ISOVER 4.1. 24.9.2008. Pientalon routaeristys Styrofoam-routaeristeillä



Samankaltaiset tiedostot
Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

SISÄLLYS. N:o Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

Naapurit-pelin voittokooste

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Manner-Suomi

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

Two-person household, EUR per month

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä Maakunnittain

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

Toimeentulotuen menot


THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

Etuus työllistymistä edistävän

Transkriptio:

ISOVER 4.1. 24.9.2008 Pientalon routaeristys Styrofoam-routaeristeillä

2 Styrofoam-eristeet Styrofoam-eristeet ovat suulakepuristettua polystyreeniä. Ne valmistetaan Dow Sverige Ab:n tehtaalla Norrköpingissä. Dow Oy:n kehittämällä suulakepuristustekniikalla saadaan tasalaatuinen, ilmatäytteisistä soluista koostuva tuote. Materiaali on vahvaa ja jäykkää, vesi tunkeutuu siihen huonosti ja eristyskyky säilyy vaikeista olosuhteista huolimatta erittäin hyvänä. Kokemusten mukaan Styrofoam-eristeet kestävät maassa vuosia eristyskyvyn mainittavimmin muuttumatta. Suomen ja Ruotsin tien- ja radanrakentamisessa tuotteita on käytetty jo pitkään. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy on vuodesta 1997 markkinoinut Styrofoam-eristeitä Suomessa. Saint- Gobain Rakennustuotteet Oy:n asiantuntemus lämmöneristeistä ja logistiset palvelumahdollisuudet ovat taanneet Styrofoam-tuotteille merkittävän aseman maassamme. Rakentajan routaeristeet Tuotteiden CE-merkitty lämmönjohtavuus lambda Declared on 0,034 0,037 W/mK tuotteen paksuudesta riippuen. Styrofoam 300 SL-A-N, pitkillä sivuilla ja päädyissä 15 mm pontti Paksuus Leveys Pituus kpl/pkt m 2 /pkt 50 585 2385 8 11,16 60 585 2385 7 9,77 70 585 2385 6 8,37 80 585 2385 5 6,98 100 585 2385 4 5,58 Styrofoam 300 BE-A-N Paksuus Leveys Pituus kpl/pkt m 2 /pkt 40 600 2400 10 14,40 50 600 2400 8 11,52 60 600 2400 7 10,08 70 600 2400 6 8,64

