Tiedote 7.6.2013 Keskustelualoite vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöstä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä on jättänyt Eduskunnan puhemiehelle keskustelualoitteen vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä. Keskustelualoitteen on allekirjoittanut 117 kansanedustajaa. Tavoitteena on oltava lainsäädännössä jo olevien vaikeasti hahmottuvien reunaehtojen selkeyttäminen ja tulkinnanvaraisten kohtien auki kirjoittaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoimintaa organisoivat eivät joudu tahtomattaan toimimaan lain harmaalla alueella; kuten nyt liian usein tapahtuu. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulee kartoittaa ja poistaa nykyisen lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat tarpeettomat rajoitukset. Ennen kaikkea lainsäädännön tulee mahdollistaa vapaaehtoistoiminnalle mahdollisimman suotuisat olosuhteet., keskustelualoitteessa todetaan. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja sen tarkoitus on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan kenttää koskevia teemoja sekä edistää vapaaehtoistoiminnan kentällä yhteisesti tärkeiksi koettuja tavoitteita. Lisätietoja: kansanedustaja Anne Kalmari (kesk): 050 512 2084, anne.kalmari(at)eduskunta.fi kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), sanna.lauslahti(at)eduskunta.fi kansanedustaja Kari Uotila (vas), kari.uotila(at)eduskunta.fi toiminnanjohtaja Anitta Raitanen, Kansalaisareena ry, 050 4420 429, anitta.raitanen(at)kansalaisareena.fi Eduskunnan puhemiehelle KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja toinen kolmannes tekisi, jos sille olisi suotuisat olosuhteet. Vapaaehtoistyöllä on suuri kansantaloudellinen arvo, puhumattakaan sen hyvinvointia lisäävästä merkityksestä. Vapaaehtoistyö ei ole vain yhdistysten, vaan yhä useammin myös kuntien ja yleishyödyllisten yritysten organisoimaa tai omaehtoisten ryhmien vapaaehtoista toimintaa. Euroopan Unionin komission mukaan vapaaehtoistoiminnan hyödyt liittyvät välittömästi sosiaaliseen osallisuuteen, työllisyyteen, koulutukseen, ammattitaidon kehittämiseen ja kansalaisuuteen liittyviin politiikan aloihin. Vapaaehtoistoiminta edistää myös Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa. Vapaaehtoistoiminnan positiiviset vaikutukset tulevat esiin myös uusissa indikaattoreissa, jotka mittaavat sosiaalista koheesiota ja vapaaehtoistyöntekijöiden onnellisuutta, yhteisöllisyyden tunnetta, aktiivisuutta ja hyvinvointia. (KOM (2011)568 lopullinen) 1
Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia oikeudellisia esteitä. Erityisiä vapaaehtoistyölakeja on voimassa ainakin Belgiassa, Itävallassa, Unkarissa, Italiassa, Espanjassa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Liettuassa, Kroatiassa ja Kyproksella. Useissa EU-maissa on Euroopan vapaaehtoistyövuoden (2011) myötä kiinnitetty huomiota vapaaehtoistyön lainsäädäntöpuutteisiin. Suomessa vapaaehtoistyön lainsäädäntö on edelleen vapaaehtoistyölle esteitä asettavaa, ei sitä mahdollistavaa. Vapaaehtoistoimintaa organisoiville on suuri haaste järjestää toiminta lain mukaisesti. Lainsäädännössä on toiminnalle reunaehtoja, jotka syntyvät pitkälle viedyistä tulkinnoista, ei selkeistä kirjauksista itse laissa. Kun vapaaehtoistoimintaa organisoiva kysyy neuvoa