, Japanin ja joidenkin muiden kehittyneiden Aasian talouksien yllättävän harmaan kehityksen myötä. Osasyynä on ennakoitua heikompi kotimainen kulutuskysyntä. Kehittyvien talouksien välillä vallitsee syvä kuilu, Kiina ja muut Aasian nousevat maat kasvavat yhä kohisten, mutta etenkin Brasilian ja Venäjän kehitys sakkaa. IMF arvioi koko maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kehittyneiden maiden nousuksi odotetaan 1,9 %, eikä ensi vuoden aikana ole olennaista kasvupyrähdystä odotettavissa. Yhdysvalloissa kasvu pysynee 2,5 %:n ja euroalueella 1,5 %:n tuntumassa. Japanin vuoden 2016 hento 0,5 %:n talouskasvu näyttäisi pysähtyvän ensi vuonna kokonaan. Euroalueen veturin, Saksan, talous pysyy euroalueen keskimääräisen ennusteen mukaisessa vauhdissa. Siten maailmantalouden kasvu tukeutuu edelleen lähinnä Aasian kehittyviin talouksiin etupäässä Kiina ja Intia, joiden kokonaistuotanto kohoaa tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä noin 6,4 %. Kaikkiaan maailman kehittyvien talouksien nousuksi ennustetaan 4,1 % tänä ja 4,6 % ensi vuonna. Suomen talouskasvu yltää prosentin luokkaan vastaavana aikana. Päätoimialojen luottamus yhä yleisesti keskimääräistä kehnompi, suurin ero teollisuudessa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuun lopun luottamusindikaattoreiden mukaan teollisuuden luottamus laski huhtikuussa edelliskuun nousun jälkeen ja sen suhdannekuva on yhä keskimääräistä heikompi. Rakentamisen näkymät ovat kirkastuneet vähitellen ja luottamus on kohonnut jo yli keskimääräisen tason. Sen sijaan vähittäiskaupan erittäin kehnot odotukset ovat vahvistuneet selvästi vuodenvaihteen jälkeen. Silti alan nykytila on yhä EU-maiden heikoin. Muillakin palvelualoilla odotetaan myyntiin kasvua, mutta luottamus on edelleen tavanomaista hatarampi. 15

Talouden näkymät yhä vaimeat Pk-yritysten odotukset parantuneet valtakunnallisesti, Satakunnassa vain pientä kohennusta Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään 2016 pk-yritysbarometristä on nähtävissä lähiajan suhdanneodotusten vahvistuminen, joten edellisessä katsauksessa virinnyt toiveikkuus on siten toteutumassa. Talouden aallonpohja näyttäisi tämän perusteella olevan ohitettu ja talous alkaisi vähitellen toipua. Näkymiä luotaava saldoluku nousi syksystä seitsemän yksikköä. Kasvu näyttäisi tulevan pienistä puroista, kuten tiedoista euroalueen talouden elpymisestä ja siihen liittyvistä odotuksista vientikysynnän toipumisesta. Toisaalta myös kotimarkkina vaikuttaisi vahvistuneen. Maamme pk-yrityksistä 32 % ennakoi suhdanteiden paranevat seuraavan vuoden kuluessa ja 16 % odottaa niiden edelleen heikkenevän. Näiden erotuksena muodostuu saldoluku +15. Investoinnin antavat vielä odottaa itseään, mutta työllisyyden näkymät ovat kohenemassa etenkin palvelualoilla pl. kauppa. Satakunnassa saldoluku on kuitenkin vain aavistuksen parempi kuin syksyllä, +4. Paranemiseen uskoo 23 % ja heikkenemiseen 19 % alueen pk-yrityksistä. Henkilöstö on yhä vähenemässä, sillä niiden odotuksia kuvaava saldo on alueella -9. Liikevaihdon, tilausten määrän, vakavaraisuuden ja tuotekehityksen nousuun luottavaisia on enemmän kuin niiden heikkenemistä povaavia. Teknologiateollisuus lähes ennallaan; elektroniikassa kurimusta, mutta etenkin kulkuneuvoissa kasvua Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset saivat maassamme uusia tilauksia tammi maaliskuussa 2016 euroissa tarkasteltuna saman verran kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta 16 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo kasvoi maaliskuun 2016 loppuun mennessä 17 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuonna 2015, mutta jäi kaksi prosenttia pienemmäksi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehitys enteilee teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon pysyneen keväällä 2016 entisellään tai laskeneen hieman. 16