3 Maan suojaaminen roudalta Suomen ankarissa olosuhteissa riittävän routaeristyksen tekeminen on välttämämätöntä, jotta vältytään ikäviltä routavaurioilta rakenteissa. Asianmukainen routaeristys ja huolellinen työ takaavat hyvän lopputuloksen ja toimivan rakenteen. Oikean routaeristyksen määrittely Milloin routaeristetään? Maa on helposti routivaa, jos se sisältää paljon vettä. Routiva maaperä aiheuttaa monenlaisia ongelmia rakenteisiin, jos rakennuksien routaeristyksestä ei kunnolla huolehdita. Maaperän routivuus voidaan määritellä maaperätutkimuksen perusteella. Tarvittaessa voidaan ottaa maaperänäyte ja analysoida se laboratoriossa. Yleisesti lähdetään siitä olettamuksesta että maaperä on routivaa ja routaeristys on tehtävä Kun routaeristyksessä käytetään siihen tarkoitukseen valmistettuja levyjä, kaivuusyvyys on vain 0,3 0,5 m. Miten routaeristys toimii? Ilman lämpötila Suomessa vaihtelee vuodessa voimakkaasti kesän +30 C vaihtuu talven -30 C. Maan sisällä nämä lämpötilanvaihtelut ovat huomattavasti pienemmät. Jäätymättömän maan syvyyden raja vaihtelee maantieteellisesti: Etelä-Suomessa se on on noin 1,5 metriä ja maan pohjoisosissa noin 2,5 metriä. Jotta vältytään lämpötilan vaihtelun aiheuttamilta ongelmilta, eristyskerroksen on oltava niin paksu ettei routiva maa eristyksen alla koskaan jäädy eikä näin muodosta routanousua. Maaeristyksen paksuus Asuinkunnassasi tarvittava eristyspaksuus löytyy sivun 11 taulukosta. Routaeristyspaksuudet on mitoitettu maksimipakkasmäärän F50 mukaan. Jos rakenteet sietävät toistuvia routaliikkeitä eikä niistä ole haittaa käytölle tai ulkonäöllisesti, rakenteille voidaan sallia routanousua. Tällöin mitoitus voidaan tehdä pienemmän pakkasmäärän mukaan. Routaeristyslevyjen alle laitetaan vähintään 0,2 m routimatonta maa-ainesta, kuten sepeliä tai soraa. Routimatonta täyttöä kasvattamalla routaeristyspaksuutta voi pienentää 10 mm/150 mm routimatonta maa-ainesta. Erityslevyjen minimipaksuus tulisi kuitenkin aina olla 50 mm. Tällä on merkitystä kokonaiskaivuusyvyydelle sillä eristyslevyn yläpinnan pitää olla vähintään noin 0,3 m maanpinnan alapuolella, jotta se olisi suojassa kaivuuvaurioilta ym. Routaeristyksen asennus Routaeristys on asennettava niin, että eristyskerros on suurempi kuin eristettävä rakenne. Tämän ulkoneman pituutta määritellään seuraavasti: 1. Hae eristyspaksuus (taulukko s. 11 tai lämpimän rakennuksen tapauksessa takakannen kuva). 2. Katso onko ulkonema leikkauskuvassa merkitty L1, L2, L3 sivut 5 10. Minkä Styrofoam-tuotteen valitsen? Kevyiden rakenteiden routasuojaus, niin kuin kaikki tämän esitteen rakenne-esimerkit, tehdään Styrofoam 300 SL-A-N -tuotteella. Paksuus (mm) Ulkonema (mm) L1 L2 L3 50 0,50 0,50 0,50 60 70 0,75 0,75 1,10 80 90 1,00 1,00 1,50 100 150 1,25 1,50 2,00 160 200 1,50 1,75 2,25 3. Ulkoneman pituus löytyy oheisesta taulukosta.

4 Lämpimän rakennuksen matalaperustuksen routasuojaus Perustus tulee suojata siten, että rakennus ei haitallisesti vaurioidu perustuksen alla olevan maan routimisen vuoksi. Mitoituksessa ratkaisevia tekijöitä ovat paikkakuntakohtainen mitoituspakkasmäärä, perustamistapa, rakennuksen sisälämpötila, rakennuspohjan routivuus sekä alapohjarakenteen lämmöneristävyys. Routaeristeen valinnassa tärkein ominaisuus on kyky säilyä mahdollisimman kuivana märissä olosuhteissa. Suulakepuristetut, tiivisrakenteiset Styrofoam-eristeet ovat oikea ratkaisu näihin olosuhteisiin. 1. Salaojan asennuksen jälkeen täytä salaojahiekalla väh. 200 mm. 2. Tasoita ja tiivistä hiekka perustuksesta poispäin kaatavaksi. 3. Aseta eristelevyt Styrofoam 300 SL-A-N tiiviisti rakoja jättämättä. Eristeen paksuus Etelä-Suomessa on 50 mm kasvaen asteittain Pohjois-Suomen 110 mm:n asti. Eristeen leveys vastaavasti 1,2 m ja 1,5 m. 4. Koska routa ulkonurkissa tunkeutuu syvemmälle kuin seinälinjoilla, lisätään eristepaksuutta 40 % 1,5 m (Etelä- Suomi) -2,0 m (Pohjois-Suomi) etäisyydelle nurkasta. Alapohjarakenteen lämmöneristävyyden vaikutus routaeristyksen paksuuteen: Mitä paremmin alapohjarakenne on lämmöneristetty, sen parempi tulee olla rakenteen routasuojaus. Matalaenergiataloissa routaeristyksen paksuutta suositellaan lisättäväksi noin 50 %, kuitenkin vähintään 50 mm. Passiivitaloissa routaeristyksen paksuutta suositellaan lisättäväksi noin 100 %, kuitenkin vähintään 100 mm. 5. Täytä soralla tai hiekalla vähintään 300 mm.

