Tästä oppaasta löydät tietoa 7. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä sekä opiskelusta yläkoulun 7. 9. luokilla. Kaikista käytännön asioista saat lisätietoa lapsesi nykyisestä koulusta sekä yläkoulujen rehtoreilta ja opinto-ohjaajilta. Lisätietoa löydät myös Keravan internet sivuilta osoitteesta: www.kerava.fi/palvelut/kasvatusopetus-ja-koulutus/perusopetus SISÄLLYS: Opetusjohtajan terveiset... Keravan kolme yhtenäiskoulua... Mikä muuttuu 7. luokalle siirryttäessä? Oppilaaksiotto... Miten 7. luokalle siirrytään? Yläkouluun ilmoittautuminen.. Tärkeät päivämäärät.. Painotusluokat... Painotusluokille hakeminen... Painotusluokkien soveltuvuuskokeet. Painotusluokat Keravanjoen koulussa.. Painotusluokat Kurkelan koulussa.. Painotusluokat Sompion koulussa.. Opetussuunnitelma....... Tuntijako yläkoulussa.... Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.. Kieliopinnot..... Valinnaisaineet.. Oppimisen arviointi.... Työelämään ja jatkokoulutukseen tutustuminen, TET.. Oppilaasta pidetään huolta Koulujen yhteystiedot.. Opetustoimen yhteystiedot... 3 4 6 8 12 13 14 16 17 18 20 22 23 24 26 27 28 29 31 34 36 Kaikkien koulujen yhteinen vanhempainilta 6. luokkalaisten huoltajille ja oppilaille järjestetään torstaina 8.12.2016 klo 18.00 20.00 Keudatalon Kerava-salissa. Tervetuloa! 2
TOIMIALAJOHTAJAN TERVEHDYS Syksy 2017 tuo mukanaan paljon uutta. Kuudesluokkalaisia odottaa siirtyminen yläkouluun. Keravalla kaikille peruskoululaisille tarjotaan opetussuunnitelmaltaan yhtenäinen koulupolku. Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle voi kuitenkin tuntua isolta muutokselta. Teemme kaikkemme, että yhtenäinen koulupolku toteutuisi ja siirtyminen yläkouluun tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti. Syksyn tullen myös kouluverkko uudistuu Keravalla. Yläkouluopetusta tarjotaan jatkossa kolmessa eri koulussa. Kurkelan yhtenäiskoulu avaa ovensa, ja Sompion koulu aloittaa yhtenäiskouluna. Keravanjoen koulu jatkaa toistaiseksi nykyisellään. Toivotan kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän perheilleen hyviä valintoja ja antoisaa koulunkäyntiä Keravalla. OPETUSJOHTAJAN TERVEHDYS Seitsemäsluokkalaisilta edellytetään suurempaa itsenäisyyttä kuin alakoulussa. Kodin tuki koulutyölle on edelleen erittäin tärkeää. Oppilaat kaipaavat vanhempien kiinnostusta ja kannustusta koulutyöhön kaiken aikaa, koko peruskoulun ajan. Koulunkäynnin tukemiseksi on tärkeää, että tieto kulkee kodin ja koulun välillä. Ensi syksynä 7. luokalla aloittava ikäluokka on ensimmäinen, joka opiskelee yläkoulun oppiaineet ja valinnaisaineet uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Myös perusopetuksen painotusopetus uudistuu, ja painotusluokkien määrä kasvaa. Jatkumo Keravan lukioon ja aikuislukioon vahvistaa keravalaista yhtenäistä koulupolkua, kun lukion painotuslinjat alkavat. Tervetuloa yläkouluun! Tiina Larsson, toimialajohtaja Pia Aaltonen, opetusjohtaja 3
KERAVAN KOLME YHTENÄISKOULUA Lukuvuodesta 2017-2018 lähtien Keravalla toimii kolme yhtenäiskoulua, joissa opiskelee sekä ala että yläkoululaisia. Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipisteessä opiskelee yläkoululaisia vuosiluokilla 7.-9. Kurkelan alakoulu muuttuu yhtenäiskouluksi ja vastaanottaa lukuvuonna 2017-2018 ensimmäisen kerran myös 7.-8. luokkalaisia. Sompion yläkoulu muuttuu myös yhtenäiskouluksi, jossa lukuvuonna 2017-2018 opiskelee yläkoululaisten lisäksi 1. luokkalaisia, ja jonne siirtyy Keskuskoulun musiikkiluokat 1.-6. KERAVANJOEN KOULU Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulun tavoitteena on tarjota oppilaille eheä oppimispolku ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan asti. Keravanjoen koulussa jokaisen on hyvä kasvaa, kehittyä, oppia ja onnistua yhdessä muiden kanssa. Keravanjoen koulussa painotetaan tekemällä oppimisen merkitystä. Keravanjoen koulu on yhtenäiskoulu, joka toimii kahdessa toimipisteessä, Lapilassa ja Jaakkolassa. Lapilan toimipisteessä toimivat luokat 1-6 sisältäen 14 perusopetusryhmää, erityisluokka ja valmistava opetus. Jaakkolan toimipisteessä ovat luokat 7-9 sisältäen 16 perusopetusryhmää sekä kaksi erityisluokkaa. Painopistealueina ovat perustietojen ja -taitojen oppiminen ja jatko-opiskelukelpoisuuden varmistaminen. Oppimisen tukena ja työskentelyssä käytetään monipuolisia, vaihtelevia, opittavaan asiaan soveltuvia ja oppilaiden oppimisedellytykset huomioon ottavia menetelmiä. Käytämme tarvittaessa opetuksessa joustavaa ryhmittelyä ja samanaikaisopetusta. Tiivis yhteistyö erityisopettajan ja opettajien välillä varmistaa hyvän oppimisen. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman ja toisen työn arvostamiseen. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön, toisten huomioonottamiseen ja hyvään käytökseen. Korostamme toiminnassamme yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Painotamme hyviä tapoja opiskelussa. Sirpa Nenonen, rehtori 4