Seutukuntien kilpailukyky 2014 alustavasti (Satamittari.fi) Muutos 2013-14 Porin seuturauman sepohjois-sa Innovatiivisuus 6 0 25 Työllisyysaste 2-2 -4 Yritysdynamiikka 0 25 10 Työn tuottavuus 4 0 3 Koulutustaso 0 0 1 Teollisuus 1 1 0 Satakunnan seutukuntien kilpailukyky on parantunut v. 2014 aikana selvästi: Porin sk: 15. 12. Rauman sk: 13. 5. Pohjois-Satakunta: 53. 44.

ENNUSTE VATT:N TYÖVOIMAENNUSTE SATAKUNNASSA VUOTEEN 2030 18

Satakunnan talouskehitys, teollisuuden rakenne Arvonlisäys milj., 2013 Koko maa Osuus % Satakunta Osuus % 0 Toimialat yhteensä 174407 6604,8 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 2688 1,5 % 160,6 2,4 % 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 403 0,2 % 22,9 0,3 % 16 Puuteollisuus 1162 0,7 % 33,8 0,5 % 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 3284 1,9 % 229,3 3,5 % 19_22 Kemianteollisuus 4546 2,6 % 217,2 3,3 % 23 Rakennusaineteollisuus 1090 0,6 % 39,3 0,6 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ( 3744 2,1 % 383,1 5,8 % 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 5579 3,2 % 31,9 0,5 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 4104 2,4 % 382,2 5,8 % 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 907 0,5 % 56,8 0,9 % 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus 1935 1,1 % 117,9 1,8 % Teollisuus yhteensä 29442 16,9 % 1675 25,4 % 21

Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015 TYÖPAIKAT 22

Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta 31.12.2013. Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on liki puolet. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen valmistus, elektroniikka ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, puolet teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on erityyppistä valmistustoimintaa. Metsäteollisuuden osuus on 13 %, elintarviketeollisuuden 13 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. Em. alojen osuus on yli 85 % maakunnan teollisuuden työpaikoista (v. 2013).

Satakunnan seutukunnat maan kärkeä teollisuuden monipuolisuudessa: Porin sk sijalla 8, Pohjois-Satakunta sijalla 11 ja Rauman sk sijalla 21

Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus seuduittain Sinisellä monipuolisimmat, punaisella yksipuolisimmat seutukunnat

Resilienssi-indeksi

TEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT Taloudellinen resilienssi B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun

B-H-analyysi seuduittain: toimialat, joissa merkittävimmät erot maan keskiarvoon (B-H > 1,3), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus suunnilleen yli 1 %) B-H kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta Porin seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 24 Metallien jalostus 1660 19 3,0 % 5,74 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 812 10 1,5 % 4,64 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 731 13 1,3 % 2,64 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1804 55 3,3 % 1,85 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 3241 6,0 % 1,57 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 647 112 1,2 % 1,53 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 422 34 0,8 % 1,51 C Teollisuus 9919 787 18,2 % 1,39 Rauman seutukunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 700 11 2,5 % 7,80 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimin 971 27 3,5 % 6,41 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 1220 10 4,4 % 5,57 10 Elintarvikkeiden valmistus 1279 39 4,6 % 3,32 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1420 39 5,1 % 2,83 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 813 40 2,9 % 2,34 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 507 70 1,8 % 2,34 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 303 17 1,1 % 2,11 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 926 116 3,3 % 2,06 C Teollisuus 7096 431 25,4 % 1,93 Pohjois-Satakunta Työpaikat Toimipaikat Osuus > n. 1 % B-H > 1,3 13 Tekstiilien valmistus 88 12 1,1 % 7,95 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin 859 730 10,7 % 4,11 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 366 49 4,6 % 2,84 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 108 5 1,3 % 2,63 10 Elintarvikkeiden valmistus 255 15 3,2 % 2,30 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimin 92 16 1,1 % 2,12 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistu 92 5 1,1 % 2,11 27 Sähkölaitteiden valmistus 112 3 1,4 % 2,09 43 Erikoistunut rakennustoiminta 405 174 5,1 % 1,46 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosia 599 7,5 % 1,44 02 Metsätalous ja puunkorjuu 83 141 1,0 % 1,39 C Teollisuus 1408 185 17,6 % 1,34 68 Kiinteistöalan toiminta 99 102 1,2 % 1,33