5 Pihakadun ja ajoluiskan routasuojaus Pihakatujen ja ajoväylien routasuojaus on syytä tehdä asianmukaisesti ja huolellisesti, jotta vältytään haittaavilta routanousuilta ja repeämiltä pinnoittteessa. Käyttämällä routaeristeenä Styrofoam 300 SL-A-N -tuotetta ja noudattamalla oheisia ohjeita saadaan kunnollinen ja riittävä routasuojaus maaperän ja pinnoitteen välille. Näin vältytään routimisen aiheuttamilta ikäviltä yllätyksiltä sekä säästetään selvää rahaa. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L1, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. ruokamulta betoniin upotettu reunuskivi sorakerros asfaltti tai laatoitus 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä pohjalle suodatinkangas ja kerros (50 100 mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. soraa Styrofoam 300 SL-A-N 200 mm 4. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. Käytä Foamlocklevylukkoja. L 1 5. Peitä ulkonemaa 20 30 mm:n sora- tai hiekkakerroksella. Reunuskivet upotetaan betoniin tai 0 50 mm:n murskeeseen. 6. Levitä ulkoneman päälle ruokamultaa tai muuta maaainesta. 7. Peitä eriste vähintään 200 mm paksulla kantavalla soratai hiekkakerroksella, tiivistä ja tasoita. 8. Pinnoita asfaltilla, laatoilla, sepelillä tms.

6 Autotallin, ulkorakennuksen tai vajan routasuojaus Käyttämällä Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristyslevyjä kylmän autotallin routasuojauksessa kaivannon syvyydeksi tulee ainoastaan 0,3 0,5 m. Ilman edellä mainittua routasuojausta perustamissyvyys on oltava 1,5 2,5 m paikkakunnan sijainnista riippuen. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. asfaltti tai laatoitus 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä sokkelikaivannon pohjalle kerros (50 100 mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. Käytä Foamlocklevylukkoja. 5. Vala sokkeli suoraan Styrofoam 300 SL-A-N päälle, tai muuraa sokkeli harkoista 50 mm:n betonitasoituksen päälle (asenna 2 kpl 8 mm:n raudoitusterästä). Sokkelin leveydeksi riittää hyvin 150 mm silloin Styrofoam SL-A-N kestää pitkäaikaista kuormitusta 21kN/m (2,1 t/m). 200-300 mm 150 mm Styrofoam 300 SL-A-N 100 mm soraa 1000 mm 6. Asenna ulkoneva eristysosa ja täytä ensin 20 30 mm:n sorakerroksella, sitten ruokamullalla. 7. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N -levyjä sokkelin sisäpintaa vasten, täytä soralla, tasoita ja tiivistä. valettu sokkeli valettu lattia 8. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. routaeriste sokkelin ja lattian alla 9. Asenna raudoitusverkko ja vala betonilattia. Oven kohdalla laatan paksuntaminen voi olla paikallaan.

7 Autokatosten, aitojen ym. sokkelipalkin tai peräkkäisten pilarianturoiden routasuojaus Routasuojaus Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristyslevyllä takaa matalan routimattoman perustuksen ilman syviä kaivantoja. Suositellaan mm. asuinrakennuksen yhteydessä olevan autokatoksen routaeristykseen. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L2, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä sokkelikaivannon pohjalle kerros 50 100 mm soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Vala sokkelipalkki suoraan Styrofoam 300 SL-A-N -levyjen päälle. Jo 150 mm leveä sokkelipalkki Styrofoam 300 SL-A-N päällä kestää 21 kn/m (2,1 t/m). 200 300 mm takaisin täytetty ruokamulta Styrofoam 300 SL-A-N puutolppa tolpan jalka asfaltti, laatoitus tai sepeli soraa 100 mm 5. Asenna, jos tarpeellista, ulkoneva eristys. L 1 L 2 6. Jos ulkopuolelle tulee nurmikko, peitä ulkonevat levyt soralla (20 30 mm), sitten ruokamultaa. 7. Autokatoksen sisällä tasoitetaan ja tiivistetään noin 200 mm soraa kantavaksi alustaksi. 8. Pinnoita asfaltilla, laatoilla tai sepelillä.