KURKELAN KOULU Kurkelan koulussa on hyvä olla, ilo oppia ja turvallista kasvaa. Kurkelan koulu on uusi yhtenäiskoulu, joka aloittaa toimintansa elokuussa 2017. Koulussa on luokkia ensimmäisestä yhdeksänteen (lukuvuonna 2017-2018 luokat 1.-8.). Koulun toimintakulttuurille keskeistä on yhdessä tekeminen, lapsilähtöisyys, hyvä oppilaantuntemus ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. Pyrkimyksenämme on luoda alkuopetuksesta kiireetön ja eheyttävä kokonaisuus, jossa oppilaat saavat mahdollisuuksien mukaan edetä omaan tahtiinsa molempiin suuntiin eriyttävästi. Yhteistoiminnallisuus näkyy myös ylempien luokkien toiminnassa. Aineenopetuksessa painotamme erityisesti oppilaan itseohjautuvuuden kehittymistä sekä omien vahvuuksien ja oman suunnan löytämistä. Oppimista pyritään viemään mahdollisuuksien mukaan ulos luokkahuoneista kohti autenttisia oppimisympäristöjä. Oppilaat työskentelevät pääosin pienissä ryhmissä ja saavat vaikuttaa oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Juha Ruutila, rehtori SOMPION KOULU Matkaeväät Sompiosta: osaamisen valmiudet jatko-opintoihin, valmiudet sopeutua muuttuvaan maailmaan ja valmiudet olla mukana muuttamassa maailmaa. Sompion koulun toimintakulttuuria määrittävät oppilaiden ja henkilökunnan yhdessä määrittämät arvot: oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, kannustavuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Sompion koulussa ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja kasvustaan, kunnioittamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien moninaisuutta sekä arvostamaan omaa kulttuuria. Tapakasvatus on Sompion koulussa myös keskeisessä asemassa, koska se tukee turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Edellä kuvattu kasvatuksellinen toimintakulttuuri tukee oppilaan hyvinvointia. Hyvinvoiva oppilas on myös oppijana vahva. Oppilasta rohkaistaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, olemaan aktiivinen ja aloitteellinen opetustilanteissa sekä olemaan avoin eri tietolähteille ja samalla lähdekriittinen. Lukuvuonna 2017 2018 Sompion koulu muuttuu yhtenäiskouluksi ja koulussa järjestetään opetusta luokilla 1 9. Yleisopetusryhmien lisäksi koulussa toimii joustavan perusopetuksen ryhmä, polikliinisen opetuksen ryhmä, valmistavan opetuksen ryhmä. Perusopetuksen lisäksi Sompiossa järjestetään ensi syksystä alkaen perusopetuksen lisäopetusta eli kymppiluokkaopetusta. Risto Kilvelä, rehtori 5
MIKÄ MUUTTUU YLÄKOU- LUUN SIIRRYTTÄESSÄ? Keravan perusopetuksen toimintakulttuurin arvopohjan muodostavat perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjatut arvot: lapsilähtöisesti oppien, monella tavalla tehden, turvallisesti kasvaen, yhdessä osallistumien ja kestävään tulevaisuuteen suunnaten. Yläkouluun siirryttäessä oppilaan vastuu omasta opiskelustaan kasvaa. Tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat. Ne vaativat entistä enemmän työskentelyä myös oppituntien jälkeen. Omien opintojen suunnittelu ja arviointi kasvaa koulun tarjoaman valinnaisuuden myötä. On tärkeää, että kodeissa seurataan ja tuetaan yläluokille siirtymistä. Oppilaan päivittäinen työaika pitenee. Oppilaan kouluviikon pituus on oppilaan ainevalinnoista riippuen keskimäärin 30 tuntia. Myös oppiaineiden määrä lisääntyy. Uusia oppiaineita ovat terveystieto, oppilaanohjaus sekä osa valinnaisaineista. LUOKANVALVOJA JA AINEENOPETTAJAT Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa oppiaineessa on eri opettaja. Opettajat ovat saaneet oman aineensa koulutuksen. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka seuraa luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita, pitää yhteyttä huoltajiin ja käy jouluhelmikuussa arviointikeskustelun oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Yleensä luokanvalvoja opettaa jotakin oppiainetta luokkansa oppilaille ja tapaa luokkaansa myös luokanvalvojantunneilla. 6
OPPILAANOHJAAJAT Kaikissa kouluissa toimii oppilaanohjaajia, jotka ohjaavat oppilaita sekä henkilökohtaisesti että oppitunneilla. Tarkoituksena on tukea ja ohjata oppilaita siten, että jokainen selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle sopivia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjaajat järjestävät vuosittain oppilaille myös tutustumista työelämään (TET). TUKIOPPILAAT Jokaiselle seitsemännelle luokalle nimetään omat 9. luokkalaiset tukioppilaansa. Koulutettujen tukioppilaiden tehtävänä on tukea ja auttaa uusia oppilaita sopeutumisessa uuteen kouluympäristöön. WILMA-TUNNUKSET Ensimmäisenä koulupäivänä oppilas saa henkilökohtaiset Wilma-tunnukset, jollei hänellä niitä vielä ole. Wilmasta hän näkee muun muassa oman työjärjestyksensä. Huoltajan Wilma-tunnukset toimivat edelleen lapsen siirryttyä yläkouluun. OPPIMISYMPÄRISTÖ Yläkoulussa oppilaat jaetaan perusluokkien koosta ja ainevalinnoista riippuen erilaisiin opetusryhmiin. Opetussuunnitelman mukaisesti oppimista tapahtuu paitsi luokissa ja koulun muissa tiloissa, yhä enemmän myös koulun seinien ulkopuolella. 7