juristeilta, hän saa samaan kysymykseen monta eri vastausta. Eri viranomaisilta voi saada samasta kysymyksestä täysin vastakkaisia tulkintoja. Vain hyvin harvassa vapaaehtoistyötä koskettavassa laissa mainitaan vapaaehtoistyö. Työturvallisuuslaki on positiivinen poikkeus. Työttömyysturvalaissa kerrotaan millaiseen vapaaehtoistyöhön työtön saa osallistua, mutta niin tulkinnanvaraisesti, että käytäntö ei toteuta lain perustelujen henkeä. Työttömyysturvalain vapaaehtoistyöpykälä sisältää oletuksen, että kaikki yritystoiminta on voittoa tuottavaa, ja siksi työttömät eivät saa osallistua vapaaehtoistoimintaan yrityksissä. Kuitenkin jopa taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Tuskin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut estää työttömiä osallistumasta taloyhtiön talkoisiin ja toimintaan? Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut kirjoittaa asiasta selventävät tulkintaohjeet, mutta myös itse lain muuttamisen tarve on ilmeinen. On epäselvää, minkä asioiden täytyy toteutua, jotta vapaaehtoistyö eroaa riittävästi työsuhteesta. Yksi tulkinta on, että vapaaehtoistyö ei saa olla millään lailla sitovaa. Kuitenkin myös lakisääteisiä kunnallisia tehtäviä, kuten rikossovittelua, hoidetaan vapaaehtoisten voimin. Yhden tulkinnan mukaan vapaaehtoistoimintaa pitää johtaa, jotta vastuu vahinkotilanteessa olisi selvä. Toisen tulkinnan mukaan taas työn johto kuuluu olennaisesti vain työsuhteeseen, ja siksi 2
vapaaehtoistoimintaa ei saisi lainkaan johtaa, eikä vapaaehtoisten kanssa saisi sopia edes aikoja milloin he toimintaan osallistuvat. Laadukas vapaaehtoistoiminta tarvitsee johtamista ja Suomessa järjestetään enenevässä määrin koulutusta vapaaehtoistoiminnan johtamiseen. Kuinka esimerkiksi pelastus- ja etsintäoperaatioita voitaisiin järjestää ilman että vapaaehtoisia johdetaan? Yksi lakimies sanoo, että vapaaehtoisen kanssa täytyy ehdottomasti tehdä sopimus, ja toinen sanoo että missään tapauksessa vapaaehtoisen kanssa ei saa tehdä sopimusta. On hyvin vaihtelevia tulkintoja siitä, mitä kuluja vapaaehtoiselle voi korvata ja mitä etuja hänelle voi tarjota. Veroviranomaisilta saa monenlaisia vastauksia siitä, saako vapaaehtoistoimintaan osallistuvalle esimerkiksi tarjota aterian. Yhden työsuhdelakiin perustuvan tulkinnan mukaan vapaaehtoisille tarjottava ateria on palkkaan verrattava etuus, jolloin vapaaehtoinen muuttuu työntekijäksi. Toisen tulkinnan mukaan vapaaehtoisille saa tarjota keittoa, mutta ei kiinteätä ruokaa, koska Suomessa on talkoosoppaperinne. Vapaaehtoistyön ja vapaaehtoisen oikeuksien selkeällä kuvaamisella lainsäädännössä helpotetaan vapaaehtoistoiminnan organisointia sekä suojellaan ja tuetaan vapaaehtoistoimintaan osallistuvia (esim. European Comission, Study on Volunteering in the European Union 2010). Eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa (P.A.V.E = Policy Agenda for Volunteering in Europe) suositellaan varmistamaan, että vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet tunnistetaan ja niitä kunnioitetaan ja että vapaaehtoiset ovat niistä tietoisia. Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisen sivuvaikutuksena ei saa olla omaehtoisen kansalaistoiminnan rajaaminen tai byrokratian lisääminen. Tavoitteena on oltava lainsäädännössä jo olevien vaikeasti hahmottuvien reunaehtojen selkeyttäminen ja tulkinnanvaraisten kohtien auki kirjoittaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoimintaa organisoivat eivät joudu tahtomattaan toimimaan lain harmaalla alueella; kuten nyt liian usein tapahtuu. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulee kartoittaa ja poistaa nykyisen lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat tarpeettomat rajoitukset. Ennen kaikkea lainsäädännön tulee mahdollistaa vapaaehtoistoiminnalle mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Suomessa on yksi maailman parhaista lähtökohdista vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminnasta on mahdollisuus tehdä merkittävä kilpailuetu Suomelle. 3
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun vapaaehtoistoiminnan lainsäädännön kehittämisestä Helsingissä 6. päivänä kesäkuuta 2013 Anne Kalmari /kesk Markus Mustajärvi /vr Pirkko Mattila /ps Juha Rehula /kesk Sanna Lauslahti /kok Jari Leppä /kesk Kari Uotila /vas Pentti Kettunen /ps Merja Kuusisto /sd Juha Väätäinen /ps Jouko Jääskeläinen /kd Anssi Joutsenlahti /ps Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Simo Rundgren /kesk Johanna Karimäki /vihr Aila Paloniemi /kesk Anne Holmlund /kok Kimmo Tiilikainen /kesk Esko Kiviranta /kesk Jussi Niinistö /ps Jaana Pelkonen /kok Mika Niikko /ps Jari Myllykoski /vas Tom Packalén /ps Satu Haapanen /vihr Pentti Oinonen /ps Anni Sinnemäki /vihr Reijo Tossavainen /ps Jani Toivola /vihr Kauko Tuupainen /ps Ulla-Maj Wideroos /r Ville Vähämäki /ps Mats Nylund /r Kimmo Kivelä /ps Christina Gestrin /r Kaj Turunen /ps Eero Suutari /kok Osmo Kokko /ps Markku Eestilä /kok Jari Lindström /ps Aino-Kaisa Pekonen /vas Maria Lohela /ps 4
Anne Louhelainen /ps Mikko Alatalo /kesk Arja Juvonen /ps Lasse Hautala /kesk Ari Jalonen /ps Juha Sipilä /kesk Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Mikko Savola /kesk Maria Tolppanen /ps Eeva-Maria Maijala /kesk Leena Harkimo /kok Timo V. Korhonen /kesk Hanna Tainio /sd Antti Rantakangas /kesk Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Mari Kiviniemi /kesk Mikael Jungner /sd Mauri Pekkarinen /kesk Eeva-Johanna Eloranta /sd Sirkka-Liisa Anttila /kesk Päivi Lipponen /sd Markku Rossi /kesk Tuula Peltonen /sd Mika Lintilä /kesk Katja Taimela /sd Elsi Katainen /kesk Sirpa Paatero /sd Markus Lohi /kesk Antti Lindtman /sd Annika Saarikko /kesk Tytti Tuppurainen /sd Ari Torniainen /kesk Miapetra Kumpula-Natri /sd Eero Reijonen /kesk Pauli Kiuru /kok Antti Kaikkonen /kesk Thomas Blomqvist /r Paula Lehtomäki /kesk Sinuhe Wallinheimo /kok Anu Vehviläinen /kesk Mirja Vehkaperä /kesk Timo Kalli /kesk Tuomo Puumala /kesk Risto Kalliorinne /vas Seppo Kääriäinen /kesk Erkki Virtanen /vas Inkeri Kerola /kesk Silvia Modig /vas 5
Eila Tiainen /vas Ilkka Kanerva /kok Anna Kontula /vas Ben Zyskowicz /kok Sari Palm /kd Tapani Mäkinen /kok Sauli Ahvenjärvi /kd Marjo Matikainen-Kallström /kok Mika Kari /sd Sampsa Kataja /kok Suna Kymäläinen /sd Pia Kauma /kok Tuula Väätäinen /sd Kalle Jokinen /kok Riitta Myller /sd Heikki Autto /kok Pauliina Viitamies /sd Pertti Hemmilä /kok Pietari Jääskeläinen /ps Arto Satonen /kok Lasse Männistö /kok Markku Mäntymaa /kok Pertti Virtanen /ps Arto Pirttilahti /kesk Ritva Elomaa /ps Juho Eerola /ps Lea Mäkipää /ps Leena Rauhala /kd 6