8 Laatoitettujen ulkoterassien routasuojaus Laatoitetun ulkoterassin routasuojauksessa on oltava erityisen huolellinen, jotta lopputulos on tasainen vuodesta toiseen eikä routimista sekä tasoeroja laattojen välillä pääse syntymään. Noudattamalla oheisia ohjeita ja käyttämällä Styrofoam 300 SL-A-N-maaeristelevyjä saadaan paras mahdollinen lopputulos ja routimishuolet voidaan unohtaa. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L1, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle kerros (50 100 mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti ja rakoja jättämättä. Käytä Foamlock-levylukkoja. 5. Peitä ulkoneva eristys 20 30 mm sora- tai hiekkakerroksella. 6. Levitä laatoitettavalle alueelle 50 mm soraa, tasoita. 7. Levitä soran päälle hiekkaa, tasoita ja tiivistä. betoni- tai luonnokivilaatat tai kivet hiekkaa soraa ruokamulta 8. Levitä ylileveyden päälle ruokamultaa ympäristön tasoon asti. 9. Tiivistetyn hiekkakerroksen päälle levitetään laattojen valmistajan asennusohjeiden mukaan asennushiekkakerros, jonka päälle laatat ladotaan. soraa tai hiekkaa Styrofoam 300 SL-A-N L 1

9 Portaiden routasuojaus Pilarianturoiden routasuojaus Jos portaat pääsevät liikkumaan routimisen vuoksi, syntyy vaurioita, joita on vaikea korjata. Varsinkin, jos portaat kiinnitetty talon seinään, on portaiden routasuojaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Portaiden päästessä liikkumaan seinäkin voi samalla vaurioitua. Näiltä ongelmilta vältytään, jos routaroutasuojaus tehdään huolellisesti ohjeita noudattaen ja Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristettä käyttäen. Oheinen esimerkki soveltuu sekä avo- että maanvaraisten portaiden routaeristykseen. Routa voi liikutella anturoita, vaikka ne olisi perustettu routimattomaan syvyyteen asti. Tämä voi johtua siitä, että kylmyys kulkeutuu betonipilaria ja anturaa pitkin routivaan syvyyteen tai maa voi jäätyä rakennelmaan kiinni ja se liikkuu roudan nosteen mukana. Tämä ehkäistään eristämällä rakenne huolellisesti Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristeellä samalla voidaan perustamissyvyyttä merkittävästi pienentää. Yksittäisten pilarianturoiden eristäminen vaatii suhteellisen suuren eristysalueen. Jos pilareita on useita, kannattaa silloin käyttää sokkelipalkin eristystapaa, näin säästetään eristysmateriaalia. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L3, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle kerros (50 100 mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristeelle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle. 5. Betonoi tai asenna tehdasvalmisteinen porras levyille levitetyn 20 30 mm hiekkakerrokselle. 6. Levitä eristeen päälle 50 100 mm soraa tai hiekkaa. 7. Täytä kaivanto pinnoituksen (betonilaatat, asfaltti, sepeli, nurmikko) edellyttämällä maalajilla. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L3, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle suodatinkangas ja kerros (50 100 mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle. 5. Rakenna anturamuotti Styrofoam 300 SL-A-N levyistä käyttämällä Foamlock-levylukkoja. 6. Vala antura muottiin Styrofoam 300 SL-A-N levyjen päälle. Teräsjalka kiinnitetään valuun. 400 x 400 mm:n antura Styrofoam 300 SL-A-N päällä kestää 22 kn (2,2 t). Suuremmilla kuormilla voidaan käyttää Styrofoam levyjä, joilla on vielä suurempi kuormituksen kesto. 7. Peitä eristys 20 30 mm:n hiekka tai sorakerroksella. 8. Sulje kaivanto ruokamullalla tai muulla maa-aineksella. pilarijalka puupilari 200-300 mm betoniantura L 3 20-30 mm 20-30 mm ruokamultaa tms. 200-300 100 mm pinnoituksen ed. maalaji Styrofoam 300 SL-A-N soraa 50-100 mm Styrofoam 300 SL-A-N soraa 100 mm L 3