OPPILAAKSIOTTO ENSISIJAINEN OPPILAAKSIOTTO Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu soveltuva paikka. Yläkouluille määritellyillä oppilaaksiottoalueilla asuville koululaisille osoitetaan lähikouluksi joko Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste, Kurkelan koulu tai Sompion koulu. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit löydät osoitteesta www.kerava.fi kohdasta: Kasvatus, opetus ja koulutus -> Perusopetus -> Oppilaaksi ottaminen Yläkouluun ilmoittaudutaan Wilman kautta 9.12.2016-8.1.2017 välisenä aikana. Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti niin sanottuihin syöttäviin alakouluihin. Yläkouluille syöttävät koulut ovat seuraavat: Ahjon koulu syöttää oppilaita Keravanjoen yhtenäiskouluun. Keravanjoen koulun Lapilan toimipisteen oppilaat jatkavat yläkouluopintojaan Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipisteessä. Killan koulu ja Savion koulu syöttävät oppilaita Sompion yhtenäiskouluun. Kalevan koulu ja Keskuskoulu syöttävät oppilaita Kurkelan yhtenäiskouluun. Kurkelan koulun oppilaat jatkavat yläkouluopintojaan Kurkelan yhtenäiskoulussa. Yhtenäiskoulun oppilaalle ei tehdä uutta oppilaaksiottopäätöstä, jos hän jatkaa opintojaan samassa koulussa. Painotusopetukseen valituille tehdään kuitenkin uusi oppilaaksiottopäätös. Painotettuun opetukseen haetaan erillisen soveltuvuuskokeen kautta. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle oppilaiden lähikoulun osoittamisen yläkoulun osalta valmistelevat alakoulujen rehtorit yhteistyössä yläkoulujen rehtoreiden ja opetusjohtajan kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee opetusjohtaja. Tieto oppilaaksiottopäätöksestä annetaan kirjeitse. Oppilaaksiottopäätökset postitetaan 31.3.2017. 8
ERITYISOPETUKSEN JA VAL- MISTAVAN OPETUKSEN OP- PILAAKSIOTTO Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. Kaikissa kolmessa yhtenäiskoulussa tarjotaan tukea erityisen tuen oppilaalle. Erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaspaikkoja valmistelevat kasvatuksen ja opetuksen suunnittelijat yhteistyössä koulujen ja huoltajien kanssa. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät tämän oppaan sivulta 36. RUOTSINKIELISEN OPETUKSEN OPPILAAKSIOTTO Vuosiluokkien 7-9 ruotsinkielinen opetus järjestetään huoltajan valinnan mukaan Sipoon Kungsvägen skola:ssa tai Vantaan Helsinge skola:ssa. Huoltaja tekee valinnan sähköisen yläkouluun ilmoittautumisen yhteydessä, jos oppilas jatkaa ruotsinkielisessä opetuksessa myös yläkoulussa. 9
TOISSIJAINEN OPPILAAKSIOTTO Huoltajat voivat hakea oppilaalle koulupaikkaa toissijaisessa oppilaaksiotossa jostakin muustakin yläkoulusta, kuin oppilaalle osoitetusta lähikoulusta. Kouluun voidaan ottaa näitä toissijaisia hakijoita, jos lähikoulun osoittamisen jälkeen opetusryhmiin on jäänyt vapaita oppilaspaikkoja tai niitä on vapautumassa sen takia, että oppilaita hakeutuu muihin kouluihin. Toissijaista opiskelupaikkaa haetaan 5.4.2017-19.4.2017 toimittamalla toissijaisen oppilaaksioton hakulomake halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta. Tähän ns. toissijaiseen kouluun oppilaita otettaessa hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita, jotka löydät osoitteesta http://www.kerava.fi/palvelut/ kasvatusopetus-ja-koulutus/ perusopetus/oppilaaksi-ottaminen. Toisisijaisen haun hakulomake postitetaan ensisijaisen oppilaaksiottopäätöksen mukana. Lomakkeen voi myös tulostaa Keravan internet-sivuilta tai pyytää koulun rehtorilta. Halutessaan huoltaja voi käydä täyttämässä lomakkeen Sampolan palvelukeskuksessa, osoitteessa Kultasepänkatu 7. Toissijainen koulu ei ole opetuksen järjestäjän oppilaalle lain mukaan osoittama lähikoulu eikä oppilaalle synny koulukuljetusoikeutta toissijaiseen kouluun. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille myös osoitettuun lähikouluun syntyisi oikeus perusopetuslain mukaisiin koulumatkoihin kulloinkin voimassa olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Tieto oppilaaksiottopäätöksestä annetaan kirjeitse. Toissijaiset oppilaaksiottopäätökset postitetaan 27.4.2017. 10
MUUSSA KUNNASSA ASUVAT OP- PILAAT Huoltaja ilmoittaa oppilaan pääsääntöisesti oman asuinkuntansa yläkouluun. Näin toimitaan myös, jos muussa kunnassa asuva oppilas on saanut opiskella keravalaisessa alakoulussa toissijaisella oppilaaksiottopäätöksellä. Muussa kunnassa asuvan oppilaan huoltaja voi halutessaan hakea oppilaalle toissijaista oppilaspaikkaa keravalaisesta yläkoulusta. Ilmoittautumista ei tehdä sähköisesti Wilman kautta vaan paperisella ilmoittautumislomakkeella. Tulostettava lomake löytyy Keravan kotisivulta osoitteesta http://kerava.fi/asioiverkossa/lomakkeet-ja-hakemukset/ kasvatus-ja-opetus. Lomakkeen voi käydä täyttämässä Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteessä. Toissijaisen haun lomake toimitetaan suoraan halutun koulun rehtorille. Rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen toissijaisen haun kriteereiden mukaisesti, jos opetusryhmiin on lähikoulun osoittamisen jälkeen jäänyt vapaita oppilaspaikkoja. Muussa kunnassa asuvat oppilaat voivat hakeutua myös Keravan painotettuun opetukseen. Painotusluokille valitaan ensisijaisesti keravalaisia oppilaita. Ulkopaikkakuntalaisia voidaan ottaa painotusluokalle vain jos niissä on tilaa. Painotusluokan koko on 24 oppilasta. Kesken vuoden Keravalle muualta muuttavat, vastaavassa painotuksessa opiskelevat oppilaat otetaan suoraan painotusluokalle. 11