Porin seutukunta Porin seutukunnassa suurimmat työllistäjät ovat SOTE (osuus 21 %), teollisuus (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (11 %). Niiden osuus on noin puolet alueen työpaikoista. Porin seutukunnan resilienssi on maan parhaita teollisuuden monipuolisen rakenteen ansiosta. Kun lisäksi melko vakaan SOTEn osuus on suuri, on alueen muutosjoustavuus suhteellisen hyvä. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat teknologiateollisuus (osuus kaikista työpaikoista 10 % ja teollisuudesta selvästi yli puolet, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistus vahvasti edustettuina), kemianteollisuus (osuus teollisuudesta 11 %) sekä elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 9 %).

Rauman seutukunta Rauman seutukunnassa ylivoimaisesti suurin toimiala on työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 25 %:n osuudellaan. SOTE on toisella sijalla (13 %). Kolmanneksi sijoittuu tukku- ja vähittäiskauppa 9 %:n osuudella. Näiden kolmen suurimman osuus on hieman alle puolet alueen työpaikoista. Huomattavaa on teollisuuden liki kaksinkertainen osuus maan keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan SOTEn ja kaupan osuus jää alle maan keskitason. Rauman seutukunnassa teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat koneiden ja laitteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 20 %), metsäteollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 19 %), elintarviketeollisuus (osuus teollisuuden työpaikoista 18 %), metallituotteiden valmistus (osuus teollisuuden työpaikoista 13 %) sekä muiden kulkuneuvojen valmistus eli käytännössä telakat (osuus teollisuuden työpaikoista 10 %). Resilienssiä kasvattavat myös olemassa olevat alihankintaverkostot ja kertynyt osaaminen, kuten laivanrakennustoiminnan käynnistyminen alueella uudelleen ainakin jossain määrin osoittaa.

Pohjois-Satakunnan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunnassa suurimmat toimialat ovat työpaikoilla tarkasteltuna teollisuus 18 %, SOTE 16 % ja alkutuotanto (13 %). Niiden yhteenlaskettu osuus on 47 % alueen työpaikoista. Teollisuuden osuus kohoaa kolmanneksen maan keskiarvoa korkeammaksi, mutta SOTE (pl. sosiaalihuollon laitospalvelut) jää vähän alle. Alkutuotannon osuus on 3,5-kertainen B-H-analyysin perusteella. Teollisuudessa suurimmat työllistäjät ovat metallituotteiden valmistus (osuus teollisuudesta 26 %) elintarviketeollisuus (osuus teollisuudesta 18 %) sekä tevanake-valmistus (tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus) (osuus teollisuudesta 14 %).

Yhteiskunnallinen resilienssi Satakunnan ja sen eri seutukuntien yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huolto-suhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut ja palvelujen saavutettavuus. Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee ao. ajanjaksolla vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Satakunnan väestö on maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa. Taloudellinen huoltosuhde on Satakunnassa hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunta on taloudellisessa huoltosuhteessa lähellä maan keskiarvoa. Porin seutukunta ja erityisesti Pohjois-Satakunta jäävät heikommiksi. Kuntatalouden tunnusluvut ovat kuitenkin suurelta osin kunnossa, ainakin ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Satakunnan asukkaiden tulonjako on maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä mittaava gini-kerroin on pienempi.

Yhteiskunnallinen resilienssi Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat Porin ja Rauman seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa väestötiheys on maan keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi. Satakunnassa eräs yhteiskunnallista resilienssiä heikentävä tekijä on yrittäjien ikääntyminen, joten Satakunnassa on runsaasti yrityksiä, joille etsitään jatkajaa. Suomen suurten keskusten saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa Porin ja Rauman seuduilla, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Pohjois-Satakunnan maantieteellinen asema on heikompi. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa. Satakunnan elinkeinorakenteessa (=työllisten jakauma) suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saava väki. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata.

36 Satakunnan talouskehitys

37 Satakunnan talouskehitys

38 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2015

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 44