10 Vesi- ja viemäriputkien routasuojaus Vesi- ja viemäriputket kaivetaan yleensä routimattomaan syvyyteen. Siitä huolimatta putket saattavat joskus jäätyä. Tätä voidaan ehkäistä eristämällä putket yläpuolelta tai ympäriltä Styrofoam 300 BE-AN -eristelevyillä. Tällöin putkia ei myöskään tarvitse upottaa routimattomaan syvyyteen asti. Myös vanhoja putkia voidaan suojata em. eristelevyillä. Eristepaksuutta ja -leveyttä vesi- ja viemäriputkille valittaessa on otettava huomioon monia tekijöitä. Hankalissa putkieristystöissä (esim. pitkät eristysmatkat) suosittelemme kääntymistä LV-asiantuntijan puoleen. Vaakasuora ja hevosenkegän muotoinen suojaus Kallioperässä olevat putket Kalliossa tai vastaavassa paikassa olevat putket on eristettävä ympäriinsä. Rakenna Styrofoam 300 BE-AN -eristelevyistä eristelaatikko. Kysy neuvoa rakennustarvikekauppiaalta. Huom! Eristelaatikkoon asetettavat putket saattavat vaatia lämmitystä, esim. lämmityskaapelin avulla. Kaapelin mitoituksessa on noudatettava valmistajan ohjeita tai kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta. Asentaminen Eristelevyt liitetään nopeasti ja helposti toisiinsa esim. rst-ruuvilla. Kysy lisää rakennustarvikekaup piaaltasi. 1. Kaiva oikean syvyinen ja levyinen putkioja. Kaivannon reunojen kaadon on oltava 2:1 sortumien estämiseksi. 2. Levitä pohjalle 100 mm:n kerros soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä. 3. Laita putket paikalleen ja asenna sivuille mahdollinen eriste. 4. Peitä 100 mm:n sorakerroksella ja tasoita. 5. Asenna päälle vaakasuora eriste tiiviisti ja rakoja jättämättä. 6. Täytä hiekalla, soralla tai ruokamullalla. Tarkasta, että eriste ei ole liikkunut tai vaurioitunut.