MITEN 7. LUOKALLE SIIRRY- TÄÄN? YLÄKOULUUN ILMOITTAUTUMINEN Yläkouluun ilmoittaudutaan Wilman kautta 9.12.2016-8.1.2017 välisenä aikana. Jos oppilaalle haetaan paikkaa yleisopetuksen luokasta terveydentilaan tai muuhun painavaan syyhyn perustuen, toimittaa huoltaja ilmoittautumisen jälkeen lausunnon opetusjohtaja Pia Aaltoselle. Huoltajan tulee toimittaa lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, minkälaisessa koulussa oppilas pystyy opiskelemaan. Jos perhe on muuttamassa Keravan sisällä tai pois Keravalta ilmoittautumisen ja yläkoulun aloittamisen välillä, ilmoittautumiseen voi kirjata tulevan osoitteen. Jos muutto ei ole ollut tiedossa ilmoittautumisen aikana, pyydetään asiasta ilmoittamaan kasvatus ja opetustoimeen heti muuton varmistuessa. Ilmoittautumisen yhteydessä huoltaja ilmoittaa myös, jos huoltaja on hakenut tai aikoo hakea oppilaalle koulupaikkaa jonkun muun kunnan koulusta. 12
TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Hakeminen painotusluokille Wilman kautta 9.12.2016-8.1.2017. Huoltajille ja oppilaille järjestetään infotilaisuus yläkouluun siirtymisestä torstaina 8.12.2016 klo 18.00 20.00 Keuda-talon Keravasalissa osoitteessa Keskikatu 3a. Painotusluokkien soveltuvuuskokeet viikoilla 3 ja 4 eli 16.-23.1.2017. Uusintasoveltuvuuskoe lääkärintodistuksella viikoilla 4 ja 5 eli 24.1.- 31.1.2017. Painotusluokkapäätösten postittaminen 3.3.2017. Yläkouluun ilmoittautuminen W ilman kautta 9.12.2016-8.1.2017. Oppilaaksiottopäätösten postittaminen 31.3.2017. Toissijainen haku 5.4. - 19.4.2017. Toissijaisten päätösten postittaminen 27.4.2017. Kuudesluokkalaisten yläkouluun tutustumispäivä keskiviikkona 17.5.2017. 13
PAINOTUSLUOKAT Kasvatus ja opetuslautakunta on syksyllä 2016 päättänyt perusopetuksen painotetun opetuksen järjestämisestä ja painotusluokkien sijoittumisesta 1.8.2017 alkaen. Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipisteessä on luonnontiedematematiikkapainotus sekä kansainvälisyyspainotus. Kurkelan koulussa tarjotaan kuvataiteen ja liikunnan painotukset. Sompion koulussa on musiikki-, liikunta ja ilmaisutaitopainotukset. Painotusluokille valitaan ensisijaisesti keravalaisia oppilaita. Ulkopaikkakuntalaisia voidaan ottaa painotusopetukseen vain, jos keravalaisia kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin nähden. Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta. Tunnit jakautuvat seuraavasti: Painotetun opetuksen tunnit (lisäävät oppilaan kokonaisuntimäärää) Valinnaisainekiintiön tunnit (vähentävät oppilaan muuta valinnaisuutta) 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk 2 2 2 2 2 2 1 1 2 2 14
Painotettu opetus yläkouluissa: Koulu Painotus Vuosiluokat Keravanjoki Sompio Kurkela Kansainvälisyys Luma Ilmaisutaito Liikunta Musiikki Kuvataide Liikunta 7-9 7-9 7-9 7-9 1-9 7-9 7-9 Yhdelle painotusluokalle valitaan 24 oppilasta. Valintakriteerinä käytetään soveltuvuuskoetta. Kriteerin tarkoitus on taata kaikille hakijoille tasapuolinen mahdollisuus hakeutua painotusopetukseen. Soveltuvuuskokeessa suoritetaan hakijoille annettuja tehtäviä. Tasapistetilanteessa arpa ratkaisee painotusluokalle pääsevän oppilaan. Vähimmäispistemäärä, jolla voi päästä painotusluokalle, on 60 % soveltuvuuskokeen maksimipistemäärästä. Jokaiseen painotukseen järjestetään uusintasoveltuvuuskoe viikon sisällä varsinaisesta soveltuvuuskokeesta. Oppilas voi osallistua uusintasoveltuvuuskokeeseen vain jos hän on lääkärintodistuksella estynyt osallistumaan varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen. Lääkärintodistus toimitetaan opetusjohtajalle, joka päättää, onko lääkärintodistus hyväksyttävä. Painotusluokalta mahdollisesti vapautuneet oppilaspaikat julistetaan haettaviksi lukuvuosittain kevätlukukaudella, jolloin järjestetään soveltuvuuskoe. Vapautuneet oppilaspaikat täytetään seuraavan lukuvuoden alusta lukien. Muusta kunnasta muuttava, vastaavassa painotuksessa opiskellut oppilas otetaan painotusluokalle ilman soveltuvuuskoetta. 15
PAINOTUSLUOKILLE HAKEMINEN Painotusluokille haetaan Wilman kautta 9.12.2016 8.1.2017. Haun yhteydessä oppilas voi valita tärkeysjärjestyksessä 1-3 painotusta, joihin pyrkii. Oppilas osallistuu kaikkien valitsemiensa painotusten soveltuvuuskokeisiin. Liikunnan painotukseen järjestetään Kurkelan ja Sompion koulujen yhtenen soveltuvuuskoe. Hakija kirjaa hakutilanteessa ensisijaisen ja toissijaisen toiveen koulusta, jonka liikuntapainotukseen toivoo pääsevänsä. Koulutoiveesta riippumatta kaikki liikuntapainotukseen hakevat oppilaat pisteytetään yhden soveltuvuuskokeen perusteella. Jos oppilaan saama pistemäärä ei riitä ensisijaiseen koulutoiveeseen, hän voi päästä opiskelemaan toissijaiseen koulutoiveeseen pistemääränsä perusteella. Liikuntapainotuksessa on sukupuolikiintiö (puolet tyttöjä ja puolet poikia). Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee opetusjohtaja. Tieto oppilaaksiottopäätöksestä annetaan kirjeitse. Painotusluokkapäätökset postitetaan huoltajille 3.3.2017. 16
PAINOTUSLUOKKIEN SOVELTUVUUSKOKEET Painostusluokkien soveltuvuuskokeet pidetään viikolla 3 ja 4: 16.-23.1.2017. Vain musiikkiluokan soveltuvuuskokeeseen lähetetään erillinen kutsu. Soveltuvuuskokeet järjestetään seuraavasti, kokoontuminen ko. koulun pääaulassa: Luonnontiede-matematiikkaluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste ma 16.1.2017 klo 9.00 Kansainvälisyysluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste ti 17.1.2017 klo 9.00 Kuvataideluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste ke 18.1.2017 klo 9.00 Ilmaisutaitoluokka Sompion koulu to 19.1.2017 klo 9.00: sukunimet A-K klo 12.00: sukunimet L-Ö Liikuntaluokka Sompion koulu pe 20.1.2017 klo 8.30-14 (ruokailu koululla, oma juomapullo mukaan) Musiikkiluokka Sompion koulu ma 23.1.2017, kokeeseen osallistuville lähetetään kutsu Uusintasoveltuvuuskokeeseen voi osallistua opetusjohtajan hyväksymällä lääkärintodistuksella viikoilla 4 ja 5: 24.-31.1.2017. Vain musiikkiluokan uusintasoveltuvuuskokeeseen lähetetään erillinen kutsu. Uusintasoveltuvuuskokeet järjestetään seuraavasti, kokoontuminen ko. koulun alaaulassa: Luonnontiede-matematiikkaluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste ti 24.1.2017 klo 9.00 Kansainvälisyysluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste ke 25.1.2017 klo 9.00 Kuvataideluokka Keravanjoen koulu Jaakkolan toimipiste to 26.1.2017 klo 9.00 Ilmaisutaitoluokka Sompion koulu pe 27.1.2017 klo 9.00 Liikuntaluokka Sompion koulu ma 30.1.2017 klo 8.30-14 (ruokailu koululla, oma juomapullo mukaan) Musiikkiluokka Sompion koulu ti 31.1.2017, kokeeseen osallistuville lähetetään kutsu 17
PAINOTUSLUOKAT KERAVANJOEN KOULUSSA 1.8.2017 alkaen Keravanjoen koulussa Jaakkolan toimipisteessä aloittavat toimintansa kansainvälisyys- ja luonnontiede-matematiikkaluokat. Kansainvälisyysluokalla uppoudutaan kansainvälisyyteen eri näkökulmista monipuolisten toimintatapojen ja kurssien avulla. Painotuksen tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta, omien juurien ja sitä myöten myös muiden kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Painotuksessa oppilailla on mahdollisuuksia kohdata eri maissa ja erilaisissa kulttuureissa eläviä ihmisiä sekä käyttää ja kehittää omaa kielitaitoaan. Tavoitteena on kasvattaa oppilaita suvaitsevaisuuteen ja yhteisöllisyyteen, tukea oppilaiden kasvua kohti vastuullista maailmankansalaisuutta ja tukea oppilaiden kykyä nähdä monimuotoisuus ja erilaisuus osana arkea. Luonnontiede-matematiikka luokalle valitaan erityisesti luonnontieteistä kiinnostuneita oppilaita. Heitä ohjataan työskentelemään määrätietoisesti matemaattis-luonnontieteellisen tutkimusasenteen saavuttamiseksi ja jatko -opintoja pohjustavan tietämyksen kartuttamiseksi. Yleisenä tavoitteena on parantaa oppilaan kykyä tiedonhankintaan ja sen soveltamisessa sekä itsenäisten ajattelutaitojen kehittämiseen. Soveltuvuuskokeessa on seuraavat viisi osiota: biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian sekä matematiikan osiot ja kirjoitelma. Soveltuvuuskokeessa on kirjallinen ja suullinen osio, jotka sisältävät erilaisia yksin ja ryhmässä laadittavia tehtäviä. 18
PAINOTUSLUOKAT KURKELAN KOULUSSA 1.8.2017 alkaen Kurkelan koulussa toimivat kuvataide- ja liikuntaluokat. Kuvataideluokalle valitut oppilaat opiskelevat kuvataidetta monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Opetus kehittää yksilöllisiä taipumuksia kuvantekijänä ja rohkaisee omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kuvataidepainotetun opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille hyvät kuvallisen ilmaisun taidot ja innostava oppimisympäristö. Kuvataiteen opetus kannustaa oppilasta nauttimaan omien tunteiden, havaintojen ja ajatusten ilmaisemisesta kuvallisesti käyttämällä eri tekniikoita ja välineitä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on myös oppilaan visuaalisen ajattelun sekä kuvanlukutaitojen kehittäminen. Kuvataidepainotuksen soveltuvuuskokeen testit mittaavat oppilaan kuvallisen ilmaisun taitoja ja ideointikykyä sekä kiinnostusta ja motivaatiota kuvataideluokalle. Kokeessa on piirustus- ja/tai maalaustehtävä, rakentelu ja/tai muotoilutehtävä ja kirjallinen tehtävä. Liikuntaluokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä kannustaa jatkamaan liikuntaa läpi koko elämän. Tavoitteena on tukea oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua liikunnan avulla. Tavoitteena on myös kehittää ja syventää liikunnallisia valmiuksia. Koululiikunnan avulla tarjotaan mahdollisimman paljon myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. Soveltuvuuskokeen liikuntatestit mittaavat monipuolisesti motorisia perustaitoja kehonhallinnan, rytmiikan, perusliikunnan ja välineenkäsittelyn osa-alueilta. Lisäksi mitataan hakijan kestävyyskuntoa. Soveltuvuuskokeessa on seuraavat viisi osiota: kehonhallinta, rytmiikka, välineenkäsittely, perusliikunta ja kestävyyskunto. 19