11 Pihateiden ja kylmien rakenteiden routaeristeen paksuus Tuote: Styrofoam 300 SL-A-N Routimiskerroin SP 10 mm 2 /KH Routanousu 50 mm kerran 50 vuodessa Pohjamaa routiva siltti tai savi Eristeen alapuolisen routimattoman täytön vähimmäispaksuus: Mitoituspakkasmäärä <50 000 h C 0,2 m Mitoituspakkasmäärä 50 000 60 000 h C 0,4 m Mitoituspakkasmäärä >60 000 h C 0,6 m Routaeristeen syvyys maanpinnasta vähintään 0,3 m Alahärmä....... 140 Alajärvi........ 140 Alastaro........ 100 Alavieska....... 140 Alavus......... 140 Anjalankoski..... 100 Artjärvi........ 120 Asikkala........ 120 Askainen........ 80 Askola......... 100 Aura...........80 Brandö......... 70 Dragsfjärd....... 80 Eckerö.......... 70 Elimäki......... 100 Eno........... 180 Enonkoski....... 140 Enontekiö...... 200 Espoo......... 100 Eura.......... 100 Eurajoki........ 100 Evijärvi......... 140 Finström........ 70 Forssa......... 100 Föglö.......... 70 Geta........... 70 Haapajärvi...... 140 Haapavesi....... 140 Hailuoto........ 140 Halikko........ 100 Halsua......... 140 Hamina........ 100 Hammarland..... 70 Hankasalmi..... 140 Hanko.......... 80 Harjavalta....... 120 Hartola........ 120 Hattula........ 100 Hauho......... 120 Haukipudas..... 180 Haukivuori...... 140 Hausjärvi....... 120 Heinola........ 120 Heinävesi....... 140 Helsinki........ 100 Himanka....... 140 Hirvensalmi..... 140 Hollola......... 120 Honkajoki....... 120 Houtskari........ 80 Huittinen....... 120 Humppila....... 100 Hyrynsalmi..... 200 Hyvinkää....... 100 Hämeenkoski.... 120 Hämeenkyrö..... 120 Hämeenlinna.... 120 Ii............. 180 Iisalmi......... 180 Iitti........... 120 Ikaalinen....... 120 Ilmajoki........ 140 Ilomantsi....... 180 Imatra......... 120 Inari.......... 200 Iniö............ 80 Inkoo.......... 80 Isojoki......... 120 Isokyrö......... 140 Jaala.......... 120 Jalasjärvi....... 120 Janakkala....... 120 Joensuu........ 180 Jokioinen....... 100 Jomala......... 70 Joroinen........ 140 Joutsa......... 120 Joutseno....... 120 Juankioski....... 180 Jurva.......... 120 Juuka.......... 180 Juupajoki....... 120 Juva........... 140 Jyväskylä....... 140 Jyväskylän mlk.... 140 Jämijärvi....... 120 Jämsä......... 140 Jämsänkoski..... 140 Jäppilä......... 140 Järvenpää....... 100 Kaarina.........80 Kaavi.......... 180 Kajaani........ 200 Kalajoki........ 140 Kalvola......... 120 Kangasala....... 120 Kangaslampi..... 140 Kangasniemi..... 140 Kankaanpää..... 120 Kannonkoski..... 140 Kannus........ 140 Karijoki........ 120 Karinainen.......80 Karjaa..........80 Karjalohja....... 100 Karkkila........ 100 Karstula........ 180 Karttula........ 140 Karvia......... 120 Kaskinen....... 120 Kauhajoki....... 120 Kauhava........ 140 Kauniainen...... 100 Kaustinen....... 140 Keitele......... 180 Kemi.......... 200 Kemijärvi....... 200 Keminmaa...... 200 Kemiö..........80 Kempele........ 180 Kerava......... 100 Kerimäki........ 140 Kestilä......... 180 kesälahti....... 140 Keuruu......... 140 Kihniö......... 120 Kiihtelysvaara.... 180 Kiikala......... 100 Kiikoinen....... 120 Kiiminki........ 200 Kinnula........ 180 Kirkkonummi.....80 Kisko.......... 100 Kitee.......... 180 Kittilä......... 200 Kiukainen....... 100 Kiuruvesi....... 180 Kivijärvi........ 180 Kodisjoki........ 70 Kokemäki....... 120 Kokkola........ 140 Kolari......... 200 Konnevesi....... 140 Kontiolahti...... 180 Korpilahti....... 140 Korppoo........ 80 Korsnäs........ 120 Kortesjärvi...... 140 Koski.......... 100 Kotka.......... 100 Kouvola........ 120 Kristiinankaupunki. 120 Kruunupyy...... 140 Kuhmalahti...... 120 Kurmo......... 200 Kuhmoinen...... 120 Kuivaniemi...... 200 Kullaa......... 120 Kumlinge........ 70 Kuopio......... 140 Kuortane....... 140 Kurikka......... 120 Kuru.......... 120 Kustavi......... 80 Kuusamo....... 200 Kuusankoski..... 120 Kuusjoki........ 100 Kylmäkoski...... 120 Kyyjärvi........ 140 Kälviä......... 140 Kärkölä........ 120 Kärsämäki...... 180 Kökar.......... 70 Köyliö......... 100 Lahti.......... 120 Laihia......... 120 Laitila..........80 Lammi......... 120 Lapinjärvi....... 100 Lapinlahti....... 180 Lappajärvi....... 140 Lappeenranta.... 120 Lappi.......... 100 Lapua......... 140 Laukaa......... 140 Lavia.......... 120 Lehtimäki....... 140 Leivonmäki...... 140 Lemi.......... 120 Lemland........ 70 Lempäälä....... 120 Lemu.......... 80 Leppävirta...... 140 Lestijärvi....... 140 Lieksa......... 180 Lieto...........80 Liljendal........ 100 Liminka........ 180 Liperi.......... 180 Lohja.......... 100 Lohtaja........ 140 Loimaa......... 100 Loppi.......... 120 Loviisa......... 100 Luhanka........ 140 Lumijoki........ 180 Lumparland...... 70 Luopioinen...... 120 Luoto.......... 140 Luumäki........ 120 Luvia.......... 100 Längelmäki...... 120 Maalahti....... 120 Maaninka....... 180 Maarianhamina... 70 Maksamaa...... 140 Marttila........ 100 Masku..........80 Mellilä.......... 70 Merijärvi....... 180 Merikarvia...... 120 Merimasku...... 80 Miehikkälä...... 100 Mietoinen.......80 Mikkeli......... 140 Mouhijärvi...... 120 Muhos......... 180 Multia......... 140 Muonio........ 200 Mustasaari...... 120 Muurame....... 140 Muurla........ 100 Mynämäki.......80 Myrskylä....... 100 Mäntsälä....... 100 Mänttä........ 120 Mäntyharju..... 140 Naantali........ 80 Nakkila........ 100 Nastola........ 120 Nauvo..........80 Nilsiä.......... 180 Nivala......... 140 Nokia.......... 120 Noormarkku..... 100 Nousiainen...... 80 Nummi-Pusula... 100 Nurmes........ 180 Nurmijärvi...... 100 Nurmo......... 140 Närpiö......... 120 Oravainen....... 140 Orimattila...... 120 Oripää......... 100 Orivesi......... 120 Oulainen....... 180 Oulu.......... 180 Oulunsalo....... 180 Outokumpu..... 180 Padasjoki....... 120 Paimio......... 100 Paltamo........ 200 Parainen........ 80 Parikkala....... 120 Parkano........ 120 Pattijoki........ 180 Pedersöre....... 140 Pelkosenniemi... 200 Pello.......... 200 Perho.......... 140 Pernaja........ 100 Perniö..........80 Pertteli......... 100 Pertunmaa...... 140 Peräseinäjoki..... 140 Petäjävesi....... 140 Pieksämäen mlk... 140 Pieksämäki...... 140 Pielavesi........ 180 Pietarsaari...... 140 Pihtipudas...... 180 Piikkiö..........80 Piippola........ 180 Pirkkala........ 120 Pohja.......... 80 Polvijärvi....... 180 Pomarkku....... 120 Pori........... 100 Pornainen....... 100 Porvoo......... 100 Posio.......... 200 Pudasjärvi...... 200 Pukkila......... 100 Pulkkila........ 180 Punkaharju...... 140 Punkalaidun..... 120 Puolanka....... 200 Puumala....... 140 Pyhtää......... 100 Pyhäjoki........ 140 Pyhäjärvi....... 140 Pyhäntä........ 180 Pyhäranta....... 80 Pyhäselkä....... 180 Pylkönmäki...... 140 Pälkäne........ 200 Pöytyä......... 100 Raahe......... 180 Raisio..........80 Rantasalmi...... 140 Rantsila........ 180 Ranua......... 200 Rauma......... 100 Rautalampi...... 140 Rautavaara...... 180 Rautjärvi....... 140 Reisjärvi........ 140 Renko......... 120 Riihimäki....... 120 Ristiina........ 140 Ristijärvi....... 200 Rovaniemi...... 200 Rovaniemi mlk... 200 Ruokolahti...... 140 Ruotsinpyhtää.... 100 Ruovesi........ 120 Rusko.......... 80 Ruukki......... 140 Rymättylä....... 80 Rääkkylä........ 140 Saari.......... 120 Saarijärvi....... 140 Sahalahti....... 120 Salla.......... 200 Salo........... 100 Saltvik.......... 70 Sammatti....... 100 Sauvo..........80 Savitaipale...... 140 Savonlinna...... 140 Savonranta...... 140 Savukoski....... 200 Seinäjoki....... 140 Sievi.......... 140 Siikainen....... 120 Siikajoki........ 180 Siilinjärvi....... 180 Simo.......... 200 Sipoo.......... 100 Siuntio......... 80 Sodankylä...... 200 Soini.......... 140 Somero........ 100 Sonkajärvi...... 180 Sotkamo....... 200 Sottunga........ 70 Sulkava........ 140 Sumiainen...... 140 Sund........... 70 Suodenniemi..... 120 Suolahti........ 140 Suomenniemi.... 120 Suomusjärvi..... 100 Suomussalmi.... 200 Suonenjoki...... 140 Sysmä......... 120 Säkylä......... 100 Särkisalo........80 Taipalsaari...... 120 Taivalkoski...... 200 Taivassalo....... 80 Tammela....... 120 Tammisaari...... 80 Tampere........ 120 Tarvasjoki....... 100 Tervo.......... 140 Tervola........ 200 Teuva.......... 120 Tohmajärvi...... 140 Toholampi...... 140 Toijala......... 120 Toivakka........ 140 Tornio......... 200 Turku.......... 80 Tuulos......... 120 Tuupovaara...... 180 Tuusniemi...... 180 Tuusula........ 100 Tyrnävä........ 180 Töysä.......... 140 Ullava......... 140 Ulvila.......... 100 Urjala......... 100 Utajärvi........ 180 Utsjoki........ 200 Uukuniemi...... 140 Uurainen....... 140 Uusikaarlepyy.... 140 Uusikaupunki..... 80 Vaala......... 200 Vaasa......... 120 Vahto..........80 Valkeakoski...... 120 Valkeala........ 120 Valtimo........ 180 Vammala....... 120 Vampula....... 100 Vantaa......... 100 Varkaus........ 140 Varpaisjärvi...... 180 Vehmaa......... 80 Vehmersalmi..... 140 Velkua.......... 80 Vesanto........ 140 Vesilahti........ 120 Veteli.......... 140 Vieremä........ 180 Vihanti......... 180 Vihti.......... 100 Viiala.......... 120 Viitasaari....... 140 Viljakkala....... 120 Vilppula........ 120 Vimpeli........ 140 Virolahti........ 100 Virrat.......... 120 Virtasalmi....... 140 Vuolijoki........ 180 Vårdö.......... 70 Vähäkyrö....... 120 Värtsilä........ 140 Västanfjärd...... 80 Vöyri.......... 140 Yli-Ii.......... 200 Ylihärmä....... 140 Ylikiiminki...... 180 Ylistaro........ 140 Ylitornio....... 200 Ylivieska........ 140 Ylämaa........ 100 Ylänne......... 100 Ylöjärvi........ 120 Ypäjä.......... 100 Äetsä.......... 120 Ähtäri......... 140 Äänekoski....... 140