PAINOTUSLUOKAT SOMPION KOULUSSA 1.8.2017 alkaen Sompion koulussa toimivat ilmaisutaito-, musiikki- ja liikuntaluokat. Musiikkiluokat kaikilla vuosiluokilla 1-9 opiskelevat Sompion koulussa 1.8.2017 alkaen. Ilmaisutaitoluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Luokalla tutkitaan ja pyritään kehittämään omaa kokonaisilmaisua vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Luokalla opitaan ja opiskellaan erilaisten draamatyökalujen avulla. Ilmaisutunteja integroidaan muiden taide- ja taitoaineiden kanssa. Ilmaisutaitopainotuksen soveltuvuuskokeessa arvioidaan hakijan luovuutta, osallistumisvalmiutta, aktiivisuutta, ryhmässä toimimisen taitoja sekä hakemismotivaatiota ja - halua. Soveltuvuuskokeessa on kaksi osiota: taipumusta mittaava osio sekä kirjoitelma. Taipumusta mittaava osio on ryhmätilanne, jossa suoritetaan hakijoille annettuja tehtäviä. 20
Liikuntaluokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä kannustaa jatkamaan liikuntaa läpi koko elämän. Tavoitteena on tukea oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua liikunnan avulla. Tavoitteena on myös kehittää ja syventää liikunnallisia valmiuksia. Koululiikunnan avulla tarjotaan mahdollisimman paljon myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. Soveltuvuuskokeen liikuntatestit mittaavat monipuolisesti motorisia perustaitoja kehonhallinnan, rytmiikan, perusliikunnan ja välineenkäsittelyn osa-alueilta. Lisäksi mitataan hakijan kestävyyskuntoa. Soveltuvuuskokeessa on seuraavat viisi osiota: kehonhallinta, rytmiikka, välineenkäsittely, perusliikunta ja kestävyyskunto. Musiikkiluokkatoiminnan tavoitteena on lisätä oppilaiden musiikkiharrastusta, kehittää tietoja ja taitoja musiikin eri osa-alueilla ja kannustaa omaehtoiseen musiikin tekemiseen. Musiikkipainotuksen soveltuvuuskoe mittaa hakijan soveltuvuutta painotusluokalle tasapuolisesti riippumatta oppilaan aikaisemmista musiikkiopinnoista. Soveltuvuuskokeessa arvioitavat osa-alueet ovat erilaiset toistotehtävät (sävel-, melodian- ja rytmintoisto) ja laulu. Musiikkiluokalle otetaan yläkouluikäisiä, jos paikkoja vapautuu. Soveltuvuuskokeeseen ilmoittautunut oppilas kutsutaan soveltuvuuskokeeseen kirjeitse. 21
OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma ohjaa ja tukee koulun päivittäistä työtä. Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja oppiaineiden keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 lukien. Oppilas jatkaa 7. luokalla uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa. Tarkempaa tietoa uudesta opetussuunnitelmasta saa oppilaan koulun rehtorilta sekä vanhempainilloissa. Opetussuunnitelma löytyy Keravan internetsivulta osoitteesta www.kerava.fi (palvelut -> kasvatus opetus ja koulutus -> OPS2016 - opetussuunnitelmatyö Keravalla). LAAJA-ALAINEN OSAAMI- NEN Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan taitojen, tietojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alaista osaamista opetetaan osana kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat: 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen 22
TUNTIJAKO YLÄKOULUSSA Oppiaine 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 4 3 A1 kieli englanti 2 2,5 2,5 B1 kieli ruotsi 1 1 2 Matematiikka 3 4 4 Biologia ja maantieto 2 2 3 Fysiikka ja kemia 2 2 3 Terveystieto 1 1 1 Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 1 Historia 1 2 1 Yhteiskuntaoppi 1 1 1 Musiikki 2 Kuvataide 2 Käsityö 2 Liikunta 2 3 2 Kotitalous 3 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 3 2 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 Valinnaiset aineet 1 3 4 Vähimmäistuntimäärä yhteensä 30 30 30 Vapaaehtoinen A-2 kieli 2 2 2 Vapaaehtoinen B-2 kieli 2 2 Valinnaiset aineet, painotettu opetus 1 23
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN, MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskeltavien asioiden väliset suhteet esimerkiksi eri oppiaineita integroiden. Yksi eheyttävän opetuksen muoto on monialaiset oppimiskokonaisuudet, joita Keravalla toteutetaan joka vuosiluokalla vähintään kaksi lukuvuosittain. 24
25
KIELIOPINNOT 7.-9. luokilla alakoulussa aloitetut englannin ja ruotsin kielen opiskelu jatkuvat yläkoulussa. Jos oppilas on opiskellut 4. luokalta lähtien vapaaehtoista A2-kieltä (ranska, saksa tai venäjä), sen opiskelu jatkuu yläkoulussa. Lukuvuonna 2017-2018 7. luokalla opiskeleva oppilas voi lisäksi valita 8. luokalla valinnaiseksi B2-kieleksi espanjan tai kiinan. Oppilaan vapaaehtoinen A2-kieli lisää hänen viikottaista opetustuntimääräänsä kahdella tunnilla vuosiluokalla 7. Oppilas voi 8. ja 9. luokalla valita yhden valinnaisen kielen joko valinnaisuuden sisältä (=oppilaan valitsema yksi pitkä valinnainen, ei nosta oppilaan kokonaistuntimäärää) tai valinnaisuuden päälle, jolloin ko. kielen opiskelu lisää oppilaan opetustuntimäärää kahdella tunnilla viikossa. Jos oppilas opiskelee sekä A2- että B2-kieltä yläkoulussa, toinen kielistä lisää automaattisesti oppilaan opetustuntimäärää kahdella tunnilla viikossa. Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan peruskoulun loppuun saakka, eikä aloitettua kielen opiskelua voi ilman erityisen painavaa syytä lopettaa. Valinnaiset kielet edellyttävät nuorelta itseltään omakohtaista kiinnostusta, selkeää motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista asiaan. Siksi kiinnostus ja voimavarat tulee punnita tarkoin ennen valintaa. Perusopetuksessa aloitettujen kielten opiskelua voi yleensä jatkaa lukioissa ja useissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa. 26