Mitoituspakkasmäärä F50 (kerran 50 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä) Nuorgam Kilpisjärvi Ivalo 65000 h C 75000 h C 70000 h C 65000 h C 60000 h C Muonio Sodankylä Apukka Portimojärvi Salla 70000 h C 75000 h C XPS 130 mm 70000 h C XPS 130 mm Kemi Kuusamo 65000 h C XPS 120 mm 55000 h C 50000 h C Pudasjärvi Oulu Suomussalmi 60000 h C XPS 110 mm Lämpimien rakennuksten routaeristeen minimipaksuus alueittain Suomessa Nurkka-alueilla (1,5 2,0 m matkalta) eristyspaksuuksia kasvatetaan vähintään 40 %. 45000 h C Vaasa 40000 h C Kihniö Kruunupyy Alajärvi Vesanto Jyväskylä Leivonmäki Kajaani Vieremä Kuopio Varkaus Lieksa Punkaharju Joensuu 55000 h C XPS 100 mm 50000 h C XPS 90 mm 35000 h C Pori Turku Jokioinen Vantaa Pälkäne Lahti Lappeenranta Rankki 40000 h C XPS 70 mm 45000 h C XPS 80 mm 35000 h C XPS 50 mm Isover ja WWF tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lue lisää: www.energiatalkoot.fi. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 250, Kerkkolankatu 37-39 05801 Hyvinkää e-mail: etunimi.sukunimi@saint-gobain.com www.isover.fi