VALINNAISAINEET Yläkoulussa opiskeluun tulee entistä enemmän valinnaisuutta, jonka toivotaan parantavan nuorten opiskelumotivaatiota ja ottavan huomioon oppilaiden erilaiset valmiudet, kiinnostukset ja harrastuneisuuden. Valinnat lisäävät oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan. Pitkissä valinnaisaineissa syvennetään tai sovelletaan yhteisten oppiaineiden sisältöjä. Ne voivat liittyä myös tieto- ja viestintäteknologiaan. Lyhyissä valinnaisaineissa tavoitteena on oppilaan harrastuneisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen lisääminen. Mikään valinnaisaine ei ole ehtona jatko-opiskelulle. Painotetulla luokalla opiskelu vähentää yläkoulussa oppilaan muuta valinnaisuutta (lisätietoja s. 14). Valinnaisaineet jaetaan taide ja taitoainevalinnaisiksi sekä muiksi valinnaisiksi. Taide ja taitoainevalinnaisena tarjotaan koulussa kuvataidetta, kotitaloutta, käsityötä, liikuntaa ja musiikkia. Taito ja taideainevalinnaiset arvioidaan osana ko. oppiainetta. Muut valinnaiset voivat olla koulun päätöksen mukaan mitä vain oppiaineita tai eri oppiaineita integroivia kursseja. Ne arvioidaan erillisellä merkinnällä tai arvosanalla. Oppilaan viikkotuntimäärä on yläkoulussa keskimäärin 30 tuntia, joista valinnaisia oppiaineita uuden opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevilla on seuraavasti: 7 lk 8 lk 9 lk Taide ja taitoainevalinnaiset 3 2 Muut valinnaiset 1 2 3 27
OPPIMISEN ARVIOINTI Perusopetuslain mukaan oppimisen arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin sekä saamaan tietoa osaamisestaan mm. jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Keravalla noudatetaan yhtenäistä arviointikulttuuria ja -käytäntöjä. Keravalaisen arviointikulttuurin keskiössä ovat oppimisen arvioinnin monipuolisuus, kannustavuus ja informatiivisuus sekä oppilaiden osallisuus oppimisen arvioinnissa. Opettajan antaman monipuolisen oppimisen arvioinnin lisäksi oppilailla on aktiivinen rooli oman oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kautta. Kouluaikaisen arvioinnin tarkoituksena on antaa oppilaalle ja huoltajille tietoa siitä, miten oppilas etenee ja saavuttaa tavoitteet. Oppilaan työskentelyä arvioidaan osana oppiaineiden arviointia. Sen sijaan oppilaan käyttäytyminen arvioidaan erikseen Keravan käyttäytymisen arvioinnin kriteerien mukaisesti. VÄLIARVIOINTI Vuoden vaihteessa yleensä jouluhelmikuussa luokanvalvoja käy valvontaluokkansa oppilaiden ja heidän huoltajien kanssa arviointikeskustelun. Arviointikeskustelussa keskustellaan yhdessä oppilaan edistymisestä eri oppiaineissa, työskentelystä, yhdessä oppimisen taidoista sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä teemoista. Keskustelussa keskiössä on oppilas ja hänen näkökulmansa sekä vuorovaikutus ja dialogi. Keskustelua varten oppilas ja huoltaja täyttävät lomakkeen Wilmaan. 9. luokalla oppilaat saavat myös välitodistuksen. LUKUVUOSIARVIOINTI Kevätlukukauden lopussa oppilaille annetaan todistus, jossa 7. luokalla on sekä numero että sanallinen arviointi. 8.-9. luokilla lukuvuoden päätteeksi annetaan numeroarviointi. Perusopetuksen päättöarvioinnin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa jatko-opintoja varten, jotta oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä koulussa he ovat peruskoulun suorittaneet. Koulut käyttävät arviointinsa tukena valtakunnallisia kokeita ja opetushallituksen eri aineille antamia päättöarvioinnin kriteereitä. 28
TYÖELÄMÄÄN JA JATKO- KOULUTUKSEEN TUTUS- TUMINEN, TET Opetussuunnitelma sisältää myös työelämään (ja jatkokoulutukseen) tutustumista, TET-jaksoja ja erilaisia opintokäyntejä. TET-toiminnan tavoitteena on, että oppilas saa omakohtaista kokemusta aidossa työympäristössä koulutus- ja ammatinvalintojensa tueksi. Hän oppii työelämän pelisääntöjä ja vastuullisuutta sekä arvostamaan työtä. Myös oppilaan sosiaaliset taidot kehittyvät. 7. luokalla tutustutaan yhden koulupäivän ajan koulun henkilökunnan työhön. 8. luokalla oppilas tutustuu valitsemaansa koulun ulkopuoliseen työpaikkaan ja sen ammatteihin viikon ajan ja 9. luokalla kaksi viikkoa. TIE AUKI JATKO-OPINTOIHIN Oppilas pyrkii peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin (yhteisvalinta 9. luokan keväällä) riippumatta siitä, missä koulussa hän on opiskellut tai millainen opinto-ohjelma hänellä on ollut. Jatko-opintopaikan saamisen ratkaisee pääasiassa opintomenestys. Ammatillisten oppilaitosten valintakriteerit perustuvat oppilaan yleiseen koulumenestykseen ja mahdollisiin valintakokeisiin. Lukioon pääsyyn vaikuttaa lukuaineiden keskiarvo, ja erikoislukioissa sekä yleislukioiden linjoille lisäksi harrastuneisuus ja mahdolliset valintakokeet. 29
KOULURUOKAILU Kouluruokailu täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Koululounas tarjotaan koulupäivinä klo 10.30-12.00 välillä. Ruokalistat suunnitellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Ruoka on vapaasti otettavissa buffetlinjastoista, joista oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän, ja tarvittaessa voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Yläkoulussa tarjotaan maksullista välipalaa koulun ruokasalissa. TAPATURMAVAKUUTUS Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva ei kata oppilaan omaisuutta eikä vapaa-aikaa. Kouluissa toimii ruokaraati ruokailijoiden ja keittiön yhteistyöfoorumina, joka kehittää ruokailun järjestämistä ja toimintaa. Yksilölliset erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä, ja niiden oikea ja turvallinen toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Kaupungin verkkosivuilta löytyy mm. koulujen ruokalista, tietoa maksullisesta välipalan ostamisesta ja erityisruokavaliolomake (http://www.kerava.fi/ palvelut/ateriapalvelut/) POISSAOLOT Koulu on oppilaan työtä, ja poissaolo vähentää oppilaan saaman opetuksen määrää. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun loma-aikoihin. Vanhemmat voivat anoa erityisestä syystä lapselle vapautusta koulutyöstä, mutta oppilas on myös vapautuksen aikana oppivelvollinen. Vanhempien pitää huolehtia, että lapsi opiskelee poissaoloajan asiat. Näin varmistetaan, ettei poissaolosta aiheudu haittaa oppilaalle ja luokan työskentelylle. 30
OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalle tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijät työskentelevät myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. MONIAMMATILLINEN KONSUL- TAATIO OPPILASHUOLTOON LIITTYVISSÄ ASIOISSA Opettaja voi konsultoida nimettömänä koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa tai psykologia ja tarvittaessa rehtoria oppilaasta heränneestä huolesta. Konsultaatio tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan asia voidaan ohjata yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai oppimisen tuen ryhmään jatkokäsittelyä varten. 31
YKSILÖKOHTAINEN OPPILAS- HUOLTO Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. 32
TUEN PORTAAT Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän ja kunkin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. OPPIMISEN TUEN RYHMÄ Jos oppilas tarvitsee suunnitelmallisia yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tukitoimia tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia moniammatillisen konsultaation kautta oppimisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa. Ryhmän puheenjohtaja on rehtori ja muut ryhmään kuuluvat henkilöt ovat niitä, joille tuen suunnitteleminen kuuluu. Ryhmää kuultuaan rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Rehtori esittää oppilaalle erityisen tuen päätöstä allekirjoittamalla opettajan laatiman pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan kasvatus- ja opetustoimeen kasvatuksen ja opetuksen suunnittelijan käsiteltäväksi. Oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. 33
KOULUJEN YHTEYSTIEDOT KERAVANJOEN KOULU (kansainvälisyys ja luonnontiede-matematiikkaluokat) Rehtori Sirpa Nenonen puh. 040 318 2151 sirpa.nenonen@kerava.fi Virka-apulaisrehtori Mari Moilanen 040 318 2146 mari.moilanen@kerava.fi Oppilaanohjaaja Laura Sirkiä puh. 040 318 2235 laura.sirkia@kerava.fi Oppilaanohjaaja Pirjo Karjalainen puh. 040 318 2230 pirjo.karjalainen@kerava.fi Apulaisrehtori Jouko Salmi 040 318 4061 jouko.salmi@kerava.fi KURKELAN KOULU (kuvataide ja liikuntaluokat) Rehtori Juha Ruutila puh. 040 318 2413 juha.ruutila@kerava.fi 34
SOMPION KOULU (ilmaisutaito-, liikunta- ja musiikkiluokat) Rehtori Risto Kilvelä puh. 040 318 2250 risto.kilvela@kerava.fi Virka-apulaisrehtori Marjut Vaattovaara 040 318 2717 marjut.vaattovaara@kerava.fi Apulaisrehtori Juha Loman 040 318 2718 juha.loman@kerava.fi Oppilaanohjaaja Johanna Yli-Koski-Vellonen puh. 040 318 2136 johanna.yli-koskivellonen@kerava.fi Oppilaanohjaaja Kati Jalkanen puh. 040 318 4053 kati.jalkanen@kerava.fi Oppilaanohjaaja Merja Juhala puh 040 318 2274 merja.juhala@kerava.fi 35
KASVATUS JA OPETUSTOIMI YLEISET YHTEYSTIEDOT Kultasepänkatu 7 04200 Kerava TOIMIALAJOHTAJA Tiina Larsson Sähköposti opetus@kerava.fi tai etunimi.sukunimi@kerava.fi PERUSOPETUS OPETUSJOHTAJA Pia Aaltonen puh. 040 318 2183 OPPILAAKSIOTTO Yleisopetus 7-9 lk Kirsi Viitaila kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija puh. 040 318 2825 OPPILAAKSIOTTO Yleisopetus 1-6 lk ja valmistava opetus Kati Airisniemi kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija puh. 040 318 2728 OPPILAAKSIOTTO Erityinen tuki, erityisluokkapaikat Riitta Pennala kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija puh. 040 318 4022 KOULUKULJETUSASIAT taloussihteeri puh. 040 318 4092 36